Márjjábeivviid njoarostangilvvut čohkkejedje njoarosteaddjiid miehtá Sámi Heahtá márkanii lávvardaga ja sotnabeaivve.

Dán jagáš Gollegiehtan njoarosteigga mázelaš Johan Ivvár Gaup Válgenjárgga orohagas ja Elen-Anne Sara Sállevári bálgosis. Sara njoarostii alcces duppalvuoittu, go faskii vuosttas saji maiddái árbevirolaš njoarosteamis lávvardaga.

– Dat gal lea buorre dovdu. Lei buorre vahkuloahppa dán háve, illuda Sara.

Sállevári nissonat gilvaledje gaskaneaset – almmáiolbmuid luohkás vuoitu Norgga beaillái

Sotnabeaivve Gollegiehta-gilvui oassálaste 18 almmáiolbmo ja njeallje nissonolbmo. Gilvvus njoarostedje lihkadeaddji stoalppuide.

Elen-Anne Sara časkkii finálas oappás Magreta Sara. Goalmmádin njoarostii Anni Magga-Eira ja njealjádin bázii Marjinga Sara. Buot nissonolbmuid luohká oasseváldit gullet Sállevári bálgosii.

Gollegiehtan bálkkašuvvon Elen-Anne Sara sávašii, ahte eambbo nissonolbmot oassálasttáše gilvui.

– Livččii hui somá, go eambbo nissonat maiddái searvale. Mii leat unnivuođa rájes jo hárjánan dan gilvaleapmái, ahte das dat várra boahtá, ahte min bálgosis bohtet dat gilvvohallit, smiehtada Sara.

Almmáiolbmuid luohkás Johan Ivvár Gaup časkkii finálas Per Anders Bongo Ordda orohagas Guovdageainnus. Goalmmát saji faskii Niko Näkkäläjärvi Neakkelis ja njeljádin šattai Jon Andreas Eira Skuohtenjárggas.

Almmáiolbmuid luohká vuoitán Johan Ivvár Gaup muitala, ahte son ii leat goassige ovdal vuoitán njoarostangilvvu.

– Dát lei nuppádassii go mun gilvalin juste dán šiljus. Ovddit háve časkkahallen semifinálas olggos, nu ahte lei hui somá vuoitit, illuda Gaup.

Dán vuoittus sus lei lihkku.

– Dalle álgovuorus, go álggii dat gahčahan, mun deiven dušše ovtta čuoggá ja ledjen sihkkar, ahte dál mun gal ravggahan olggos. Muhto dat mu olmmái, gean vuostá mun njoarostin, dat ii deaivan ovttage, nu ahte mun bessen joatkit, čilge Gaup.

Árbevirolaš njoarostangilvvu vuittiiga Näkkäläjärvi ja Sara

Lávvardaga árbevirolaš njoarostangilvui oassálaste njeallje almmáiolbmo ja njeallje nissonolbmo.

Almmáiolbmuid luohká vuittii Niko Näkkäläjärvi Neakkelis. Nuppi saji faskii Janne Näkkäläjärvi Neakkelis, goalmmádin njoarostii Marko Ranta Neakkelis ja njealjádin Mahte-Issat Eira Lákkonjárggas.

Nissoniid árbevirolaš njoarostangilvvu falimus lei Elen-Anne Sara, nubbin njoarostii Anni Magga-Eira, goalmmádin Sunna Máret Sara-Tornensis ja njealjádin Marjinga Sara. Buohkat gullet Sállevári bálgosii.

Ollesolbmuid luohkáid golbma buoremusa ožžo ruhtabálkkašumi.

Divvojuvvon 24.3. dii 22:33: Árbevirolaš njoarostangilvvu nissonolbmuid luohká nubbi ja goalmmát sajit divvojuvvon.

Áŋŋela šalddi huksenlohpi nannejuvvui

Vaasa hálddahusriekti lea addán lobi dahjege nannen Lappi EJB-guovddáža mieđihan lobi hukset Áŋŋelii šalddi Anárjoga rastá. EJB-guovddáža mieđihan lobis ledje váidán sihke Sámediggi ahte maiddái moadde priváhta olbmo.

Báikkálaš eananeaiggát áigu huksehit šalddi Anárjoga rastá Áŋŋel gili bokte, vai son beassá álkit johtit eatnamiiddis gaskkas nu Suoma go Norgga bealde. Šalddi guhkkodat lea badjelaš 80 mehtera ja dat galgá suvdit 800 kilo deattu.

Šaldi ii leat rabas almmolaš johtolahkii ja lea oaivvilduvvon dušše geahppa fievrruid varas. Áššis lea vel vejolašvuohta váidit alimus hálddahusriektái 30 beaivvi siste.

Boles ádjána guhkimusat davvin

Ilta-Sanomat -aviisa dieđuid mielde guhkimusat bolesa šaddá vuordit Ohcejoga ja Eanodaga gielddain. Ohcejogas vuordináigi lea 1 diibmu ja 50 minuhtta. Eanodagas bolesa šaddá vuordit 1 diimmu ja 20 minuhtta. Anára gielddas veahkki boahtá vádjit 27 minuhtas ja Soađegilis vádjit 25 minuhtas.

Jearaldagas leat gaskamearálaš áiggit, duohtadilis bolesa vuordin sáhttá bistit olu guhkit go mii lea gaskamearálaš áigi. Eanodaga gielddas ii leamašan iežas boles ovddit jagi rájes.

Mika Laiti bálkkašuvvui Radiogaalas

Musihkkakoordináhtor Mika Laiti lea válljejuvvon jagi rádioámmátolmmožin. Son bálkkašuvvui vahkuloahpas dollojuvvon Radiogaalas. Anárlaš Mika Laiti lea juo guhká bargan Tampere-gávpogis ja son vástidan Bauer Medias radiokanálaid Iskelmä, The Voice ja ja Radio City musihka dutkamis ja musihka vuoruheamis.

Porsanger-Rintala máhccá Sis-Suoma Sámesearvvi ságadoallin

Sis-Suoma Sámesearvi Bárbmu vuođđudeaddji Nea Porsanger-Rintala máhccá fas searvvi ságadoallin.

Vahkuloahpas dollojuvvon jahkečoahkkimis várreságajođiheaddjin válljejuvvui joatkkit Maritta Stoor-Lehtonen Jyväskyläs. Stivrra čállin fas válljejuvvui Maarit Vuolab Nokias.

Dán jagi doaibmaplánas erenomáš temán lea namuhuvvon sámegielaid máŋggaláganvuohta. Bárbmu lea doaibman čieža jagi.

Gárrenvuoddjit Eanodagas

Boles válddii gitta guokte juhkan biilavuoddji Eanodagas mannan vahkkoloahpa. Boles navdá alkometer-bossuma vuođul dievdu guoktá vuodján biilla roavva juhkanvuođas.

Boles bosuhiige biilavuoddjiid Heahtás vahkkoloahpa áigge sihke beaivet ja ihkku. Muđuid Heahtá Márjjábeaivvi ávvudeamit manne ráfálaččat, dieđihit bolesis.

Sámedikki ođđa virggiide bohte mearreáigái oktiibuot čieža ohcamuša.

Dieđihančálli virgái bođii dušše okta ohcamuš. Virgái lea ohcan Johanna Alatorvinen, guhte lea fuolahan Sámedikki dieđihančálli mearreáigásaš virggi giđa 2018 rájes.

Ealáhusčálli virgái fas leat ohcan Sarita Kämäräinen, Anneli Kuhmonen ja Minka Labba. Ohcciin Kämäräinen leamašan dán rádjái ealáhusčálli mearreáigásaš doaimmas ja dikšu barggu njukčamánu lohppii.

Riikkaidgaskasaščálli virgáiges leat ohcan Inka-Saara Arttijeff, Tiina Lovisa Solbär ja Minka Labba. Ohcciin Arttijeff bargá dálá dilis Sámedikki ságádoalli Tiina Sanila-Aikio veahkkin. Solbär fas dikšu Sámedikki birasčálli virgesadjásašvuođa.

Sámedikki stivra gieđahallá válljemiid jo dán vahkku čoahkkimisttis 28.–29. njukčamánu.

Sámedikki dievasčoahkkin mearridii maŋemuš čoahkkimisttis 19. guovvamánu vuođđudit golbma ođđa virggi. Dieđihančálli, ealáhusčálli ja riikkaidgaskasaš áššiid čálli virggiid ulbmilin lea nannet dieđiheami, riikkaidgaskasaš doaimma ja ealáhusaide guoski áššiid.

Luohtečeahpit, geat hálddašit Jávrrešduoddara dološ luđiid, čoahkkanedje Márjjabeivviid lávvardaga Heahttái juoigat máttuideaset luđiid.

Dán áigge luođit eai šat sirdás buolvvas bulvii seamma láhkai, go ovdal. Danne Heahtá Márjjabeivviin háliidedje buktit masá jo jávkan luđiid lávddi ala.

– Háliidin vehá maiddái dutkat dán luohteárbevieru dili dáinna konsearttain, ahte man olu olbmot máhttet daid, ja maiddái vehá ealáskahttit daid áibbas dološ luđiid ja buktit daid olbmuid gullosii, muitala musihkkár Anna Näkkäläjärvi-Länsman, guhte lei plánemin konseartta ja čohkkemin juoigiid dasa mielde.

Konsearttas ledje mielde logemat juoigi. Okta sis lei guovdageaidnulaš Ole Henrik Magga, gean máŋgasat dovdet gielladutkin ja politihkkárin. Son rohttestii máŋga olbmo luođi, dego iežas áhči, áhku ja máttarádjá luđiid. Daid son lea oahppan juo áibbas mánnán.

– Dan áigge olbmot ovttastalle ja juige nuppiideaset, go ledje leamaš meassuin ja oahppan ođđa luđiid. Olu diein luđiin mun lean hui mánnán oahppan ja muhtumiid gal lean maŋŋit maid oahppan, muitala Magga.

Olbmuid luođit leamašan álo dehálaš oassi sápmelaččaid luohteárbevierus. Olbmo luohti muitala, makkár gii nu lea, ja luđiin olbmot muitet su vel guhká eallima maŋŋá. Máŋga juoigit lávejitge muitalit, mo sii vásihit, dego dovddašedje máttuideaset sin luđiid bokte, vaikko eai livččege sin goassige deaivvadan.

– Mun muittán hui bures daid olbmuid luđiid, geaid mun dovddan, muhto velá daidge olbmuid, maid birra lean dušše gullan, dat orrot ovtta ládje lahka go olmmoš juoigá daid, čilge Ole Henrik Magga ja joatká.

– Luohti lea dakkár gulahallan hui máŋgga dásis, ii dušše jietnadásis, muhto dovdodásis, oaidnindásis ja muitodásis. Dat lea dakkár, mat čatnasit muittuid ja olbmot čatnasit luođi bokte.

Ole Henrik Magga lea fuolas luohteárbevieru boahtteáiggis. Nuorat ja mánát eai oahpa šat luđiid seamma láhkai go ovdal ja sii geavahit áiggi eará áššiide.

– Mánát ja rávesolbmot eai astta šat nu olu bidjat áiggi dasa, ahte gulahallat ja oahpahit luđiid. Ja dieđusge boares luđiiguin ii leat nu álki gilvalitge iPad-filmmaiguin ja suohttasiiguin. Goittotge mun illudan, go nu olu nuorat leat beroštišgoahtán oahpahallat ja čoaggit maid luđiid, ahte ii lahppoše dát čáppa árbevierru.

Anna Näkkäläjärvi-Länsman árvala, ahte servodaga nuppástus lea váikkuhan luohteárbevieru dálá dillái.

– Servodat rievdá ja máilbmi rievdá. Luohti gáibida dakkár oktavuođa ealáhusaide ja gáibida maiddái dan servodaga, mainna don juogat dan árbevieru ja luđiid. Jos dat jávká, de dalle maiddái luohti jávká.

Lávvardaga Heahtás luohti goit elii ja Vuollikka sále lei spagga dievva.

– Nu dievva olbmot dán viesus, ahte ii livčče čáhkan šat baljo oktage lassin. Dat gal lei erenoamáš somá. Hávski oaidnit, ahte olbmot duođai orrot berošteamen ja atnet dan vearan ja háliidit gullat luđiid. Dat mu váibmui duddjo hui buori, dadjá Ole Henrik Magga.

Maiddái Anna Näkkäläjärvi-Länsman lei konseartta maŋŋá ilus, go nu olu ledje olbmot boahtán sin konseartta guldalit.

– In gal máhttán vuordit, ahte ná olu bohtet olbmot, illuda Näkkäläjärvi-Länsman.

Iige guldaleaddjige gal behtton.

– Gal dat lei oppa fiinnis gullat dakkár albma luđiid. Dat eai leat matge lávlagat, go albma luođit, rábmo Eila-Marja Labba.

Geahča lasi dán áššis vuossárgga Yle Ođđasiin diibmu 16.45 ja maŋŋelabbos Yle Areenas.

Ohcejohkalaš Pedar Järvensivu lei okta dan ovcci oahppis, geat čálle dán giđa studeantačállosiin davvisámegiela sámegiela iskosa. Máŋgga diimmu rahčama maŋŋá Järvensivu lei buorre mielas.

– Máŋgga dáfus lihkolaš, dál lea fas okta čálus duogábealde. Iežan mielas manai áibbas bures. Ferten leat duđavaš, mojohallá Järvensivu.

Davvisámegiela eatnigiela iskosis galgá čállit unnimusat guovtte ávdnasa vuođul ovtta teavstta, mas suokkardallá fáttá dahje váldá beali dan fáddái maid vállje. Čállosa vuogas guhkkodat lea sullii 5000 mearkka.

– Mun čállen siviilaaktivismma buorre ja fuones beliid. Ávnnasin das geavahin Niillas Holmberg ja Sara Marielle Gaup Ellos deatnu -bihttá. Nubbin fáddán geavahin Johan-Áilo Kalstad čállán bloggacukcama dahje koseriija, muitala Järvensivu.

Ovdal studeantačállosiid nuorain lea lohkanluopmu, muhto Järvensivu ii leat stáven girjjiid gitta gievdama rádjai. Son ozai fámuid čállimiidda iežas vugiin.

– Dáppe buohkat earát leat lohkan girjjiid ja geahččan interneahtas muhtun fáttáide guoski materiálaid.

– Mun ieš isken leat ráfis ruovttus ja johtit duoddaris. Mun luhtten dasa, ahte visot manná áibbas bures. Mun goit gáttán, ahte leamašan áibbas čeahpes oahppi.

Dán siiddus sáhtát oahpásmuvvat ovddit jagiid iskosiidda.

Lektor: gáibideaddji iskkus, viiddis gažaldagat

Davvisámegiela lektor Marjaana Aikio Avvila logahagas oaivvilda, ahte dán jagáš iskkus lei gáibideaddji, ja das ledje viiddis gažaldagat.

– Lei veahá vuorddikeahtes, nuppe dáfus go smiehttá, de váikkuheamishan dies lei gažaldat. Siviilaaktivisma lei váldotemán, smiehtada Aikio.

– Okta maid ieš veaháš imaštallen, lei siviilaaktivisma doložis dálážii, ahte oalle viiddis gažaldat, sáhtii leat juobe menddo viiddis. Dát iskkus gáibidii dáiddu ráddjet ja válljet geahččanguovllu. Oalle gáibideaddji teaksta, smiehtada Aikio.

Aikio lea guhká bargan sámegiela lektorin Avvila logahagas. Su bargu lea oahpahit ja ráhkkanahttit logahaga oahppiid studeantaiskosii. Bákkolaš logahaga kurssaid lassin sámegiela lektor addá ovtta rávvaga sidjiide, geat goas nu áigot čállit sámegiela eatnigiela iskosa.

– Okta maid lean dadjan, ahte galgá čuovvut oba áigge dan mii medias dáhpáhuvvá, mii doppe čállojuvvo, dahje mii doppe gullo ja oidno, eandaliige mii guoská sámiid. Doppe fitne dan áigeguovdilis dieđu, rávve Aikio.

Jáhkká sámegiela eatnigiela čállimis lea ávki eallimis

Järvensivu ii vel máhte dárkilit dadjat maid áigu logahaga maŋŋá. Soahteveahka vuordá su boahtte ođđajagimánus.

Son jáhkká, ahte eallimis lea goit ávkin go lea čállán sámegiela eatnigiela iskosa studeantačállosiin.

– Buohkat goit dadjet nu. In mun máhte jurddašit makkár dáhpáhusas das livčče njuolggo ávki, muhto gal mun jáhkkán, ahte das lea ávki.

Giđa studeantačállosat joatkašuvvet velá duorastaga rádjái. Otne maŋŋebárga lea matematihka iskkus ja duorastaga lea maŋimuš iskkusbeaivi. Dalle čállet oskkoldaga, servodatoahpa, kemia, eanandieđu ja dearvvasvuođadáiddu iskosiid.

Dán jagi ledje ovccis almmuhan iežaset davvisámegiela eatnigiela iskosii. Eatnigiela iskosis eai lean dán háve mielde anáraš- dahje nuortalašgiela čállit.

Oktiibuot 40 271 čálli geahččalit dán giđa čađahit studeantadutkosa. Studeantačállimiid bohtosat sáddejuvvojit logahagaide maŋimuštá 25.5.2019.

Ain niegut Jiekŋameara ruovdemáđijas

Lappi lihttu lea čohkken listtu deháleamos fidnuin Suoma čuovvovaš riikkabeivviid ráđđehussii. Okta fidnuin lea Jiekŋameara ruovdemáđija ja dan plánema joatkkabarggut. Jiekŋameara ruovdemáđija gávnnahedje guovvamánus gárvánan čielggadeamis gánnámeahttumin, muhto dainna galggašii Lappi lihtu mielas das fuolakeahttá joatkit velá.

Nuba ášši háliidit Suoma čuovvovaš ráđđehusa ráđđehusprográmmii. Vuossárgga dohkkehuvvon ulbmilteavsttas ii goit váldojuvvo bealli dasa, gokko máđija galggašii huksejuvvot.

Lappi lihttu lea Lappi eanangotti ovddideaddji ja ovdduidgohcci. Dat lea gielddaidovttastupmi, man oamastit buot Lappi 21 gieldda.

Sámi Árvvut deaivvada ministeriijain

Sámi Árvvut -searvvi ovddasteaddjit deaivvadit cuoŋománu álggus riekteministeriija ovddasteaddjiiguin. Deaivvadeami sivvan leat Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošriektekomitea moaitagat Sámedikki válgalogahallama ektui. Komitea oaivvilda, ahte Suoma alimus hálddahus riekti doaimmai boastut, go dohkkehii Sámedikki válgalogahallamii olbmuid Sámedikki válgalávdegotti ja Sámedikki stivrra dáhtu vuostá válggain 2015.

Sámi Árvvut -searvi lea gáibidan deaivvadeami alimus hálddahusrievtti mearrádusain váidalan olbmuid ja Suoma stáhta gaskka. Deaivvadeapmái oassálastá cuoŋománus earret eará searvvi ságajođiheaddji Juvvá-Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi, guhte válljejuvvui joatkit searvvi njunnošis searvvi jahkečoahkkimis Heahtás lávvardaga.

Anarâškielâ servi háliida luohpat giellabesiid hálddahusas

Anarâškielâ servi háliida luohpat giellabesiid hálddahusa bajásdoallamis. Searvvis leat njeallje giellabeasi, ja daid hálddahus lea searvvi mielas oalle lossat.

Nuba searvi lea gearggus sirdit hálddahusa juoga eará doaibmi, dego Sámedikki háldui. Searvi goit leat gearggus ain joatkit giellabeassedoaimma buvttadeami.

Ášši leai ovdan vuossárgga dollojuvvon jahkečoahkkimis. Searvvi ságajođiheaddjin joatká Marja-Liisa Olthuis.

Geafit eai gille jienastit

Helssega universiteahta dutkamuša mielde mannan riikkabeaiválggain láikkimusat jienastedje olbmot, geat barget rumašlaš barggu dahje dinejit funet. Buoremusat fas jienastedje ollu dinejeaddjit ja allaskuvllaid ja universiteahtaid vázzán olbmot.

Ovdamearkan restoráŋŋabargiin dušše badjelaš bealli finai jienasteamen, go fas doaktáriin jienastedje badjel 90 proseantta. Dutkiid mielde jienasteami healbadeamis lea stuorra váikkuhus válggaid loahppabohtosii.

Dáid riikkabeaiválggaid ovdajienastus álgá boahtte vahko gaskavahkku 3.4.

Aanar kåʹdd ooʒʒi Čeʹvetjääuʹr škoouʹle nuõrttsääʹmǩiõl lehtoor, leâša veeʹrja ij leämmaž ni vooʹps oocci. Ooccâmäiʹǧǧ puuđi mõõʹnni neäʹttel piâtnâc.

Aanar kååʹdd čuõvtemtuåimjååʹđteei Ilkka Korhonen mušttal, što ââʹn sij plaanee juäʹtǩǩed ooccâmääiʹj.

Čeʹvetjääuʹr škooul ânnʼjõž nuõrttsääʹmǩiõl uʹčteeʹl Seija Sivertsen pääcc jeältõʹǩǩe tän ǩiiđ. Čeʹvetjääuʹr škooulâst lij kuʹǩes ärbbvuõtt nuõrttsääʹmǩiõl mättʼtõõzzâst.

Puoh oho ääigi Yle Säämist kullum anarâškielâliih mainâseh kávnojeh tääl Yle Areena Anarâš saavâin.

Tohon láá pieijum miäldáluvâi puoh toh saavah, moh láá anarâškielân kullum oho ääigi. Juávhust pyehtih leđe meid mainâseh, main tuše uási lii kullum radiost. Mieldi láá meid rukkoospuudah já párnái mainâseh.

Muusik váilu, ko saavah kullojeh pirrâ maailm já toh meid pääcih Areenan. Muusik čuojâtmist láá jieijâs iävtuh.

Anarâš saavah almostuvá Yle Areenast jyehi oho loopâst.

Professor Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávdná, Rauna Kuokkanen guorahallá eamiálbmogiid iešmearrideami ođđa eaŋgalasgielat girjjistis "Restructuring Relations – Indigenous Self-Determination, Governance, and Gender". Dat lea veardádalli dutkamuš, masa Kuokkanen lea jearahallan olbmuid Sámis, Ruonáeatnamis ja Kanadas.

Sámis ságastallojuvvo dávjá sápmelaččaid iešmearrideami birra erenoamážit Sámedikki dahje eana- ja čáhcevuoigatvuođaid dáfus. Rauna Kuokkanen goit deattuha dutkamušastis, ahte iešmearrideapmi guoská maiddái ovttaskas olbmo iešmearrideami, ovdamearkka dihte veahkaválddi ektui.

Rauna Kuokkanen doaibmá árktalaš eamiálbmotpolitihka professoran Lappi universitehtas Roavvenjárggas ja politihkalaš diehtaga ja eamiálbmotdutkamuša doseantan Toronta universitehtas Kanadas. Son lei mielde sámi- ja álgoálbmotpolitihkas logi jagi dassái. Dilli lei dalle eará go dál, go njunuš politihkkárat ledje almmáiolbmot. Kuokkanen giddii dalle fuomášumi dasa, man birra nissonolbmot hálle.

– Nissonat hálle iešmearrideamis, muhto nuppe dáfus maiddái veahkaválddis. Dát áššit bohte oppa áigge ovdan: veahkaváldi servodagain, veahkaváldi nissoniid vuostá ja oppalohkái, Rauna Kuokkanen čilge girjjis álgojurdagis.

Maŋŋá go Kuokkanen gearggai politihkas ja ohcagođii miellagiddevaš dutkanfáttá, son muitái ságastallama politihkalaš arenain ja guorahallagođii dan.

"Veahkaválddi sirren caggá iešmearridanviggamušaid"

Dutkanprofessor Rauna Kuokkanen oaidná iešmearrideamis guokte beali. Jearaldat lea su mielas sihke kollektiiva, servodatlaš iešmearrideami dásis ja de ovttaskas olbmo iešmearrideami dásis.

Deaddu lea goit ovdamearkka dihte Sámi ságastallamis dávjá servodaga dásis.

– Jurdda lea dábálaččat politihkalaš eallimis, ahte mii galgat vuos fidnet dan iešmearrideami ja dasto mii sáhttit čoavdigoahtit eará áššiid.

Servodagas dáhpáhuvvi veahkaválddi sirren iešmearrideamis goit caggá Kuokkanen dutkamuša mielde iešmearrideami ovdánahttima maiddái servodaga dásis.

– Buot jearahallon olbmot oaivvildedje, ahte iešmearrideami ollašuhttin konkrehtalaččat ii ovdan nu guhká, go mii doallat dan guovtti ášši sierra, lohká Kuokkanen ja čujuha eará dutkiide, geat leat ovdanbuktán sullasaš áššiid.

Politihkalaš dásis iešmearrideapmi meroštallojuvvo riektin, nappo kollektiivvalaš olmmošvuoigatvuohtan, mii gullá dihto álbmogii. Dutkanbohtosiin Rauna Kuokkanen mielas lei earenoamáš dat, ahte riektejurddašeapmi ii olat dábálaš olbmo dássái. Nappo go son jearahalai olbmuid, de giige ii hállan iešmearrideamis vuoigatvuohtan.

– Dábálaš olbmo árgabeaivvi eallimis iešmearrideapmi ii vuhtto, čilge Kuokkanen dutkamuša bohtosiid.

Veahkaváldi ii leat šat tabuášši Sámis – "SápmiToo lea lávki ovddosguvlui"

Rauna Kuokkanen lei fárus njukčamánu beallemuttus Guovdageainnus SápmiToo-dáhpáhusas, mas gieđahalle sohkabealrollaid, veahkaválddálašvuođa ja seksuála illásteami Sámis. Dat lei sutnje mearkkašahtti dáhpáhus.

– Mii leat váldán guhkes lávkkiid máŋgga dáfus ovddosguvlui das, ahte mii leat duostagoahtán háleštit dan veahkaválddálašvuođas iežamet servodagas.

Kuokkanen jearahalai olbmuid dutkamušas várás Sámis jagis 2011. Dalle dát áššit ledje vel tabut Sámi servodagas.

– Dalle vel lohke, ahte dat lea tabu ja dan birra ii sáhte hállat ja mii eat duostta, eat háliit, das ii sáhte hállat. Ja jos gii nu hállá de olgguštuvvo ja bilkiduvvo, Kuokkanen muitala.

Kritihka servodaga huksejeaddjiide – "šaddat smiehttat ođđasit"

Dutkamuš bohciidahttá gažaldaga das, leago Sámi servodaga huksen álgán boasttogežiid. Kuokkanen oaidná, ahte servodaga huksema bihtážiin lea dihto ortnet.

– Kollektiiva, servodaga dási iešmearrideapmi ii leat vejolaš ovdal, go ovttaskas olbmo iešmearrideapmi lea ortnegis. Dego riekti du iežat gorudii, man giige ii sáhte veahkaválddiin billistit ja cuvket. Das ferte álgit min servodaga huksen, deattuha Kuokkanen.

Dutkanprofessor Rauna Kuokkanen lea čállán girjjistis ođđalágan teoriija iešmearrideami sisdollui.

– Iešmearrideapmi lea riekti, muhto mun meroštalan, ahte dat lea ollu eará. Mun meroštalan dan vuođđoárvun, mii láidesta min iežamet servodaga, lohká Kuokkanen.

Dutkanprofessor Rauna Kuokkanen mielas dát ášši guoská min buohkaid. Son oaidná dárbbu ovttas politihkalaš ásahusaiguin ságastallat iešmearrideamis.

– Fertet smiehttagoahtit ođđasit. Mii leat darvánan liiggás dan riektejurddašeapmái, cuoigu Kuokkanen ja hástala viiddidit geahččanguovllu stáhta ja álgoálbmoga gaskavuođain ovdamearkka dihte luonddu ja olbmo gaskavuođaide.

Okto olmmoš lápmašuvai guovtti biilla oktiibeaškkeheamis Anáris maŋŋebárgga ovdal gaskabeaivvi.

Guokte biilla vudje njunnálágaid njelješgeainnus, guhkes miellis (su. Magneettimäki) Avvila ja Suoločielggi gaskkas. Biillain ledje oktiibuot golbma olbmo.

Lappi gádjunlágádus oaččui lihkohisvuođas dieđu maŋŋebárgga diibmu 11.24. Gádjunlágádus ii vuos muital, mii lei sivvan bártái.

Sámegielat Mumenleahki-animašuvnna plánenbargu lea álgán.

Yle almmuhii gieskat, ahte dat dahká ođđa Mumenleahki-prográmma maiddái davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii. Prográmma dahkama sámegillii lei evttohan Sámediggi.

Sámediggi lea jo čoahkkimastán áššis buvttadanfitnodat Gutsy Animationsiin. Sámi gielladorvočálli Anne Kirste Aikio muitala, ahte sii leat dál guorahallamin, man láhkai prográmma sáhtášii dahkat golmma sámegillii.

– Mii leat dál soahpan, ahte mun čálán dubbema molssaeavttuid. Leatgo gielat ovttastuvvon prográmmas nu, ahte iešguđege mumenat hállet eará gielaid vai leago vejolašvuohta dahkat visot giellaveršuvnnaid sierra? Dakkárge molssaeaktu leamaš, ahte prográmma tekstejuvvo sámegillii, muhto mu mielas dat ii leat nu ideála dan dihte, go dat lea mánáide ja sii galggašedje gullat dan giela.

– Mu vuolggasadji lea, ahte prográmma livčče sierra buot gielaide, ahte leat áibbas čielga anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielat veršuvnnat, Aikio smiehttada.

Sámediggi ohcagoahtá vehážiid mielde jietnaneavttáriid. Dárkkuhus lea gávdnat sin giđa áigge, lohká gielladorvočálli Anne Kirste Aikio.

– Mu bargun lea čuovvovaččat ohcat neavttáriid ja dahkat dubbenfitnodahkii evttohusaid sis. Dat lea oalle garra bargu, go dan ráiddus leat 19 rolla.

– Dubbenfitnodat mearrida, ordnetgo mii jietnaneavttáriid geahččalandilálašvuođaid. Muhto dat várra manná nu, ahte oasi mii evttohit ieža giellaservošis ja oasi gávdnat geahččalandilálašvuođain. Neavttáriid ohcan čađahuvvo sihkkarit dán giđa áigge, Aikio muitala.

Yle mihttomearrin lea almmustahttit sámegielat Mumenleagi Yle Areenas loahppajagi 2019 áigge.

Sámi Árvvut -searvi čoaggigoahtá báikenamaid

Sámi Árvvut -searvi álggaha báikenammaprošeavtta Eanodagas. Searvi čoaggigoahtá Eanodaga sámegielat báikenamaid ja dieđuid sámekultuvrii dehálaš báikkiin. Prošeavtta ruhtada Sámedikki kulturlávdegoddi. Ulbmilin lea dáid dieđuiguin olggosaddit girjjáža ON álgoálbmogiid gielaid temájagi gudnin.

Prošeavttain háliidit oažžut árbevirolaš sámegielat báikenamaid buorebut oidnosii vai nuoratge ohppet daid. Searvvi mielas lea maid dehálaš, ahte namat čállojuvvojit riekta, leat rivttes báikkiin kárttain ja ahte dat muitalit sápmelaččaid ássamis guovllus.

Searvi áigu dán jagi juohkit Árbedieđu bálkkašumi olbmui, guhte sápmelaččaid árbevieruid mielde bajásdoallá, ovddida ja ja doarju árbedieđu seailuma. Diibmá bálkkašumi eai bastán juohkit heajos ruhtadili dihte.

Meahcceterapiijai deaivvadanbáiki Ohcejohnjálbmái

Ohcejoga dearvvašvuođaguovddáža oktavuhtii, boares dearvvašvuođadállui, rahppojuvvo otne gaskavahku deaivvadanbáiki olbmuide, geat oassálastet nu gohčoduvvon meahcceterapiijai.

Meahcceterapiija lea SámiSoster-searvvi gárrenávnnasváttisvuođaid eastadanprošeakta. Ohcejohnjálmmi ođđa deaivvadanbáikki rahpamat leat gaskavahku gaskabeaivvi áigge.

– Gárrenávnnaskeahtes deaivvadanbáikkit leat rabas sullii oktii mánus. Deaivvadanbáikái sáhttet boahtit buohkat fuolakeahttá das, makkár eallindilli sis lea. Sáhtát boahtit okto dahje skihpáriin, leat olles beaivvi dehe finastit gáfestallamin. Dolastallat, borrat nisttiid ja ságastallat. Jos olbmot háliidit, de sáhttit ovttas mannat ovdamearkka dihte guolástit ja murjet, searvi govvida neahttasiiddustis.

Ovttasbarggus lea mielde maid Ohcejoga gielda.

NHL19-gilvvuide sávvet mielde sámegielat joavkkuid

Anáris sávvet PS4-speallankonsoliid NHL19-gilvvuide mielde maid sámegielat joavkkuid.

Jearaldagas leat dál vuos gahčahangilvvut, main válljejit Anára gielddas njeallje guovtti olbmo joavkku Anára ja Ohcejoga gielddaid gaskasaš NHL19-gilvui, man spellet miessemánus filbmateáhter Aslakis Avvilis.

Anára searvegotti nuoraidbargi Tuomas Nivalainen muitala, ahte máŋggat almmuheamit leat jo boahtán, muhto lasige oassálastiid vurdet ja namalassii Anára márkanis. Áigi almmuhemiide lea bearjadaga 29.3. rádjái.

Anára searvegottis ja gielddas eai leat ovdal leamaš nu olu sámegielat doaimmat nuoraide. NHL19-gilvvuin nuorain lea vejolašvuohta oassálastit doaimmaide iežaset eatnigillii ja searvegottis sávvet, ahte maid sámegielat nuorat bohtet speallat.

Girjerádjobiillas beassá geahččat oanehisfilmmaid miehtá Sámi

Sámi girjerádjobiillas lea dán giđa áigge vejolašvuohta fitnat geahččamin oanehis filmmaid. Nu gohčoduvvon Johtti Kino fitná giđa áigge aŋkke Anáris, Eanodagas, Guovdageainnus, Muonás, Soađegilis ja Vuohčus.

Johtti Kino lea Lappi Girjeráju Johtti Girjerádju -prošeavtta ja Sámedikki filbmaguovddáža ovttasbargu.

Girjerádjobiillaid áigetávvaliid Anáris gávdná dáppe, Eanodat-Guovdageaidnu-Muonás dáppe ja Soađegilli-Vuohčus dáppe. Neahtas sáhttá maid čuovvut girjerádjosa almmuhemiid das, goas girjerádjobiillas leat oaidnimis sámefilmmažat.

Sápmelaččaid luonddugaskavuohta sáhkan Heahtás

Duottar-Sámi luondduguovddážis Heahtás dollojuvvo otne gaskavahku logaldallan sápmelaččaid luonddugaskavuođas. Dán fáttas logaldallá prográmmafitnodatdoalli Ante Aikio.

Aikio máttut leat Avvil Máhtes Anára gieldda viestarmáttaoasis. Son lea maid boazodoalli, girječálli ja juoigi. Logaldallan álgá diibmu 18.

Go olmmoš máhccá gárrenváttisvuođaid divššus máddelabbos Suomas, máhccan boares birrasii ja jugadanskihpáriid sisa ii leat álki. Danin olmmoš dárbbaša báikki, gosa mannat.

SámiSoster-searvi fállá dákkár deaivvadanbáikkiid iežas Meahcceterapiija-gárrenávnnasdivššu olis. Ohcejogas leamašan sullii guovtte jagi áigge doaimmas Meahcceterapiija, muhto oktasaš deaivvadanbáiki lea váilon. Gaskavahku de rahpe Ohcejoga gielda ja SámiSoster-searvi Ohcejoga dearvvašvuođaguovddáža oktavuhtii, boares dearvvašvuođadállui, vuosttas deaivvadanbáikki.

"Dehálaš beassat boares birrasis olggos"

SámiSoster-searvvi Meahcceterapiija deaivvadanbáikkiide sáhttet boahtit buohkat fuolakeahttá das, makkár eallindilli olbmos lea. Olmmoš sáhttá boahtit dohko jogo okto dahje skihpáriin, leat olles beaivvi dahje finastit gáfestallamin.

Deaivvadanbáikkiid sávvet leat ávkin erenoamážit dakkár dilis, mas olmmoš leamaš divššus mannu eará báikegottis ja máhccá ruovttoluotta guvlui, gos gárrenávnnasváttisvuođat leat álgán.

– Go olmmoš leamašan veajuiduhttimis dahje divššus jugešvuođa dihte ja máhccá ruoktot, de ferte gávdnat dan fierpmádaga. Olmmoš dárbbaša fierpmádaga vai nagoda leat jugakeahttá, go váttisvuođathan leat riegádan doppe dan birrasis gos olmmoš orru, čilge SámiSoster-searvvi doaimmajođiheaddji Ristenrauna Magga Anáris.

Ruovttubáikki birrasis olmmoš šaddá deaivvadit daid olbmuiguin, geain láve ovttas jugadit, muhto doarjjafierpmádaga ánssus son sáhttá nagodit leat jugatkeahttá.

– Deháleamos lea beassat eret joradeamis gilis ja sáhttit mannat gosanu ja deaivvadit min bargiinguin. Ná lea vejolašvuohta oažžut fámuid dáistalit juohke beaivvi dan viinni vuostá, Magga jurddaša.

Málle stuorra máilmmis

Sámegielddain Meahcceterapiija doaibmá maid Anáris ja Eanodagas. Meahcceterapiija doaibmanmálle lea hutkkojuvvon stuorra máilmmis, ovdamearkka dihte Kanadas ja Australias, ja heivehuvvon Sápmái.

– Dát ii leat jur min hutkkus, mii leat heivehan dan namalassii deike davás Sápmái, čilge doaimmajođiheaddji Ristenrauna Magga.

Jugešvuohta lea váttisvuohta, mainna olmmoš šaddá juohke beaivvi heaibut. Juohke áidna beaivi, maid nagoda leat čielggusnága, lea vuoitu. SámiSoster-searvi lea ožžon buriid bohtosiid Meahcceterapiijas.

– Eanodagas, Ohcejogas ja Anáris leat olbmot Meahcceterapiija ánssus oppanága beassan viinnis luovus ja máhccan bargoeallimii. Dasto bastet leat guhkit áiggi jugatkeahttá ja bohtet eambo čielggus beaivvit, juohke beaivi lea vuoitu, Magga smiehtada.

Veâl tän neäʹttlest Njeäʹllem čuõkku âʹlnn vuäitt vueiʹnned, mäʹhtt Âʹvvel da Njeäʹllem kõskksaž čuâǥǥaszaʹvoodâst mašina kuäivste da keeʹzzte ǩieʹđjid ođđ čuâǥǥasvuõđđu.

Tän čuõkku kuâŋŋsest lie paacctum da kuäivvum juʹn miâlggad muädd eeʹjj. Ââʹn roggmin feʹrttai väʹldded pooʹdd muädd neäʹttla, ko ǩiđđšõõŋ šâʹdde vuâstta. Puõʹtti čõõuč Njeäʹllem čuâǥǥas õõlǥči leeʹd vaalmâš.

– Taavtõʹssân lij, što čuâǥǥas lij vaalmâš puõʹtti čõõuč, håʹt ââʹn feʹrttai väʹldded pooʹdd. Vuõssmõs plaani mieʹldd obb täʹlvv õõlǥi leeʹd poʹdd čuâǥǥastuâjain, leâša tuâjaid feʹrttji juäʹtǩǩjed, mušttal projeektjååʹđteei Keijo Heikkilä Väylävirastost.

Uʹcc Njeäʹllem siʹjdde viiǥǥi čuakksest lij leämmaž jeänab tuâj ko projeektest vuõššân vueʹrddeš. Ââʹn vuäitt leeʹd što čuâǥǥastuâj šâʹdde võõnnâd, ko vuuʹdest lij feʹrttjam roggâd.

– Njeäʹllem čuâkksest lij leämmaž jeänab tuâj ko vueʹrdim: kaʹllivuâʹđđ lij leämmaž teeʹmes da vääldam jeänab tuâj. Jos kaʹlli leʹčči kõrrsab materiaal, teʹl čuâǥǥastuâj leʹčče hiâlbab, särnn Heikkilä.

Päärnaipooʹdd pieʹcckueʹstelm mottjam jåʹttlânji – pääikla vueʹrdde juʹn jiânnai hiâlbab jååʹttmõõžž

Čuõkku teevvmõõžž pääikla lie vuârddam juʹn kuʹǩǩ da ââʹn čuõkku kuâŋŋsest vuäitt vueiʹnned jõnn mottsid.

Čuõkku lie jiânnai veeidääm da roggâm Kaitavääʹr da Piânnaivääʹr pääiʹǩin. Joʹba kaʹlli lij luõʹddjum da kuâštelm lij aivv jeeʹresnallšem, ko ouddâl. Njeäʹllemneǩ Heidi Hänninen päärnaipooʹdd kueʹstelm mottjam sami jiânnai.

– Kâʹlhan tõt lij kõrr kueʹstelm. Vuäitt mõõnnâd ääiʹj harjjned tõõzz. Ouddâl leäi uʹcc, kuʹrčč čuâǥǥas da fiin, jõnn pieʹʒʒ kuhttuin beäʹlnn hiârvteʹmmen čuõkku. Ââʹn lie tuõʹđi jõnn reäiʹj pirrõõzzâst, što feʹrttai vueiʹnned mõõn jåʹttlânji tõt čuõkku ruõbdd meäccââvv, smeâtt Hänninen.

Njeäʹllem čuõkku pirr lij mainstum pirr iiʹjjid da čuâǥǥastuâjaid alttummuš leäi räʹmmpeiʹvv siid oummid.

Uʹcc siʹjdde viiǥǥi čuâkksest jåʹtte takai personaauti lââʹzzen jiânnai meäʹcckueʹrmaautid. Vuäʹmm čuâǥǥas leäi uʹcc, leâša tuõʹđi måkksaž. Še šõŋŋ vaaikti jiânnai tõõzz, mäʹhtt njeäʹllemneeʹǩ pieʹsse jååʹtted.

Vaarlaž čuâkksest šâdd puõʹtti ääiʹjest ânnʼjõž siâssmõõzzi mieʹlddsaž. Heidi Hänninen vuârdd što aaut seeilči õinn pueʹrben tueʹpp-pooʹddest.

– Mon pâi juʹn vuârdam, što vuäǯǯap vueʹjjed ođđ čuõkku. Jååʹttmõõžžâst šâdd hiâlbab: ââʹn poott juõʹǩǩ ǩiiđ da čõõuč pååttaǩpeäldain jååʼttmõš, pooǥǥâst Hänninen.

Njeäʹllemjooǥǥ šâʹldd teevvâd puõʹtti ǩieʹzz

Ââʹn luâttjeäʹnn årstâtt tuâjaid Njeäʹllem čuâkksest muädd neäʹttla. Taal da ǩiiđ jiârǥ paʹǩǩee väʹldded pooʹdd.

Projektjååʹđteei Keijo Heikkilä kuuitâǥ õinn tuâivv, što čuâǥǥas lij vaalmâs äiʹǧǧtaaul mieʹldd.

– Ǩeäʹss da loʹppǩiđđ čuäʹjte, mäʹhtt tuâj ouddne. Njeäʹllem čuõkku pirr lie saǥstõõllâm kuʹǩǩ: vuäʹmm čuâǥǥas leäi hueʹnn da ođđ čuâǥǥas puätt leeʹd ânnʼjõž siâssmõõzzi mieʹlddsaž, särnn Heikkilä.

Čuâǥǥastuâj veiddan tän ǩieʹzz še jiõčč Njeäʹllem siʹjdde: vuäʹmm Njeäʹllemjooǥǥ šâʹldd teevvât kuddnalla.

– Ââʹn lij snäätnai, što Njeäʹllemjooǥǥ šâʹldd teevvat puõʹtti ǩieʹzz da tõõzz lij ââʹn teäggtõs še, mušttal Heikkilä.

Válgalogahallan vel oaidninláhkái

Sámedikke válgalogahallan lea oaidninláhkái vel ihttin bearjadaga njukčamánu 29. beaivvi. Almmuhusat jienastanrievttis galggašedje leat dál juo joavdan jienasteddjiide, muhto jus dat man nu sivas ii leat boahtán, de ihttin bearjadaga vel sáhttá riŋget dahje fitnat dárkkisteamen iežas guoski dieđuid.

Jus válgalogahallamis háliida dahkat njulgengáibádusa, dan galgá dahkat maŋimuštá cuonŋománu 12. beaivvi ovdal diibmu 16.00.

Čeavetjávrre geidnui 5 miljovnna

Čeavetjevrri geaidnu Norgga Njávdamis gitta Anára Gápmasii divvojuvvo. Divvun lea oassi Kolarctic CBC -prográmma ja dasa lea mieđihuvvon oktiibuot vihtta miljon euro EU-ruhta. Ruhta ii goittot ole olles geainnu divvumii, muhto ulbmilin lea njulget ja govddidit vearrámus osiid lagabuš Čeavetjávrri gili.

Divvunbarggut álget boahtte geasi ja bistet vejolaččat moadde jagi. Čeavetjávrri geaidnu lea máŋgga sajis baski ja mohkkái, eaige badjel geainnu ribaheamit leat hárvenaččat.

Dál go trailerjohtolat lea sákka lassáneamen, divvumiidda lea ain stuorát dárbu.

28.2.2019 dii: 14.45: Lasihuvvon dieđut ja liŋkka Kolarctic CBC -prográmmii.

Viiankiaapas geargá vel cealkit

Soađegilis sáhttá vel vahku áigge muitalit oaiviliid ruvkkes, man plánejit Viiankiaapa jekkiidsuodjalanguvlui.

Ruvkefitnodat AA Sakatti Mining Oy ordne gullandilálašvuođaid miehtá Soađegili gitta boahtte gaskavahku rádjai. Ruvkefitnodat lea jo gullan birasváikkuhusaid árvvoštallama váras guovllu boazodolliid, ássiid ja eatnamiid ja čáziid oamasteaddjiid.

Boazodoallit eai leat čájehan vuostehágu ruvkke ektui. Oraniemi bálgosa boazoisit Martti Siivola jáhkká, ahte boazodoalu hehttehusaid sáhttet unnidit ráđđádallamiiguin.

Ruvkefitnodat AA Sakatti Mining Oy jáhkká geargat birasváikkuhusaid árvvoštallamiin dán jagi áigge.

Ávvir: Osloi háliidit muitobácci Álttájoga nealgudeaddjiid muitun

Norgga bealde háliidit cegget muitobácci 1970-logu Álttájoga akšuvnna nealgudeaddjiid muitun, muitala Ávvir.

Boahtte čavčča dievvá 40 jagi das, go čieža ­sápmelačča ceggejedje lávu ja ­álggahedje nealgudanproteastta Álttájoga huksenbarggu vuostá Norgga Stuoradikki viesu olggo bealde Oslos.

Norgga Stuoradiggeáirasat Kari Elisabeth Kaski ja Lars Haltbrekken Sosialisttalaš Gurutbellodagas oaivvildeaba, ahte dat sámi vuosttildeapmi ii galgga vajálduvvot, ja soai evttoheaba cegget muitobácci Stuorradikki olggobeallái Oslos. Sosialisttalaš Gurutbellodat evttoha muitobácci ceggema Stuoradikki presideantagoddái. Bellodaga mielas bácci galgá dahkat sámi dáiddár.

Sápmelaččaid nealgudanproteasttas jagi 1979 lei buorre boađus, go Norggas ásahuvvui Sámevuoigatvuođalávdegoddi, man boađusin šattai Sámediggi jagi 1989.

Kyelikietâ-prošeavtta loahppaseminára odne Anáris

Gávppálaš guolásteami Kyelikietâ-prošeavtta loahppaseminára ordnejuvvo odne duorastaga Anára Sajosis diibmu 12-17. Dilálašvuođas lea vejolaš oaidnit guhtta oahpahus dárkkuhussii ráhkaduvvon guolástanfilmma ja ságastallat obalohkái guolásteamis.

Maiddái Hotelli Kultahovi bálkkašuvvon goahkka Heikki Nikula lea muitaleame báikkálaš guoli ávkkástallamis iežas restoráŋŋas. Báikki alde leat maiddái gávppálaš guolásteami ruhtadeami áššedovdi ja EJB-guovddáža ovddasteaddjit. Dilálašvuohta lea rabas buohkaide.

City-Sámit -searvvi stivra evttoha lahtuidasaset searvvi heaittiheami heajos ruhtadili dihte.

Oaivegávpotguovllu sámesearvi sáhttá šaddat máksit ruovttoluotta iešguđetlágan ruhtadoarjagiid lagabui 70 000 euro. Dan dihte stivra ii ane doaimma joatkima vejolažžan.

Stivra čilge dieđáhusastis lahtuidasaset, ahte searvvi doaibma lea masá bisánan jagi 2017 maŋŋá, go leat gártan čielggadit eahpečielga ruhtadili. Searvi lea ožžon guovtti ruhtadoarjagis ruovttoluottamáksingáibádusa.

Jagi 2014 oahpahus- ja kulturministerija mieđihii searvái 97 000 euro, mas ruovttoluotta gáibidit badjel 25 000 euro. Dán supmis stuorámus oassi leat kulturguovddášprošeavtta ovddeš bargi bálkágolut ja bálkká siidogolut. Dasa lassin leat golut, maid ministeriija ii dohkket, go searvi ii leat bastán čujuhit, ahte ruhta lea geavahuvvon rivttes ulbmiliidda earret eará kuittiid váiluma dihte. Searvi lea almmuhan oahpahus- ja kulturministeriijai, ahte das ii leat ruhta máksit goluid.

Sámedikki jagiid 2016–2017 giellabeasseruđaid fas gáibidit ruovttoluotta sullii 43 000 euro, go dat leat geavahuvvon doarjaga geavahanáiggi olggobealde. Eahpečielga dili dihte Sámediggi mearridii heaittihit Helssega Máttabiegga-giellabeasi ruhtadeami giđa 2018 maŋŋá ja searvi gárttai giddet giellabeasi geasset 2018.

– Dán dihte lea álgimin sierra gullanproseassa, mas searvi sáhttá addit iežas čilgehusas áššis. Loahpalaš diehtu dán ruovttoluottabearramis ii nappo vel leat, searvi čilge dieđáhusastis.

City-Sámiid boahttevuohta čielgá jahkečoahkkimis boahtte lávvardaga 30.3. Searvvi "burgin" lea okta jahkečoahkkima áššiin.

Dárkkálmahtton 28.3. diibmu 11:26 dieđut oahpahus- ja kulturministeriija ruovttoluottabearrama sivain.

Anáris lea johtán sáhka das, ahte guokte olgoriikkalaš almmáiolbmo, geat leigga jođus pakeahttabiillain, livččiiga gaskavahku gávnnahallan borvemis ovtta dálu áittiid Anára márkana olggobealde.

Áššis lea almmuhuvvon bolesii. Anára bolesis muitalit, ahte boles lea dárkkistan biilla máddelabbos, muhto ii leat gávnnahan makkárge rihkkosa dáhpáhuvvan.

Servodatberošteaddji ja čálli Gová Lásse Nils-Heaika, Nils-Henrik Valkeapää lea doaimmahan ođđa girjji duottarboazodoalu birra Suomas 1900-logu álggus. “Fjellreindrifta i Finland på begynnelsen av 1900-tallet” almmuhuvvui Heahtá Márjjábeivviin mannan vahkuloahpas.

Dán historjágirjji giehtačállosa leaba čállán professor Konrad Nilsen ja politiijameašttir Andreas Ulve iežaska mátkkis, go jođiiga giđđadálvve jagis 1911 miehtá sámeguovllu. Valkeapää čálii čoakkáldaga dihtorii ja doaimmahii dan girjin, man Oulu universitehta Giellagas-instituhtta deaddilii.

Jođiiga njeallje mánu ja jearahalaiga olbmuid

Girjji álgogiehtačállit, professor Konrad Nilsen ja politiijameašttir Andreas Ulve, vulggiiga dutkanmátkáseaskka guovvamánus 1911 Buolbmágis ja miessemánu álggus mátkkálaččat joavddaiga Heahttái, gos jotkkiiga mátkki Muonái.

– Soai jođiiga Buolbmágis Deatnoráigge bajás Áŋŋel rádjai, muhto dies Ohcejogas manaiga bajás diehko Mierašjávrri rádjai. Ja de Deanu beallái ja iigo bajás fal. Dieppe dasto njuolga Anárii. De Lismmá bokte Njunnásii ja Bealdovuopmái ja Heahttái. Dasto vulggiiga Muotkejávrri ja Gárasavvona bokte Iitui. De doppe rastá Suomanjárgga Doaresvuopmái ja nu Guovdageidnui. Doppe vuot Heahttái ja Niskái.

Valkeapää čilge, ahte girjjis leat guokte oasi ja olu dieđut.

– Beaivegirjjis govveba dan mátkki ja de lea jearahallanoassi. Das leat jearahallon 80 iešguđege olbmo ja dat leat oalle guhkes jearahallamat.

Jearahallamat leat eanáš sámeguovllus Anára ja Ohcejoga bealde, muhto maid Eanodaga bealde, Muonás ja vel lulleleappos.

Materiála gávdnui Romssa museas

Romssa musea amanueansa Johan Albert Kalstad cavgilii Nils-Henrik Valkeapääi daid boares, gieđain čállojuvvon jearahallamiin, go Valkeapää lei čállimin Duottar-Sámi luondduguovddáža Vuovjjuš-čájáhusa giehtačállosa 2000-logu álggus. Valkeapää giitalage Kalstad-rohki materiálaid gávdnamis.

– Son muitalii, ahte doppe gávdnojit olu dieđut min olbmuid birra. Son bivddii, ahte ingo mun ordnelii nu, ahte dát materiála boađálii girjin Suoma bealde ja mun dieđus lohpidin, muitala Valkeapää girjji čállimis.

Girjji doaimmaheapmi leamaš stuorra bargu, go čállosat leamaš Valkeapääi vieris gillii, ruoŧa- ja dárogillii ja vel boares čállinvugiin. Deaddiluvvon girjái šadde badjel 330 siiddu.

– Lei hui miellagiddevaš bargu, vaikko ádjánii oalle guhká. Ášši lea miellagiddevaš ja sisdoallu lea munnje oahpis eallin, vaikko in leatge boazoeallimis eallán, čilge Valkeapää girjji birra.

Girji čilge boazodoalu iešláganvuođaid guovlluid gaskka

Girjji jearahallamiin čilgejuvvojit boazodoalu iešláganvuođat guovlluid mielde. Okta stuorra erohus bázii erenoamážit girjji doaimmaheaddji Nils-Henrik Valkeapää millii.

– Ovdamearkan Eanodaga bealde boazodoallu leamaš earálágan go Muoná bealde. Eanodaga bealde dolle daid siiddaid, muhto Muonás stuorimus boazooamasteaddjit ledje leansmánne ja gávpejasat. Ja doppe ledje reaŋggat, čilge Valkeapää girjji dieđuid birra.

Lassin sutnje báhce erenoamážit millii rádjagiddemiid váikkuhusat. Suomanjárggas dahje Giehtaruohttasis besse vel 1900-logu álggus johtit geasse- ja dálveeatnamiid gaskka nu, ahte geassit besse johtit masá mearragáddái ain ja dálvet Muoná ráji rádjái.

– Min olbmot eai sáhttán vuođđudit dáluid (su. uudistilat), eaige doallat gusaid dego Anára ja Ohcejoga bealde dahke, čilge Valkeapää.

Daningo Gárasavvonis davás leat unnán jearahallamat, de Valkeapää lea lasihan girjái Norgga beale boazodoallokommišuvnna (dá. renbeteskommission) jearahallamiid sulaid seamma áiggis.

– Vai šattašii ollislaš govva Suoma sámiid boazodoalus.

Girjjis lea lohkamuš sihke Norgga, Ruoŧa ja Suoma rádjaguovllu olbmuide.

– Dát guoská lunddolaččat Suoma beale, muhto goittotge mun lean ferten daid rádjaguovlluid váldit mielde. Dalle oažžu čielgasit gova min olbmuid eallimis ja diein olbmuin.

Vuohču guovlu lea áidna, mii báhcá unnibui, muhto lea juoga ládje mielde.

– Vuohču guvlui bovdejedje dáppe Eanodagas oahpahit boazodoalu. Ja go lei jođáhat rabas, de maŋŋel manne earát nai, bearrašat ja sogat, čilge Valkeapää.

Girjji čállosat leat álgogielain

Nils-Henrik Valkeapää šálloša, go girjjis leat unnán govat, sivas go šattai hoahppu almmuhit čoakkáldaga girjin.

Girji lea oassi Oulu universitehta Giellagas-instituhta almmustahttinráiddus ja boahtte jagi dat almmuhuvvo maid interneahtas. Muhtun oasážat girjjis leat jorgaluvvon sámegillii, muhto dál almmustahtton girjjis čállosat leat álgogielain.

Suoma- dahje sámegielat jorgalusat vurdet maŋit áiggiid.

Dálvebotta lea dološ ja beakkán skohtergilvaleaddji Frode Utsi skupmaruššan Deanu šalddis biilastálles ja ráhkkanan ovtta dihto beaivvi várás.

Utsi vujii gilvvu 30 jagi dassái ja dál, oktii vel áigu ravget vuojána johtui ja vuodjit gilvvu. Son oassálastá lávvardaga Roavenjárggas gielkágilvvuide.

Mainna beare vuojániin ii vuolgge, baicce dainna iežas dološ vuojániin. Lihkkobihttá vel deaivvai, go Utsi gávnnai dološ, heavskkálaš vuojánis.

– Dat lei orron Mátta-Norggas 30 jagi ovtta stálles. Bessen oastit dan alccen ruovttoluotta. Lean málen dan ja buot ođasmahttán. Muhtin oasi lean ferten molsut, muitala Utsi.

Diekkár gielkká ii Lynx ráhkadan go moadde, ovtta oaččui Utsi ja nuppi Pauli Piippola, loahpat manne Ruŧŧii.

– Jagi 1985 málle gielká šattai menddo čáppa, dainna ii ráske vuolgit gilvvuide, bohkosa Utsi.

Dasto son ordnegođii dan vielja, dego ieš gohčoda, jagi 1986 málle vuojána. Dál ii leat šat go čugget mohtora sadjái.

Muitá ain go vuosttas geardde beasai gilvoskihpáris Esko Tuisku meattá – vuordá vara duoldat dego dolin gilvvuid áigge

Frode Utsi lea vuoitán viehka máŋga gilvvu ja maiddái davviriikkaid meašttirvuođa. Vaikko vuoittut leat olu, de lea okta man muitá čielgasit.

Jagis 1986 son beasai vuosttas geardde Esko Tuisku meattá.

– Esko Tuiskuhan gal lei guhkit vuodján go mun. Loahpas go fidnejin dan Lynx gielkká, de bessen Esko meattá. Muđui gal báziimet Eskos čađat, sonhan gal lei hui beakkán vuoddji.

Dál Utsi vuordá, ahte son ja Tuisku leaba fas, visot dáid jagiid maŋŋá, vuolggalinnjá duogábealde. Geahččaba báldalagaid, go vuolggaheaddji lokte viđa sekundda távvala ja de čuovggat šleađggehit.

Dasto soai oktii vel čárveba gássadeattána ja gilvu álgá.

– Stárta dat lea eanemus speanta, dat addá buot eanemus. Stárttas dus nu coahkká dat váibmu ja varra dego duoldá. Dan muittán hui čielgasit daid gilvodovdduin, govvida Utsi.

Tuisku: "In mun várra šat birge sutnje, muhto in atte vuollái"

Roavenjárgalaš Esko Tuisku reašká njálgádit go sus jearrá, goabbá lea ovddemužžan moalas ja goabbái dát šlivgguhit dan ruvttoleavgga. Son vuordá dan bottu, go beassaba Utsiin muittašit doložiid, ja vel gilvvu bokte.

– Frode Utsi lei rehálaš gilvaleaddji. Munno ustitvuohta lea seilon ja moai deive moddii jagis, vuođušta 64-jahkásaš Tuisku.

Vaikko mo de ustibat leabage, de vuoittu son ii atte Utsii álkket gal.

– Dieđusge Utsis ferte ballat. Gii beare ii bastte vuoitit davviriikkaid meašttirvuođa.

Tuisku mieđiha, ahte sáhttá son gal vuoittáhallatge. Son ii leat menddo máŋgii dán dálvvi vuodján gielkkáin ja Utsi fas boazodoallin vuodjá olu mohtorgielkkáin, dadjá Tuisku.

– Go oaivesuoji nahkehan ala, de gal dat garra gilvomiella fas gávdno. Duođas vikkan vuodjit Utsi vuostá. In mun varra šat birge sutnje, muhto in atte vuollái, reašká Tuisku.

Gielkágilvu dološ fievrruin ordnejuvvui maiddái diibmá. Dalle ovdamearkka dihte anárlaš Iisko-Matti Näkkäläjärvi vuittii 90-logu stártta. Ihttin lávvardaga vuosttas gilvovuolgga lea gaskabeaivve, guovdu Roavenjárgga gávpoga.

Áŋŋela šaldái ii leat vuos lohpi Norgga bealde

Kárášjoga gielda ii vel leat geargan áššemeannudemiin Áŋŋelii plánejuvvon šalddiin. Olgoriikkalaš eananeaiggát lea ohcan lobi huksehit 80 mehtera guhkkosaš geahppa šalddi Anárjoga rastá Áŋŋela gili bokte.

Dat ii goittot leat dárkkuhuvvon almmolaš atnui, ja ulbmilin lea, ahte eananeaiggát beassá johtalit eatnamiiddis gaskkaš goabbatge bealde joga. Kárášjoga gielddas lea dál mannamin cealkámušaidaddináigi ja dat bistá boahtte mánu beallemuddui.

Kárášjoga gielddastivra lea vuostálastán stuorát turismadoaimmaid ceggema dan oktavuhtii ja dál olgoriikkalaš eananeaiggát ohcá goit lobi dálu huksemii. Kárášjoga gielddas jáhkket, ahte ášši boahtá ovdan gielddastivrras čavčča bealde.

Suoma bealde Vaasa hálddahusriekti lea hilgon šaldeprošeavtta čáhcelobis dahkkon váidagiid. Lappi guovlohálddahusa birasossodat lea mieđihan jagis 2017 čáhcelobi šalddi huksema váras Anárjoga rastá Áŋŋela gillái jagis 2017.

Diimmuid bonjadeapmi sotnabeai čuvggodeamis

Geasseáigi álgá sotnabeaiija. Diimmut sirdojuvvojit dán mánu maŋimuš beaivvi čuvggodeamis golmma áigge ovttain diimmuin ovddos guvlui. Eurohpa kommišuvdna lea goit evttohan mannan čakčamánus, ahte diimmuid bonjadeapmi heaittihuvvo.

Dán vahkus europarlameanttas mearriduvvui, ahte diimmuid bonjadeapmi geasse- ja dálveáiggi gaskkaš heaittihuvvošii jagi 2021 maŋŋá. EU riikkat galget mearridit, ahte áigotgo sii sirdašuvvat bissovaččat geasse- vai dálveáigái.

Earth Hour jáddada čuovggaid

Ihtin lávvardaga eahkedis lea maid Máilmmi luonddufoandda Earth Hour -kampánja, man dihte čuovggat jáddaduvvojit ovtta diibmui beal ovcci áigge dálkkádaga dihte. Lappis máŋggat fitnodagat leat searvan liigečuovggaid jáddadankampánjii.

Anáris heargevuodjimat, Heahtás Saami Ski Race

Dán vahkuloahpas Sámis leat vuot valjis dáhpáhusat. Anáris heargegonagasgilvvut dollojuvvojit 67. geardde. Gilvvohallamat álget nu lávvardaga go sotnabeaivvi 11 áigge. Gonagasa kruvnnus gilvalit 24 valimus hearggi, mat leat eanemus čoaggán čuoggáid árabut dán dálvvi dollojuvvon cup-oassegilvvuin.

Heahtás fas lávvardaga ovcci áigge álgá maratončuoigan Heahtás Guovdageidnui. Saami Ski Race lea dál logát geardde. Čuoiganmátkkit leat ovcci, guhtta dahje golbma miilla. Čuoigamiidda leat dieđihan vuollelaš 200 čuoigi.

Árktalaš dálkkis sáhka Anáris

Sámemusea ja Badje-Sámi luondduguovddáš Siida ordnejit Árktalaš dálkki siste -seminára otne dmu 9-12 Siidda auditorias. Semináras suokkardallet árktalaš guovllu rievdama ja rievdama váikkuhusaid olbmuide, birrasii ja kultuvrii.

Semináras doallaba sáhkavuoru earret eará Birasministeriija kansliijahoavda Hannele Pokka ja Musealágádusa hoavda Juhani Kostet. Seminára lea rabas ja nuvttá buohkaide.