Tät lij jõnnpââʹss ââlǥai kuulli kaiddõõttâmkanoon, koʹst laulled Aanar meerlažškooul eʹjjpeiʹvvlaauljoukk da ortodookslaž ceerkavlaauljoukk. Sluuʹžb tooimât aaʹrhlaž Rauno Pietarinen da laauljoukkuid jååʹđted Anneli Pietarinen.

Luondduriggodatguovddáš ja Helssega universitehta dutke jagiin 2013-2016 spiriid dagahan vahágiid váikkuhusaid boazodoalu ávkkálašvuhtii, boađuide ja ekonomalaš bistevašvuhtii.

Dutkamuššii čogge čájánasaid spiriid goddin bohccuin. Čájánasaid čogge golmma bálgosis guovtti dálvvi áigge. Dákteađa- ja bátnečájanasaid (102 stk) vuođul goddon bohccuid veadjin lei buorre (93,4%) dahje oalle buorre (6,6%), iige dain čájanasain gávdnon funes veadjin dahje nelgon bohccot. Maiddai sierra ahke- ja sohkabealleluohkát ledje čájánasain seamma goris go ealli bohccuinge (67% sagahanálddut).

Fuomašahtti oassi spirevahágiin báhcá gávnnakeahttá

Sihke misiid ja njuovvan- ja eallibohccuid mearri gahčai mearkkašahtti vugiin, go spiriid goddin bohccuid mearri stuorui. Maiddái goaskinreviirraid mearri bálgosis váikkuhii misiid mearrái. Nuppe dáfus maiddái jahkásaš muohtadilit váikkuhedje mearkkašahtti vugiin misiid ja njuovvanbohccuid mearrái.

– Fuomášahtti oassi vahágiin báhcá gávnnakeahttá, go ovdamearkka dihte geasset dáhpáhuvvan vahágiid lea hui váigat gávnnahit. Dákkár njuolga massimiid lassin buori agis leahkki sagahanealliid massin dagaha maiddái eahpenjuolga vahágiid eandalii misiid meari geahppánemiin, muitala spesiáladutki Jouko Kumpula Luondduriggodatguovddážis.

Spirevahágiid gávnnaheamis mearkkašahtti bargu

Spiriid goddin bohccuid ohcamat dagahedje 2-8 bargobeaivvi ovtta goddojuvvon bohcco guovdu. Spiriid dagahan boazonáli ávkkálašvuođa mearkkašahtti gahččan ovttas badjelmearalaš goluiguin sáhttá geahpedit nettoboađuid 21-82 euro ovtta eallibohccos. Optihkalas dilis nettoboađut leat oktiibuot 62-90 euro eallibohcco guovdu.

Gumpe ja geatki dagahit stuorámus vahágiid

Stuorámus jahkásaš rehkenaston boađuid massimiid boazodollui sáhttet dagahit ovttaskas gumpe (32 160 €) ja geatki (16 996 €), daid maŋŋá albbas (11 736 €) ja guovža (3 575 €). Vástideaddji nettoboađuid manahus ássojuvvon goaskinreviirra guovdu lei 2 742 €.

Dutkamuš lea dahkkojuvvon jagiid 2013-2016 áigge. Dutkamuša materiála čoggojuvvui boazodoalloguovllu bálgosiin jagiin 2003-2015. Dát materiála sisttisdoalai dieđuid boazodoalu ávkkálašvuođas ja spiriid dagahan vahágiin sihke jahkásaš dálke- ja muohtadiliin.

Roavvenjárggas lei mannan vahkuloahpa vuosttaš Heargecup-oassegilvu. Ohcejohkalaš Mika Länsman mielas lei somá fas gilvalit.

– Galhan dat lei somá vuot deaivvadit buot dain olbmuiguin, geaid ii leat oaidnán jahkái. Somáhan dat lei.

Norgga ja Ruoŧa hearggit eai oaččo dán jagi gilvalit Suoma Heargecup-gilvvuin njoammodávdda riskka dihtii. Länsman muitala, ahte ii son olgoriikkaid herggiid váillat, muhto skihpáriid gal.

– Na mun in dieđe gal daid herggiid, muhto dieđusge dat olbmot leat skihpárat. Mun dovddan sin máŋggaid jagiid duohken, de livččii leamašan hirbmat somá oaidnit sin fas guhkes áigái.

"Ferte leat buorre lihkku maid"

Mika Länsman oaivvilda, ahte jos háliida birget, ferte leat maiddái lihkku.

– Orru, ahte mis leat hearggit buorre foarpmás ja orru mannamen oalle bures. Muhto gilvvohallan lea dakkár álo, ahte vaikko livččii man buorre heargi, de ferte leat vehá buorre lihkku maid mielde. Go earáinge leat hirbmat buorre hearggit.

– Dan ferte álo oaidnit, dat lea goittotge dakkár dat gilvu, ahte dat buot jođáneamos heargi ii álo vuoite. Vehá dego čuoigangilvvusge, jos vehá lea eahpelihku, de vaikko livčči buot buoremus, de ii vuoitte.

Jáhkká iežas herggiid leat mielde gilvaleamen gonagasvuođas

Länsman muitala, ahte sis leat eanetge gilvohearggit go dat, mat ledje vahkuloahpas Roavvenjárggas.

– Mis lea dál guhtta gilvohearggi. Mis ledje njeallje mielde, ja ruovttus leat vel ođđa hearggit.

Oassegilvvuid 24 falimus hearggi besset gilvalit gonagasvuođas Anárii.

– Mus lea garra jáhkku, ahte mis lea doppe moadde hearggi mielde. Sáhttet leat máŋgage. Mun jáhkán ahte lea, dadjá Mika Länsman.

Länsman lea hárjehallan olu, vai nagoda sabehiid alde stivret bohccuid.

– Na joo, mun gal lean trenen. Mun iešálddes spealan innebandy doppe Guovdageainnu joavkkus, de mun gal lean trenen jo čávčča. Ja buot láhkái trenen.

Mika Länsman lei mielde Buorre iđit Sápmi -sáddagis 27.2.2017.

Suoma kulturfoanda lea juohkán veahkkeruđaid 1 108 ohccái. Kulturfoanda jugii oktiibuot 25 miljon euro diehtaga ja dáidaga doarjumii.

Guovddášfoandda juolludemiid olles listtu gávnnat Suoma kulturruhtaráju neahttasiidduin.

Veahkkeruđat dutkamuššii ja dáidagii

Kulturfoanddas ožžot veahkkeruđaid čuovvovaš sámedutkamuššii ja -dáidagii laktáseaddji prošeavttat:

Anarâškielâ servi ry, Čyeti čälled anarâškielân – Čuođi čálli anárašgillii -prošeavtta ollašuhttimii, Huhtamäki foanddas 25 000 €

Bajásgeassindiehtagiid magisttar Marikaisa Laiti, sápmelaš árabajásgeassima Suomas dál ja boahttevuođas gieđahalli nákkosgirjebargui, Mikael Soininen foanddas 24 000 €

Ohcejoga Ursa ry, Riikkaidgaskasaš gomuvuohtavahku prográmma ollašuhttimii, Maili Autio foanddas 3 500 €

Professor Jouni Jaakkola ja bargojoavku, sápmelaččaid vuogáiduvvama dálkkádatrievdamii ja dálkkádatrievdama váikkuhusaid sámekultuvrii gieđahalli dutkamuššii, Eino Tikkanen foanddas 50 000 €

Diplomagielajorgaleaddji Kaija Anttonen, sápmelaš nuoraidrománaid suomagillii jorgaleapmái, almmolaš foanddas 8 000 €

Čikŋadáiddár Inka Kangasniemi, dáiddalaš bargui ja čájáhussii oassálastimii, almmolaš foanddas 9 000 €

Dulka Inka Kaukovalta ja jietnaplánejeaddji Sami Tammela, dánsuma ja seavagielat sámegielat diktema ovttasteaddji duoji bargamii, almmolaš foanddas 10 000 €

Anara Sámisearvi ry, Ijahis idja 2017 -musihkkafestivála lágideapmái, almmolaš foanddas 10 000 €

Musihkkár Ulla Pirttijärvi-Länsman, sámegielat árbevirolaš musihka komponeren-, čállin- ja heivehusbargui, almmolaš foanddas 12 000 €

Gávppediehtagiid magisttar Pirita Näkkäläjärvi, Suoma sápmelaččaid sátnefriijavuođa gieđahalli pro gradu -bargui, Taru, Ilmari ja Pentti Manninen foanddas 3 000 €

Filosofiija magisttar Sierge Rasmus, davvisámegiela Badje-Deanu suopmana rievdama 1956-2017 gieđahalli nákkosgirjebargui, E. J. Sariola foanddas 24 000 €

Filosofiija magisttar Sonja Tanhua, nuorttalaččat oassin aktiivvalaš riikkavulošservodaga 1970-logus gieđahalli nákkosgirjebargui, Eeva Rauhakallio foanddas 24 000 €

Veahkkeprofessorat Pirjo Virtanen, Pigga Keskitalo ja Torjer Olsen, eamiálbmotdutkamuša metodaid gieđahalli Diehtaga bargobádjái, Harry Hendunen foanddas 50 000 €

Musihkkar Frans Vilhelmi Saari, sámegielat sátnedáidagii deattuhuvvan juoigan- ja álbmotmusihka komponeremii, M.S. Elomaa foanddas 24 000 €

Servodatdiehtaga magisttar I-An Gao, eamiálbmogiid boarrasiiddikšuma Suomas ja Taiwanis gieđahalli nákkosgirjebargui, Faina Jyrkilä foanddas 24 000 €

Ođđasii lasihuvvon 28.2.2017 dbm. 13.09 ahte veahkkeruđa ožžo maiddái Pirjo Virtanen, Pigga Keskitalo, Torjer Olsen, Frans Vilhelmi Saari ja I-An Gao.

Soađegili giellabeasis ledje rahpandoalut bearjadaga. Giellabeassi lea goittotge doaibman juo moadde jagi, muhto iežaset saji giellabeassi oaččui easkka mannan čavčča.

Giellabeasi rahpandoaluin lei mokta ja illu. Mánát lávlo mánáidgárdeoahpaheddjiiguin seammás go vánhemat, áhkut ja ádját čuvvo bálddas. Guossit besse čuovvut maid mánát lávejit giellabeasis hommát.

Henna Ruikka lea vuordán giellabeasi dan rájes, go su bárdni manai dikšui moadde jagi dassái. Son leage ilus, go giellabeassi lea viimmat Soađegilis.

– Dat lea deahálaš vai oažžut dan giela ja ealáskahttit iežasge giela veahá ja seammás beassat sirdit giela mánnái, nu dat gal lea somás ášši, lohká Ruikka.

"Mii leat hui lihkolaččat, go mis lea dákkár riggodat min gielddas"

Soađegili gieldda teknihkalaš jođiheaddji Matias Yliriesto lei gielddahoavdda sadjásažžan giellabeasi rahpandoaluin. Son lohká giellabesiid leat riggodat Soađegili gildii.

– Galhan dain lea stuorra mearkkašupmi, mishan sámiguovlu lea gieldda davvi oasis nappo Lappi bálgosa guovlu. Doppe lea leamašan giellabeassi juo 10 jagi ja dál leat ožžon giellabeasi deike girkosiidii, ahte hui stuorra mearkkašupmi. Mii leat hui lihkolaččat, go mis lea dákkár riggodat min gielddas, dadjá Yliriesto.

Vaikko giellabeassi lea doaibman juo guokte jagi, lea dan boahttevuohta goittotge eahpesihkkar. Giellabeassi doaimmai álggos geahččaleapmin Pokkijoki mánáidgárddi oktavuođas. Dál giellabeasis lea iežaset sadji ja čieža máná divššus. Áibbas sihkkarit giellabeassi doaibmá goit dán jagi.

– Sihkkarit dát jahki ja čuovvovaš jahki lea fas sávaldagain, muhto mun jáhkán, ahte mis lea nu buorre vuoigŋa dás, ahte maiddái mearrideaddjiid oažžut dása mielde. Jáhkán, ahte mii bastit ráđđádallat dás sámedikkiin ja doaibma joatkašuvvá, muitala bearašbeaivedivššu jođiheaddji Tarja Yli-Tepsa-Hietala.

Ristáhčči áigu rahčat giellabeasi fásta ruhtadeami ovdii

Giellabeasi namma almmuhuvvui rahpandoaluid oktavuođas ja namman bođii Muohtačalbmi. Rahpandoaluid oktavuođas muitaluvvui maid, ahte Jalvvi-Veikko, Veikko Guttorm Ohcejogas lea válljejuvvon giellabeasi ristáhččin.

Guttorm lea beassan oanehis áiggi smáhkohallat nammadeami giellabeasi ristahččin. Son áiguge dál bargagoahtit giellabeasi boahtevuođa ovdii.

– Sihkkarit lea vuos dát, ahte fitnet dása dan fásta ruhttema áigái ja mun áiggon dál rahčat dan ovdii, ahte iigoson dat ovdán. Mus leat buorit oktavuođat bellodahkii ja mánggaid virgeolbmuide maiddái, muitala Guttorm.

Suoma fuođđoguovddáš lea mieđihan guokte geatkki goddima várás sierralobiid Giehtaruohttasa bálgosa vahátguovlluin Eanodagas. Goddinlobit leat mieđihuvvon dakkár getkkiide, mat leat dagahan earenoamáš ollu vahágiid boazodollui.

Mieđihuvvon sierralobiiguin lea ulbmil eastit dáhpáhuvvamis earenoamáš stuorra vahágiid boazodollui. Ovddit jagiid vásáhusaid vuođul lea dieđus, ahte giđđadálvvi muohtadilli lea oiddolaš geatkái ja danin geatki dagahage vahágiid justa dalle. Hui ráddjejuvvon sierralohpi lea mieđihuvvon daid geatkki ássanguovlluide, gos leat gávnnahan earenoamáš ollu geatkevahágiid. Vejolažžan dahkkojuvvon ja ráddjejuvvon bivdu ollašuhttá geatkenáli dikšunplána.

Eanan- ja vuovdedoalloministeriija ásahusas stuorimus vejolaš sálašmearrin bivdojahkái 2016-2017 lea biddjojuvvon gávcci geatkki. Ásahusa mielde sierralobiid sáhttá mieđihit dušše geatkenáli dikšunplánas meroštallojuvvon boazodoalloguovllu davve- ja nuortaosiid geatkenáli dikšunguvlui, dohko gos geatkkit dagahit eanemus boazovahágiid.

Ovdal mieđihuvvon sierralobiid vuođul leat goddán njeallje varrisgeatkki, main guokte Anáris Bátneduoddara ja Sállevári bálgosiid guovlluin, okta Sallas Davvi-Salla bálgosa guovllus ja okta Soađegilis Sámi bálgosa guovllus.

Gáregasnjárgga gilidállu Sáivvus ordnejuvvo disdaga 28.2. dilálašvuohta, gos ságastallet duovdagii laktáseaddji čuolmmain Deanuleagis ja Ohcejohleagis. Dilálašvuođas gullat mo duovdaga dikšumii, sihke boares ráhkadusaid divodeapmái oažžu veahki ja ekonomalaš doarjaga.

Ohcejogas dilálašvuohta ordnejuvvo gilidállu Giissas gaskavahku 1.3. Goabbáge dilálašvuohta álgá diibmu 18.

Dilálašvuođaid ordnejit Lappi EJB-guovddáš ja Ohcejoga gielda.

Dilálašvuođat lea rahpasat buohkaide.

Eanodagas dáhpáhuvai 28.2. diibmu 08.38 bárti, mas guorbmebiila vujii nuppi guorbmebiilla njeaiga.

Bárti dáhpáhuvai 5 kilomehtera Norgga rájis Eanodaga Bálojávrri guvlui. Dáhpáhusbáikki čorgenbarggut leat jođus.

Okta gurggástat lea giddejuvvon johtolagas, muhto smávvabiillain beassá dáhpáhusbáikki meaddel.

Gielddaválggaid evttohaslisttuid maŋimuš sisaguođđin beaivi lea disdaga 28.2. diimmu 16.00. Odne guđđojuvvon evttohaslisttut nannejuvvojit duorastaga njukčamánu 9. beaivve.

Gielddaválggat doaimmahuvvojit cuoŋománu 4. beaivve, ovddalgihtii jienasteapmi álgá juo njukčamánu 29. beaivve ja nohká čuoŋománu 4. beaivve, olgoriikkas ovddalgihtii jienasteapmi nohká juo cuoŋománu 1. beaivve.

Eanodatlaš Nils-Heaika Valkeapää lea dáiddanai válggaide čohkken Johtti Sápmelaččat registerejuvvon ovttastumi listtu. Mainna mielain Nils-Heaika Valkeapää lea dán barggu, dán válgajagis dahkame.

– Mu bargun lea dušše čohkket, olbmot ieža leat soahpan doppe gaskaneaset, ahte geat vulget evttohassan. Rievtti mielde lean daid válmmas bohtosiid dušše čohkken ovtta báhpárii, muitala dán jagáš válgabargguidis birra Valkeapää.

Evttohasat galget álot smiehttat astetgo mielde politihkkii

Juo jagi 1971 rájes lea Johtti Sápmelaččaid-searvi leamašan mielde gielddaválggain. Johtti sápmelaččat rs ii gula mange bellodahkii, iige gulaskuddamiid fuolatkeahttá leat vuolgán dánge jagi mielde lihtodit ovttainge bellodagain.

– Muhtimat leat ieža almmuhan, ahte háliidit mielde evttohassan ja muhtimiiguin lea ferten vehá áigge hupmat, ahte leago sus vejolašvuohta vuolgit gielddapolitihkkii, muitala evttohasčohkkema birra Nils-Heaika Valkeapää.

Evttohasásahandilli lea su mielas bisson seammaláganin, go ovdditge gielddaválga jagiin. Evttohassan vuolgimii goitge váikkohit máŋggat áššit, diehtá Valkeapää.

– Leago olbmuin asttu – galgá bearraša dikšut, galgá boazodoalus lehket mielde maid, ja olbmuin leat nu ollu barggut, ahte ii leat nu fal vuolgit.

"Eai váttisvuođat čohkket listtu"

Nils-Heaika Valkeapää muittaša áiggi, go son lei ieš mielde gielddapolitihkkárin Johtti Sápmelaččat listtus dieđusge.

– Mun ledjen nu lahka, mun ledjen nu gohčoduvvon “joavdelas”, go mun in dárbbašan johtit meahcis, dat lei ollu álkit, muhto min olbmuin stuorimus oassi lea boazobargguin, dahje eará dákkár bargguin ja leat guhkileabbos, nu dat ii leat nu álki, muitala evttohassan vuolgima hástalusain Valkeapää.

Eanodagas politihkalaš čoahkkimat goitge stuorimus osiin dollojuvvojit girkogilis, Heahtás ja Eanodaga sámiin stuorimus oassi orru unna gilážiin miehtá Eanodaga.

Nils-Heaika Valkeapää lea duhtavaš Johtti Sápmelaččaid-searvvi gielddaválgaevttohuslistui, vaikko mieđihage, ahte olbmot eai leat nu beare áigá listtu čohkkemii álgán.

– Ii mis leat leamašan váttisvuohta čohkket listtu, sáhttá dadjat.

Valkeapää ii loga gullan, ahte eará bellodagain livččet váttisvuođat leamašan čohkket listtuid, dán Valkeapää mielas oaidná de, go evttohasásahanáigi lea meattá.

Eará bellodagat Eanodagas leat álohii vuostalastán sámiid áššiid

Ná ovdal válggaid Nils-Heaika Valkeapää goitge sávvá, ahte olbmot álggále vehá smiehtat dan politihka birra, mii lea čađahuvvon Eanodagas.

– Dat bellodagat, mat dáppe leamašan, leat cakkadan visot daid sámiid áššiid, vuostalastán álot. Iige dat leat gitta leamašan das, ahte gii dat doppe lea leamašan bellodagaid ovddasteaddjin, dat leat visot seammaláganat leamašan, muitala vássán jagiid bellodatpolitihka birra Eanodagas, mas sus gal máŋga jagi áššedovdamuš leage.

Maninbat bellodagat leat dasto nu garrasit háliidan sápmelaččaid vuostá Eanodaga gielddas bargat?

– Okta sivva lea ballu, árvala Valkeapää ja joatká, bálddahállamiinhan dat leat geahččaladdan ovdalnai jávohuhttit sámiid, danin mu mielas livččii hirbmat dehálaš, ahte sámit dustet muitalit maid sii háliidit, ja maid sii dárbbašit ja bajidit vehá jiena. Mis lea lohpi ja dárbu ovddidit iežamet eallima, meinne Valkeapää dálá sápmelaččaid rivttiin gieldda ássin.

Unnitlogu áidna vejolašvuohta váikkohit lea olbmuid miela bokte

Makkárson váikkohan vejolašvuođaid Nils-Heaika Valkeapää oaidná Johtti Sápmelaččain lea ovddidit sámiid áššiid Eanodaga gielddapolitihkas?

– Mii eat leat ožžon eanetlogu dán gielddas, nu ahte mii eat sáhte stivret, muhto mii sáhttit geahččalit gieldda duvdit rivttes guvlui, muitala searvvi váikkohanvejolašvuođa realisttalaš dilis Valkeapää ja ahte rivttesguvlui mannan ii vealttetkeahttá dáhpáhuva vel njealjige jagis.

– Mun luohtán dasa, ahte mii sáhttit váikkohit olbmuid mielaide vehá láđđaseappot leat sámiid guovdu ja dás mii fertet álot olbmuid muittuhit ja juohke báikkis loktet sámiid áššiid oidnosii.

Nils-Heaika Valkeapää muitala, ahte bismmádárkkistusa oktavuođas, son iežas bearraša vásáhusaid válddiige ovdan muitaleamen duohtavuođa dáhpáhusaid dán gielddas. Dego ávžžuhussan das, ahte sámi áššiid birra ferte juohke vejolaš oktavuođas muitalit, vai ipmárdus sámiid guovdu lassána, Valkeapää joatká.

– Mii fertet duostat muitalit makkár vásáhusat mis leat, dego ovdagovvan. Daningo eai dat leat čiegus áššit.

– Dat leat váikkohan min eallimii, daiguin dáhpáhusaiguin leat geahččaluvvon váikkohit min eallimii; geahččaluvvon jávohuhttit min, sihke duššin dahkat dan sámiid barggu dáppe gielddas, muitala sámi politihkkema vásáhusaid Valkeapää Eanodaga gielddas.

– Mii fertet fal bajidit jiena ja hupmat ja muitalit. Duosttat! Eatge vuollánit, ávžžuha Valkeapää Eanodaga sámiid.

Njealját báiki Johtti Sápmelaččaide lea vejoláš

Johtti Sápmelaččat lea searvvi dásis vuolgán gielddapolitihkkii mielde. Jagi 2012 válggain Johtti Sápmelaččat oaččui nubbin stuorámus jietnameari, 200 jiena, ja doalahii iežas golbma báikki Eanodaga váldostivrras.

Maid dat lohku muitala Nils-Heaika Valkepääi?

– Dieđusge mađi stuorát jietnameari dat searvvi listu oažžu, dađi eanet mii oažžut olbmuid dohko gielddastivrii, muitala Valkeapää jienasteami bohtosiid realitehta, mii doallá dieđus juohke bellodaga buohta deaivása.

Njealját váldostivrabáikki oažžumii Valkeapää árvala, ahte Johtti Sápmelaččat galggašii dain gielddaválggain oažžut sullii 30 jiena eanet.

– Dasa mii beassat, jus sámi olbmot beroštit jienastit ja sis lea ovddasvástádus das, ahte makkár boahttevuohta sámiin lea dán gielddas.

– Eai earát vuoje sámiid áššiid, áidná geat sámiid áššiid leat vuodján gielddas, lea Johtti Sápmelaččaid listu, oaivvilda Nils-Heaika Valkeapää ja dás sus leat duođain vásáhusat juo 46 jagi áigodagas.

Sämi Kielâkäldee tuáimá Taažâst, Ruotâst já Suomâst, viiđâ sämikielân. Anarâškielâ lii ohtâ toin sämikieláin, moos uážžu iše já ravvuid. Taat lii sämmilij ohtsâš já siämmáš pajemuš äššitobdee- já merideijee sämikielâ kyeskee kocâmušâin.

Sämi Kielâkäldee pargon kulloo faallâđ kielâlii iše, ravviđ kielâ kevttimist já meid jyehiđ tiäđu sämikieláin já kielâ kyeskee aašijn . Projekti , mii pištá tääl kiiđâ 2018 räi, ruttâdeh EU Interreg V Pohjoinen-ohjelm Sápmi-uási-kuávlu, Lappi liitto, Tromssa lääni já Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitigeh. Proojeekt stivree Suomâ Sämitigge.

Neeta Jääskö parga tääl taan projektis anarâškielâ pargen já oovdâst tave- já nuorttâlâškielâ pargen sii láá ráhtám mottoom veerdi materiaal neettin, omt. poccuu säänih láá kulâmist viiđâ eres sämikielân. Nuoratalâskielâ pargee, Terhi Harju, lii ráhtám kyeli mainâs , mii lii luhhum meid maaŋgâ sämikielân, mut taat ij lah val kosten uáinimnáál, muštâl Jääskö.

Aanaar kirjeráájust ornim uápistem tilálâšvuotân iä lam puáttám ennuv ulmuuh, mut poođij kuittâg oovdân, et tágárân kielâpargen, kii išeed, ravvee já niävu, lii stuorrâ tárbu já taat toimâ ij kolgâččij nuuhâđ.

Suoma riikkabeivviid eana- ja vuovdedoallováljagoddi lea gieđahallagoahtán Deanu guolástansoahpamuša maŋŋebárgga 28.2. Vuođđoláhkaváljagoddi attii mannan vahkus cealkámuša mas dáhttu dorvvastit buorebut sápmelaččaid rivttiid.

– Mun in duostta árvalit, mo eanan- ja meahccedoallováljagoddi gieđahallá ášši. Sis lea dál min cealkámuš ja das lea geatnegasvuohta geahččat, ahte sáhttágo sápmelaččaid rivttiid dorvvastit buorebut go maid dát ráđđehusa evttohus dorvvasta, dadjá vuođđoláhkaváljagotti ságadoalli Annika Lapintie.

Eana- ja vuovdedoallováljagotti neahttasiidduin sáhttá čuovvut mo ášši meannudeapmi ovdána. Soahpamuša gieđahallan joatkašuvvá gaskavahku 1.3.

"Eahpidan sakka"

Sámedikki ovddasteaddjis, Pentti Pieskis eai leat stuorra vuordámušat dasa mo váljagottit váldet vuhtii nuppiideaset cealkámušaid. Sápmelaččat leat nu unna joavku, ahte sin jietna ii dáiddeš gullot.

– Dathan lea ovdalge dat Suoma ráđđehus ja riikkabeaivvit bargan eará láhkai go maid vuođđoláhkaváljagoddi lea cealkán. Mun gal dušše jáhkán ahte dat leat ávžžuhusat, muhto mun háliidivččen oaidnit ahte dat šaddet duohtan. Muhto sakka eahpidan dan dálá politihkalaš dilis mii Suomas lea, gos golbma stuorra bellodaga mearridit áššiin ja doppe gal unnit olbmuin lea vehá árvu. Ja dađi bahábut mii sámit gullat justa daid unnit olbmuide.

Pieski lea vuorddašeamen, ahte beassá luossabivdui vaikko fanas leage vel borgon gáddedearbmái. Nuorabuid son ii jáhke šat movttáskit árbevirolaš bivdui, jus Deanu soahpamuš manná čađa dakkárin, maid dat dál leat evttohuvvon.

– In mun jáhke nuorat šat gillejit vuolgit buođđobivdui dahje fierbmebivdui jus dat lea dušše guokte beaivve jándoris ja lea gáržžiduvvon, dat lea goittotge garra bargu dat buođđobivdu. Mii fertešeimmet vel iskat oktii duođaštit dohko daid mearrideddjiide, ahte man duođalaš ášši dás lea, dadjá Pentti Pieski.

Anáris, Davvi-Suomas movttiidahtte olbmuid beaivedánssain ustitvuođabeaivve 14.2. Hans Mattus lei vuolgán iežas eamidiin beaivedánssaide. Illá ásttaiga čohkkátge go ledje musihkkárat čuojaheamen ja lávlumin.

– Munhan gal muittán go ovddit háve dáppe lei suohtas, mun vulgen dalánaga go gullen dáppe lea dákkár beaivi, muitala Hans Mattus.

Dánssát Suoma ávvujagi gudnin

Anára gieldda kulturčálli Mirja Karjalainen muitala, ahte gielda ordnii dánssaid Suopma 100 -ávvujagi gudnin. Ná sii háliidedje oažžut ja movttiidahttit buohkaid lihkadit.

– Ja dánsut beaivedánssaid, go eahkes ii veaje šat gohcit nu maŋŋidii, beaivit lea somá beassat dánsut. Ja deaivat oahppásiid, dadjá Karjalainen.

Kyllikki Tanhua lei beaivvi ordnen gáfiid, muhto de songe beasai viimmat dánsunláhttái.

– Dás dánsut ja viežžat gean geargat. Buohkat sáhtte viežžat nuppi dánsut, vai mo, bohkosa Tanhua.

"Ii dárbbaš mannat valáštallat"

Bottus Mattus ja su eamit sáhttiba ložžet ja čohkkánit. Soai bálliiga gaskkohagaid deaivat ustibiid ja háleštallat.

– Dát lea oalle dehálaš, ahte dáppe beassá lihkadit oalle ollu ja ii dárbbaš mannat valáštallat go dáppe beassá dánsut, muitala Hans Mattus.

Meahciráđđehus lea bivdán Sámedikkis cealkámuša eananláigoohcamušas, mii guoská čázi váldima Suttesádjaga golganguovllus sihke fitnodatsaji ja johtolatguovllu huksema Ohcejoga Gáregasnjárgga Suttesádjagii.

Sámedikki stivra lea gieđahallan Suttesája gáldui laktáseaddji Meahciráđđehusa cealkámušbivdaga čoahkkimisttis 23.2. Sámediggi gáibida ovdal eananláigoohcamuša guoskevaš mearrádusa dahkama Meahciráđđehusa álggahit áššis Akwé: Kon –meannudeami sámekultuvrii čuohci váikkuhusaid árvvoštallama dihte. Easkka Akwé: Kon- meannudeami maŋŋá Sámediggi addá áššis cealkámuša ja áššis sáhttá ovdánit mearrádusdahkamii.

Lassin Sámediggi cealká, ahte áššis galgá gullat guovllu sápmelaččaid, geaidda prošeavtta váikkuhusat vuosttažettiin čuhcet. Akwé: Kon –meannudemiin galgá árvvoštallat prošeavtta váikkuhusaid sihke dárbbašlaš doaibmabijuid vai váikkuhusaid sáhttá eastadit ovddalgihtii dahje maŋimus dáfus litnudit.

Ohcejoga gielddaráđđehus gieđahalai ášši guovvamánu álggus

Ohcejoga gielddaráđđehus lea gieđahallan Suttesádjaga dili čoahkkimis 07.02.

Meahciráđđehussii ledje doaimmahuvvon guokte ohcamuša eatnama láigoheami várás Ohcejoga gieldda Vuovdaguoikkas leahkki giddodagas, Suttesádjaga gáldoguovllu lahkosis. Maŋimuš ohcamušas láigoguovllu viidodat ja sajádat lei ráddjejuvvon ođđasit nu, ahte guovllu viidodat lea 3,25 hektára 21 hektára sajis.

Guovlu láigohuvvošii gávppálaš dárkkuhussii, čázi váldima ja bohtalii bidjama várás. Láigoheaddji lea almmuhan, ahte háhká eiseválddiin lobiid, maid prošeakta dárbbaša. Láigosoahpamuš livččii evttolaš nu, ahte jos dárbbašlaš lobit eai mieđihuvvo, prošeakta ja láigosoahpamuš šaddet duššin.

Ohcejoga gielddaráđđehusa áirasat Veikko Porsanger ja Henry Valle almmuheigga, ahte soai leaba easttalaččat ášši gieđahallamii, ja soai guđiiga čoahkkimis.

Čoahkkimis mearriduvvui, ahte gielddaráđđehus guottiha eananláigoohcamuša maŋimuš ohcamušas ráddjejuvvon guvlui, ohcamušas máinnašuvvon fitnodatdoibmii ja ohcamušas máinnašuvvon eavttuin.

Sodankylän kielipesällä oli avajaisjuhlat perjantaina 24.2. Kielipesä on kuitenkin toiminut jo parisen vuotta, mutta omat tilat se sai vasta viime syksynä.

Kielipesän avajaisjuhlassa oli intoa ja iloa. Lapset lauloivat lastentarhaopettajien kanssa samalla kun vanhemmat, mummot ja vaarit seurasivat vieressä. Vieraat pääsivät näkemään mitä lapset kielipesässä puuhaavat.

Henna Ruikka on odottanut kielipesää siitä asti, kun hänen poikansa meni päivähoitoon muutama vuosi sitten. Hänkin on iloinen, että Sodankylässä on viimein kielipesä.

– On tärkeää, että saadaan tämä kieli ja elvytetään omaakin kieltä vähän ja samalla päästään siirtämään kieltä lapselle, niin se on kyllä mukava asia, sanoo Ruikka.

”Me olemme onnellisia, kun meillä on tällainen rikkaus kunnassamme”

Sodankylän kunnan tekninen johtaja Matias Yliriesto oli kunnanjohtajan sijaisena kielipesän avajaisissa. Hän sanoo, että kielipesä on rikkaus Sodankylän kunnalle.

– Kyllähän näillä on suuri merkitys, meillähän saamelaisalue on kunnan pohjoisosassa eli Lapin paliskunnan alue. Siellä on ollut kielipesä jo 10 vuotta ja nyt olemme saaneet kielipesän tänne kirkonkylällekin, että hyvin suuri merkitys. Me olemme hyvin onnellisia, kun meillä on tällainen rikkaus meidän kunnassamme, sanoo Yliriesto.

Vaikka kielipesä on toiminut jo kaksi vuotta, on sen tulevaisuus kuitenkin epävarmaa. Kielipesä toimi ensin kokeiluna Poikkijoen päiväkodin yhteydessä. Nyt kielipesällä on omat tilat ja seitsemän lasta hoidossa. Varmaa on vain se, että kielipesä toimii vielä tämän vuoden.

– Varmasti tämän vuoden ja seuraava vuosi on toiveissa, mutta minä uskon, että meillä on niin hyvä henki tässä, että myös päättäjät saadaan tähän mukaan. Uskon, että me pystymme neuvottelemaan tästä saamelaiskäräjien kanssa ja toiminta jatkuu, kertoo perhepäivähoidon ohjaaja Tarja Yli-Tepsa-Hietala.

Kummisetä aikoo ponnistella kielipesän vakituisen rahoituksen eteen

Kielipesän nimi julkaistiin avajaisten yhteydessä. Kielipesän nimeksi tuli Muohtačalbmi, eli suomeksi Lumihiutale. Avajaisten yhteydessä kerrottiin myös, että Veikko Guttorm Utsjoelta on valittu kielipesän kummisedäksi.

Guttorm on päässyt hetken makustelemaan kielipesän kummisedäksi nimeämistä. Hän aikookin nyt ponnistella kielipesän tulevaisuuden eteen.

– Ensin pitää saadaan aikaan tähän vakituinen rahoitus, ja minä aion kyllä nyt ponnistella sen eteen, että eiköhän se etene. Minulla on hyvät yhteydet puolueeseen ja moniin virkamiehiin myös, kertoo Guttorm.

Kuntavaalien ehdokaslistojen viimeinen jättöpäivä oli 28.2. kello 16.00. Jätetyt ehdokaslistat vahvistetaan torstaina maaliskuun 9. päivä.

Kuntavaalit toimitetaan 9.4. Ennakkoäänestysaika Suomessa on 29.3-4.4. ja ulkomailla 29.3.-1.4.

Enontekiöläinen Nils-Henrik Valkeapää on näihinkin vaaleihin koonnut Johtti Sápmelaččat ry:n listan.

– Minun työni on vain koota, ihmiset itse ovat sopineet siellä keskenään, että ketkä alkavat ehdokkaaksi. Oikeasti olen nämä valmiit tulokset vain kerännyt yhteen paperiin, kertoo Nils-Henrik Valkeapää tämänvuotisista vaalitöistään.

Ehdokkaiden pitää aina miettiä ehtivätkö politiikkaan

Jo vuodesta 1971 lähtien Johtti Sapmelaččat ry on ollut mukana kuntavaaleissa. Johtti sapmelaččat ry ei kuulu mihinkään puolueeseen, eikä kyselyistä huolimatta ole lähtenyt tänäkään vuonna liittoutumaan yhdenkään puolueen kanssa.

– Jotkut ovat itse ilmoittaneet, että haluavat mukaan ehdokkaaksi ja joidenkin kanssa on pitänyt vähän aikaa puhua, että onko mahdollista lähteä kuntapolitiikkaan, kertoo Nils-Henrik Valkeapää ehdokkaiden kokoamisesta.

Tilanne ehdokkaaksi asettumisessa on hänen mielestään pysynyt samanlaisena kuin edellisinäkin kuntavaalivuosina. Ehdokkaaksi alkamiseen kuitenkin vaikuttavat monet asiat, sanoo Valkeapää.

– Onko ihmisillä aikaa. Pitää perhettä hoitaa, olla mukana poronhoidossa ja ihmisillä on niin paljon työtä, että ei se ole noin vain alkaa.

"Ei vaikeuksia listan kokoamisessa"

Nils-Henrik Valkeapää muistelee aikaa, kun hän oli itsekin mukana kuntapoliitikkona, Johtti Sapmelaččat ry:n listalla tietenkin.

– Minä olin niin lähellä, minä olin niin sanottu ”joutilas”, kun minun ei tarvinnut kulkea metsässä, se oli paljon helpompaa. Mutta meidän ihmisistä suurin osa on porotöissä, tai muissa sellaisissa töissä, ja ovat kauempana, niin ei se ole niin helppoa, kertoo Valkeapää ehdokkaaksi asettumisen haasteista.

Suurin osa Enontekiön poliittisista kokouksista pidetään kirkonkylällä, Hetassa. Enontekiön saamelaisista suurin osa asuu pikku kylissä pitkin Enontekiötä.

Nils-Henrik Valkeapää on tyytyväinen Johtti Sapmelaččat –yhdistyksen kuntavaaliehdokaslistaan, vaikka myöntääkin, että ihmiset eivät kovin aikaisin alkaneet kokoamaan listaa.

– Ei meillä ole ollut vaikeuksia koota listaa, voisi sanoa.

Muut puolueet Enontekiöllä vastustaneet saamelaisten asioita

Näin ennen vaaleja Nils-Henrik Valkeapää kuitenkin toivoo, että ihmiset alkaisivat vähän miettiä politiikkaa, mitä Enontekiöllä on toteutettu.

– Ne puolueet, mitä täällä on ollut, ovat estelleet kaikkia näitä saamelaisten asioita, vastustaneet aina. Eikä se ole ollut paljoa kiinni siitä, että kuka siellä on ollut puolueiden edustajana, ne ovat kaikki samanlaisia olleet, sanoo Valkeapää menneiden vuosien puoluepolitiikasta.

Valkeapää arvelee, että yksi syy tällaiseen vastustamiseen on pelko.

– Yksi syy on pelko. Pelottelemallahan ne ovat ennekin yrittäneet hiljentää saamelaisia. Sen takia olisi mielestäni hirveän tärkeää, että saamelaiset uskaltavat kertoa mitä he haluavat ja mitä he tarvitsevat, ja korottaa hieman ääntä. Meillä on lupa ja tarve edistää omaa elämäämme, sanoo Valkeapää

"Luotan, että voimme vaikuttaa ihmisten mieliin"

Nils-Henrik Valkeapää näkee, että Johtti Sapmelaččat –yhdistyksellä on mahdollisuus vaikuttaa saamelaisten asioihin Enontekiön kuntapolitiikassa.

– Me emme ole saaneet enemmistöä äänistä tässä kunnassa, että me emme voi hallita, mutta me voimme yrittää tukea kuntaa oikeaan suuntaan, sanoo Valkeapää yhdistyksen vaikutusmahdollisuuksien realistisesta tilanteesta.

 Valkeapää ajattelee, että oikeaan suuntaan meneminen ei välttämättä tapahdu vielä neljässäkään vuodessa. Hän kuitenkin uskoo, että he voivat vaikuttaa ihmisten mieliin.

– Minä luotan siihen, että me voimme vaikuttaa ihmisten mieliin, että olisivat hieman lempeämpiä saamelaisia kohtaan. Ja siitä meidän pitää aina muistuttaa ihmisiä ja nostaa saamelaisten asioita näkyviin joka paikassa.

"Ei muut aja saamelaisten asiaa kunnassa"

Johtti sapmelaččat on lähtenyt kuntapolitiikkaan mukaan yhdistyksen tasolta. Vuoden 2012 vaaleissa Johtti Sapmelaččat saivat toiseksi suurimman äänimäärän, 200 ääntä, ja säilyttivät kolme paikkaansa Enontekiön kunnanvaltuustossa.

– Tietenkin mitä suuremman äänimäärän tämä yhdistyksen lista saa, sitä enemmän me saamme ihmisiä sinne kunnanhallitukseen.

Valkeapää arvelee, että neljännen kunnanhallituspaikan saamiseen Johtti Sapmelaččat tarvitsisivat saada noin 30 ääntä enemmän näissä kuntavaaleissa.

– Siihen me pääsemme, jos saamen ihmiset viitsivät äänestää. Ja heillä on vastuu siitä, millainen tulevaisuus saamelaisilla on tässä kunnassa.

– Ei muut aja saamelaisten asiaa, ainoat ketkä saamelaisten asioita ovat ajaneet kunnassa, on Johtti sapmelaččat -yhdistyksen lista, ajattelee Nils-Henrik Valkeapää.

Gielddaválggaid evttohaslisttuid maŋimuš sisaguođđin beaivi lea disdaga 28.2. Evttohaslisttut nannejuvvojit duorastaga 9.3. Dás oainnat Sámi gielddaid evttohasaid.

Anár

Guovddáš:

Alenius Hannu, Fofonoff Sergei Kp, Haataja Marko, Kinnunen Aleksi Antero, Knuutila Kari Antero, Kuhmonen Kalle, Kärnä Miia (čatnasmeahttun), Kössö Risto, Palokangas Reijo, Pekkala Pekka, Sanila Toini

Gurutlihttu:

Jääskeläinen Eija Merja Päivikki, Luukkonen Matti Eerik, Näkkäläjärvi Riitta Anneli, Oikarinen Eira, Peltonen Maria, Pitkänen Janne Tapani, Rautiala Marke (čatnasmeahttun), Salonen Velijosi, Seipiharju Ari, Titola Lauri, Väisänen Timo Johan

Kokoomus:

Akujärvi Kari, Aleksandroff Mika, Avaskari Anu, Hannola Janne, Harmanen Eeva Kristiina, Harri Markku, Hautamäki Seppo, Huotari Jari, Kallio Jorma, Kangasniemi Inka, Katajamaa Marko, Kellokumpu Antti-Oskari, Lompolojärvi Kati-Susanna, Nivasalo Meeri, Parviainen Raimo, Pekkala Aslak, Pietikäinen Vesa, Roinesalo Pekka, Sanila Tanja, Tapio Antti, Tuovila Anne Kristina, Vikeväkorva Mika, Warsell Essi-Maria, Yliluoma Satu

Ruoná lihttu:

Jentala Kai, Nieminen Emilia, Niskanen Juho, Puikko Maire, Roos Anna, Schenk Birit, Sueurujärvi Miina

Sosiálademokráhtat:

Blomster Göran, Kangasniemi Tuomo, Kemppainen Tiitu Anna-Liisa, Mattus Erkki, Mäntykangas Ensio, Pennanen Tapani, Savela Ritva Kaarina, Seipiharju Jaana, Tammela Kari Jalmari

Suoma ruoŧŧelaš álbmotbellodat

Harju Tero

Vuođđosuopmelaččat:

Kallioinen Eila, Kuuva Ilkka, Mikkonen Kauko

Eanodat

Johtti Sapmelaččat -searvvi oktasašlistu:

Heikkilä Lydia, Juuso Berit-Ellen, Juuso Per-Oula, Näkkälä Kiia, Näkkäläjärvi Janne, Palojärvi Oula-Matti, Ranta Hannu, Valkeapää Tytti

Guovddáš:

Alamattila Jaakko, Alatörmänen Seppo, Eira-Keskitalo Satu-Marja, Juuso Piia, Keinovaara Ulla Marjatta, Keskitalo Pentti Kalevi, Keskitalo Sari, Kotavuopio Kari, Kultima Elli-Maria, Kultima Unto, Kuusela Anni, Mannela Reijo, Mäntyvaara Juha-Pekka, Niemelä Rami, Palojärvi Leena, Peltovuoma Alpo, Peteri Jenni, Vieltojärvi Matias, Vuontisjärvi Alpo

Kokoomus:

Hautamäki Helinä, Heikura Mika, Kirkkala Santeri, Mäkitalo Taru, Rousu-Karlsen Elina, Suopanki Tapani, Tonteri Antti

Ruoná lihttu:

Eira Birgitta, Kultima Jari, Labba Virpi, Lehto Olli

Ohcejohka

Guovddáš:

Guttorm Raimo Esa, Guttorm Rauna, Guttorm Urho, Guttorm Väinö, Halonen Markku, Hekkanen Raimo, Katekeetta Antti, Nousuniemi Jouni Esa, Nuorgam Eeva, Tapiola Uula, Pieski Nilla Ilmari, Tapiola Jouni Ilmari

Gurutlihttu:

Ahlakorpi Anni Auroora, Ahlakorpi Arto Risko Sakari, Kosunen Markku Kullervo, Nordberg Aulis Arnold, Seppänen Maiju-Ilona

Kristtalašdemokráhtat:

Konttinen Pirjo Hillevi

Kokoomus:

Aurala Paula Elisabeth, Guttorm Riikka Johanna, Kordelin Marjatta Lukkari Nils Eric, Länsman Maija Kaarina, Mellanen Marjut Anna Edith, Parkkonen Anne Helena, Porsanger Veikko Antero, Saari Lotta-Inkeri, Tenonranta Jarkko Olavi, Valle Henry Tapani, Valle Johan Erik,

Sosiálademokráhtat:

Aikio Elle Kaaren, Aikio Mika Samuel, Aikio Riitta Ellen, Guttorm Hillevi, Koivisto Anni, Krogerus Harri Juhani, Laiti Tuomo Kalervo Sammeli, Niemi Seppo Antero

Suoma ruoŧŧelaš álbmotbellodat:

Lukkari Sammol Antti, Länsman Auli Maria, Nieminen Satu-Marjut, Rasmussen Torkel

Vuođđosuopmelaččat:

Eklund Marjatta Hannele, Guttorm Aarne Johannes, Guttorm Jouni Armas Veli, Laiti Mauri Kalervo, Manninen Ismo Kalervo

Saoađegilli

Guovddáš:

Aikio Eila, Aikio Lea, Hannula Jari, Hietala Tapio, Hietanen Tapani, Kiuru Marja, Kivilompolo Eini, Maijala Jonne, Malova Kristina, Mikkola Mauri, Mustonen Jorma, Mäkitalo Arja, Niemi Risto, Norberg Kauko, Ollila Henri, Poikela Markus, Pyhäjärvi Mikko, Riipi Hanna, Siirtola Sami, Taavettila Jarmo, Takala Juho, Tervo Pertti, Torvinen Tapio, Vihervalli Jouni, Virtanen Veikko

Gurutlihttu:

Harjutsalo Rauli, Hokkanen Riitta, Holm Kristiina, Karppinen Juha, Kujala Sulo, Lakkala Heikki, Lappalainen Kari, Maijala Seppo Johannes, Mokko urpo, Määttä Seija, Nummela Kauko, Pappinen Marita, Postila Vappu, Salmela Janni, Seitaniemi Leea, Seppälä Kalevi, Suomalainen Vesa, Uimaniemi Heta, Äärelä Raimo

Kokoomus:

Annala Tuula, Hakkarainen Jari, Heikkinen Pekka, Helttunen Sarita, Hyvönen Jari, Kumpulainen Martti, Lehtinen Markku, Pekkala Mikael, Rautio Henry, Sulisalo Anna-Tytti

Kristtalašdemokráhtat:

Aikio Sari

Ruoná lihttu:

Aikio Seppo, Alajärvi Kati, Ala-Poikela Saana, Hirvasvuopio Maija, Karppinen Riikka, Kaukko Pekka, Kulmala Kaisa

Sosiáladmokráhtat:

Haapalainen Erja, Honkonen Satu, Jääskeläinen Anna Maria, Jääskeläinen Antti, Karkkola Sakari, Laine Kristina, Mäkelä Anne, Peuraniemi Toivo, Poikela Hilkka, Sukuvaara Jani

Vuođđosuopmelaččat:

Häkkinen Ville, Keinotie Heino, Kivioja Eila, Moberg Tuomas, Mäkelä Marko, Salonen Ilkka, Suominen Orvo, Tiuraniemi Juha

Krista Stauffer (Válljenovttastus):

Stauffer Krista

Gielddaválggat doaimmahuvvojit 9.4. Ovddalgihtii jienasteapmi álgá 29.3. ja nohká 4.4. Olgoriikkas ovddalgihtii jienasteapmi nohká 1.4.

Gaskavahku 1.3.2017 bođii fápmui láhka dásseárvosaš náittoslihtus. Dál seamma sohkabeali párain lea vejolašvuohta náitalit ja adopteret mánáid ovttas.

Náittospárat sáhttet válljet maistráhta ja báhpa doaimmahan seremoniija gaskkas. Ovdal Suomas lea leamašan vejolašvuohta registeret iežas párragaskavuođa.

Sámeguovllu searvegottit mielde rohkadallamiin

Láhkaođastusas fuolatkeahttá Suoma girkuin eai sáhte doaimmahit girkolaš vihaheapmi seamma sohkabeali náittospáraide.

Yle Sámi oanehis gulaskuddamis čielgá, ahte sámisearvegottiin Ohcejoga, Anára ja Soađegili searvegottiin eai náitte seamma sohkabeali páraid.

Anára searvegotti girkohearrá Tuomo Huusko muitala, ahte dálá dilis láhkaođastus ii oidno Anára searvegotti doaimmain. Báhpáin lea goit vejolašvuohta rohkadallat ovttas homo- ja lesbopáraiguin sin stuorra beaivve.

– Dat lea dieđusge váttis dadjat, ahte maid boahttevuohta buktá, muhto dál in jáhke, ahte dat oidno olu min searvegottis. Dillihan lea nu ahte, ahte báhpas ii leat vuoigatvuohta vihahit homo- dahje lesbopáraid girkus. Lea goit vejolaš rohkadallat ovttas girkus dakkár párra beales, jos soai leaba vihahuvvon náittoslihttui siviilavihaheamis. Dat lea dat, maid bismáčoahkkin lea cealkán dán áššis, muitala Tuomo Huusko.

Soađegili searvegotti girkohearrá Hanna Kuusela muitala maiddái Yle Sápmái, ahte Soađegilis searvegoddi lea mielde dorjomen ja rohkadallamen ovttas singuin, geat náitalit, jos dan ieš háliidit.

– Soađegilis vihaheamit bissot seammaláganin go ovdalge. Seamma sohkabeali páraid eai vihat. Ain vuordit dan, ahte makkár dávisteamit deike bohtet. Ja jos olbmot bivdet viháheamit, nu mii fertet biehttalit das. Nu mo bismágoddi lea cealkán, mii goit sáhttit rohkadallat ipmilbálválusain sin náittoslihtu beales, dadjá Kuusela.

Ortodoksalaš oskkus máilmmeviidosaš oaidnu seamma sohkabeali páraid vihaheamis

Lappi ortodoksalaš searvegotti mátkebáhppa Rauno Pietarinen muitala, ahte ortodoksalaš oskkus seamma sohkabeali páraid vihaheapmi náittoslihttui lea seammalágan miehtá máilmmi. Ortodoksalaš searvegottis eai náital homo- ja lesbopáraid.

– Das lea máilmmeviidosaš linnjá, ahte seamma sohkabeali páraid eai vihat ortodoksalaš girkus, eaige das sáhte ovttaskas báhpat dahkat sierra mearrádusa. Goittotge mii oassálastit ja dorjot vuoiŋŋalaččat geasa beare, gii dan háliida, muitala Pietarinen.

Olu nuppástusat Suomas ođđa lága mielde

Dásseárvosaš náittoslihttuláhka buktá Supmii maiddái eará láhkanuppástusaid. Seamma sohkabeali leahkki náittospárat sáhtet dás ovddosguvlui adopteret ovttas.

Adopteren ii leamašan ovdal vejolaš, jus párra lei registerejuvvon párragaskavuođas, go Suoma lága mielde dušše náittosguoimmit sáhttet adopteret ovttas.

Maiddái siviilavihaheami vihahanortnet lea nuppástuhtton nu, ahte eamit ja isit sániid sádjái lea boahtán sátni náittosguoibmi.

Ođđa lága mielde párragaskavuođaid registeren ii leat šat vejolaš. Guoimmežat, geat leaba ovdal registeren iežaska párragaskavuođa, sáhttiba dál nuppástuhttit dan náittoslihttun.

Yle Sápmi ii fáhten Eanodaga searvegotti ovttasdeaddjiid dán ášši várás.

Ságastallandilálašvuohta searvegottiid laktimis dollojuvvo Ohcejoga searvegoddedálus sotnabeaivve 5.3. diibmu 13.00 bismma meassu ja girkogáfiid maŋŋá. Avvilis seamma ságastallandilálašvuohta dollojuvvo seamma eahkeda diibmu 18.00 Avvila girku vuollesáles. Dilálašvuođat leat rahpasat buohkaide.

Dilálašvuođaid ordnejit Girkoráđđehus, Oulu bismagotti duopmokapihttal sihke Ohcejoga ja Anára searvegottit. Mielde leat bisma Samuel Salmi, girkoráđđealmmái Pekka Huokuna, juristaasessor Mari Aalto, sámebarggu čálli Erva Niittyvuopio, Ohcejoga searvegotti girkohearrá virggis leahkki Jouko Lepistö ja Anára searvegotti girkohearrá Tuomo Huusko.

Ohcejoga searvegotti dilis

Geasset 2016 duopmokapihttala dihtui bođii, ahte Ohcejoga searvegotti ekonomalaš dilli lea fuolastahtti. Searvegottis leat vealggit oktiibuot badjel 320 000 euro, mas vuosttas 80 000 euro galgá máksit čakčat 2017. Gaskaboddosaččat veahki leat ožžon Girkoráđđehusa loahppajagis 2016 mieđihan 50 000 euro árvvoštallama mielde addon doarjagis ja rehkegiid máksima sirdimis.

Ohcejoga searvegotti ođđajagimánus válmmašnuvvan ruhtadoallodárkkisteami mielde searvegottis eai leat ekonomalaš eavttut joatkit iehčanas searvegoddin. Girkoráđđehusa álgagis searvegottis lea ođđajagimánus 2017 dahkon sierraruhtadoallodárkkisteapmi, man bohtosat bohtet lagamus áiggiid.

Stuorámus sivva searvegotti ekonomalaš dillái lea leamašan Gáregasnjárgga kapealla huksenprošeakta. Kapealla golloárvvoštallan lei 760 000 euro, masa girkoráđđehus attii doarjaga 738 000 euro. Loahpalaš golut loktanedje goittotge measta 1 150 000 euroi.

"Viggat gáhttet searvegoddeeallima"

Ohcejoga girkostivra lea čoahkkimisttis 15.12.2016 mearridan evttohit Anára girkostivrii, ahte searvegottit evttohivčče ovttas searvegoddejuogu nuppástahttima girkoráđđehussii nu, ahte Ohcejoga searvegoddi laktojuvvošii kapeallasearvegoddin Anára searvegoddái. Anára searvegottis ášši gieđahallan lea sirdojuvvon Sámedikki bivdagis. Sámediggi háliida čielggadit searvegottiid laktima váikkuhusaid sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš rivttiide girkolaš doaimmain.

– Evttohuvvon kapeallasearvegoddemálliin viggat gáhttet Ohcejoga searvegoddeeallima ja gudnejahttit árbevieruid. Kapeallasearvegoddemálle dárkkuhussan lea addit dan searvegotti lahtuide, man leat laktimin, vejolašvuođa mearrádusaiddahkamii iežaset guovllus. Dát lea earenoamáš dehálaš go sáhka lea Ohcejogas, mii lea áidna searvegoddi Suoma evangela-luteralas girkus, mas leat sápmelaččat eanetlohkun, čállo Oulu bismagotti duopmokapitula dieđáhusas.

Helssega gávpotstivra dohkkehii gaskavahku 1.3. ovttamielalaččat álgaga sámegielagiid oahpahusa sajádaga buorideamis ja ovddideamis Helssegis.

Álgagis evttohit čielggadit doaimmaid, mainna sámegiela ja sámegielat oahpahusa sáhttá lasihit vuođđoskuvllain ja dorvvastit oahpahusa ovddideami boahttevuođas.

Álgagiin geahččalit čielggadit ovttas oaivegávpotguovllu gielddain ja City-Sámit -servviin sámegiela ja sámegielat oahpahusa ordnema. Seammás das evttohit čielggadit sámegielat ovdaskuvlla ja eahketbeaidoaimma ordnema.

Álgaga lei dahkan Yrjö Hakanen Suoma kommunisttalaš bellodagas.

Ohcejoga skuvlla nuorat ledje ožžon bovdehusa boahtit Parisii čájehit teáhterbihtá dán vahkus, ja nu heivehedje bihtás osiid maiddái fránskkagillii. Muhto mánnodaga bođii diehtu, ahte ii leat dattege vejolaš doallat čájálmasa. Oahppit ledje issorasat hárjehallan, ja leige vehá váivi oažžut dieđu ahte eai beasage neaktit.

– Na lei dat gal veahá, dadjá Ohcejoga skuvlla oahppi Senja Aikio.

Ii gávdnon heivvolaš sadji

Nuorat galge čájehit bihtá Pariisa-gávpogis, ja leahkit oassin Suoma 100 jagi iehčanasvuođa ávvudeamis. Museas, gos sámi doaluid lágidit, leat rašes dávvirat, maid fertejit suddjet garra čuovggas ja jienas. Danne ii gávdnon heivvolaš sadji teáhterjovkui.

– Na mis lei plánan doppe neaktit ovtta teahterbihtá ja dan lassin mis livččii leamašan okta musihkkabihtá doppe, muhto dat ii šattage vejolaš dál dan musea dihte, muitala Ohcejoga skuvlla oahpaheaddji Eila Tapiola.

Muhto mátki lea diŋgojuvvon ja máksojuvvon, nuba vulget ohcejohkalaččat Fránkriikii.

– No mishan lea dieđusge buorre mokta vuolgit dohko, ahte mii fitnat galledeamen Eiffel-doartna ja várra Seine-joga alde, dadja Eila Tapiola.

Dehan dan oaidná maid movttegis nuorat hutket Pariissas.

– Gal mii dán teáhtera sáhttit doppe Eiffel-doartna vuolde čájehit, mojohallá Ohcejoga skuvlla oahppi Mihkkal Karpoff.

"Buorre čájehit nuorra artisttaid"

Dáidda stuora doaluide leat bovdejuvvon lagabui 60 sámi ovddasteaddji. Okta sis lea Sámemusihkkaguovddáža plánejeaddji Oula Guttorm, gii lea vuđolaččat plánen musihkkaoasi.

– Dat lea dasto maiddái buorre čájehit min nuorra artisttaid, geat dahket modearna musihka, ovdamearkka dihte rap-musihka sámegillii, dadjá Oula Guttorm.