Suoma sáttagoddái gullet sáttagotti ságadoalli Katri Kulmuni (guovddáš), várreságadoalli Johanna Ojala-Niemelä (SD), Tiina Elovaara (aliđat), Kari Kulmala (aliđat), Markus Lohi (guovddáš) ja Mari Leena Talvitie (olgeš).
Čoahkkima rahpanbeaivái oassálastet maiddái riikkabeivviid ságadoalli Paula Risikko ja olgoriikaáššiid ministtar Timo Soini (aliđat).
Guovddáštemán čájáhusas leat sámiid historjá ja boahtteáigi, eamiálbmogiid vuoigatvuođat, gaskavuohta lundui ja bistevaš ovdáneapmi.
– Dat leat namalassii sámiid iešstivrenáššit, sápmelaččaid oktavuohta lundui ja sámi duodji, ja maid dat mearkkašit midjiide, Pieski muitala.
Čohkiideapmi-dáiddaduoji inspirašuvdnan leamaš gávttehasaid čoahkkaneapmi, muitala PieskiJussi Koivunoro / Yle
Máttuid dáiddut ja dieđut
Pieski geavaha iežas dáidagis olu sámi duoji iešvuođaid ja osiid. Dán čájáhusas leat rissojuvvon silkkiid lassin maiddái duojit, mat leat ožžon holbbi. Son atná duoji sápmelaččaid árdnan, mas sáhttá ávnnastit vaikko man olu.
– Dego muđuige dáiddárat, juohkehaš mis bargá dan iežas duogáža vuođul. Sámi duodji dieđusge lea okta lunddolaš vuohki munnje bargat. Mun lean beroštuvvan das, ahte mo min duodjái leat vurkejuvvon buot dat máttuid dáiddut ja dieđut, ja olles máilbmegovva.
Pieskis leat hui ivdnás barggut ja okta, mas Pieski ivnniid geavaheapmi oidno čielgasit, lea su stuorámus dáiddaduodji Čohkiideapmi.
– Dat buktá oidnosii sámiid ivnniid ja dan, mo mii sáhttit leat hui čeavlá das, ahte mis leat ain min ivnnit. Ivnnit addet fámuid midjiide, go mii ain eallit dákkár váttis kolonialisttalaš áiggis, Pieski smiehtada.
Ođđasamos dáiddadujiin Pieski ivdnemáilbmi leamaš goittotge eanaš čáhppat ja vielgat.
– Vaikko livččii miella geavahit ivnniid, de juoganuláhkai dat beare manná nugo manná. Dál mus leamaš vehá dakkár áigodat, ahte dat leat hui čáhppes-vielgadat dat mu távvalat. Mun jo vuorddán, ahte goas mun oaččon fas daid ivnniid álgit geavahit.
Maŋimuš áiggiid Pieski ivdnemáilbmi leamaš eanaš čáhppat ja vielgatAri Karttunen / EMMA
Pieski muitala, ahte čáhppes ja vilges ivnniid geavaheapmi boahtá fuolas boahtteáiggis. Luondu mearkkaša sutnje ruovttu. Son lea giitevaš das, ahte sus lea oktavuohta dihto báikái. Dálá olbmuin ii máŋgasiin leat dakkár oktavuohta, smiehtada Pieski.
– Mii leat eallimin dakkár áigodagas, mas olbmot leat ohcamin ođđa oktavuođa lundui ja ealáskahttimin dan. Mun oainnán, ahte justa sápmelaččain lea seilon dakkár dearvvašlaš luondduoktavuohta, man máŋggat eará kultuvrrat leat massán. Dan dihtii justa eamiálbmogat leat hui dehálaš rollas dán áigodagas.
Youtube-videoh láá taan peeivi uáli pivnoheh já tanen meid Anarâškielâ seervi tubetškuođij ađai rähtiđ Youtube-fiilmâid. Servi almostitij keesi aalgâst jieijâs Youtube-kanava, kuus lii puáttâm uđđâ video suullân jyehi oho. Filmâpitái fáádáh láá maaŋgâmuđusiih. Ohtâ filmâ viärdádâl kuálástem Säämist já Keniast, ko vuod nube fiilmâst kovvejeijee hárjuttâl timelapse-kuvvim.
Tubettem-haavâ uárnejeijee Martta Alajärvi iätá, et proojeekt lâi aaibâs šiev iskâm já videoh lijjii suottâseh. Ulmen lâi, et aainâs-uv love videod almostuuččij, te ton peeleest haahâ olášui, mut čuolmâingin ij puáhtâm velttiđ.
– Jiem tieđe lii-uv keesi taggaar äigi vâi mondiet, mut motomin ulmuuh vájáldittii, et sist lâi tot okko, kiäh lijjii váldám tom oho. Motomin mun meiddei vájáldittim, et mun jiem muštám muštottiđ ulmuid, sun muštâl.
Juurdân lii, et tubettem juátkoo meid puátteevuođâst
Alajärvi iävtut, et tubettem ij taarbâš joskâđ veikkâ keesi lii nuuhâm, ko kanava-uv toos jo lii. Videoid ij kuittâg tarbâšičij almostittiđ jyehi ohhoost, tego moonnâm keesi tohhii.
– Ličij pyeri váhá tego ovdediđ tom jurduu já smiettâđ, ete maht puávtáččij vala aktivistiđ taid ulmuid, Alajärvi hundâruš.
Keesi videopittáin ij lamaš räijejum fáddá já juáháš uážui jieš valjiđ, maggaar video ráhtá. Alajärvi arvâl, et ulmuin ličij älkkeb rähtiškyettiđ, jis fáddá lii adelum muuneeld.
– Siämmáánáál, jis škoovlâst kalga veikkâ maainâs čäälliđ já ij lah mihheen fáádáid já tuše máttáátteijee iätá, et räähti mastnii, te tot lii váhá vaigâd. Jis ličij veik listo, mast liččii toh fáádáh já talle uážžu valjiđ, mon fáádá haalijd.
Alajärvi lijkkoo meid juurdân, et liččii veikkâ muádi oho kukkosiih pajeh, moi ääigi kalga rähtiđ fiilmâ muuneeld adelum fáádá pirrâ.
– Talle puáđáččij tuáivui mield ennuv videoh siämmáá fáádást.
Boles muittuha, ahte dál go meahcástanáigodat lea jođus, de bohccot ja beatnagat deaivvadit meahcis ja vahágat leat vejolaččat. Beanaeaiggádat galget almmuhit beatnagiid dagahan vahágiin dahje bohccuid gavdnjemiin bálgosii ja boazoisidii.
Herra Heinämäen Lato-orkesteri -mánáidprográmma, mii bovttii mannan giđa Suomas ollu ságastallama kultuvrralaš ávkkástallamis, rievdaduvvo dál.
Mánáid tv-prográmmas leamaš indiánaláganin gárvodan "Päällikkö Punanata", mii ovddasta stereotiippalaš ja Amerihká álgoálbmogiid loavkašuhtti figuvrra. Earret eará sosiála media ságastallama ja Ylei boahtán máhcahaga dihte Yle mearridii jo mannan giđa sirdit prográmma eret mánáid Pikku Kakkonen -tv-prográmmas ja Mánáid Areenas ollásit Yle Elävä Arkisto -siidui.
Mannan giđa dáhpáhusain fuolakeahttá Herra Heinämäen Lato-orkesteri dahkkit leat olles fártta čállimin Pikku Kakkonenii ođđa prográmmaosiid. Prográmma goittotge rievdá ja Päällikkö Punanata sadjái boahtá Sir Punataika -nammasaš basista ja diiddastalli. Neavttárin joatká Mikko Löytty.
Yle kreatiiva sisdoaluid hoavda ja vástideaddji doaimmaheaddji Ville Vilén mieđihii mannan giđa, ahte Yle galgá ain dárkkibut ja hearkkibut smiehttat, makkár govaiguin dat muitala vehádagain. Maiddái Yle vuorrováikkuhushoavda Sami Koivisto deattuhii, ahte Yle galgá leat erenoamáš dárki sisdoaluinis, go sáhka lea mánáid fálaldagain.
Herra Heinämäen Lato-orkesteri dahkkit ieža muitaledje Aamulehtis, ahte sii leat leamaš diđolaččat das, ahte Päällikkö Punanata ovddasta kultuvrralaš buorringeavaheami ja oamastallama, man sii eai ádden jurddašit 20 jagi dassái, go hábmegohte figuvrra. Dahkkit leat iežaset sániid mielde plánen su sadjái ođđa figuvrra jo guhkit áigge.
Juohke gávpotsápmelaš dan sihkkarit diehtáge, ahte giellalágas geatnegahtton bálvalusaid hárve oažžu álkit. Dál dan duođaštit maiddái SÁRA-dutkanfidnu varas bohtosat: Sámekultuvra ja sámegielat ellet nanusin gávpogiin, muhto dat gáibida olu rahčamušaid ovttaskas sápmelaččain ja sámebearrašiin.
– Muu jeäʹnn noorii raaʹzzid ko son mušttlõõʹsti Ruõššjânnam. Tõin vueʹjjin mij õõʹniim dommvuuʹd miõlin. Leäm vuäinam Čeʹvetjääuʹrest, što oummu še mošttje päikklaž materiaalin da mon haalääm fiʹttjed tän, mäʹhtt oummu vueiʹtte piʹrǧǧeed serddmõõžžâst, mušttal filosofia dåhttar Natasha Magnani.
Mooštin nââneet õhttvuõđ maddu da kueiʹmm kueiʹmmseez
Oahpaheaddji Heikki Hirvonen lea bargan skuvlaviesuin logemat jagi. Son ii leat alddás fuobmán váttisvuođaid, muhto oahppiin dat dihttui máŋgga láhkai: čalmmit hilaštedje, njunni lei dahppon, ledje čotta- ja jietnaváttut, oaivebákčasat ja eará sullasaš váttut.
Oktage skuvlaviesuin dahje -lanjain ii leat goittotge geavahangildosis.
– Nu olu oahppiin ledje váttut, ahte lea buorre go sis lea viessu, gos sihkkarit leat dearvvaslaš ja dorvvolaš skuvlavázzinlanjat. Fástaviesus sii sáhttet de muhtin lanjaid geavahit uhcit, dadjá Hirvonen.
Avvila skuvlla oahpaheaddji Heikki Hirvonen.Ritva Torikka / Yle
Kehusmaa ja Onnela čálliba, ahte jagi 1767 vearrogirjjiin sápmelaččat eai šat merkejuvvon sierra ja dan rájes sápmelašvuohta ii šat dihtton dan guovllus eiseválddiid girjjiin. Kehusmaa ja Onnela mielde ii lea sihkkar, ahte buohkat, geat ledje merkejuvvon sápmelažžan vearrogirjjiide, livčče lean sápmelaččat. Soai árvaleaba, ahte oassi sis ledje guvlui boahtán ođđaássit, geat ledje náitalan sápmelaččain dahje váldán sámi ealáhusa ja danin ledje merkejuvvon lappalažžan vearrologahallamii. Onnela ja Kehusmaa čálliba maid, ahte rivttes vuohki livččiige hállat sis sámevearu máksi lappalažžan, ii sápmelažžan.
"Vuorbádallanspeallu, mas eai čuovo lága"
Ylilokka mielas Alimus hálddahusriekti livčče galgan dohkkehit su ohcamuša. Son oaivvilda, ahte Suomas eai čuovo lága eai oppa Alimus hálddahusrievttisge.
– Mun livččen dálá láhkii duđavaš, jos dan čuovošedje. Monu lea dákkár dilli beassan šaddat, ahte Alimus hálddahusrievtti ráje lága eai čuovo, lohká Ylilokka.
Alimus hálddahusriekti lea dohkkehan oasi ohcamušain ja Ylilokka atná dan buorre áššin. Su mielas dohkkehemis leat goittotge eahpelogalašvuođat.
– Dat orru dego juogalágan vuorbádallanspeallu. Duopmárat vuorbádit, gean sii dohkkehit ja gean eai, Ylilokka govvida dovdduidis.
Vesa Moilanen / Lehtikuva
"Vuovdnás Sámediggi-joavku háhká buot"
Ylilokka mielas sii Savukoskis leat govssahallan sápmelašvuođa ektui, go sin eamiálbmotsajádat lea addojuvvon eará guovlluin boahtán olbmuide. Giella ii su mielas sáhte leat ágga masage, go sámegiella lea eiseválddiid vehkiin duššaduvvon Giemasámi ja Guossama guovllus.
Jos ođđa sámediggeláhkaevttohus dohkkehuvvo, de dat lea Ylilokka mielas vuoigatvuođalaš goddin vuovdesápmelaččaide.
– Dakkár ii leat dáhpáhuvvan gostige máilmmis, ahte šiitojuvvo nállašuvvan, mii lea áidna rivttes ágga eamiálbmogii gullamii. Dat lea vuoigatvuođalaš goddin, ahte lonuhuvvo eamiálbmot maŋŋelabbos boahtán ja iešalddes oalle easkka boahtán jovkui.
Ylilokka mielas dán ovdáneami galggašii dakkaviđe botket. Su mielas dat, geat dál leat Sámediggi, lea háhkamin buot.
– Dál dat joavkkut, mat leat válddis Sámedikkis, leat háhkamin alcceseaset válddi ja buot vuoigatvuođaid. Dat leat duođaid vuovdnás joavku ja vuovdnáivuođas ii leat goassige buorre loahppa, lohká Eila Ylilokka.
Ylilokka mielas dat, geat leat mielde Sámedikki válgalogahallamis, ožžot máŋggalágan doarjagiid kultuvrraset ealáskahttimii ja seailluheapmái. Son váillahivčče ieš seammalágan doarjagiid.
– Mii šaddat bargat áibbas ieža ja iežamet ruđaiguin, ja leat das gal lihkostuvvange. Muhto mii hálidit leat dásseárvosaččat.
Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio čilge, ahte ruđat, maid stáhtta juohká sámi doaimmaide, leat čujuhuvvon sámiid gielalaš rivttiide namalassii sámeguovllus. Son namuha árrabajásgeassima, oahpahusa, oahppamateriálaid ja sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid.
– Dieđusge dalle guovddážis lea maiddái sámekultuvra, go dat johtá giehtalagaid gielain.
Vesa Toppari / Yle
Tiina Sanila-Aikio lohká, ahte sii leat bidjan olu návccaid ovdamearkka dihte nuortalaš-, anáraš- ja davvisámegiela nannemii, doarjumii ja ovddideapmái.
– Dat leamašan čađa áiggi dat prioritehtta nummir okta. Mun oainnán hástalussan dan, ahte jos ii leat oktavuohta gillii ja kultuvrii, mo de sáhttá leat mearrideamen das, mo daid gielaid galggašii ovddidit, Sanila-Aikio jurddaša.
Boahttevaš válga čájeha boahttevuođa
Sanila-Aikio muittuha, ahte Sámi Parlameanta álggahii 1970-logus barggu sámegiela ja -kultuvrra ovdii ja Sámediggi lea 1990-logu beallemuttus joatkán dán barggu.
Báikkálaš olbmot orrot beassamin dál buorebut váikkuhit Deanu luossabivddus mearrideapmái.
Deanu luossanáli hálddašeami smiehttá bargojoavku, masa gullet Norgga birasministeriija ja Suoma eana- ja vuovdedoalloministeriija ovddasteaddjiid lassin Deanu báikkálaš bivdiid ja osolašgottiid ovddasteaddjit sihke Suoma ja Norgga bealde.
Eiseválddit guldalit maid báikkálaš olbmuid dán áigái, oaivvilda bargojoavkku lahttu ja Deanu čázádaga guolástanhálddahusa ovdaolmmoš Reidar Varsi.
– Dál mii leat beassan seamma beavdái eiseválddiiguin. Mis leat hui stuorra váikkuhanvejolašvuođat ja beassat maiddái mearridit áššiin, go miihan buktit evttohusaid. Jus mis báikkálaččain lea ovttaoaivilvuohta goappat beale Deanu man nu dihto áššis, de eiseválddit gal guldalit eambbo, Varsi muitala.
Bargojoavku lei čoahkis Anáris dán vahkkus ja beasai gullat dutki Solveig Joks ovdanbuktima guovtti earálágan diehtovuođu birra. Nubbi diehtovuođđu lea dat, mii vuođđuduvvá biologalaš dihtui, man biologat buvttadit ja nubbi lea árbedieđu ja -máhtu diehtovuođđu.
– Lea stuorra hástalus oažžut dan guokte diehtovuođu gulahallat gaskaneaset. Mii viggat dálvvi áigge gávdnat čovdosiid dasa, mo mii bastit váldit árbedieđu buorebut vuhtii Deanu hálddašeamis, dadjá bargojoavkku lahttu Anne Nuorgam Veahčat guolástangottis.
Anne Nuorgam Veahčat guolástangottis.Mikkal Morottaja / Yle
Dat illudahttá Anne Nuorgam Veahčat guolástangottis.
– Mannan geasi leat vuosttas háve leamašan kámerat Deanus ja mii leat oaidnán mo luossa goargŋu duođalaččat. Dat goargŋunlogut leat áibbas earáláganat go goddinlogut, ja daid vuođul jo oaidnit, ahte luossanáli dilli lea buorre, dadjá Anne Nuorgam.
Virggálaš dutkanbohtosat Deanu luossanális eai leat goit vel boahtán, nuba ii leat vel dieđus ložžetgo bivdoráddjehusat.
Varsi jáhkká sin lihkostuvvat bargguin, dasgo buot bargojoavkku lahtuin leat sullii seammalágan oainnut ja ulbmilat.
– Mii eat leat vuos geargan bargguin, muhto bures leat beassán johtui. Loahpaloahpas dat leat dat guokte ministeriija Suomas ja Norggas, mat mearridit áššis. Lean ádden, ahte dát ášši galgá vel gulaskuddamii daidda, geaidda dat guoská. Dalle lea vel vejolašvuohta buktit cealkámušaid dahje cuiggodit, muitala Reidar Varsi.
Deanu ođđa bivdosoahpamuš leamaš dál fámus guokte jagi.
Ovdamearkka dihte dákkár sániid lea buolbmatjávrelaš girječálli Inger-Mari Aikio čállán báhpára ala, go lea sániiguin duddjon ođđa diktagirjjis hápmosa. Girji ii leat velá deaddiluvvon, muhto divttat leat juo oaidnán beaivečuovgga.
Inger-Mari Aikio čálii Máilmmis dása -girjji dan maŋŋá go lei ožžon máná. Das son gieđahalai earet eará eatni bahča dovdduid.Kirsti Länsman / Yle
Aikio dadjá, ahte son čálligođii divttaid Meksikos jagis 2016, go lei diktamátkkis ovttas ohcejohkalaš diktačálliin Niillas Holmbergiin. Doppe sudnos bođii sáhka čállimis.
– Niillas dajai munnje, ahte son láve čállit temáid mielde. Mun smihtten, ahte erohtalaš divttaid ii leat giige čállán sámegillii olles girjji mađe ja čálligohten.
Son oaidná, ahte Inger-Mari Aikio lea ovddit girjjiin juo guoskkahan sámiid tabufáttáid.
– Dat mii ii leamaš nu oidnosis, lea seksuálavuohta. Inger-Mari Aikio lea gal árat čállosiin 1990-logus veháš gieđahallan nissonolbmo seksuálavuođa, analysere Ahvenjärvi.
– Go mun čálán dan birra rahpasit de mun sávan olbmot hállagohtet dan birra eambbo. Mu mielas ii leat riekta, ahte mii nu čiegadat visot ja čohkket iežamet sisa. Go daid birra hállá, de lea ollu geahppasut eallit, loahpaha Aikio.
Inger-Mari Aikio ja su diktagirjjis sáhttá geahččat eanet Yle Ođđasiin Yle TV1:žis dii 16.45 ja maŋŋelis Yle Areenas.
Luke ovdanbuktá varas cealkámušastis, ahte Lappi Golleroggiid Lihttu ii leat geavahan rivttes rehkenastinvuogi árvvoštaladettiinis váikkuhusaid. Rehkenastimiidda leat váldán fárrui dušše dan guovllu, mii jahkásaččat goivojuvvo ja gieđahallojuvvo golli ohcamis.
Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio imaštallá ášši.
– Lea čielggas, ahte golleroggama váikkuhusaid boazodollui ii sáhte mihtidit dušše dan guovllus, gos golleroggan dáhpáhuvvá dihto áigodagas, Sanila-Aikio fuopmášahttá.
Lappi Golleroggiid Lihtu geologa Antti Peronius goit lasiha, ahte su mielas dáhppa ii duođas leat.
– Geasset leat valjis suoidneguovllut. Eai dat bohccot dalle nealggo, biebmu lea olu. Jos viiddis guohtuneatnamiin lea moadde hektára eret anus, de ii das duođas leat váikkuhus obanassiige, Peronius lohká.
Lappi Golleroggiid Lihtu geologa Antti Peronius.Jarmo Honkanen / Yle
Luke áššedovdicealkámušas buktojuvvo dáhpagiid oasil ovdan, ahte livččii dehálaš čalmmustahttit dan, makkár ruđalaš váikkuhusat namalassii guohtuneatnamiid massimis leat boazodollui. Rehkenastimis galggašii váldit vuhtii maiddái man viiddis golleroggamii massojuvvon guohtuneana lea, makkár eana dat leat, man stuorra ruđalaš árvu das lea ja man guhká eana lea eret boazodoalu anus.
– Maiddái eará eanangeavaheaddjiid váikkuhusaid boazodollui ja guohtuneatnamiidda galggašii váldit vuhtii ekonomalaš váikkuhusguorahallamiin, Luke cealká.
Luke cealká, ahte dat ii sáhte váldit beali lihtu boazojápmoguorahallama luohtehahttivuhtii ja viidodahkii. Lappi Golleroggiid Lihtu čállagis ii boađe ovdan, mo boazojámuid guoski gažadeapmi lea dahkkon ja man oallugat leat dasa searvan. Maiddái dat lea eahpečielggas, mo golleroggit leat registreren golleroggama dagahan boazojámuid.
Leammi álbmotmeahci gollerogganguovllu.Yle
Geologa Antti Peronius muitala, ahte boazojámuin eai leat dahkan gažadeami ja danin gažadeami dahkanvuohki ii boađe ovdan. Son muitala, ahte sii čuvvot dili baicce reálaáiggis.
– Mii čuovvut čađat daid áššiid. Mun lean leamašan badjel 20 jagi mielde lihtu ovdduidgohcinbargguin ja dan áiggis leamašan okta boazojápmu njealji jagis, nappo 0,25 bohcco jahkái, Peronius čilge.
Son goit muitala, ahte lea vejolaš, ahte dan áiggis leat muhtun boazojámut báhcán almmutkeahttá ja dain eai maiddái leat ožžon buhtadusaid.
– Mus lea dakkár ipmárdus, ahte boazodoallit dihtet, jus golleroggi roggái jápmá boazu. Dalle das oažžu buhtadusa. Mu dieđu mielde dat báhcet hui hárvet almmutkeahttá.
– Dieđusge dál ferte geahččat maiddái dan ollisvuođa, ahte makkár doaimmat stáhtas leamašan sámiiguin ja mo dat leat eahpelihkosnuvvan. Dat lea dat stuorra govva das duogábealde, muhto maiddái dat, mo sámediggelága ođasmahttinproseassa lea mannan.
Sámedikki reivve stáhtaráđđái dán ášši birra sáhttá lohkat dáppe.
Vel vahkku áigi ráđđádallat
Sámediggi čoahkkana gieđahallat sámediggeláhkaevttohusa vuossárgga 24.9. Stáhtaráđđiges gieđahallá láhkaevttohusa čoahkkimisttis 27.9. Stáhtaráđđi mearrida dalle, doalvugo dat láhkaevttohusa riikkabeivviide. Evttohus ii ovdán riikkabeivviide, jos Sámedikki čoahkkin ii dohkket dan.
Tiina Sanila-Aikio vuordáge dál oaidnit, mo stáhtaráđđi reagere reivii.
– Dás lea dál vehá badjelaš vahkku áigi dievasčoahkkimii ja dieđusge dás lea vel vejolašvuohta ráđđádallat. Mii geahččat makkár vástádus stáhtaráđis boahtá min otná reivii.
– Jos láhkaevttohus hilgojuvvo, de dat mearkkaša dan, ahte mii mannat boahtte jagi válggaid ja das ovddosguvlui dálá lágain. Jos dat fas dohkkehuvvo, de mis šaddá viđát jahki, okta liigejahki dán válgabadjái. Dasto mii joatkit dáinna joavkkuin ovddosguvlui, Sanila-Aikio čilge.
– Lij fiinn äʹšš, što mij vueiʹttep riâššâd näkkam sååbbar sääʹmvuuʹdest da tuâivv mieʹldd tät liâvat teâđ še aarktlaž aaʹššin še riikkiveiddsânji. Haaliim puʹhtted tän såbbar aarktlaž vuässa Lääʹddjânnmest da Aanrest kâʹl lie šiõǥǥ vuäittmõõžž näkkam såbbar riâššâd, rämmaš Kulmuni.
Aarktlaž vuuʹd parlamenttneʹǩǩkonfereens Lääʹddjânnam väʹldduumkååʹdd saaǥǥtuõʹlljeejen tuåimm Katri Kulmuni da vääʹrrsaaǥǥtuõʹlljeejen Johanna Ojala-Niemelä. Jeeʹres vuäzzla lie Tiina Elovaara, Kari Kulmala, Markus Lohi da Mari-Leena Talvitie.
Njuuʹnnteemman ouddmiârkkân pirrõõzzsuõjjeem, meteorologlaž õhttsažtuâj da škooultõsääʹšš
Pispp Samuel Salmi veʹrǧǧpââʹjj poott skamm-mannu aalǥâst da son tuåimmad veâl pisppmessu sääʹmvuuʹdest. Pispp Samueeʹlja sääʹmtuâj ceerkvest lij leämmaž tääʹrǩes vueʹss suu tuâj da miârkkšõõvvi äʹšš suu pispp-pââʹjest.
Taarr äimmõs- da pirrõsjuâkkaz valdiapiisar Atle Hammer särnn, što Teäʹnnjooǥǥ suåppmõõžž ij saǥstõõlât oʹđđest, ko Taar bieʹlest ij vuäitt vuäǯǯad pueʹrab suåppmõõžž. Ääʹššest mušttal Avvir-lõstt.
