Suoma stáhtaministtar Juha Sipilä dáhtui dásseválddi presideanta Sauli Niinistös Suoma ráđđehusa earráneami otne bearjadaga presideantta orrunbáikkis Mäntyniemis diibmu 10:00.

Presideanta Sauli Niinistö mieđihii ráđđehussii earu, muhto bivddii ahte dálá ráđđehus joatkká virgeministeriijajoavkun dán baji lohppii. Dat dárkkuha dan, ahte ráđđehusas ii leat parlamentáralaš luohttámuš, iige ráđđehus álggat ođđa politihkálaš doaimmaid. Riikkabeaiválggat leat cuoŋománu 14. beaivve.

Geahča Yle Uutiset njuolggosáddaga áššis Yle Areenas.

Eanangoddelágaid válmmaštallan gomihii sode-ođastusa

Yle dieđuid mielde Suoma vuođđoláhkaválljagoddi lea mearridan heaittihit eanagoddelágaid válmmaštallama, ja dan geažil maid sosiála- ja dearvvašvuođaođastus gopmánii.

Ráđđehus álggahii sode-ođastusa juo álgoálggus jagis 2006 . Eanangodde- ja sode-ođastus meidnii gomihit ráđđehusa juo jagis 2017.

Artihkal beaiváduvvon dii 10:53: Lasihuvvon diehtu ahte presideanta Sauli Niinistö lea mieđihan ráđđehussii earu, ja ráđđehus lea dál gopmánan.

Suoma ráđđehus lea juo guhká bargan eanangodde- ja sode-ođastusain, muhto otne dieđihedje olles ođastusa gopmánit. Sode-ođastusa ulbmilin lei, ahte buohkat olles Suomas oaččošedje ovttaveardásaš sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid.

Sámi sosiála- ja dearvvašvuođasearvi Sámisostera doaimmajođiheaddji Ristenrauna Magga mielde dat lea buorre ođas sápmelaččaide.

– Sápmelaččaid ektui dat lei heittogit plánejuvvon ja stáhtadoarjagis eai váldán min vuhtii. Dathan dahke daid kriteraid olles Lappi eanangoddái, muhto eaihan seamma lágan kriterat heive Roavvenjárgga gávpogii ja deike boaittobeale giliide.

– Dat lea buorre ahte dat gopmánii, dat ii livčče dorvvastan sápmelaččaide seammalágan bálvalusaid go earáide, lohká Magga.

"Dalán álggus jo vuhttui ahte eai váldde min vuhtii"

Ristenrauna Magga mielde sis lei vejolašvuohta dahkat iežas evttohusaid dan ođastussii, muhto stáhtas ii lean geatnegasvuohta váldit daid evttohusaid vuhtii.

– Mii dáistaleimmet olles dán áigge oažžun dihte sápmelačča dohko dorvvastit sámegielat bálvalusaid muhto dathan ii dohko váldojuvvon.

Sámisoster čoahkkimasttii earet eará stáhtaráđi ja sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija virgeolbmuiguin, muhto Magga mielde sutnje jo dalán álggus lei čielggas, ahte virgeolbmot eai boađe váldit sin vuhtii.

– Dat lei iešalddes dušše dakkár gáfestallanjoavku, dadjen máŋgii ahte mii leat dušši čoahkkimiid jo čohkkán doarvái, ahte eat mii gille diekkáriid.

"Láhka galgá dorvvastit sámiid sode-bálvalusaid"

Eanangodde- ja sode-ođastusa gopmáneami geažil olles Suoma ráđđehus gopmánii. Čuovvovaš riikkabeaiválggat leat cuoŋománu álggus.

Jus ođđa riikkabeaivvit joatká eanangodde- ja sode-ođastusain, de Ristenrauna Magga sávvá ahte sápmelaččaid sode-bálvalusaid dorvvasteapmi čállojuvvo láhkii.

– Láhkii galgá čállojuvvot ahte sápmelaččaide dorvvastit bálvalusaid iežas gillii ja iežas kultuvrra vuođul. Dál dat eai dahkan dán, ja dat lea dát vuolggasadji.

– Ferte leat maid doarvái stáhtadoarjja, stáhtas lea ovddasvástádus eamiálbmoga bálvalusain, loahpaha Magga.

Sotnabeaivve Luosto gilvobáikkis šlaggá iđitgáfe almmái, guhte orru oktanaga sihke váiban ahte lihkolaš. Njuorggánlaš Tomi Vartiainen ii leat oađđán menddo máŋga čalbmerávkaleami, ja lea jo iđitviđás boahtán hearggis lusa, man oamasta beallái ovttas Asko Länsmaniin.

– Mun lean lihkkan ovdal njealji. Lean nu gealdagasas, leamašan olles ija. Lea buorre, go lea dákkár dovdu, dallehan dávjá manná bures, govvida dovdduidis Vartiainen.

Spiella lea Länsman ja Vartiainen guoktá heargi Gálddoaivvi bálgosis. Dat ruohtai lávvardaga sekundda buoret áiggi, go oktage eará (1:19.527). Dat mearkkašii ovdal sotnabeaivvi finálaid dan, ahte Spiellas lei issoras buorre vejolašvuohta vuoitit.

Luosto gilvvuin vudje áiggi, eai gahčahanvuoju. Áigegilvu dárkkuha dan, ahte lávvardaga ja sotnabeaivve gilvoáiggiid rehkenaste oktii ja dat, geas lei buoremus áigi, vuittii.

Dáin gilvvuin earenomáš lei dat, ahte mašiidna lei deaivan vuorbádit seamma stártii golbma hearggi, mat ledje lávvardaga maŋŋá gilvvus viđa buoremus siste. Annin Suivakko (oamasteaddji Vuolab/Portimo, Báišduoddara bálgosis) ruohtai lávvardaga áiggi 1:20.838 ja Mellakka (oamasteaddji Hannu Krupula, Isosydänmaa bálgosis) fas ruohtai 1:21.341.

Heargegilvoberošteaddjiide leige čielggas, ahte dán stárttas lea vuoiti.

– Diet lea dássidis joavku ja buohkat várra bohtet báldda báldda molii. Viehka sihkkarit Spiella vuoitá, árvalii avvillaš Juha Mikkola ovdal superstártta.

Go viimmat vurdojuvvon stárta álggii, de easkka šattaige gelddolaš. Spiella bázii maŋimužžan ja Mellakka válddii njunušbáikki.

Go hearggit ledje ruohttan kilomehter mátkki, de ledje guhkes sekunddat vuordit, go áiggiid rehkenaste oktii.

Nákciigo vuosttamužžan molii boahtán Mellakka vuoitit, vai ruohtaigo Spiella dattetge doarvái buori áiggi, vaikko joavddaige maŋimužžan molalinnjá badjel?

Loahppabohtosiin čielggai, ahte Spiella vuittii olles gilvvu áiggiin 2:40,484 ja Mellakka bázii loahpalaš bohtosiin njealjádin. Nubbin olles gilvvus bođii Severi, man oamasta Saana Länsman Gálddoaivvis. Goalmmádin loahppagilvvus lei Annin Suivakko, man oamasteaba Vuolab Juha ja Portimo Anni Báišduoddara bálgosis.

– Ii dat nu bures ruohttan, muhto njunnošii dat manai, muitalii Vartiainen.

Ándde-Niillas Länsman, guhte lea nuppi heargeeaiggáda áhčči, lei maid duđavaš.

– Otne das ii lean buhtes ruohttan. Mun vurden, ahte dat vuoitá. Dat lei ikte jo nu olu guođđán daid earáid.

Jáhkká sámi hearggi vuoitit gonagasgilvvuid Anáris

Oula Sara Sállevári bálgosis lea guhká johtán heargegilvvuin. Sara jáhkká, ahte dán jagi gonagasgilvvu vuoitá sámi heargi, go dan leat álgodálvvi gilvvut čájehan sutnje.

– Dat birgejit ja bures. Dat lea álgodálvi jo čájehan čielgasit, geain leat dat falis vuojánat ja geat leat máhttán hárjehit herggiid. Mu oaivvis gal lea čielggas, ahte sámi vuojánat dat birgejit Anáris mihá bures, einnosta Sara.

Gonagasgilvvut ordnejuvvojit Anáris 30.–31.3.2019. Ovdal dan vudjet vel guokte Boazocup oassegilvvu, namalassii 15.–17.3.2019 Ranuas ja 23.–24.3.2019 Lankojärvis.

Gonagasgilvvuide besset oasálastit 24 Boazocup buoremus ja falimus hearggi.

Fjällgren njealját Melodifestivalenis – Ii beasa Eurovision-gilvui

Ruoŧa beale sápmelaš Jon Henrik Fjällgren lei njealjádin lávvardaga dollojuvvon Melodifestivalen-gilvvus, mas válljejedje Ruoŧa ovddasteaddji Eurovision-musihkkagilvui. Gilvvu vuittii John Lundvik lávlagiinnis Too Late For Love ja Lundvik ovddastage Ruoŧa Eurovision-musihkkagilvvus Israelis miessemánus. Lundvik oaččui eanemus jienaid sihke álbmogis ja riikkaidgaskasaš duopmáriin.

Dát lei goalmmát geardi go Jon Henrik Fjällgren fikkai beassat mielde Eurovision-musihkkagilvui. Vuosttas geardde son válddii oasi Melodifestivalenii jagi 2015 ja nuppi geardde jagi 2016.

Fjällgren muitala Sámeradion & SVT Sápmái, ahte sáhttá vel boahttevuođas oassálastit gilvui, muhto boahtte jagi son ii áiggo dan goittot dahkat.

NRK ja CBC: Trudeau atnu ándagassii inuihtain

Kanada stáhtaministtar Justin Trudeau šálloša mo eiseválddit leat láhtten inuihtaid vuostá 1940-logus - 60-lohkui, go tuberkulosa dávda leavai Davvi Kanádas. Trudeau gohčoda dalá politihka kolonistapolitihkkan. Áššis muitalit NRK ja kanadalaš CBC.

Soađegili gielda bálkáha vloggejeaddji vuovdalit gieldda

Soađegilis áigot bálkáhit vloggejeaddji vuovdalit gieldda. Vloggejeaddji bálkáheamis mearriduvvui gieskat gielddaráđđehusa čoahkkimis.

Vloggejeaddji bargun lea oktii vahkus ráhkadit iežas sosiála media kanálaide vuovdalanvideo Soađegilis ja sutnje máksojuvvo dán barggus sullii 30 000 euro jahkái. Videoid sisdoallu plánejuvvo ovttas Soađegili gieldda gulahallanjoavkkuin.

Gielddaráđđehusas lea juo dieđus vloggejeaddji, muhto dat ii hálit muitalit, ahte geas lea sáhka. Gielddaráđđehus goittotge čilge, ahte fálaldaga addán vloggejeaddji kanálaid čuvvot sullii 70 000 olbmo.

Áššis muitalii vuosttasin Sompio-bláđđi.

Vuohču boares dearvvasvuođadálu evttohit vuot burgit

Soađegili gielddaráđđehussii leat evttohan Vuohču boares dearvvasvuođa dálu burgima. Áššis lea dahkkojuvvon álgga gieldda váldostivrii golggotmánus 2018. Álgaga dahkkit oaivvildit, ahte Vuohču boares dearvvasvuođadállu lea heajos ortnegis ja dat lea fasti oaidnit. Álgaga dahkkit gáibidit, ahte gielda gaikkošii vistti.

Soađegili gildii leat maid jagis 2011 evttohan Vuohču boares dearvvasvuođadálu burgima. Dállu lea priváhta oamastusas ja viessoeaiggáda leat ávžžuhan ordnet dálu birrasa, muhto miige ii leat áššis dáhpáhuvvan.

Soađegili gielddaráđđehus gieđahallá dán vahkus Vuohču dearvvasvuođadálu dili.

Ohcejoga gieldda boarrásat ožžot buoremus divššu Suomas. Dat boahtá ovdan Ilta-Sanomat -aviisa dahkan čielggadeamis, mas leat veardádallan Dearvvašvuođa- ja buresveadjinlágádusa (THL) gieldastatistihkaid boarrásiid dikšumis.

Ohcejohka lei čielggadeami buoremus gielda ja dat birgii eandalitge buori ruovttudivššu, beavttálmahttojuvvon bálvalanássama ja unnánaš dálkasborrama ánssus. Ohcejogas máŋggat boarrásat orrotge ain iežas ruovttuin ja ožžot ruovttudivššu.

Ohcejoga gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio árvala Ilta-Sanomat -aviissas oktan sivvan buori bohtosii leat dan, ahte ohcejohkalaš vuorrásat leat duđavaččat iežaset eallimii ja bálvalusaide. Maiddái bargit ožžot giitosiid.

– Bargit dovdet vuorasolbmuid ja sin dárbbuid. Dan bokte bargit sáhttetge bures vástidit juohke boarrása persovnnalaš bálvalandárbbuide, dadjá Vuokko Tieva-Niittyvuopio Ilta-Sanomat -aviisii.

Lappi gielddain boarrásiid divššus birgejedje maiddái Eanodat ja Kolari. Eanodat lei veardádallamis 17. sajis ja Kolari fas 21. sajis.

Veardádallamis ledje mielde buohkanassii 295 Suoma gieldda. Eará Sámi gielddain Soađegilli lei 75. sajis ja Anár easka 229. sajis.

Ilta-Sanomat dahkan veardádallan gávdno 11.3.2019 báberaviissas.

Moadde jagi dassái ođđa guolástanláhka ja Deanu soahpamuš bohciidahtte Suoma davimus gielddain garra vuostehágu ja báikkálaš olbmot vásihedjege, ahte ođđa njuolggadusat ráddjejit sin vuoigatvuođaid menddo ollu. Vihtta ohcejohkalaš guolásteaddji eai dohkkehan nuppástusaid ja geasset 2017 sii rihkkoge guolástanlága dáhtul iežaset ruovttujogain Deanu čázádagas vai besset diggái. Mannan vahkus Lappi gearretriekti gieđahalai sin ášši ja hilggui buot áššáskuhttimiid guolásteaddjiid vuostá.

Norgga olmmošvuoigatvuođaásahusa fágadirektevra ja EMRIP lahttu Laila Susanne Vars ja Sámiráđi olmmošvuoigatvuođaossodaga jođiheaddji Magne Ove Varsi kommenteriiga Lappi gearretrievtti mearrádusa NRK Sápmái seamma beaivve go duopmu addojuvvui.

Vars dadjá duomu čájehit, ahte áššáskuhtton guolásteaddjit eai leat bargan maidege lobihemiid, ja ahte Suoma stáhta njuolggadusat leat bearehaga gáržžidan sin bivdovuoigatvuođaid.

– Dat mearkkaša olu maiddái olmmošvuoigatvuođaid čađaheami ektui buot Davviriikkain. Mearrádus čájeha, ahte sápmelaččaid bivdovuoigatvuođat leat nannejuvvon riikkaidgaskasaččat.

– Lágat ja njuolggadusat eai soaitte álot leat nu, ahte váldet vuhtii daid vuoigatvuođaid ollásit. Dán duomus daddjo hui čielgasit, ahte dat(bivdit) eai leat rihkkon rievtti mielde makkárge lágaid. Dat lea Suoma stáhta, mii lea njuolggadusaid bokte sihkkon sin bivdovuoigatvuođaid, go lea bearehaga gáržžidan bivdolobi, muitala Vars.

Sámiráđi olmmošvuoigatvuođaossodaga jođiheaddji Magne Ove Varsi bealistis namuha, ahte duomus leat váldán bures sámekultuvrra vuhtii.

– Lappi gearretriekti lea cealkán duomu, mii lea dan mutto čielggas, ahte dan sáhttá beanta adnit oahppogirjin Suoma eiseválddiide. Guđe láhkai sii leat geatnegasat vuhtiiváldit ja gudnejahttit sámiid árbevirolaš vuoigatvuođaid, geavahit ja doaimmahit iežaset kultuvrra ja ávkkástallat luondduin. Dien dáfus dát lea hui dieđalaš duopmu, lohká Varsi.

Vuođđolága áššedovdi: "Guolásteapmi lea eamiálbmotkultuvra ja dat lea suddjejuvvon vuođđolágain"

Olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđolága áššedovdi, Helssega universitehta stáhtavuogádaga professor Tuomas Ojanen oaidná, ahte sámiid rivttiid ovddideapmi ja dorvvasteapmi ii leat olus ovdánan maŋimuš jagiid. Danin son oaidnáge Lappi gearretrievtti duomu mearkkašahttin ja lávkin ovddos guvlui.

– Ii dás leat eará go buorre dadjamuš vuođđolága ja min riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid geatnegasvuođaid geahččanguovllus. Dás lea váldojuvvon duođas dat, ahte vuođđolága 17§ 3 momeanttas sámiide dorvvastuvvo eamiálbmogin riekti doalahit ja ovddidit iežaset kultuvrra, lohká Ojanen

Maiddái Lappi Universitehta rihkusrievtti professor Minna Kimpimäki atná duomu mearkkašahttin.

– Mearkkašahtti lea earenomážit dat, ahte gearretrievtti duomus vulge čielgasit das, ahte guolásteapmi lea eamiálbmotkultuvra, mii lea suddjejuvvon vuođđolágain. Guolástanlága hápmi ja dasa laktáseaddji rihkusovddasvástádus loavkašuhttá vuođđorivttiid, oaivvilda Kimpimäki.

Sávvá, ahte alimus riekti gieđahallá ášši

Ášši alaguoddi, Anita Haapakoski lea muitalan, ahte áigu ohcat nuppástusa duomuide vai áššái oččošedje ovdamearrádusa. Ovdamearrádusváidda njuolga alimus riektái lea alaguoddi mielde vejolaš, jus vástideaddjit addet dasa lobi ja alimus riekti mieđiha váidinlobi. Eará dáhpáhusain alaguoddi ohcá nuppástusa dupmui Roavvenjárgga hoavvarievttis.

Suopmelaš riektečeahpit vurdet maid, ahte alimus riekti gieđahalašii ášši.

– Mu mielas livččii sávahahtti oažžut alimus rievtti linjema, go dát lea goittotge nu mearkkašahtti ášši ja čoavddus lea áidnalunddot, namuha Kimpimäki.

Kimpimäkiin seamma oaivilis lea maid Tuomas Ojanen.

– Mu mielas lea sávahahtti ja ákkat dasa, ahte alimus riekti válddášii ášši gieđahallamii, lohká Ojanen.

Guldal buot jearahallamiid Ásllaga A-studios, man fáddan lei Ohcejoga guolásteaddjiid oažžun duomut, daid mearkkašupmi ja makkár váikkuhusat duomuin sáhtet leat bohttevuođas.

Ávvir: SlinCraze ii searvan KEiiNO-jovkui Israela politihkalaš dili geažil

Eurovision-musihkkagilvvu lágideapmi Israelis lea bohciidahttán ságastallama Israela olmmošvuoigatvuođarihkkumušain. Israela ja Palestiinná politihkalaš dilli leage sivvan dasa, manin sápmelaš ráppár SlinCraze nappo Nils Rune Utsi ii searvan KEiiNO-jovkui, mii dál lea válljejuvvon ovddastit Norgga Eurovision-gilvvus.

Lávllačálli Tom Hugo Hermansen lei jearran SlinCraze searvat jovkui. Utsi goittot evttohii jearrat Fred-René Buljo fárrui.

– In sáhte doarjut riikka, mii duolbmu palestinalaččaid olmmošrivttiid. In háliidan dan dihte searvat dasa, dadjá SlinCraze Ávvir-aviisii.

KEiiNO-joavku lea vuođđuduvvon namalassii Eurovision-gilvvu várás. Dál joavkkus leat sámeráppár ja juoigi Fred-René Buljo ja norgalaš Tom Hugo Hermansen ja Alexandra Rotan.

Fred-René Buljo muitala iežas guorahallan ehtálaš gažaldagaid gilvui oassálastimis.

– Lean váldán etihkalaš diskušuvnna maŋŋel go vulgen mielde ja jearran alddán, leago riekta dohko vuolgit, muhto jurddahalan, ahte doppe leat 200 miljovnna geahčči, geat besset gullat sámi musihka, dadjá Buljo Ávvir-aviisii.

Loga lasi dán áššis Ávvir-aviissas.

Studeantačállosat álget – Earenoamážit nuortalašgiella geasuhii

Giđa studeantačállosat álget maŋŋebárgga njukčamánu 12. beaivve suoma- ja ruoŧagielagiid eatnigiela lohkandáiddu iskosiin ja suoma- dahje ruoŧagiella nubbin giellan -iskosiin.

Duorastaga leat vuosttas sámegiela iskosat, go dalle čállet vieris giela oanehis oahppomeari. Logis leat almmuhan iežaset nuortalašgiela oanehis oahppomeari iskosii, viđas anárašgiela ja njealjis davvisámegiela oanehis oahppomeari iskosii. Anárašgiela oanehis oahppomeari iskosis eai leat ovdal leamaš nu olu čállit hávil.

Sámegiela eatnigiela iskkus dollojuvvo vuossárgga njukčamánu 25. beaivve. Ovccis leat almmuhan iežaset davvisámegiela eatnigiela iskosii. Anáraš- dahje nuortalašgiela čállit eai leat dán háve mielde.

Buot studeantaiskosat dahkkojuvvojit dál digitálalaččat. Oktiibuot 40 271 čálli geahččalit dán giđa čađahit studeantadutkosa.

Lassidieđuid gávdná dáppe.

Divvojuvvon 12.3. dii 9:30 davvisámegiela oanehis oahppomeari iskosa čađaheaddjiid mearri.

Jearahallet vihtta olbmo Soađegili gielddahoavdda virgái

Viđas leat bovdejuvvon jearahallamiidda Soađegili gielddahoavdda virgái.

Virgái ledje oktiibuot 13 ohcci. Bargojearahallamii leat bovdejuvvon filosofiija doavttir Jyrki Manninen Soađegilis, hálddahusdiehtagiid doavttir Asko Merilä Utajärvis, hálddahusdiehtagiid magisttar Juri Nieminen Vääksys, gávpediehtagiid lisensiáhta Päivi Vauhkonen Oulus ja hálddahusdiehtagiid magisttar Kirsi Virtanen Jämijärvis.

Virgái lei ohcan maiddái Orimattila gávpothoavda Osmo Pieski, guhte lea Ohcejogas eret, muhto son gesii ohcamušas eret ovdal go ohcciid válljejede jearahallamiidda.

Soađegili gielddaráđđehus evttoha cuoŋománu áigge gielddastivrii, gii galggašii válljejuvvot virgái. Soađegili dálá gielddahoavda Viljo Pesonen báhcá ealáhahkii suoidnemánu álggus.

Eanemus oaivilat Jiekŋameara ruovdegeainnus ja elfápmolinnjás

Lappi lihttu lea ožžon 140 oaivila Sámi boahttevuođa eanangeavahanplána hápmosis. Bealli oaiviliin bođii priváhta olbmuin ja bealli virgeolbmuin ja organisašuvnnain.

Eanemus oaivilat laktásit Jiekŋameara ruovdegeidnui ja elfápmolinnjái, man plánejit geassit Roavvenjárgga Pirttikoskis gitta Njuorggámii.

Oaivilat gieđahallojuvvojit eanagoddeláva stivrenjoavkkus ja Lappi lihtu stivrras ja daidda áigot vástidit miessemánu áigge.

Suoma ráđđehusa gopmáneami geažil muhtin áššit báhce rabas stáhta ja Sámedikki gaskkas.

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio muitala, ahte Sámediggi lea ovdamearkka dihte gáibidan ráđđádallamiid Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošvuoigatvuođakomitea čovdosiin sámediggeválgaáššis. Maiddái sápmelaččaid ja stáhta gaskasaš duohtavuohta- ja soabadallanproseassa válmmaštallan ja mandáhtaráđđádallamat leat ain gaskan.

– Dás oaidnit bures, makkár jotkkolašvuohta Suoma sámepolitihkas lea. Dieđus leat áššit, maid sáhttá dikšut virgeolbmuid dásis, muhto jođus leat olu áššit, maidda dárbbašivččiimet ráđđehusa, dadjá Sanila-Aikio.

Suoma stáhtaministtar Juha Sipilä dáhtui Suoma ráđđehusa earráneami bearjadaga njukčamánu 8. beaivve sosiála- ja dearvvašvuođaođastus gopmáneami dihte. Presideanta Sauli Niinistö mieđihii ráđđehussii earu, muhto bivddii ahte dálá ráđđehus joatká nu gohčoduvvon virgeministtargoddin dán baji lohppii. Dat dárkkuha dan, ahte ráđđehusas ii leat parlamentáralaš luohttámuš, iige ráđđehus álggat ođđa politihkalaš doaimmaid.

Ráđđehus lei válmmaštallan sode- ja eanagoddeođastusa oktavuhtii evttohusa sámi giellalága ođastussan. Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio muitala, ahte sámi giellalága ođastus goittotge gopmánii ovttas sode- ja eanagoddeođastusain.

– Gal mii dárbbašit dakkár sámepolitihka guoski jotkkolašvuođa. Oainnán dan duođai fuones áššin, ahte ii leat ráđđehus Suomas.

Tiina Sanila-Aikio árvala, ahte sámeáššiid ovddideames besset ovddosguvlui dasto, go Suomas lea ođđa ráđđehus.

Suoma riikkabeaiválggat dollojuvvojit cuoŋománu 14. beaivve. Dan maŋŋá ráđđehus livččii juohke dáhpáhusas šaddan virgeministtargoddin, dassážii go ođđa ráđđehus nammaduvvo.

Válggaid maŋŋá válggaid vuoitán bellodat álggaha ráđđehusráđđádallamiid. Ođđa ráđđehus ásahuvvo ráđđehusráđđádallamiid vuođul. Jagi 2015 válggaid maŋŋá ráđđehusráđđádallamat álggahuvvojedje miessemánu 8. beaivve ja dat biste golbma vahku.

Ohcejoga gielda rahčá deavdit oahpaheaddjiid virggiid ja eará čuvgehusdoaimma bargosajiid. Čuvgehuslávdegotti maŋemuš čoahkkimis maŋŋebárgga 12.3. ledje áššelisttus 12 bargosaji deavdima. Dain virggiin čuvgehuslávdegoddi bastii deavdit dušše guokte; davvisámegielat mánáidgárdeoahpaheaddji virggi Gáregasnjárgga beaivedikšui ja Sámelogahaga ja vuođđooahpahusa gielaid lektora virggi Ohcejohnjálmmi skuvlii.

Eanáš oassi gieldda skuvlla ja árrabajásgeassima virggiin ja bargosajiin leat leamaš juo guktii ohcan láhkai. Čoahkkimisttis Ohcejoga čuvgehuslávdegoddi mearridii joatkit ain logi eará bargosaji ohcanáiggiid, dál jo goalmmát geardde.

Skuvladoaibma ohcá rektora lassin earret eará luohkáoahpaheaddjiid, diibmooahpaheaddjiid ja veaigedoaimma várás láidesteaddjiid. Árrabajásgeassima bealdeges ohcet gelbbolaš sadjásačča. Bargosajit leat sihke Gáregasnjárggas, Njuorggámis ja Ohcejohnjálmmis.

Riŋgemiin rekryteret olbmuid

Gielddas leat oahpahusa ordnemii čovdosat, muhto liikká gávdnojit muhtun virggit maidda gáibiduvvo dál ohcci, muitala Ohcejoga čuvgehusdoaimmajođiheaddji Laura Arola.

– Mii dárbbašit dál eandalii sámegiela lektora, gii sáhttá oahpahit maid logahaga dásis sámegiela eatnigiellan. Sivvan lea dat go min guhkes áigásaš lektor báhcá ealáhahkii, čilge čuvgehusdoaimma hoavda Laura Arola.

Ohcejohnjálmmi skuvllas leat guokte sámegielat luohkáoahpaheaddji virggi deavddekeahttá. Goappáge virgái lei okta ohcci, muhto nuppis váilu sámegiela máhttu ja nuppis ii leat gáibiduvvon gelbbolašvuohta. Dál čuvgehusdoaimmas sávašedje gelbbolaš, sámegielat ohcciid goappáge virgái. Arolas leat ain buorit rekryterengoansttat.

– Várra viiddidit ohcama doppe bargofápmodoaimmahaga bokte ja persovnnalaččat vel riŋget. Diehtit geat leat dáppe eret ja geat leat stuđeren sámegiela, de dáidda sáhttit riŋget ja jearrat jos livčče vejolaš boahtit, smiehtada Arola boahtte čavčča oahpaheaddji dili.

Ohcejogas ordnejit oahpahusa guovtti gillii, sihke suoma- ja sámegillii. Gielda šaddáge vihkkehallat bargosaji mielde čovdosiid ja vuoruhemiid.

– Sámegielat mánáidgárddi divššáris dahje luohkáoahpaheaddjis gáibidit sámegielat máhtu. Ii leat vejolaš bidjat suomagielat olbmot bargat. Fertet vuoruhit giellamáhtu vaikko ii livčče gelbbolašvuohta.

– Ohcejohnjálmmi badjeskuvlii ja logahahkii fertet muhtumin válljet gelbbolaš suomagielat oahpaheaddji oahpahit man nu ávdnasa ja dalle dat ii leat sámegillii. Dat lea hui olu virggis gitta. Sámegielat virggiide lea bággu vuoruhit giela, deattuha Arola.

Dál ohcet gielddat ja fitnodagat miehtá Suoma geassebargiid.

Sámi gielddain Anár gielda lea várren 22 000 euro nuoraid bálkkáheapmái nappo Anár gielda áigu bálkáhit oktiibuot 46 nuora. Soađegili gielda fas lea várren 70 000 euro, ja bastet bálkkáhit sullii 70 nuora. Ohcejoga gielda fas pláne várret 5 000 euro nuoraid geassebargguid váras. Ohcejohka pláne váldit atnui geassebargosedela, mainna sáhttet doarjut bargoaddiid, mat bálkáhit nuoraid bargui. Eanodaga gielda ii leat vel mearridan, man galli nurrii sii fállet geassebargguid.

Avvila logahaga nuppi jagi oahppi, bárttetlaš Sáárákáisá Seurujärvi ohcagođii geassebarggu juo dalán juovllaid maŋŋá.

Son ozai sihkkarvuođa dihte moatti báikái, ja áigu ain joatkit ohcama, go ii leat vel ožžon geassebarggu.

– Galhan máŋgasat bállet, ahte fidnengo geassebarggu ja maid de jus in fidne, ja ahte gosa galgá ohcat. Munge lean skihpáriiguin smiehttan, gosa dál ohcat ja mii livčče dakkár báiki, gos fidne buorre bálkká, smiehtada Seurujärvi.

"Lea dehálaš, ahte lea juoidá maid bargat iige dušše oađđit olles geasi"

Sáárákáisá Seurujärvi atná geassebargguid dehálažžan. Son ii hálit dušše beare njaŋgát olles geasi.

– Dat lea dehálaš oažžut barggu, ahte dus lea geassit juoidá maid bargat, itge dušše oađe. Dehan sáhttá cv:i bidjat, ahte lea leamašan barggus ja čájehit dainna, ahte máhttá juoidá.

Seurujärvi ii lean mannán geasi barggus, muhto ovddit geasi son lei mánnádivššárin anárašgielat giellabeasis, Kielâpiervâlis. Seurujärvi háliida bargat dakkár barggu, mii lea sutnje dehálaš ja ávkkálaš.

– Mu niehkobargu lea dakkár, ahte ii dárbbašivčče lihkkat menddo árrat, boagusta son.

– Ja dieđus dat, ahte oaččošin bargat juoidá mii lea dehálaš. Iige dušše nie, ahte gohan barggan juoidá, mas ii leat mihkkege ávkkiid.

Geassebargguid bokte nuorat soitet gávdnat miela miel suorggi

Geassebarggut leat máŋgasii vuosttas bargovásáhus. Bargguid bokte nuorat sáhttetge gávdnat dan iežaset miela miel suorggi, man de stuđeret dahje mainna barget boahttevuođas, muitala Avvila skuvlla oahppobagadalli Heikki Hirvonen.

– Geassebarggut lea buorre vuohki guovllastit bargoeallimii. Makkár njuolggadusain bargoeallimis galgá doaibmat ja bargamiin oažžu vásáhusa sierra surggiin. Dathan sáhttá váikkuhit boahttevuođa plánaide, ahte maid sii háliidit stuđeret ja bargat.

– Gal mun geahččalan movttiidahttit nuoraid bargui nu bures go fal máhtan. Mii lávet 9-luohkálaččaiguin geahččat gieldda bargguid ja hárjehallat ovttas bargoohcamušaid čállima ja bargojearahallamiidda ráhkkaneami, muitala Hirvonen.

Sáárákáisá Seurujärvi mielas leage somá oahpásmuvvat sierra suorggi bargguide. Seurujärvi lea ohcan earet eará sámemusea Siidii geassebargui. Geasi maŋŋá oaidná, leago beroštuvvan museabargguin.

– Dat lea miellagiddevaš geahččalit sierra suorggi bargguid ja danhan maŋŋáhan de diehtá masa ii liiko ja masa fas liiko, dat lea ávkin de boahttevuođa plánemis, lohká Seurujärvi.

Sámi Grand Prix oassálastit leat almmustahtton – golmmas Suoma bealde

Dán jagáš Sámi Grand Prix gilvvus leat golbma oassálasti Suoma beale Sámis ja gilvvus gulloge sihke luohti, livđe ja leu´dd.

Sámi Grand Prix lávlunoassái oassálastá nuortalaš musihkkár Anna Lumikivi Avvilis. Su lassin lávlunoasis leat mielde maiddái Kalle Urheim, Marina Grinchuk, EiRA-joavku, Saara Hermansson ja Sunna Máret Utsi.

Juoiganoassáiges oassálastiba Suoma bealde leuddejeaddji Hanna-Maarit Kiprianoff Čeavetjávrris ja livđejeaddji Heli Aikio Anáris. Sudno lassin juoiganoassái oassálastet Hans Ole Eira, Anfisa Agejeva ja Domna Khomjuk, Mathis A. Oskal, Mikkel Per Sara, Nils Peder Gaup, Per Bueng, Per Henrik Eira ja Kim Hallgeir Berg.

Sámi Grand Prix -musihkkagilvu lágiduvvo beassášlávvardaga cuoŋománu 20. beaivvi Guovdageainnus. Dán jagi gilvu lágiduvvo jo 30. geardde.

Suoma filbmafoanda juolludan ovddidandoarjaga "Poromafia" -ráidui

Suoma filbmafoanda lea juolludan 50 000 euro ovddidandoarjaga Poromafia-nammasaš tv-ráidui. Kaiho Republic Oy buvttadan Poromafia lea 8-oasát tv-ráidu, mii vuođđuduvvá Mikko-Pekka Heikkinen girjái. Tv-ráiddus davimus Sámi boazoriggá bárdni vuosttildišgoahtá iežas áhči ja bálgosa válddi ja nu son vuođđudage mohtorgielkájeaŋŋa. Stuorra sohka ja olles duoddara álbmot juohkásit go bálggus ja mohtorgielkájeaŋŋa álget soahtat.

Suoma filbmafoanda juolludii maiddái 450 000 euro sturrosaš buvttadandoarjaga Tunturin tarina -ealligovvii. MRP Matila Röhr Productions Oy buvttadan Tunturin tarina lea muitalus duoddariid riegádeamis ja dat álgá jahkemiljárddaid duohken. Filmmas beassat čuovvut, mo dat duoddarat, maid mii Sámis oaidnit, leat joavdan dohko gos dat dál leat.

Anára Sámi searvi faskii bronssa SM-sisbandys

Sisbandy sámemeašttirgilvvut spellojuvvojedje mannan vahkkoloahpas Ubmis Ruoŧas. Almmáiolbmuid luohká vuittii Gauts, nubbin bođii Östra Kikkejaur ja bronssa faskkestii Anára Sámi Searvvi joavku Suoma beale Sámis. Nissoniid meašttirin šattai Östra Kikkejaur -joavku. Áššis muitala Sameradion ja SVT Sápmi.

Sisbandy sámemeašttirgilvvuin Ubmis ledje mielde oktiibuot 21 joavkku ja dat lea buot áiggiid olahus.

Norgga eiseválddit áigot ain báhčit gottiid Nordfjellas CWD dávdda geažil

Norgga eiseválddit áigot ain báhčit gottiid Nordfjellas oaivevuori dahjege CWD dávdda geažil, čállá Ávvir.

Diimmá dálvve eiseválddiid bivdojoavku bážii vádjit 1 400 gotti Nordfjellet guovllus Mátta-Norggas. Gottiid báhče eastadan dihte CWD dávdda dahje oaivevuori leavvamis eará guovlluide ja bohccuide. Iskkadeamit čájehedje, ahte 17 gottis maid báhče lei CWD dávda.

Jus dávda njoammu bohccui, de boazu jápmá.

Mohtorgielkábárttiin jápme 11 olbmo diibmá

Mohtorgielkábárttiin dušše diibmá oktiibuot 11 olbmo, čielgá Lihkohisvuohtadiehtoinstituhtta (OTI) raporttas. Stuorámus oassi bárttiin dáhpáhuvve jieŋa alde dahje dalle, go gielkkáin sirdásedje eatnama ala. Vearrámus mohtorgielkábárttiin bealli dáhpáhuvai Lappis.

Lihkohisvuohtadiehtoinstituhtta dieđuid mielde gielkábárttiin lápmašuvvet jahkásaččat máŋggat čuođit olbmot. Dávjá dákkár bárttiin leat oasálažžan turisttat, geat eai leat hárjánan muohttagii.

Loga áššis eanet suomagillii dáppe.

Gihttelis Davvi-Suomas lea gávdnon jápmán nissonolmmoš.

Boles gohččojuvvui priváhta vistái Gihttelis mánnodaga eahkedis. Visttis gávdnui nissonolmmoš, guhte lea bolesa mielde jápmán veahkaválddi geažil.

Boles válddii gitta heakkarihkkosis návdon dievddu guhte lei báikki alde visttis. Almmái lea bolesa hálddus, iige boles návdde dáhpáhussii laktásit eará olggobealát olbmuid.

Dáhpáhusa dutket goddimin. Boles ii áiggo dieđihit áššis eanet.

Riikkabeaivvit lea dohkkehan guolástuslága nuppástusa. Nuppástus buorida Anára, Ohcejoga ja Eanodaga gieldda báikkálaš ássiid guolástanvuoigatvuođaid. Dasa lassin nuppástusain bidjet čuovvumušmávssu suollemas bivdui.

Olbmot, geat ásset Anáris, Ohcejogas ja Eanodagas, sáhttet boahtte gease rájes oastit govttolaš hattiin bivdobadjelobi stáhta rávdnječázádagaide. Vuollel 18-jahkásaččat ožžot guolástit nuvttá.

Láhkanuppástus boahtá fápmui miessemánu álggus.

Yleisradio lea buvttadan áibbas ođđa vuogi mielde riikkabeaiválgaprográmmaid miehtá Suoma. Válgasuffá-prográmmii olbmot besse ieža ohcat fárrui, ja sin lusa bohte riikkabeaiáirrasevttohasat ságastallat ovddalgihtii válljejuvvon fáttas.

Válgasuffá-prográmmat leat govvejuvvon buot nannán-Suoma válgabiriin, nappo 12 válgabires. Ahvenanmaa ii leat mielde go dat gullá ruoŧagielat doaimma vuollái. Buohkanassii 500 ohcamuša bohte miehtá Suoma beassat fárrui Válgasuffá govvemiidda.

Ulbmilin lei oažžut ođđalágan prográmma, mas nu jearahalli, evttohasaid ja geahčči gaskii šaddá hui lagaš, njuolga intiima oktavuohta. Prográmmat govvejuvvojedje olbmuid ruovttuin miehtá Suoma ja válgasuffáide válljejuvvon olbmot válljejedje ieža fátta, mas ságastallat.

Válgasuffá-prográmmat leat otne duorastaga boahtán oaidninláhkái Yle Areenai.

Buvttadeaddji maid duhtavaš

Prográmma buvttadeaddji, Yleisradio guovlludoaimma ovddidanhoavda Sinikka Tuomi maid lea duhtavaš, go prográmmii lei nu olu beroštupmi. Su mielde ulbmilin lei gávdnat miellagiddevaš fáttaid ja dáid fáttaid geahččanguovlluid, main suopmelaččat háliidit hállat dáid válggain.

– Ulbmilin lei juksat dábálaš olbmuid. Olmmoš ii dárbbašan ovddalgihtii leat politihka áššedovdi, muhto ahte leai beroštupmi juoga áigeguovdilis áššis ja háliidii beassat dan birra hállat, Tuomi čilge.

Dákkár válgaprográmma ii goit goassige ovdal leamašan oaidnimis Suomas.

Mii olbmuid mielas johtá miehtá Suoma?

Ovtta prográmma guhkkodat lea 15 minuhta. Válgasuffá doalli lusa bohte guossái guokte riikkabeaiáirrasevttohasa, ja dán áiggis galggai geargat ságastit juoga áigeguovdilis fáttas.

Suomashan lea olles dálvvi reahkkán ságastallan sosiála -ja dearvvašvuođasuorggi áššiin. Fáddán ledje daid lassin earret eará mánáid guoski áššit, lámisolbmuid bálvalusat, rasisma, bargoeallima guoski áššit, eanandoalu guoski áššit, skuvlenáššit, kulturbálvalusat ja dieđusge beaivvi sátni, dálkkádatrievdan.

Helssega válgabires lei erenomáš fádda “Politiikka on rikki”, mii orruge maid oalle áigeguovdil fádda dan maŋŋá, mii sode-ođastusas dáhpáhuvai.

Okta sápmelaš bearaš fárus

Válgasuffái lihkostuvai beassat fárrui maid okta sápmelaš bearaš. Ruvvejeaddji, fitnodatdoalli Saveli Näkkäläjärvi lea mielde Uusimaa válgabire guoski oasis. Son lea prográmmas mielde nieiddainis Elleniin ja sudno fáddan lea dálkkádatrievdan johtolaga geahččanguovllus.

Saveli Näkkäläjärvis leamašan áli beroštupmi politihkkii ja riikkadási politihkkii. Son lea bearrašiinnis guhká juo ássan máddin. Su ruoktobáiki lea dál Järvenpää gávpogis Mátta-Suomas. Su máttuthan leat Anáris, ja su áhčči lea beakkán doaimmaheaddji Iskku-Ovllá, Oula Näkkäläjärvi.

Lappi válgabires fárus lea roavvenjárgalaš párra Eino Hantula ja Tero Luksua. Sudno fáddan lea dat, mo ásaiduvvan ja eallinfápmu bisuhuvvojit olles Suomas.

Suomas leat dál olles fártta rahkáneamen riikkabeaiválggaide, mat leat sotnabeaivve, cuoŋománu 14. beaivvi. Ovdamearkan Lappi válgabires leat 122 evttohasa 16 sierra listtus ja ovttastusas. Čiežas sis besset riikkabeivviide.

Eanodaga elrávdnjefierbmái miljovnnaid stáhtadoarjja

Eanodaga elrávdnjefierpmi divodeapmái lea mieđihuvvon čieža miljon euro stáhtadoarjja. Riikkabeaivvit dohkkehii doarjaga lassebušeahttaárvalusastis. Doarjaga eaktun lea, ahte gielda ii sáhte šat oamastit Enontekiön Sähkö -elrávdnjefitnodaga.

Gielddahoavda Jari Rantapelkonen dadjá, ahte stáhta doarjaga haga elrávdnjefitnodat galggašii loktet elrávnnji sirdinhattiid mearihis olu vai fidnešedje elrávdnjefierpmi ortnegii. Elrávnnji juohkin galggašii lága mielde gierdit dálkkiid maŋimustá logi jagi geahčen.

Loga eanet áššis suomagillii dáppe.

SápmiToo čalmmustahttá veahkaválddi, seksuála illasteami ja sohkabealrollaid

Guovdageainnus álgá duorastaga golmma beaivve bisti SápmiToo deaivvadeapmi, mas čalmmustahttet veahkaválddi, seksuála illasteami ja sohkabealrollaid.

Dáhpáhusas leat earret eará logaldallamat, dáiddalaš ovdanbuktimat, musihkka, bargobájit, filmmat, panela digaštallamat ja luohti. Dáiddárat, geat servet deaivvadeapmái, leat earret eará Hilde Skancke Pederesen, Jenni Laiti, Máret Anne Sara, Mari Boine, Johan Sara Jr, Susanne Hætta, Anne Merete Gaup, Sara Marielle Gaup Beaska ja Idle no more -lihkadusa álggahan Wanda Nanibush.

Sáhkavuoruid dollet earret eará Rauna Kuokkanen, Liv Inger Somby, Inga Marja Steinfjell ja Lisa M Kristensen.

Olles prográmma gávdno dáppe.

SápmiToo-dáhpáhusa lágida Guovdageainnu dáiddakollektiiva Dáiddadállu ovttas Office of contemporary art Norway (OCA) ja Norgga Sámedikkiin.

Njellima geainnu huksemis váldet bottu

Anáris jotket vel sullii guokte vahku Njellima geainnu boltunbargguid. Dan maŋŋá geaidnobarggut báhcet boddui dassái go eana bievlá.

Njellima ođđa geaidnu galggašii gárvánit boahtte čakčii. Prošeaktahoavda Keijo Heikkilä Johtolatdoaimmahagas (su. Väylävirasto) goittotge dadjá, ahte geaidnobarggut sáhttet ádjánit. Heikkilä mielde lea maiddái eahpečielggas, rehkketgo mieđihuvvon 11 miljon euro geainnu huksemii.

Njellimii huksejit ođđa geainnu 20 kilomehtera ovddas.

Anára ođđa borramušgávpi rahppojuvvo

Anára márkana ođđa borramušgávpi Sale rahpasa otne duorastaga. Anára márkanis ii leat leamaš go okta gávpi dan rájes, go Siwa-gávpi giddejuvvui beannot jagi dassái.

Marketgávppi hoavda Mikko Polso rahpá ođđa Sale-gávppi iđitbeaivve logi áigge. Son čuohppá bátti nu mo lea vierrun rahpandoaluid oktavuođas, ja doallá sáhkavuoru. Eahket guđa rádjai fállun leat gáhkkogáfet.

Sale lea guovdu Anára márkana ođđa doaibmaguovddážis, mas doibmet maiddái Yle Sápmi ja Matkahuolto.

Suoma riikkabeaiválggaid evttohasaid oaiviliidda sáhttá oahpásmuvvat duorastaga rahppojuvvon Yle válgamášenis. Lappi válgabire riikkabeaievttohasain jerre oaiviliid earret eará ILO-soahpamuša ratifiseremis, Jiekŋameara ruovdegeainnu huksemis ja ruvkevearus.

Lappi válgabires leat oktiibuot 122 riikkabeaievttohasa. Sis 12 leat eret sámeguovllu gielddain. Oktiibuot čiežas besset riikkabeivviide.

Riikkabeaiválggaid válgabeaivi lea 14.4.2019.

ILO-soahpamuša ratifiseren, Jiekŋameara ruovdegeaidnu ja ruvkevearru

Lappi riikkabeaievttohasain Gurutlihtu ja Sosiálademokráhtaid evttohasain eanetlohku doarju ILO 169 -álgoálbmotvuoigatvuođaid konvenšuvnna ratifiserema čuovvovaš ráđđehusbajis. Alit boahttevuođa evttohasainges 75 proseantta. Guovddášbellodaga ja Vuođđosuopmelaččaid evttohasain stuorra oassi fas ii doarjjo dan.

Jiekŋameara ruovdegeainnu oasil 64 proseantta Vuođđosuopmelaččaid ja Alit boahttevuođa Lappi riikkabeaievttohasain doarju ruovdegeainnu huksema, ja stuorámus oassi Gurutlihtu ja Ruoná lihtu evttohasain vuosttilda dan.

Stuorát oassi Lappi riikkabeaievttohasain doarju jurdaga ruvkevearus ja oaivvilda, ahte Lappii ii oaččo rahpat ovttage ođđa ruvkke ovdal go ruvkefitnodagain čohkkegohtet ruvkevearu. Alit boahttevuođa evttohasaid oaivilat goittotge juohkásit dán áššis, bealli sis doarju jurdaga, bealli fas ii.

Lappi riikkabeaievttohasain eanemus oassi lea dan oaivilis, ahte jos ođđa eanagottit šaddet, galget eanagoddehálddahusa doaimmat ja bargosajit leat earáge sajiin go dušše Roavvenjárggas. Eanetlohku maid ii hálit čohkket Lappi spesiálabuohccedivššu oalát Roavvenjárgga guovddášbuohccevissui.

Dálkkádatrievdan, bensen- ja dieselbiillat ja vuovdečuollamat

Yle válgamášenis buot riikkabeaievttohasain jerre oaiviliid earret eará dáistaleames dálkkádatnuppástusa vuostá, ođđa bensen- ja dieselbiillaid vuovdingildosis, vuovdečuollamiin ja vaššiságaid ráŋggášteamis.

Lappi ruonáid ja sosiálademokráhtaid evttohasain eanetlohku lea dan oaivilis, ahte Suopma galgá leat njunnošis dáistaleamen dálkkádatnuppástusa vuostá, vaikko das šattašedje golut suopmelaččaide. Olgešbellodaga, Alit boahttevuođa ja Vuođđosuopmelaččaid evttohasain eanemusat eai doarjjo dán jurdaga.

Olgešbellodaga, Vuođđosuopmelaččaid ja Alit boahttevuođa Lappi evttohasat eai hálit, ahte Suopma doapmá gieldit ođđa bensen- ja dieselbiillaid vuovdima. Guovddášbellodaga ja SDP evttohasain stuorát oassi lea seamma oaivilis ja Ruoná lihtu evttohasainges measta 40 proseantta.

Lappi kristtalašdemokráhtaid mielas Suomas čullet vuvddiid menddo olu. Ruoná lihtu Lappi evttohasain maid 69 proseantta lea dan oaivilis. Olgešbellodaga ja Guovddášbellodaga Lappi evttohasat leat čielgasit eará oaivilis, Vuođđosuopmelaččaid, Gurutlihtu ja SDB evttohasainges stuorámus oassi.

Geasseluomuid sirdin ja vaššiságain ráŋggášteapmi

Lappi riikkabeaievttohasain binnáš stuorat oassi orru doarjumin skuvllaid geasseluomuid sirdima guvttiin vahkuin nu, ahte luomut álggášedje easka geassemánu beallemuttus ja nogašedje borgemánu loahpas. Vuođđosuopmelaččaid ja Gurutlihtu evttohasaid oaivilat juohkásit eanemus. Kristtalašdemokráhtat eai goittot doarjjo dan.

Lappi vuođđosuopmelaš evttohasain dušše ovcci proseantta lea dan oaivilis, ahte vaššiságain galggašii ráŋggáštit lágain. Alit boahttevuođa evttohasaid oaivilat juohkásit. Kristtalašdemokráhtaid, Gurutlihtu ja SDB evttohasain čielgasit stuorámus oassi doarju jurdaga vaššiságain ráŋggášteames.

Dutkka evttohasaid oaiviliid Yle válgamášenis.

Suoma riikkabeaiválggat lahkonit ja odne duorastaga válgabiriid lávdegottit leat nannen evttohaslisttuid. Seammás riikkabeaiáirrasevttohasat ožžot maiddái válganummáriid.

Sámi gielddain Anáris, Ohcejogas, Eanodagas ja Soađegilis riikkabeivviide geahččalit giđa válggain beassat oktiibuot 15 evttohasa, ovcci nissona ja guhtta almmáiolbmo.

Eanemusat evttohasat leat Anáris ja Soađegilis; goappaš gielddain leat vihtta evttohasa. Ohcejogas riikkabeivviide geahččalit golmmas ja Eanodagas fas guovttis.

Ruonáin eanemus evttohasat sámeguovllus

Ruoná bellodat lea lihkostuvvan oažžut evttohaslisttuide eanemus evttohasaid sámi gielddain. Soađegilis evttohassan leaba sámedikki ovddeš ságadoalli Pekka Aikio ja Viiankiaapa bealušteaddji Riikka Karppinen. Anáris ruonáid evttohassan lea vuovdedoalloinšenevra Maire Puikko.

Olgešbellodat Kokoomus listtuin riikabeivviide fas geahččaleaba sámediggeáirras Tanja Sanila Anáris ja oahpaheaddji Pekka Heikkinen Soađegilis.

Guovddášbellodaga listtuin riikabeivviide sámi gielddain viggaba doseanta ja sámediggeáirras Pigga Keskitalo Eanodagas ja ovddeš riikkabeaiáirras Mikko Kärnä Anáris.

Sosiálademokráhtat fas leat ožžon sámi gielddain evttohassan guokte nissona, namalassii Suomen lukiolaistenliitto sosiálapolitihkalaš áššedovdi ja Ohcejoga gielddapolitihkkára Anni Koivisto ja vuovdi Satu Honkonen Soađegilis.

Gurutbellodat lea fidnašuvvan oažžut ovtta evttohasa iežas listui sámeguovllus, namalassii ohcejohkalaš luohkáoahpaheaddji Anni Ahlakorpi.

Ođđa bellodat maid oaččui sámeguovllus evttohasa

Vuođđosuopmelaččaid listtus riikkabeivviide geahččaleaba faktori Antti Tonteri Eanodagas ja ealáhatolmmoš Eila Kivioja Soađegilis.

Suoma ruoŧŧelaš álbmotbellodat fas lea oččodan iežas evttohassan ohcejohkalaš oahpaheaddji Sámmol Lukkari. Lukkari leage bellodaga áidna evttohas olles Lappi válgabires.

Ođđa bellodahkan riikkabeaiválggaide searvá Čieža nástti lihkadus – Seitsemän tähden liike. Bellodaga evttohassan sámeguovllus lea fitnodatdoalli Jukka Sarre Anáris.

Suoma kristtalašdemokráhtaid evttohassan Anáris lea geronoma Kitti Kumpulainen. Kristtalašdemokráhtain eai leat Lappi válgabires go guokte evttohasa.

Eará bellodagat dego Alit boahttevuohta, Piráhtabellodat, Liike Nyt Lappi -ovttastus, Feminista bellodat, Iehčanasvuođabellodat ja Suoma kommunisttalaš bellodat leat maiddái bastán cegget evttohaslisttuid Lappis, muhto sámeguovllus bellodagat eai leat ožžon evttohasaid mielde.

Válggat jo uvssa duohken

Oktiibuot Lappi válgabires leat 122 riikabeaievttohasa. Válgagižžui vulget Lappis 16 bellodaga ja ovttastusa. Lappi válgabires riikkabeivviide besset čieža áirasa.

Dievas 14 evttohasa listtut leat viđa bellodagas: guovddášbellodagas, vuođđosuopmelaččain, sosiálademokráhtain, gurutbellodagas ja ruonáin. Čieža nástti lihkadusas leat 13 evttohasa ja olgešbellodat Kokoomusas 11. Kokoomus lea válgalihtus kristtalašdemokráhtaiguin ja ruoŧŧelaš álbmotbellodagain.

Riikkabeaiválggaid ovdajienasteapmi dollojuvvo Suomas 3.–9.4.2019 ja olgoriikkain 3.–6.4.2019. Aitosaš válgabeaivi lea 14.4.2019 ja bohtosiid nannejit 17.4.2019. Riikabeaiválggain gávdná eanet dieđuid Vaalit-neahttasiiddus.

Riikkabeaiválggaid evttohasohcamušat Lappi válgabires sámeguovllu oasil:

ČIEŽA NÁSTTI LIHKADUS:

• Jukka Sarre, Anár

GUOVDDÁŠBELLODAT:

• Pigga Keskitalo, Eanodat

• Mikko Kärnä, Anár

GURUTLIHTTU:

• Anni Ahlakorpi, Ohcejohka

OLGEŠBELLODAT – KOKOOMUS:

• Tanja Sanila, Anár

• Pekka Heikkinen, Soađegilli

RUONÁT:

• Pekka Aikio, Soađegilli

• Riikka Karppinen, Soađegilli

• Maire Puikko, Anár

SOSIÁLADEMOKRÁHTALAŠ BELLODAT:

• Anni Koivisto, Ohcejohka

• Satu Honkonen, Soađegilli

KRISTTALAŠDEMOKRÁHTAT:

• Kitti Kumpulainen, Anár

RUOŦŦELAŠ ÁLBMOTBELLODAT:

• Sámmol Lukkari, Ohcejohka

VUOĐĐOSUOPMELAČČAT:

• Antti Tonteri, Eanodat

• Eila Kivioja, Soađegilli

ALIT BOAHTTEVUOHTA:

• Ilkka Salonen, Soađegilli

Gielddat ja organisašuvnnat miehtá Sámi ohcet dál nuoraid geassebargui, ja nuoratges gilvalit bargguin.

Geassebarggut leat máŋgasii vuosttas bargovásáhus. Nuoraid geahččanguovllus sii sáhttet geassebargguid bokte gávdnat iežaset miela miel suorggi, man de studerejit dahje mainna barget boahttevuođas. Bargoaddiidges geahččanguovllus geassebargui boahtti nuorra sáhttá leat sidjiide boahtteáigi bargi.

Nuoraide leat dánge jagi barggut fállun sihke sámeguovllu gielddain ja organisašuvnnain. Dávjá bargui ohcet namalassii sámeguovllus orru, sámegielat nuoraid.

Ovdamearkka dihte Sámimusea Siiddas Anáris lea vierrun fállat bargguid namalassii báikkálaš sámegielat nuoraide. Museahoavda Sari Valkonen muitala, ahte sii bálkáhit maiddái boahtte geassái nuoraid geassebargui dáid kritearaiguin.

– Mis leat sierra geassebarggut logahaga nuoraide. Midjiide lea hui dehálaš, ahte fállat iežamet guovllu nuoraide barggu. Gáibidit maid muhtunlágan sámegiela dáiddu.

Valkonen govvida Sámimusea bargguid leat oalle girjái, eanet go oba jurddašivčče.

– Mii dárbbašit geassebargiid sisabeassanbileahtaid dárkkisteapmái ja olgomuseas rávvet gussiid njoarostit ja muorraheasttain riidet.

Sámimusea Siiddas leage geassit oalle hušša, go museas gallestallet 10 000 guossi ovtta mánotbajis.

– Dáppe beassá geavahit buot gielaid, maid juo máhteš. Miellagiddevaš bargosajis oahppá ollu ja roahkasmuvvá, vaikko livčče vehá udju, oaivvilda museahoavda Sari Valkonen.

Okta nuoraid dábálamos geassebargoaddi leat maiddái searvegottit. Ovdamearkka dihte Anáris searvegoddi ohcá dánge jagi nuoraid čorget hávdeeatnamiid ja oahpistit Anára geaidnogirkui.

– Mii dárbbašit hávdeeatnamiid čorgejeaddjiid stuorát hávdeeatnamiidda Anárii ja Avvilii. Anára girkui dárbbašit gielalaš ja roahkkadis oahpisteaddjiid, muitala Anára searvegotti sundi Erja Tuhkala.

Tuhkala mielas ovdun geassebargguid ohcamis leat ilolaš- ja roahkkatvuohta. Son lea fuomášan, ahte geassebargguid ohccit leat maŋimuš jagiid geahppánan.

– Maŋimuš jagiid eai leat leamašan nu ollu ohccit go ovdal, Tuhkala smiehtada.

Sámediggi vihkkehallá ain

Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriálalávdegoddi ain vihkkehallá geassebargguid. Diimmáža ektui lávdegottis lea unnit ruhta geavahusas, šálloša oahppomateriálačálli Hannu Kangasniemi.

– Mannan jagi lávdegottis lei eambbo ruhta. Dat lea goit čielggas, ahte dán jagi eai šatta nu máŋga bargosaji go mannán jagi.

Kangasniemi lohká, ahte go lávdegotti golut eai leat jahkásaččat seammaláganat, de sii šaddet guorahallat juohke jagi sierra geassebargiid ruhtadeami. Oahppomateriáladoaimmahat atná geassebargiid dehálažžan ja danin sii figget gávdnat čuovvovaš lávdegoddečoahkkimis ruhtadančovdosa.

– Sii leat min boahttevuođa bargit ja hui dehálaš resursan oahppomateriáladoaimmahahkii, deattuha Hannu Kangasniemi.

Sámi gielddain sihke geassebargosajit ja -seahtalat

Buot sámiid ruovttuguovllu gielddat, Anár, Ohcejohka, Eanodat ja Soađegilli, bidjet návccaid fállat nuoraide geassebargguid.

Anára gielda lea várren 22 000 euro nuoraid bálkkáheapmái nappo gielda áigu bálkáhit oktiibuot 46 nuora. Anára gielda fállá geassebargguid anárlaš 15–25-jahkásaš oahppiide gieldda iešguđetlágan doaibmasurggiin. Gielda háliida vuoruhit dakkár ohcciid, geat eai leat leamaš ovdal gielddas geassebarggus.

Soađegili gielda fas lea várren 70 000 euro ja bastet bálkkáhit sullii 70 nuora. Soađegili gielda fállá geassebargguid ja -seahtaliid jagiid 1999–2003 riegádan soađegililaš nuoraide. Geasseseahtaliin nuorra sáhttá bargat geassebarggu fitnodagas, gilisearvvis dahje eará searvvis. Seahtaliid árvu lea fitnodagaide 300 euro, muhto giliservviide ja eará servviide 350 euro.

Ohcejoga gielda háliida maid fállat bargosajiid nuoraide, ja leage plánemin ruhtadit geassebargoseahtaliid. Ohcejogas gielddaráđđehus mearridii čoahkkimisttis vuossárgga evttohit váldostivrii 5000 euro lassemearreruđa geassebargoseahtaliidda. Gielddaráđđehusa árvala, ahte seahtala árvu livččii 300 euro ja dat mieđihuvvošii jagiid 2000–2004 riegádan nuoraide vai sii sáhttet bargat fitnodagas, gielddas, searvvis dahje ruovttodoalus. Eaktun lea, ahte sii galget ássat ja bargat Ohcejogas. Ohcejoga váldostivra galgá vel dohkkehit lassemearreruđa čuovvovaš čoahkkimis.

Eanodaga gielda ii leat vel mearridan, man galle nurrii sii fállet geassebargguid. Suohkan lea goit válbmegoahtán ášši.

Dálkkádatstreaika ii olus oidno Sámi skuvllain

Miehtá máilmmi ja Suoma nuorat streikejit otne bearjadaga čalmmustahttin dihte dálkkádatáššiid. Nuoraid iežaset lágidan streaika ja dálkkádatvázzimat ordnejuvvojit skuvlabeaivvi áigge diibmu 10–15.

Dálkkádatstreaikadáhpáhusat leat aŋkke vádjit 30 sierra báikegottis Suomas. Ovdamearkka dihte Helssegis nuorat ordnejit miellačájáhusa Senaatintoris gitta Riikkabeaidálu ovdii, ja nuorat áigot streiket maiddái Roavvenjárggas.

Sámi guovllus Anára girkosiiddas skuvla áigu ordnet nuoraide dálkkádatnuppástussii laktáseaddji doaimmaid skuvlabeaivvi áigge. Muhtin Anára skuvlla 8. luohká oahppi oassálastá dálkkádatstreikii ja sis lea iežaset dálkkádatvázzin Anára girkosiiddas diibmu 12:30–13:30. Sii áigot čoahkkanit vázzingeidnui Sámemusea Siidda buohta ja vázzit das márkana guvlui.

Eará Sámi gielddaid skuvllain eai leat earenoamáš doaimmat dálkkádatstreaikka dihte, muitalit skuvllaid rektorat.

Málle dálkkádatstreaikkaide leat ožžon Ruoŧas. Doppe 16-jahkásaš Greta Thunberg lea movttiidahtán nuoraid dálkkádatstreaikkaide.

Árktalaš dálvviid einnostit liegganit čielgasit

Ovttastuvvan našuvnnaid varas raportta mielde árktalaš guovllu dálvvit liegganit golmmas viđa lieggacehkiin čuovvovaš 30 jagis. Liegganeapmi lea vel garrasut, jos Pariissa dálkkádatšiehtadusa mihttomearit áimmunuskkiid geahpedeames eai ollašuva.

Global Linkages – A graphic look at the changing Arctic -raporttas gáibidit geahpedit šaddovistegássaid ja čáhpes čina bázahusaid nu olu go vejolaš. Liegganeami geažil árktalaš mearrajiekŋa ja jiehkki suddet, ja dat fas lokte mearragierraga miehtá máilmmi. Suddi agibeaiduollu fas luoitá metána áibmui.

Raporttas muitala Barents Observer -neahttaaviisa.

Mánáidgárddiid áigot sámáidahttit prošeavttain

Norgga Sámediggi ja Sámi allaskuvla leat dahkan šiehtadusa ovttasbargat sámi mánáidgárddiid sámáiduhttimiin.

Ovttasbargu lea Norgga Sámedikki prošeavtta SáMOS - Sámi mánát ođđa searvelanjain ja Sámi allaskuvlla gaskkas. Prošeavtta ulbmilin lea ovddidit dan, ahte sámi mánáidgárddiid jođiheames, pedagogalaš barggus ja eará doaimmain lea vuođđun sámi filosofiija, dego earret eará sámi árvvut, luonddufilosofiija, giella, kultuvra.

Norgga Sámediggi ja Sámi allaskuvla áigot ovttasbargošiehtadusa vuođul ovttas ovddidit sámi mánaidgárddiid gelbbolašvuođa ja earret eará čielggadit dutkandárbbuid ja ovttasbargat rekrutteremis, seminára lágidemiin ja prošeavtta rámmaplána ollašuhttimis.

Šiehtadus lea dahkkon jagi 2022 loahpa rádjái.

Ođđa fuođđara plánejit boazodoalu atnui

Ruoŧa Västerbottenis lea jođus fuođđar-prošeakta, man olis áigot ovttas eanadoalliiguin ja boazodoalliiguin ovddidit dakkár roavvafuođđara buvttadeami, mii heive boazodoalu atnui. Ruoŧa Eanandolliid riikasearvi lea dál válbmemin prošeaktačilgehusa ja jurdda lea hástit mielde Ruođa sámiid riikkasearvvi.

Áššis muitala Sameradion & SVT Sápmi.

Yle dán giđa tv-ođut, Mumenleahki-prográmma dahkkojuvvo maiddái sámegillii.

Ođđa Mumenleahki-animašuvdna lea dráma, man guoras loaktá olles bearaš. Mumenleahki dahkkojuvvo dál maiddái sámegillii nu, ahte jietnaveršuvnnas váldojuvvojit vuhtii buot Suoma golbma sámegiela, davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgiella.

Sámegielat buvttadeami plánenbargu álggahuvvo farggamusat ja dárkkuhus lea, ahte prográmma almmustahtto Yle Areenas loahppajagi 2019 áigge.

Sámediggi evttohii jahkedoajáldagas, ahte Yle barggašii Mumenleagis suoma- ja ruoŧagielat veršuvnnaid lassin maiddái sámegielat jietnaveršuvnna. Yle ja prográmmas vástideaddji buvttadanfitnodat Gutsy Animations leat čielggadan sámegillii jietnanektojuvvon prográmma ollašuhttima vejolašvuođaid ja áigetávvala.

Sámegillii dubbejuvvon animašuvnnat leat unnán. Golmma Suomas hállojuvvon sámegiela vuhtiiváldin buktá hástalusaid, muhto Yles illudit dán vejolašvuođas.

– Mii Yles illudit, go sáhttit muitalit, ahte maiddái sámegielat Mumenleahki lea boađi boađi Yle Areenai. Yle bargu lea bálvalit buohkaid Suomas. Ovttastuvvan Našuvnnaid álgoálbmotgielaid temájagi mii sávvat, ahte Mumenleagi sámegielat veršuvnnat oasisteaset dorjot sámegielaid eallinfámu mánáid ja bearrašiid gaskkas, dadjá Yle almmustahttinhoavda Ismo Silvo.

Dán dilis Mumenleahki-animašuvdna lea vuvdojuvvon Suoma lassin Británniai, Jáhpanii ja Mátta-Koreai. Boahttevuođas prográmma čájehuvvo máŋggain giellaguovlluin.

Maiddái Mumenleagi kreatiiva hoavda Marika Makaroff illuda sámegielat jietnaveršuvnna ollašuvvamis.

– Vehágaid vuhtiiváldin leamašan Mumenleahki-produkšuvnnas hui dehálaš gitta álggu rájes, man dihte lean hui ilolaš, go beassat dahkat prográmmas maiddái sámegielat veršuvnna. Lea fiinna ášši, ahte nu ollu bearrašat go vejolaš birra máilmmi besset návddašit dán prográmmas iežaset eatnigillii.

Mumenleahki čájehuvvo Yle Areenas. Prográmma ođđa suomagielat oasit sáddejuvvojit tv:s vuossárggaid diibmu 20.00 Yle TV2:žis ja maŋŋebárggaid diibmu 17.25 Yle Fem -kanálas.