– Min mielas dies lea meannudanfeaila ja earenomážit go AHR ii leat gullan min ollege dagadettiin mearrádusaid dahkamis, dadjá válgalávdegotti ságadoalli Janne Näkkäjärvi.
– Dákkár dávvirat eai leat min čoakkáldagain vel nu olu. Daid repatriašuvnnaid bokte mii oažžut boarrásut dávviriid deike. Ovdalis eará museat leat čoaggán daid ja dat dáhpáhuvai ovdalgo Siida vuođđuduvvui ja danin eará museaid čoakkáldagain leat dát boarrasut dávvirat, muitala čoakkáldatamanueansa Anni Guttorm Anáris.
Musea bargun lei álggos fuolahit olles Davvi-Suoma gálvvuid rádjamis
Pohjois-Pohjanmaa musea lea Oulu gávpogis ja dat lea vuođđuduvvon juo 1800-logu loahpas. Dán musea bargun lei ovdal fuolahit olles Davvi-Suoma gálvočoaggimis ja rádjamis. Lappi-čájáhus ja sámečoakkáldat lei dán ovddasvástádusa boađus.
Čájáhusas ledje ovdamearkka dihte olbmo bázahusat. Paulus Markkula / Yle
Yle Sápmi almmustahttigoahtá sáme- ja suomagielat kolumnaid.
Kolumnaid buvttadit gávcci čálli, geat ovddastit iešguđetlágan ruoktoguovlluid ja sámi giella- ja kulturduogážiid. Kolumnisttat leat lifestyle-bloggačálli ja minimalista Tuija Guttorm Ohcejogas, boazodoalli ja boazodoallostudeanta Marianne Ketola Gárasavvonis, guolásteaddji ja nuortalašgiela studeanta Tuomas Kiprianoff Avvilis, doavttir ja boazodoalli Leena Niittyvuopio-Jämsä Oulus, politihkkár Mikkel Näkkäläjärvi Roavvenjárggas, boazodoalli Jussa Seurujärvi Bárttehis, artista Ailu Valle Anáris ja bloggačálli ja teologa Helga West Otepääs Mátta-Estteeatnamis.
Yle Sápmi almmustahttá kolumnaid juohke goalmmát vahku. Almmustahttinbeaivi lea álo vuossárga. Kolumnaid beassá lohkat teakstan Yle Sámi neahttasiiddus ja guldalit čálliid iežaset bádden jietnan Yle Areenas ja Yle Sámi radiokanálas. Rádios kolumnat čudjet almmustahttinbeaivve Yle Sámi iđit -sáddagis diibmu 7.45 ja Dearvva! Tiõrv! Tiervâ! -veaigesáddagis diibmu 14.45. Čállit válljejit ieža buvttaditgo kolumnaset sáme- vai suomagillii.
Ylen saamenkielinen toimitus Yle Sápmi aloittaa oman kolumnisarjansa.
Sarjassa on mukana kahdeksan kolumnistia, jotka tulevat sekä monenlaisista saamen kieli- ja kulttuuritaustoista että erilaisilta kotiseutualueilta. Kolumnistit ovat lifestyle-bloggaaja ja minimalisti Tuija Guttorm Utsjoelta, poronhoitaja ja porotalousopiskelija Marianne Ketola Kaaresuvannosta, kalastaja ja koltansaamen opiskelija Tuomas Kiprianoff Ivalosta, lääkäri ja poronhoitaja Leena Niittyvuopio-Jämsä Oulusta, poliitikko Mikkel Näkkäläjärvi Rovaniemeltä, poronhoitaja Jussa Seurujärvi Partakosta, artisti Ailu Valle Inarista sekä bloggaaja ja teologi Helga West Otepäästä Etelä-Virosta.
Yle Sápmi julkaisee kolumneja joka kolmas maanantai. Kolumneja on mahdollista sekä lukea Yle Sápmin nettisivulla että kuunnella kolumnistien itsensä tallentamina nauhoitteina Yle Areenassa ja Yle Sápmin radiokanavalla. Radiossa kolumnit soivat julkaisupäivinä Yle Sámi iđit -aamulähetyksessä kello 7.45 ja Dearvva! Tiõrv! Tiervâ! -iltapäivälähetyksessä kello 14.45. Kolumnistit kirjoittavat kolumninsa valintansa mukaan joko saamen tai suomen kielellä.
Sarjan ensimmäinen kolumni julkaistaan verkossa ja radiossa maanantaina 2.9. Ensimmäisen kolumnin kirjoittaa poliitikko Mikkel Näkkäläjärvi.
Nils-Henrik ja Helena ValkeapääKaija Länsman / Yle
Márkaniin lea áli dat márkkandovdu
Nils-Heaika ja Helena Valkeapää Heahtás eaba lean ovdal fitnan Vuonnamárkaniin. Helena Valkeapää vulggii ohcat alcces ođđa silkki, muhto ostiige sistelávkka.
4
Kati Ljetoff, Terhi Harju ja Hanna-Maaria KiprianoffKaija Länsman / Yle
Hervvošedje ođđa beallječiŋaid
Kati Ljetoff, Terhi Harju ja Hanna-Maaria Kiprianoff ledje nissoniid reaissus. Sáhttá leat, ahte go ollejit ruoktot, de bursa lea guorranan ja lávka dievvan čiŋain, árvala Kiprianoff.
Torild Labba bođii Gárasavvonis vuovdit dujiidis. Son lea guhkká juo johtán dáid márkaniin vuovdimin ovdamearkka dihte silkkiid. Su mielas Vuonnamárkanat lea okta daid buoremus márkaniin.
7
Áile AikioKaija Länsman / Yle
Ohcá márkaniin inspirašuvnna
Áile Aikio ii lean máŋgga jahkái fitnan Vuonnamárkaniin. Dál son osttii nuoramus niidii gahpira. Son liiko geahččat earáid dujiid ja ohcat inspirašuvnna.
8
Ragnhild NilsenKaija Länsman / Yle
Rilláiguin jáddadii gáffegoikku
Go lea olu olmmoš jođus ja gáffebáikái lea guhkes ráidu, de ii boahtán goiku. Ragnhild Nilsen jođii johtti kafeain miehtá márkaniid.
9
Ørjan Trane ja Susanne Sørensensen Kaija Länsman / Yle
Mii vel somát go geahččat makkár gávttit earáin leat
Ørjan Trane gávtti lei gorron su oabbá. Soai Susanne Sørensenseniin návddašeigga márkandovddus.
10
Máret-Rávdná WigeliusKaija Länsman / Yle
Jagi buoremus doalut go beassá čiŋadit
Máret-Rávdná Wigelius liiko go beassá deaivat oahpes olbmuid ja vel čiŋadit. Son osttii holberávddaid vai beassá mánáide goarrut ođđa gávttiid.
Sámediggeválggat leat dál virggálaččat álgán. Jienastanmearrádusa doarjjan sáhttá gávdnot veahkki Yle Sámi válgamášenis. Das beassá maid muđuige oahpásmuvvat dárkilabbot evttohasaide ja sin válgalohpádusaide.
Válgamášena gávnnat vuossárgga 2.9. diibmu 7.00 rájes čujuhusas yle.fi/valgamasen. Dan sáhttá geavahit njealji gillii: davvisáme-, anáraš-, nuortalaš- ja suomagillii.
Masa buohkat, 34 evttohasa, leat vástidan válgamášenii.
– Dalle go mu eadni vel elii, de mun dávjá riŋgestin sutnje ja jerren, ahte sáhtátgo munnje lohkat dien ja dien. Boares olbmot dieđusge máhttet lohkat dan boares Biibbala bures.
Dál son illuda nuoraid beales.
– Jus smiehttat vaikko rihppaskuvlageavahusas, de nuorat bohtet fáhtet sáni, leahan dat giella hui áddehahtti ođđa jorgalusas.
Dál oažžut ovdamearkka dihte rihppaskuvlamánáide addit iežas Biibbala, illuda Niittyvuopio.Vesa Toppari / Yle
– Dat lea šaddan njuovžilabbon dat giella. Jus jurddašetne, ahte dá lea dat boares Biibbal ja de lea dát otnábeaivve giehtaprográmma, ja dás veardidat vaikko dan oskkudovddastusa, dat lea mannan njuovžilabbon dat giella, čilge Niittyvuopio.
– Ii dat leat olu rievdan, muhto moadde sáni goit. ovdal daddjui “Bassi vuoiŋŋa ala,” ođđa vuohki maid mii geavahat dál, lea "Bassi vuigŋii." Dat lea várra dat mo lea vuohkkasut dadjat, muitala Niittyvuopio.
Vai olbmo oktavuohta Ipmilii seailu ja son oažžu das fámuid, de dalle dárbbašuvvo eatnigielat Biibbal, dadjá earkebisma Tapio Luoma.Vesa Toppari / Yle
Ávvumeassui lei boahtán maiddai earkebisma Tapio Luoma.
– Lean ilus go bessen leat mielde dáid doaluin. Ođđa biibbalajorgalusat eai ilmma oba juohke logát jagige. Dál dat dáhpáhuvai dáppe Ohcejogas. Dát lei fiinna vásáhus munnje, muitala Luoma.
Luoma muittuha man dehálaš eatnigiella lea oskkus.
– Lea čielggas, ahte eallima hearkkimus ja deháleamos áššiid sáhttá gieđahallat dušše iežas eatnigillii. Dál go ođđa jorgalus lea almmustuvvan, sávan ahte das lea mearkkašupmi sámiid vuoiŋŋalaš eallimii.
– Jorgalanbargu lea oalle guhkes proseassa, das gal manná guhká. Sáhttá mannat vel 10-20 jagi. Dat lea ovddos guvlui go lea evangeliumat leat jorgaluvvon ja de boahtá Ođđa Testameanta, muitala Huusko.
Álttás dáhpáhuvai vearrás helikopterlihkuhisvuohta lávvardaga eahketbeaivve. Guhtta olbmo jápme go helikopter girddii bávtti njeaiga. Helikopteris ledje fárus vihtta áltálaš nuora ja pilohtta guhte lei Ruoŧa álbmotlahttu.
Lihkuhisvuođa áigge Álttás lei Høstsprell -festivála ja dan oktavuođas ordnejuvvojedje báikkálaš helikopterfitnodaga girdintuvrrat, čállá NRK. Fitnodat lea bissehan buot helikopteriiddis girdima dassážii go gávnnahit siva lávvardaga lihkuhisvuhtii.
Ealggat leat dál ráfeheamit
Ealgabivdu beasai johtui sotnabeaivve čakčamánu 1. beaivve čuovganeapmái. Bivddu álgin lasiha maid ealgabárttiid vára geainnuid alde eandalii dál čakčamánu álggus, go muorain lea ain lasta.
Hárve Suoma vuođđolágas nannejuvvon ášši lea máŋggaid logijagiid áigge biddjon nu máŋgii gažaldatvuložin go sámiid eamiálbmotsajádat, vuoigatvuohta iešstivremii ja vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit giela ja kultuvrra. Nu geavvá ain ođđasit ja ođđasit, go suokkardallo, mo sámiid vuoigatvuođaid galggašii ovddidit.
“Sápmelaččat leat riidos álbmot, mii ii máhte soabadit.”
Go olbmos lea juoga earenoamáš attáldat, de dat sáhttá addit maid ámmáha ja eallinláibbi. Vehá nie lea geavvan Deanuleagis, Biesjogas šaddan Toivo Lukkarii, gii lea neavttašan 1980-logu rájes.
Buot álggii ohcejohkalaš Rávgoš -teáhteris, go dat lei soahpan Roavvenjárgga teáhterin ovttasbarggu Iso valkoinen poro -čájálmasas. Go vuolgináigi bođii, de ii oktage áigon šat vuolgit. Ja go jerre Lukkaris, de smiehtasteami maŋŋá mearredii vuolgit ja máhccat juos ii mana bures.
– Buorre bargu go vulgen ja bures lea mannan go ii leat oktage láitán. Ja olbmot geaidda lean čájáhallan, stuorámus oassi lea rápmon, muitala Lukkari.
Son lea beassan neavttašit maid máŋgga váldorollas.
Toivo Lukkari neavttašii Beaivváš teáhtera Hamlet -čájálmasas jagis 2003.Harry Johansen
Buot rollaiguin lea báhcan buoremusat millii MacBeth-čájálmas, mii lea Shakespeare jagis 1606 čállán dovddus tragediija válddis ja váldehimus. Das Lukkari nevttii nuppi váldorolla, generála MacBeth gii šaddá loahpas Skottlándda gonagassan.
– Dat lei garrasamos rolla, go dat lei beare goddin láhkai. Oppa áigge. Ja Lady MacBeth dat easkka bahás olmmoš leige, go dat MacBeth šattai su gohččuma mielde goddit vaikko man olu olbmuid, smiehtada vásihan neavttár.
Somás teáhterčájálmasat leat moanat, muhto sutnje leat čuohcan buot eanemusat dihto geahččit. Dalle leat su jurdagiin mánáid čájálmasat.
– Hui somá leamaš dat go oaidná vehá buohcci mánáid, dego CP-lámis mánáid, mat eai sáhte oba háleštitge muhto dat doškkodit gieđaid ja measta čirrot. Dat orui earenoamáš ja iešge čirron dan dihtii. Dat dovdui váimmus go sii de rábmojedje ja bohte giitit, muitala Lukkari ganjalčalmmiin Luleju áigge dahkkon teáhterbarggus.
Sus eai leat šat mielas rollat, maid háliidivčče vel beassat neaktit, muhto sáhtášii ain searvat filbmenbargui ja deattuha iežas leat geargan teáhterlávddiin.
– In gille šat teáhterlávddin neaktit go dat lea nu garra ja stuorra bargu ahte ii leat oba leaikage, dadjá Lukkari ja čilge man dolkan lei go heittii ja álggii ealáhahkii.
Sivvan son dadjá dan, go ovtta teáhterbihtás leat nu ollu gáibideaddji hárjehusat, galgá muittašit teavsttaid ja turneajohtin lei sutnje oalle lossat.
Toivo Lukkari ja Mary Sarre Beaivváš teáhtera Narukami -čájálmasas jagis 1991. Harry Johansen
Livčče gearggus vel bargat
Filbmenbargguin lassin Lukkari ain beroštivčče dubbenbarggus. Son lea earret eará leamaš mielde sámegielat Mumenvákki tv-ráiddus Háisu -rollas, man NRK Sápmi buvttadii jagiid 1997-1999 oktiibuot 52 oasi.
Sus livčče maid beroštupmi čállit giehtačállosiid, muhto ii háliidivčče dan gal okto bargat.
– Sáhtášii jurddašit gal ovttasbarggus geainna nu, árvaladdá vásihan dáiddár.
Rávgoš-teáhterjoavku ii leat šat doaibman máŋgga jahkái, muhto goassige ii dieđe mii dáhpáhuvvá.
– Jos muhtun nuorra olbmuid vuođđudivčče teáhterjoavkku ja válddášedje mu bargui dohko, de sáhtášin gal das neavttašit, mieđiha loahpas Toivo Lukkari ja čaibmá njálgát.
– Midjiide dát Amazonasa heahtedilli ii dieđusge leat mihkkege ođđa áššiid, vaikko dál orru ahte dasa lea viidáseappot morihuvvon dál. Greenpeace lea bargan suodjalanbarggu Amazonasis jo hui guhká, ja prinsihpas das lea albmi rádjin ahte man olu dasa sáhttá geavahit ruđa. Dat lea nu stuorra hástalus, ahte jos suopmelaččat háliidit dán bargui skeŋket, dasa ruhtii lea gal atnu.
– Doppe lea hui hástaleaddji doaibmat, ja dat, ahte mii bastit ovdamearkka dihte monitoreret vuovdebuollimiid ja lágahis čuollamiid maid mii leat jagiid bargan, dat gáibida oallelágan infrastruktuvrra, ámmátlašvuođa ja olu olbmuid. Dieđusge dat maiddái máksá.
Maid Greenpeace de ruđaiguin Brasilias bargá? Oalle oluge, muitala Harkki.
– Mii leat guhká bargan suodjalanbarggu ovttas Amazonasa guovllu eamiálbmogiiguin ja ássiiguin, leat politihkalaš bargguin vuođđuduvvan suodjalanguovlluid, ja dasto nuppe dáfus mii leat dahkan dákkár monitorerema, daid lágahis čuollamiid almmustahttima eiseválddiid doarjjan buot daid jagiid. Dasto dieđusge politihkalaš deaddu nu riikkaidgaskasaččat go Brasilia siste lea dakkár, masa mii kampánjjaiguin váikkuhit.
– Dan lassin mii ságastallat ovdamearkka dihte soija- ja biergobuvttadeddjiiguin ja iskat oažžut nu máŋgasiid sis go vejolaš čatnasit dasa, ahte aŋkke sin buvttadeamit eai daga mehcciid jávkama vearrábun.
– Dat leat maiddái hui garrasit čájehan miela dáid vuostá ja ovdanbuktán dakkár oainnuid, ahte dás lea sáhka aivve iešdáhtolaš duššadeamis, ahte dáid eamiálbmogiid doppe Mátta-Amerihkás ja Brasilias vuojehuvvojedje eret dain guovlluin, gos dát stáhta njunuš oaidná leamen ekonomalaš ávkki.
– Ja politihkahan dás ii sáhte moge mannat meaddel, go politihkahan dát lea visot.
Suominen dadjá, ahte son gullá dan ahkejovkui, masa lea jo vuolledásis oahpahuvvon, ahte Amazona arvevuovddit leat máilmmi geahppát, danin bargu Amazonasa bealis leage dehálaš.
– Sávan, ahte dat ruđat mannet buori geavahussii, ja sihkkarit mannetge. Ja ahte olles máilbmi, eandalii Eurohpa Uniovdna galgá čoaggit ráidduid oktii ja dahkat čielggasin, ahte dát ii heive, loahpaha Suominen.
– Leaŋggathan lea dieđus hui deaŧalaš oassi dán doaimmas go masá juohke beaivve galgá vuodjit dáin herggiiguin. Jus eai leat vuogas leaŋggat, de iihan dat heargige nagot bargat. Go leat vuogas leaŋggat, de heargi nagoda bargat olles dálvvi. Jus eai leat vuogas leaŋggat de bávččasta ja guolggasge dovdo mo leaŋggat leat deaddán saji, dadjá Uule-Niiles Sara.
Loparskajas Anárii ii leat guhkes gaska, muhto erohusat vieruin ja bargoneavvuin leat – maiddái leŋggiin
Semen Bolshunov lea vihtta jagi bargan turismabálvalusfitnodagas Anár Suoločielggis. Son lea juo ruovttuguovllus Guoládatnjárgga Loparskajas hárjánan leŋget herggiid ja johtit herggiiguin. Sus lei ollu maid oahppat boazohommás ođđa guovllus go buot lei eará láhkai.
Semen Bolshunov (olgešravddas), Uule-Niiles Sara sihke vuodjinheargi Hugo.Jouni Aikio / Yle
– Go vuosttas geardde bohten deike, dat lei amas go reaga ovddas lea dušše okta boazu, eai njeallje bohcco, nu mo ledjen hárjánan, muitala Semen Bolshunov.
– Mis lea maiddái náhkkeleaŋggat, daiguin ii leat dat váttisvuohta, ahte eai heive heargái, jus leat menddo stuorrát unna bohccui, de ii leat earágo dahkat lasi ráiggiid leŋggiide.
"Čehppodaga galggašii sirdit nuoraide"
Uule-Niiles Sara lea fidnen juoga veardde boares leŋggiid dan áiggis go eai vuodján vel skohteriin. Sara lea gártan oastit maiddái ođđamállet leŋggiid ja árvalastá, ahte daiguin ferte dál birget go leŋggiid dahkkit leat unnán.
– In oba dieđege geat dieid dán áigái ráhkadit. Ja diekkár vuogas boaresmállet leaŋggat eai oba gávdnoge šat. Go livčče muhtin nuorra olmmoš, gii lea čeahppi muđui duddjot ja oahppá mo ráhkadit, ja de galggašii leat muhtun boares olmmoš gii oahpaha vel.
– Leaŋggaid ii leat beare ráhkadit, orro gal álki ná go geahčat, ahte duoppil dáppil niibbiin čuohppat dan muora, muhto gal dat lea oalle váttis vuogas leaŋggaid ráhkadit, árvala Sara.
Sara navdá, ahte galggašii vuorrasut buolvvas jearrat veahki vai čehppodat sirdášivčče ovddos guvlui nuorabuidda.
– Dat leat vel muhtun boares sápmelaččat, geat dihtet mo daid galgá ráhkadit, muhto ii mana guhká go dat oahppu jávká.
Ándde-Piera Valle lea duddjon nuorravuođa rájes, sullii 55 jagi. Bollut ja niibbit leat su dábálaš vuovdingálvu ja daid son duddjo maiddái čájáhusgálvun. Lea son maiddái ráhkadan unnit mátkemuittuid, čiŋaid turisttaide vuovdima várás. Duddjonoahpu son lea fidnen ruovttustis juo nuorran.
Antti-Piera Valle lea duddjon nu atnudiŋggaid go maid čiŋaid.Anneli Lappalainen / Yle
Earenomáš dáiddu dárbbaša leŋggiid ávnnasteamis.
– Dallehan fertejedje badjeolbmot ieža leŋggiidge ráhkadit ja divvut, muitala Ándde-Piera Valle seammás go čilge ávnnasmuora viežžama ráje leŋggiid ávnnasteami sierra muttuid.
Leŋggiid duddjomis leat máŋga muttu maid galgá máhttit. Duddjomii gullá sahán, fearran, vuollan ja luokčan. Čavgenbáttiid várás galgá vel ráiggiid ráhkadit ja datge lea dárkkes bargu. Loahpas go leŋgge lea šallat, de galgá vel vuoidat ja hervet.
– Vuogas leŋgget leat dakkárat, mat heivejit bohccui, dat eai oaččo čoamohasaid goddit. Bohcco mielde galget boahtit dat leŋggetge, rávve Ándde-Piera Valle.
Ándde-Piera Valle lea 71-jahkásaš. Son ii loga áigut nu guhká šat duddjot.
– Gal mun vehá vel geahččalan muhto álggán juo báhcit eret duodjemárkaniin. Munhan lean juo ealáhatolmmoš, dat livččii buorre go nuorat oahpašedje, daidhan fertešii vissa vehá skuvletge, árvala Valle loahpas.
Easkka álggáhuvvon doaimma sisdoallu ii leat vel dárkilit mearriduvvon. Das, maid Duodjeakademiija galgá bargat fertege mearridit maŋŋeleappos.
– Duodjeakademiijas galget dán čavčča álbmotdeaivvadeamit, gosa mii bovdet báikkálaš olbmuid deaivvadit ja háleštit ja mii vehá muitalit dán prošeavttas, muitala Påve Idivuoma.
– Háliidit maid gullat báikkálaš olbmuin, ahte makkár judagat sis leat duoji ovdáneamis ja makkár sávaldagat. Mii háliidit boahtit dohko báikkiide – smávit giliide dego Gárásavvonii, Heahttái, Gilbbesjávrái ja muđuige Suomabeale Sápmái ja gullat sis, ahte mii dat sáhtášii leat Duodjeakademiija sisdoallu.
Ruoššabeale sámedujiid vuovdimassii Anára Sajosis.
Sara Wesslin / Yle
Álbmotdeaivvademiin beasságe buktit sávaldagaid ja jurdagiid, mo galggašii doaimmain mannat ovddosguvlui.
Påve Idivuoma lohká, ahte livčče hui dehálaš, ahte Duodjeakademiijas ii šatta sierra orgána dahje iehčanas searvi, baicce dan livčče hui álki joksat. Son maiddái deattuha dan, ahte Duodjeakademiija lea namalassii sápmelaččaid ja duodjeberošteddjiid várás.
– Mii diehtit dán áigge olu sápmelaččat eai leat beassan ruovttuideaset oahppat duoji ja dat lea dat servodat dán áigge nu, ahte duodjeoahppan ii dáhpáhuva ruovttuin. Danin duodjeakademiija sáhtášii leat vástádus dasa, ahte olbmot besset oahppat duoji ja duddjoma.
Álbmotdeaivvademiid olis Påve Idivuoma sávvá dan, ahte dohko bohtet maiddái sámi árbediehttit, geaiguin lea nana máhttu duodjeárbevierus ja duodjeárbedieđus.
– Dakkár olbmot leat duođai dehálaččat, son lohká.
"Duodji eallá ain"
Ingá Påve Idivuoma gearggai duoji masteroahpuinis jagis 2017 Sámi allaskuvllas Guovdageainnus, ja lea dan rájes bargan prošeaktajođiheaddjin ja allaskuvlalektorin Sámi allaskuvlla duodjeoahpus. Nuba sus leat maid varas jurdagat das, mii duodjái gullo áiddo dál.
– Duodjihan gal eallá ain ja dashan lea nana árbevierru ain. Muhto miihan oaidnit ahte lea dárbu nannet duoji, mii fertet bidjat johtui doaibmabijuid, dego Duodjeakademiija, ahte dat ovdána vel eambbo ja olbmuiguin lea duođas vejolašvuohta váldit oahppu duddjomis, jus háliidit.
Vuotson Lapin markkinoilla vuonna 2005.Tapio Nykänen / Yle
Son atná dehálažžan dan, ahte jus olbmot duođain háliidit bargagoahtit dahje joatkit duddjomiin, de dasa galgá gávdnot vejolašvuohta.
– Ii galgga leat dušše dakkár doaibma, mii dáhpáhuvva ruovttuin, smiehtada Ingá Påve Idivuoma duddjomis.
