– Lean gullan olu buriid ságaid Avvilis ja háliidan hástalit iežan, go lean gullan, ahte dat lea oalle fysalaš báiki, Heatta muitala.
Heatta jáhkká, ahte soahteveahka lea somás vásáhus, danin go son liiko vánddardit ja lihkadit luonddus. Son lea maiddái viehkan ja sihkkelastán vai lea buorre ortnegis, go lávke rádjejeagárkompaniija poarttas sisa.
– Mun vuorddán daid meahcceleairraid. Lean gullan, ahte datge leat fysalaččat ja sáhttet leat garra dálkkitge.
Vel sus ii leat diehtu, man guhká son soahtebálvalusas lea, dahje maid son doppe galgá bargat. Son lea goittotge luohttevaš mielain.
– Dat čielgá doppe dasto, maid mun dagan ja man guhká lean doppe.
Dán gease oahpásmuvvat Yle Sámi Geasseguossi-prográmmaráiddus sámegielat olbmuide iešguđet guovlluin Sámis. Mielde leat olbmot máŋggain surggiin ja eallindiliin. Sii muitalit áššiin, mat guoskkahit sin eallima.
Geasseguossin leat dán rádjai leamašan Johan Aslak Labba, Petter Morottaja, Nils-Jonas Ketola ja Niina Aikio-Siltala. Dasa lassin geasseguossin gullat dán gease vel earret eará Hildá Länsman, Mervi Semenoff, Rauna Guttorm ja Ida Grønmo.
Geasseguossi gullo radios vuossárgga ja bearjadaga diibmu 14.33–15.00 gitta borgemánu loahpa rádjai. Prográmma sáhttá guldalit goas beare Yle Areenas ja maiddái luđet podcastan.
Hildá Länsman: "Háliidivččen lasi ovttasbargguid eará álgoálbmogiiguin"
Hildá Länsman lea geasseguossin otne vuossárgga. Son lea máŋggabealat musihkkár ja juoigi. Länsman lea Ohcejogas eret, muhto dál son stuđere Global music -prográmmas Helssega Sibelius-akademiijas, ja skuvlla lassin buvttada musihka ja johtá konsearttain.
Geasseguossi-prográmmas Länsman muitala, mo son šattai musihkkárin ja juoigin. Länsman maiddái muitala dan, goas son lei vuosttáš háve lávddi alde loaiddasteamen.
– Eallimis ii álo dieđe, makkár fiinna prošeavttat leat boahtimin ja makkár hástalusat ovddabealde leat. Dat jurdda fámuidahttá mu duođain ollu, vaikko muhtimin livččiige somá čiehkadit iežan bidjui, lohká Länsman.
Dálvi lei sutnje garas bohccuiguin. Ketola bártidii boazobargguin ja lei eanet ruovttus, go dábálaččat. Dan maŋŋá vel bođii koronadilli, mii lea váikkuhan olles máilbmái.
Petter Morottaja iežas jiellatbáikkis, Helssega Mustikkamaas. Linda Tammela / Yle
Petter Morottaja áŋgiruššá anárašgielain beaivválaččat, vaikko orruge guhkkin eret Anáris. Sutnje Helsset lea doarvái stuorra gávpot ja dohko lea dál báhcán orrut. Bargu anárašgielain lea geasuhan su ja son jáhkkáge, ahte vaikko dat ii livčče su beaivválaš bargu, lihkká son buđaldivčče seamma áššiiguin dasto friddjaáiggis.
"Buotlágán dieđut ja buotlágán dáiddut", lohká Morottaja, go jearrá su beroštumiin. Oktan dehálaš astoáiggedoaibman Morottajai lea improvisašuvdnateáhter ja das son oažžu movtta eallimii.
Johan Aslak Labba: boazobarggut buolvvas nubbái
Dán geasi vuosttáš geasseguossin lei Johan Aslak Labba.Jouni Aikio / Yle
Eanodatlaš Johan Aslak Labba lea riegádan jagis 1943 ja su mánnávuođa muittut leat Viššagis ja Njamatjávrris. Labba lea guođđán boazobargguid eanaš nuorat bulvii. Labbai lea dehálaš fuolahit iežas dearvvašvuođadilis nu bures go vejolaš.
Nammaduvvon lahtut leat Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin ja Kalle Varis sihke várrelahtut Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam ja Sarita Kämäräinen.
Dan lassin Sámedikki beales áššedovdin doaibmagoddái nammaduvvui Siiri Jomppanen.
Lávdegotti ságadoallin lea dán ášši gieđahallamin doaibman Risto Niemi. Son lea doaibman ovdal sihke eanandoallin, vuovdebargin go maiddái boazodoallin.
– Mii bođiimet dan oaivilii, ahte bálggus ii dárbbaš áidut čievravuorkká, iige buhtadit vahágiid. Sámiid ruoktoguovllus lea eará dilli go máddelabbos, muitala Niemi oanehaččat.
Anára ja Ohcejoga dološ siidarájás leat ain otnábeaivvege mearkkat Anára ja Ohcejoga rájá alde. Unna joavku Siidaskuvla-prošeavtta olis finai geassemánu loahpas oahpasmuvvamin dáid rádjamearkkaide Gámasmohki-Gákcavári guovllus Ohcejogas Luobbal Jovsset Esko, Esko Aikio oahpistemiin.
– Dieppe guovllus lea siidarádjá Anára ja Ohcejoga siidda gaskkas, dehege muhtin gaskkas dat lei Anára ja Deanu siidarádjá. Dat siidaráját leat dolin merkejuvvon bures dohko meahccái ja dat leat maiddái duopmobeavdegirjjiin nannejuvvon. Mii finaimet daid geahččamin, mat doppe leat dán rádjái gávdnon, muitala Luobbal Jovsset Esko.
Son joatká, ahte Anára ja Ohcejoga rájá alde gal leat miehtá mearkkat, muhto buot eai leat vel gávdnon, daid fertešii vel ohcat. Giehtaruohttasa bealde dat leat oalle muddui dokumenterejuvvon ja govvejuvvon.
Luobbal Jovsset Esko ovttas vieljainis lea čielggadan siidarádjemearkkaid dahje -uraid Sámiráđi prošeavtta várás moaddelogi jagi dassái.Vesa Toppari / Yle
Siidarájáide oahpasmuvvan galggai leat Siidaskuvla-prošeavtta dán gease geassejorggáldat siidaskuvlla deaivvadeapmi, muhto koronaráddjehusaid geažil eai beassan doallat albma siidaskuvlla dán háve.
– Deháleamos osiin daid sáhtášii geahččalit atnui váldit. Goittotge dan sámi iešmearrideami olis, ahte mii ieža dalle mearridat iežaimet guovlluin eaige eiseváldit nu olu seahkan dasa.
Siidaskuvla lea guovttejahkásaš sámedutkiid, -dáiddáriid ja -aktivisttaid oktasaš prošeakta
Kone-foanda juolludii jagi 2018 loahpas 191 400 euro veahkkeruđa Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávnná, Rauna Kuokkasii, ja su bargojoavkku Siidaskuvla-nammasaš fidnui.
Bargojoavkku eará lahtut leat Anne-Maria Magga, Oula-Antti Labba, Beaska Niillas, Niillas Holmberg, Aura Pieski, Aslak Holmberg, Asta Balto, Sunna Valkeapää, Suvi West, Tomi Guttorm, Anne Olli, Philip Burgess, Kirste Paltto, Jenni Laiti ja Petra Laiti.
Dán guovttejahkásaš sámedutkiid, -dáiddáriid ja -aktivisttaid oktasaš prošeavtta ulbmilin lea čielggadit siidaortnega mearkkašumi ja vejolašvuođaid otnábeaivve dárbbuid várás. Prošeavttas guorahallet maiddái, mo siida lea doaibman ja makkár oasit das doibmet ain dálá servodagas.
Paltto ij määti miäruštâllâđ, mon puáris päikki lii, mutâ tom muštá, ete jo suu ákku já äijih lává varriistâllâm kesipááikán. Kesipääihi lasseen sist lâi meid tälvipäikki meecist.
– Ton ääigi ulmuin puásuipargoh lijjii eres saajeest já kuálástemhomáh eres saajeest. Tääbbin uážui puohlágánijd kuolijd Njižžjäävrist.
Paltto muštá, et suu pärnivuođâst kesipááikán ij lamaš luoddâ.
– Kale taat lii pyeri já fijnâ päikki. Pyeremus lii taat táálu täst.
Aili Koskinen čuujoot suormâin: "Tyest vuolgij päälgis kesipááikán."Anja Kaarret / Yle
Aili Koskinen ákku já äijih lává meid aassâm taan siämmáá tälvipääihist já meid Koskisen taat lii uápis päikki. Kangasniemi äijih já Koskinen enni láin viälžáh.
Koskinen muštá pyereest, maht Kangasniemi ákku varriistâlâi.
– Tast lijjii párnááh, te ohtâ lâi seelgist, nubbe soolâst já kuálmád laiđij kieđâst, Koskinen povvust.
Koskinen muštá, et lâi älkkee huámmášiđ, kuás varriistâllâm kesipááikán lâi álgám.
– Mijhân kale tieđijm, et ko kuusah monnii Sevžjáávrán, te pággu lâi Riittá-uv vyelgiđ. Kuusah kárgájii tääbbin, sun povvust.
Vaikko koronadilli leamašge ráfálaš davimus Suomas, de leat gávppit dáppege váldán vuhtii iežaset árgabeaivvis koronadili. Láhttiide leat merken dorvogaskkaid ja gávppašeaddjiide leat ordnen báikki gos bassat gieđaid ja bidjan maid desinfierenávdnasiid, gummegisttáid ja muohtosujiid oidnosii.
– Olgouvssain leat maiddái rávvagat. Dieđusge go olbmot leat jo nu guhká gillán dán dilis, de leat oahppan jo ja jáhkán, ahte dat báhcá dat vuohki boahtteáigái. Dat lea hirbmat buorre, ahte olbmot áddejit bassat eambbo gieđaid go goassige ovdal, giitala gávpejas Seppo Härkönen Gáregasnjárggas.
Härkönen muitala, ahte koronaráddjehusaid áigi lei lossat. Ráddjehusaid ložžen geassemánus movttiidahtii fas miela, go olbmot johtegohte fas. Jurdagis goittot lea gažaldat, ahte mo jus šaddá fas ođđa koronaepidemiija.
– Dieđusge oaivvis jorret gažaldagat ja dovdu, ahte dat ii noga dása, ahte dat boahtá vel goittot oktii nie, ahte ráját sáhttet mannat gitta go olbmot leat fuollameahttumat. Dat lea jo okta stuorámus sivva, manin sáhttá dáhpáhuvvat nie, smiehtada Härkönen.
Bikká-Ándde Sámmol, Samuel Paltto lea fuomášan, ahte olbmot eai oro šat muitimin koronarávvagiid goit dorvogaskkain.
– Ieš gal iskkan leat várrugas, muhto mii ávkkiid go earát bahkkejit menddo lahka. In mun dal dan bala, ahte in dal duostta mannat gávpái, muhto smiehtan gal oppa áigge, ahte galggašii várrugas, dadjá Paltto.
Geasseáigi buktá turisttaid davás, ja dan lea fuomášan maid Elle-Ovllá Jarmo, Jarmo Rasmus. Son goittot ii bala finadit gávppis, vaikko doppe livčče eamboge olbmot oktan suinna.
– Muhtumat láhttejit rávvagiid mielde, muhto eai buohkat. Mun gal maid ieš in geavat maide desinferenávdnasiid, eambbo manan ja váccán, muitala Rasmus.
Elle-Ovllá Jarmo ii leat vel jurdilan nu guhkás, ahte smiehtašii ođđa koronaepidemiija, muhto sáhttáhan nuge geavvat, árvala son.
– Dathan gal sáhttá boahtit. Olbmot go johtet dáppe ja deikka maid sáhttá korona leavvat.
Ealgabivdoáigái Davvi-Suomas sáhttá boahtit unna nuppástus. Eana- ja meahccedoalloministeriija evttoha álgahit bivdoáigodaga ragaha maŋŋá juo golggotmánu vuosttas lávvardaga. Dát mearkkašivččii vahku eanet ealgabivdoáiggi go dássážii.
Bivdoáššiid ráđđi ja ministeriija ákkastallet ealgabivddu áradeami dainna, go dáid jagiid leamaš ollu muohttaga dihte váttis bivdit maŋeščavčča.
Ministeriija válmmaštallá bivdoásahussii nuppástusa ja bivdá dál evttohusastis cealkámušaid 7.8. rádjái. Ulbmil lea, ahte nuppástus boađášii fápmui juo dán čavčča.
Bivdi: Juos evttohus ollašuvvá, de olbmot gearggašedje bivdit buorit dálkediliin
Utsjoen eränkävijät -searvvi ságadoalli Jarmo Helander livčče duđavaš, juos ealgga bivdoáigi guhkku.
– Mun gal livččen duđavaš. Mu mielas dat livčče buorre ja mun jáhkán, ahte dáppe Ohcejogas viehka stuorra oassi meahcásteaddjin livčče muinna ovtta oaivilis.
Helander muitala mo mannan čavčča muohta bođii árrat ja dat hehttii maiddái ealggabivddu golggot -ja juovlamánus. Juos evttohus ollašuvvá, de olbmot gearggašedje bivdit buorit dálkediliin.
Sutnje reahkká vahku guhkit bivdoáigi.
– Sihkkarit nohkka dat vahkku. Ferte leat duđavaš, juos dat vahkuinge guhkku. Ovdal nu beliid, ahte golggotmánus lea guhkkit go ođđajagimánus, dalle lea jo hui váigat bivdit, oaivvilda Helander.
Boazodoalli mielas guhkit bivdoáigi ii leat váttisvuohta, baicce olgobáikegoddelaččat
Ohcejohkalaš boazodoalli Asko Länsman ii jáhke, ahte bivdoáiggi áradeapmi golggotmánus váikkuhivčče moge su eallimii moge, vaikko dieid sulaid sin bálgosis leat juogo čohkkemin dahje gárddástallamin.
– Ii várra dat okta vahkku mearkkaš maidige.
Boazodoalli Asko Länsman ii liiko dasa, ahte olgobáikegoddelaččat besset bivdit ealggaid Ohcejogas.Vesa Toppari / Yle
Meid Suomâst láá vädisvuođah tast, magarijd ravvuid já tiäđuid vanhimeh uážuh sämikielâ kevttimist teikkâ sirdemist párnáid.
Enni Elisa Ylinampa muštá, ete ohtii ravviittâhpargee lii ravvim suu kielâvaljim aašijn. Ylinampa máttááttâlâi sämikielâ rävisolmožin já halijdij meid sárnuškyettiđ tom pääihist nieidâinis.
Vuossâmuš raavân Pasanen muštâl, ete kannat uuccâđ torjuu já viärdásâš torjuu, tast ko virgálâš toorjâ ij lah nuuvt ennuv finnimnáál. Arâšoddâdem soojijn sáttá meiddei uážžuđ ravvuid já iše. Pasanen meid avžut ruokkâdávt sárnuđ jieijâs perruu háástuin.
– Vanhimeh mahtnii jurdâččeh, et tot lii tuše sii vädisvuotâ, veikkâ tagareh tobdoh já feerimeh láá uáli jo táváliih.
Pasanen rävvee, et jis ij lah vises, et puáhtá-uv sárnuđ oles ääigi sämikielâ, te puáhtá smiettâđ tom argâeellim já smiettâđ magarijn tiilijn puávtáččij sárnuđ sämikielâ.
– Kannat uuccâđ páárnán kielâpiirâs meid perruu ulgguubeln. Já táttuđ, et puoh hyelhih já skipáreh sárnuh meid sunjin sämikielâ, Pasanen iätá.
Suu mielâst kolgâččij orniđ fastâ kielâtorjuu Säämi perruid já vanhimáid. Pasanen huámášit, ete tot ij lah mongin ovtâskâs seervi teikkâ ohtuu Sämitige äšši orniđ torjuu.
– Eat sáhte dál lágidit dan borgemánus, nugo leimmet álgoálggus plánen earenoamážit dan dihte, ahte Ruoŧas lea dat koronadilli dál mii lea. Mis ii lean eará molssaeaktu go sirdit dan ain ovddos guvlui.
– Sávvamis dál deaivvadeamit sáhttet šaddat duohtan.
Sámediggi čuovvu čađat, mo koronadilli boahtá váikkuhit ja rievdat, dadjá Juuso.
Áššit ovdánit koronadilis fuolakeahttá
Koronadilis fuolakeahttá Sámedikkis leat geahččalan bargat buoremusat, ja leatge olu iešguđet áššit, mat Sámedikkis leat leamaš čađat jođus, dadjá Juuso.
Dán rádjái Sámedikkis leat ovddidan jo ovdamearkan ealáhusáššiid, dálkkádatrievdamii guoskevaš áššiid ja sosiála- ja dearvvašvuođaođastussii guoskevaš áššiid, Juuso joatká.
Dan lassin jahkái lea gullan earet eará Sámi parlamentáralaš ráđi jođiheapmi, joatkkaráđđádallamat Davvi-Lappi eanangoddeláva 2040 birra ja lágaid ođasmahttinproseassat.
– Ruvkeláhka, luonddusuodjalanláhka ja eanageavahan- ja huksenláhka leat dál ođasmahttima vuolde. Mii leat dain proseassain mielde ja bargamen ain, čilge Juuso.
– Mii eat máhte oaidnit dáhpáhusa dakkárin, ahte festiválaguossit ja loaiddasteaddjit eai beasaše friija rasttildit Suoma, Ruoŧa ja Norgga rájáid. Dálá dilis dat ii lihkostuva vel, muhto hálidat goittot doalahit dáhpáhusa doaibmajurdaga.
Filmma ovdanbuktimiid govvejit golmma beaivvi áigge geahččiid haga siste ja olgun Badjedurdnosis, Övertorneås, Äkäslompolos, Geatkesavvonis ja Ivguvuonbađas 9.–11.7.2020. Mielde leat artisttat Suomas, Norggas ja Ruoŧas. Mielde lea musihkka, sátnedáidda ja dánsadáidda.
– Mii čohkket das albma filmma, nu ahte dat ii leat dakkár livestriima, man sáhttá geahččat sosiála medias dahje muđui interneahtas. Dasa lea dahkkon giehtačálus ja dat editerejuvvo. Gárvvis dat galggašii leat čakčat, muitala Jumppanen.
Filmmas leat mielde earet eará Duo Arvvas -joavku ja dáiddár Leena Valkeapää
Filmmas loaiddastit reggaejoavku Trio Meänland, dánsadáiddár Katariina Angeria ja musihkkar Outi Pulkkinen duo, Duo Arvvas ja pianista Paavali Jumppanen. Dan lassin diktačálli Mona Mörtlund lohká iežas divttaidis ja dáiddár Leena Valkeapää ovdanbuktá Nils-Aslak Valkeapää divttain ja eallinbálgás muitaleaddji ollisvuođa.
Duo Arvvas -joavkku nubbi artista Sara Marielle Gaup Beaska muitala, ahte ii vuos rievtti mielde dieđe nu olu dan birra, mo dat šaddá. Joavkku oassi filbmii govvejuvvo ihttin bearjadaga.
– Dat leat lohkan, ahte das šaddá eambo dego dokumentára dan festivála birra. Lágideaddjit hálidedje, ahte moai bohte čuojahit Lássagámmis. Ja sii leat válljen munno dan dihte, ahte Áillohaš rohkki lávii hui viššal seaguhit sámemusihka maiddái eará kultuvrrain ja gielain, muitala Gaup Beaska.
Duo Arvvas -joavkku Sara Marielle Gaup Beaska ja Steinar Raknes ovttastahttiba luođi ja americana musihkkašlájaid. Lars Opstad
Dáiddár Leena Valkeapää Eanodagas fas buktá oidnosii Áillohačča divttaid vuoiŋŋa ja dáiddáriid gaskasaš oktavuođa.
– Mu dáidaga jurdda lea Áillu divttaid fárus govvet vuolgima, máhccama ja johtti sámi miela davás geasi guvlui. Guossavuvddiin beahcevuvddiid čađa duoddariidda ja riddui mearralottiid háikasa guvlui. Jurddan lea buktit Áillu divttaid máilmmi festivála olbmuid oidnosii ja gullosii, muitala Valkeapää.
Dáiddár Leena Valkeapää ovdanbuktá filmmas Nils-Aslak Valkeapää divttain ja eallinbálgás muitaleaddji ollisvuođa.Ville Kumpulainen
Filbma govvejuvvo festivála dáhpáhusbáikkiin ja dan bagadallá Benjamin Åkerblom. Das gullojit Durdnosleagi vihtta giela ja dat tekstejuvvo riikkaidgaskasaš juohkima várás.
Päälgis jotá Kevo kanjonist já lii 63 km kukke. Pálgást láá sajeh, mast kalga rasteldittiđ juuvâid, já taan kiiđâ pálgá lekkii manjeed tulve tiet. Meccihaldâttâs kärdimiäštár Aimo Leppäkangas muštâl, ete päälgis lâi kiävtust muáddi oho, ovdil ko tom koolgâi pieijâđ vuot kiddâ.
– Jonsahpeeivi maŋa tot lâi áávus, mut talle-uv lâi čääsi paijeen já talle oppeet pottii arveh, moh pajedii čääsi, iätá Leppäkangas.
Meccihaldâttâs jotá tipšomin pálgáid suullân muádi oho kooskâin já talle ko sij uáinih, et päälgis lii torvolâš, te lekkih tom oppeet. Kevo-jäävri čääsi aloduv puáhtá meid čuávvuđ, já tast puáhtá árvuštâllâđ, et lii-uv pálgá piällást mon ennuv čääsi.
Tääl ko päälgis lii kiddâ Leppäkangas iävtut Kevo-pálgá sajan Tuodârpálgá.
– Tuodârpäälgis mana eenâb tuoddârist ko juhâriddoost, mut tot lii älkkeb já uánihub, ko Kevo kanjon päälgis, čielgee Leppäkangas.
Kevo päälgis jotá Kevo kanjonist já lii 63 km kukke.Meccihaldâttâs
Äigivandârdem päälgis puátimin Ucjuuhân
Ulmuuh láá taan keesi vandârdâm já koijâdâllâm ennuv pálgáin, já tääl lii-uv Ucjuuhân valmâštuumin uđđâ päälgis, Äigivandârdem päälgis. Täst ávhástâlleh puáris pálgá já taat olášuvá ovtâspargoin Ursain já Tuurku ollâopâttuvâin.
Päälgis lii 14 km kukke, ige taat lah riegismätki, tast kalga väzziđ meid maasâd.
– Juurdân tast lii maailmubâlâšvuotâ. Tot ij oinuu mudoi ko uápistemkoolbâin pálgá piällást já ohtâ kilomeetter pálgást västid miljard ihheed ääigist, muštâl Leppäkangas.
Smiehttámušas evttohit bolesii joavdanáiggiid iešguđet guovlluide Suomas. Gávpogiin dat livčče 11 minuhta ja boaittobeal guovlluin 55 minuhta. Boargojoavkku mielde stuorámus oassi boaittobeal guovlluin leat Davvi- ja Nuorta-Suomas.
Eanodahkii iežas bolespátrulla?
Boleshoavda Esa Heikkinen ii vuos dieđe dadjat, dárkkuhago lasseresurssaid oažžun dan, ahte Eanodahkii boađášii fas iežas boles.
– Dan eat leat nu jurddašan, muhto jáhkášin baicce ahte olles Duottar-lappi guovllu bolesbarggu nannema. Dán muttus eat leat smiehttan dárkilabbot mo dat resurssat juohkásit.
Kalle Mannela vuojiha M/S Malla -nammasaš dámppain turisttaid golmma riikka rájá ala Gilbbesjávrris.
Koronadili dihte dán gease doaibma lea vehá earálágán go ovdal. Ruoŧas lea vearrát koronadilli go Suomas, ja danin Ruoŧa ja Suoma rádji lea goit Suoma guvlui váldooasis giddejuvvon daidda, geat eai leat Suoma riikkavuložat.
Mannela muitala, ahte sii gal ožžot ain mannat Ruoŧa beallái dámppain, muhto sii fertejit bargat badjelmearálaš barggu ovdal go vulget.
– Mis lea lohpi mannat dohko gáddái, muhto ferte daidda bileahtaide čállit nama ja riegádanáiggi juohkehažžii. Dat váldá áiggi gal, olbmot galget diimmu ovdal boahttit dohko.
Mannela muitala, ahte sii fertejit oažžut Roavvenjárgga rádjegohcinlágádusas lobi ja almmuhit, ovdal go sii vulget. Ruoŧa ráji ii oaččo rasttildit meahcis, juos ii leat rádjerasttildanlohpi.
Gilbbesjávrris leat suopmelaš turisttat jođus eambbo go dábalaččat geasit.Anneli Lappalainen / Yle
Kari Mäntynenä Muonio rádjegozáhusas muitala, ahte M/S Mallai lea mieđihuvvon lohpi johtit golmma riikka rájá ala, muhto sii fertejit čuovvut rádjegohcinlágádusa rávvagiid.
Sámi árbevierut sirdásit buolvvas bulvii ain njálmmálaččat, muhto dálá áiggis maid kurssain fidne dehálaš oahpu, maid ii álo vealttakeahttá iežas vánhemiin dahje ádjáin ja áhkuin man nu sivas fidne.
Máŋggat ávkkálaš dieđut, dáiddut ja árvvut sirdašuvvet fulkkiin buolvvas nubbái, ja muhtomin lea váttis sirret, geas guđemuš dáiddu lea oahppan.
“Lean oahppan boagustit eallima eksistensialismmas ja eahpesihkkarvuođas”
Guovdageaidnolaš Lávre Johan Eira muitala, mo lea oahppan máŋggalágan árvvuid ja rávvagiid eallimii iežas fulkkiin.
– Iežan áhkus ja ádjás lean oahppan vánddardit ja mojohallat eallima čađa gehppodagain. Áhči beale áhkus ja ádjás fas lean oahppan, mo birget ja ceavzit eallima hástalusain, čilge Eira.
Eira jáhkká iežas áhkuid ja ádjáid oahpuid hábmen olu dan, mo son jurddaša eallimis ja makkár árvvut sus leat.
– Áhkut ja ádját leat šaddan nana symbolan árvvuide, main gávnnan ráfi ja gievrodaga go dárbbašan daid.
Eira muitala, ahte eatnis ja áhčis son lea maid oahppan buriid rávvagiid ja árvvuid.
– Jáhkán eatnis lean oahppan albma ráhkisvuođa ja buorrevuođa eará olbmuid ektui, áhčis fas kánske eambbo konkrehtalaš rávvagiid, dego mo birget ruhtaáššiiguin. Ahte dáiddáringe dan ekonomalaš beali ii oaččo vajáldahttit, mojohallá Eira.
Lávre Johan Eira muitala iežas oahppan olu árvvuid ja rávvagiid fulkkiidis.Alice Marie Jektevik
Lávre Johan Eira lea boazodoallibearrašis bajásšaddán musihkkár. Eira muitala, ahte su bearrašis ii leat nu nannosit oidnon juoigan, ovdalgo son ieš álggii juoigat. Dan maŋŋel son lea oahppagoahtán olu luđiid birra áhkuin ja ádjáin guktuid vánhemiid bealde.
– Áhkku láve olu dutkat ja smiehtadit luđiid, ja su bokte oaččon viiddit gova luđiin ja olles juoiganárbevierus. Áhči beale áhkus ja ádjás leat earálágan kristtalaš oainnut luđiid birra, maid lea maiddái somá ja gelddolaš gullat.
"Giitevaš go lean beassán oahppat luonddus ja duddjomis iežan fulkkiin"
Inka Musta govvida, mo lea oahppan luonddugaskavuođa iežas vánhemiin, áhkus ja ádjás. Musta lea giitevaš, go lea oahppan sis ovdamearkka dihte mo johtit luonddus, gávdnat buorre luomejekkiid, guolástit ja duddjot.
Nugo Nea-Maria Valkeapää, Inka Musta maid deattuha kurssaid mearkkašumi, go álo ii leat vejolaš fulkkiin oahpu gazzat.
– Ieš in lean nuorabun nu movttiidan duddjot, vaikke mus leige duodječeahppi áhkku. Dál fas livččii mokta, muhto áhkku ii šat eale. Álo ii leat vejolašvuohta fulkkiin oahppat, de danin kurssaid lea dehálaš ordnet, muitala Musta.
Inka Musta lea giitevaš, go lea oahppan luonddus ja duddjomis iežas fulkkiin.Inka Musta / Priváhta
Mášengolleroggan lassána gulul Lappi bálgosis, Vuohču oarjjábealde ja máttabealde.
Dorvvolašvuođa ja kemikáladoaimmahat Tukes bajit dárkkisteaddji Pasi Molkoselkä muitala, ahte mášengolleroggama lohpeohcamušaid mearri lea lassánan Lappi bálgosa guovllus guovtti sajis, Mäkärä guovllus Tankajogas ja Roivainen Lismájoga guovllus.
– Mäkäräs gollerogganlohpeohcamušat leat sullii logi ja Roivainen guovllus 14.
Tankajogas lea muhtin veardde roggojuvvon golli juo máŋgalot jagi, go Lismájogas golleohcan lea eanet álgán jagi 2010 sulaid, muitala Molkoselkä.
Mášengollerogganlobiid ohcamušat leat lassánan eandalii dan maŋŋá, go birassuodjalanláhka nuppástuvai jagis 2018.
– Go birassuodjalanláhka nuppástuvai, mašiinnain oaččui roggat, go ii mana badjel 500 kubihkkamehtera jagis ja rogganbeaivvit eai leat eanet go 50 geasis. Dán láhkanuppástusa maŋŋá bohte muhtin veardde ohcamušat, main háliidedje geavahit mašiinnaid roggamis. Diekko dáhpáhuvai nuppástus, muđui dilli leamaš stáđis, čilge Molkoselkä.
– Moatti Tukes mearrádussii mii leat fidnen dakkár mearrádusa fárrui, ahte galget guođđit dihto guovlluid eret roggandoaimmain. Ja maiddái dan leat fidnen čađa, ahte dárbbu mielde galget gaskkalduhttit roggama, jos bálggus nu gáibida. Dat lea mu mielas doaibman, muhto gal mus lea fuolla, jus roggan ain lassána ja viidu.
Antti Äärelä dadjá, ahte guktuin guovlluin golledoidindoaibma lea vuos álgán goaivvuin, ja de leat gollerokkit ohcan nuppástusaid lobiide vai besset mášeniiguin roggat.
– Dat lea heittot, go nie sáhttá njuolga fal stuoridit doaimma. Unnánis vuos álggahit ja de viiddidit almma ahte dasa šat moge giige sáhttá váikkuhit.
Gollerokkahagat ja goaivun hehttejit boazodoalu eanemus geassit, dadjá Äärelä.
– Geassithan dat rogget, ja guktuin guovlluin roggan hehtte miessemearkuma duođai ollu. Doppe galggašii leat ráffi bohccuide dalle go bohccuid luoitit áiddis ja ovdal misiid mearkuma.
Marja-Liisa Olthuis orru bearrašiinnes Hollándas. Son johtá olu Suoma ja Hollándda gaskka earet eará bargguid dihte. Mátkkoštanráddjehusat koronaáigge eai leat váikkuhan goittot su johtimii, Olthuisis lea Suoma pássa.
Koronaáiggege Olthuis lea oktii finadan Suomas ja dat leige oalle erenomáš vásáhus.
– Olles Amsterdama girdinšillju lei áibbas guorus. Dat lea hui dievva dábálaččat. Dorvodárkkisteamis mun ledjen áidna ja dasto go bessen nuppe beallái, de doppe ii lean ii oktage siellu. Buot restoráŋŋat ja bárat ledje gitta, oktage gávpi ii lean rabas, eaige doppe lean olbmotge, muittaša Olthuis.
Marja-Liisa Olthuis johtá olu Suoma ja Hollándda gaskka. Yle / Anja Kaarret
Otná rájes lea su bearašlahtuinge vejolaš mátkkoštit Supmii. Mátkkoštanráddjehusaid áigge eai leat gártán jurddašit mátkkošteami eaige dan, mo dat livčče lean oba vejolašge dalle, muitala Olthuis.
Son ii goittotge bala mátkkoštit, vaikko koronavirusdávda beakkehage máilmmis ain leavvamin. Olthuis lea vahkuloahpa áigge girdán Hollándas Supmii.
– Galhan mun livččen dieđus geahččan, jus dilli livčče leamašan vearrát, de livččen jurddašan guktii. Dieđusge dat lea juohke sajis, iihan dás dieđe oktage olmmoš dán máilmmis, ahte man guhká dat bistá, smiehtada Olthuis.
Norggasge ložžejit mátkkoštanráddjehusaid dán vahkus
