Niranas (sg. punkki) gávdnui bohccos njuovvama oktavuođas golggotmánus. Bálgosiid ovttastumi Kutuharju boazodutkangárddi bargi Mika Tervonen muitala, ahte niranas lei geasetmiesi náhkis gitta ja dan fuobmájedje easkka go ledje álgimin dikšut náhki njuovvama maŋŋá.

– Go oidnen dan, de fertejin smiehtastit, ahte miibat jur dietges lea. Gal mii dan ipmirdeimmet, ahte niranas dat lea. Muhto seammás gal jurdilin, ahte dál go dat álge buot divrrit maid davás leavvat. Eaihan dál leat albma buollašatge leamašan máŋgga jahkái, dadjá Mika Tervonen.

Tervonen lea sádden niranasaid viidáset dárkilut dutkamušaide Turku universitehtii. Bohtosiin son ii leat vel gullán maidige, muhto Mika Tervonen sávvá, ahte lea dat lea dušše ovttaskas divri.

– Lean háleštan dutkiiguin ja lea jáhkehahtti, ahte dat niranas lea boahtán lottiid dahje meahcástanbeatnagiid fárus soaittáhagas Anárii, muitala Tervonen.

Davviriikalaš dutkan jođus

Niranasat leat leavvan ain davvelebbui dálkkádatrievdama geažil. Go albma buollašat eai šat beasa cikcut, de maiddái niranasat cevzet dálvvi badjel ain buorebut. Davviriikkaid ráđđi ruhtadage dutkamuša, mas dutket dálkkádatrievdama váikkuhusaid earret eará árktalaš guovlluid ealáhusaide ja kultuvrii. Das oktan oassin leat maiddái njoammu eallidávddat ja dávddat mat sáhttet njoammut olbmos elliide.

Dutkama vuolde leage dál, ahte man viidát dákkár niranas-šládja (Ixodes ricinus) lea leavvan, mii sáhttá guoddit ja sirdit virusiid ja bakteriijaid elliid bokte maiddái olbmui. Suomas leatge dán čavčča bivdán boazoolbmuid sáddet čájánasaid niranasain, jus leažžat gávdnan daid bohccuin dahje iežas gorudis.

Punkki löytyi porosta teurastuksen yhteydessä lokakuussa. Poro nyljettiin Paliskuntain yhdistyksen Kaamasen Kutuharjun koeporotarhassa. Koeporotarhan työntekijä Mika Tervonen kertoo, että punkki oli kiinni poronvasan nahassa. Punkki huomattiin vasta siinä vaiheessa, kun nahkaa alettiin käsitellä teurastuksen jälkeen.

– Kun näin sen, mietin että mikähän se tuokin on. Kyllähän me heti ymmärsimme, että kyseessä on punkki. Niin ne tulevat kaikenlaiset elukat ja ötökät tänne pohjoiseenkin. Eihän täällä ole moneen vuoteen saatu kunnon talvipakkasiakaan ja se kyllä vaikuttaa varmasti asiaan, sanoo Mika Tervonen.

Tervonen on lähettänyt punkin Turun yliopistoon tutkittavaksi. Tuloksia ei ole vielä kuulunut, mutta Tervonen toivoo, että kyseessä on yksittäistapaus.

– Olen keskustellut asiasta loistutkijan kanssa ja luultavasti tämä punkki on tullut Kaamaseen lintujen tai metsästyskoirien matkassa, sanoo Tervonen.

Poronhoitajilta kerätty punkkinäytteitä

Punkit ovat levittäytyneet vauhdilla yhä pohjoisemmaksi ilmaston lämpenemisen vuoksi. Koska talvet ovat leudompia eivätkä pakkaset pääse kunnolla paukkumaan, myös punkit selviävät yhä pohjoisempana talviajan yli. Pohjoismaiden neuvosto rahoittaakin hanketta, jossa tutkitaan ilmastomuutoksen vaikutusta arktisen alueen kotieläintuotantoon, elinkeinoihin sekä kulttuuriin. Tavoitteena on, että hanke tuottaisi tietoa, jonka avulla mm. poronhoitoa voidaan kannattavalla tavalla jatkaa arktisilla alueilla.

Iso osa tutkimusta ovat tarttuvat eläintaudit ja erityisesti taudit, jotka voivat tarttua ihmisestä eläimiin. Erityisesti tutkitaan kuinka laajalle sellainen punkkilaji (Ixodes ricinus) on levinnyt, joka voi kantaa viruksia ja bakteereita eläinten välillä ja myös ihmiseen. Suomessa onkin kuluvan syksyn aikana kerätty tietoja punkeista. Poronhoitajia on pyydetty lähettämään punkkinäytteitä, jos he ovat sattuneet löytämään poroista tai itsestään punkkeja.

Ohcejohkalaš juoigi Ulla Pirttijärvi-Länsmanis leat dál máŋggat musihkkadoaimmat jođus. Son bargá dál musihka sihke nieiddainis Hildá Länsmaniin Solju-joavkkus ja maiddái iežas Ulda-joavkkuin. Dasa lassin sus leat konsearttat.

Solju skearru várás leaba eadni ja nieida ožžon báddejumiid gárvvisin geassit, ja čakčat leamašan miksemat ja masterbarggut jođus.

– Lea hirbmat somá, ahte dál Solju lea fidnen daid bihtáid gárvvisin ja máŋgga láhkái musihka ektui. Dat lea leamašan hirbmat speanta bargu bargat áibbas ođđa musihka, ja gávdnat dan hámi, ahte makkár musihkka ja makkár bihtát, ja iežan nieiddain vel, Hildáin, čilge Pirttijärvi-Länsman.

Dál skearru ektui lea vel bargojoavku bargamin eará plánen- ja hábmenbargguid. Eadni ja nieida leaba guovttá bargan šuoŋaid ja sániid. Heivehusa bargaba Samuli Laiho ja Samuli “Teho” Majamäki, ja miksenbarggu fas Riku Mattila.

– Galhan dat diein guovtti Samuli duohken leamašan diet musihkkaheivehus, muhto dieđusge ovttas mii leat plánen. Moai Hildáin letne váikkuhan olu dan musihkkii, ahte letne dadjan, man guvlui ja mii lea buorre ja mii ii, dadjá Pirttijärvi-Länsman.

Solju skearru almmustahttojuvvo jagi 2018 bealde, sulliii Sámi álbmotbeaivve áigge. Okta skearru bihttá, Heargevuoddji, almmustuvai golggotmánu loahpas.

Ovttasbargu iežas nieiddain leamaš speanta

Ulla Pirttijärvi-Länsman muitala ovttasbarggu iežas nieiddain leamašan somá.

– Dieđusge diená lea álki bargat, go dat lea iežas nieida ja bearašlahttu, de dovdá nuppi. Dalle álo diehtá ja dovdá, ahte maid son oaivvilda ja mo lea, ja sáhttá dadjat áššiid justa nugo jurddaša. Nuppi dáfus muhtumin dat sáhttá leat vehá váttisge.

Ovttasbargu nieiddainis leamašan Pirttijärvi-Länsman mielas maiddai miellagiddevaš, go guktuin lea iežaska vuohki bargat musihka.

– Munnos leat vehá iežaslágan oainnut ja stiillat, ahte dat lea hirbmat somá, ja de dieid fas oktii bidjat dieid musikálalaš oainnuid. Dat lea speanta leamašan dien ektui ja muđuige leamašan ovttas. Letne maiddái temáid dahje sániid daid bihtáide hábmen ja bargan, de dat gal lea somá ovttas bargat.

– Galhan dat lea vehá earálágan dat Solju hommá, go dat mu iežan solobarggut, dadjá Ulla Pirttijärvi-Länsman.

Ulda-joavkkus maiddái skearru barggu vuolde

Ulda-joavku oaččui gieskat Majaoja-foanddas ruđa ođđa skearru várás. Joavku lea vehá álggahan juo báddet ođđa šuoŋaid, muhto vel lea goit olu bargu.

– Gal mis leat ođđa ideat, muhto dat lea ain dien dásis, ahte mii leat dego čohkkemin dieid jurdagiid ja musikálalaš ideaid, muitala Pirttijärvi-Länsman.

Skábmamánu 25. beaivvi Ulda-joavku čuojaha Anáris Sámekulturguovddáš Sajosis Kaamosjazz-festivála oktavuođas. Dán háve joavkkuin čuojaha vuosttaš háve trumbbučuojaheaddji Jacob Jansen Dáža bealde.

– Dat šaddá suinna hirbmat somás ovttasbargu, go son ii leat goassige ovdal čuojahan min joavkkus. Hirbmat somá fidnet su maid dohko, diekkár nuorra čeahpes trumbbuid čuojaheaddji, ja Janne Lappalainen, Marko Jouste ja Pessi Jouste leat čuojaheaddjit doppe, ja mun dieđusge lea juoigamin, muitala Pirttijärvi-Länsman.

Plánan lea gal doallat maiddái konsearttaid Solju-joavkkuin, muhto dan eai vel dieđe, gos ja goas dat šaddet.

– Munnos lea vehá diet vel gaskan, go dat čuojaheaddjiid ektuige galgat mii čohkket buot daid oktii. Dat lea vel vehá váttis, go Hildáhan orru doppe Helssegis ja vázzá skuvlla Sibelius-Akademiijas, ja son lea hui gitta dan iežas skuvlabargguide, ja mun fas dáppe ruovttus lean Ohcejogas, muhto gal munnos maid nu plánat leat goittotge.

Eamiálbmogiid sajádaga buorideames dálkkádatšiehttadallamiin leat beassat ovttaoaivilii Ovttastuvvan našuvnnaid dálkkádatšiehttadallamiin Bonn gávpogis Duiskkas, muitala Vihreä Lanka -aviisa.

Šiehttadallanboađus lea unna oasáš dálkkádatčoahkkin Cop 23 šiehttadallamiin, gos máilmmiriikkaid ovddasteaddjit ja eará berošteaddjit gieđahallet, mo praktihkalaččat ollašuhttit diimmá dohkkehuvvon Pariissa šiehtadusa. Ovttastuvvon našuvnnaid 21. oassebeallečoahkkimis Pariissas šiehttaduvvui 12.12.2015 ođđa dálkkádatsoahpamuš, mii čatná vuoigatvuođalaččat stáhtaid dálkkádatrievdadeami vuostá.

Dálkkádatčoahkkimis riikkat šiehttadallet gaskaneaset, ja danin eamiálbmogiid oassálastinvuoigatvuođa nannen lei garra bargu.

– Dábálaččat dat manná nu, ahte dat stáhtat, mat dovddastit iežaset eamiálbmogiid, ledje ášši beales, ja dat stáhtat, main eai leat eamiálbmogat dahje eai dovddas daid, dat ledje vuostá, dajai birasministeriija Kimmo Tiilikainen Bonnis gaskavahku dollojuvvon dieđihandilálašvuođas.

"Historjjálaš boađus"

Vihreä Lanka -aviisa muitala, ahte šiehttadallamiidda Sámedikki beales oassálastán Sámedikki ságadoalli veahkki Inka-Saara Arttijeff lea duđavaš ráđđádallanbohtosii ja dadjá, ahte boađus lea historjjálaš.

– Dát lea dehálaš Sámedikkiid ja buot eamiálbmogiid ektui, dadjá Inka-Saara Arttijeff Vihreä Lanka -aviisii.

Šiehttadallamiin ságastallojuvvui eamiálbmogiid iežas gulahallanlávddis dahje forumis dálkkádatšiehttadallamiin. Dál dan bargun mearridedje buoridit diehtojuohkima ja eamiálbmogiid oassálastima, ja buktit eamiálbmogiid árbevirolaš dieđu mearrádusaid doarjjan. Eamiálbmogiid gulahallanlávddi dárkilis rollas mearridit boahtte giđa šiehttadallamiin.

Vihreä Lanka -aviisa čállá maiddái, ahte birasministeriija Tiilikainen muitalii dieđihandilálašvuođas Suoma ratifiseren gaskavahku nubbin EU-riikan Montreal soahpamuša lassebeavdegirjji, man ulbmilin lea eastadit otsonaráiggi stuorruma.

– Danin go otsonaráiggi stuorrun čuohcá erenoamážit árktalaš guovlluid, ášši lea Supmii dehálaš.

Sámiin sadji Suoma delegašuvnnas

Inka-Saara Arttijeff muitalii Yle Sápmái maŋŋebárgga, ovdal go ráđđádallamiin ledje beassan ovttaoaivilii, ahte šiehttadallan leamašan miellagiddevaš, muhto seammás hástaleaddji danin, go dálkkádatkonferánssas lea nu alla dássi ja politihkka.

– Mii leat gieđahallan dan eamiálbmotlávddi, ja dat lea dieđusge deháleamos eamiálbmotášši dáppe Bonnis dál. Dan ulbmilin lea bidjat doibmii dan lávddi, man mii vuođđudeimmet juo guokte jagi áigi Pariissas Cop 21:s.

Arttijeff muitala Suoma stáhta ja Sámedikki ovttasbargan olu dan ovdii, ahte Sámedikkis ja Sámis livččii sadji Suoma delegašuvnnas dálkkádatšiehttadallamiin nu, ahte sápmelaččat sáhtášedje veahkehit ja leat áššedovdit áššiin, mat gusket eamiálbmogiid šiehttadallanproseassas.

– Mu mielas dat lea mannamin hui bures. Dieđusge dat lea eará ášši, ahte mo eará riikkat váldet dán ášši ja min oainnuid, muhto sáhtán dadjat ahte dál dat manná buorebut go Pariissas ovdamearkka dihte. Mun gal lean leamašan duhtavaš dan ovttasbargui Suoma stáhtain ja Sámedikkiin, dajai Arttijeff maŋŋebárgga.

Suoma logahagaid studeantačállosat leat dál čállojuvvon ja Yle lea almmustahttán studeantamášena, man bokte oaidná, geat leat čállán dán čavčča iežaset studeantan. Studeantamášena beaivádit dađi mielde, go skuvllat doaimmahit studeanttaid namaid.

Studeantalávdegotti mielde dán čavčča čállimiidda oassálaste 37 032 studeanta, nappo sullii duhát eanet do diibmá. Logus leat mielde sii geat čálle studeantadutkosa, ja sii, geat dahke iskosiid nuppe geardde dahje dievasmahtte iskosiid.

Bátneduoddara ja Báhčaveaji bálgosat leat bivdán Sámedikkis doarjaga gáibádusaide, main sii dáhttot, ahte Meahciráđđehusa doaimmat sámeboazodollui guorahallojuvvošedje, ja ahte Meahciráđđehus gaskkalduhtašii vuovdečuollamiid dan boddii go guorahallamat dahkkojuvvojit. Gaskkalduhttima olggobeallái bázášedje dat guovllut, main Meahciráđđehus ja bálgosat sohpet sierra.

Sámediggi čállá vástádusastis Bátneduoddara ja Báhčaveaji bálkosiidda, ahte Sámediggi dovdá Sámi vuovdebálgosiid váttisvuođaid ja dan dili go sierra eanageavahanvuogit dolvot saji boazodoalus.

Sámedikki oainnu mielde Bátneduoddara, Báhčaveaji ja Muttošjávrri bálgosiin ilbmán sierra eanageavahanvugiid gilvu lea seammasullasaš earáge vuovdeguovlobálgosiin.

– Dát dilli goarida sámeboazodoalu ja lea boazodoallolága, meahciráđđehuslága ja Suoma vuođđolága ja riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid vuostá, čállá Sámediggi vástádusastis vuovdebálgosiidda.

Meahciráđđehus evttohage dál vuovdegiccu oassebeliid seamma beavddi gurrii čoavdit vuovdedoalu ja sámeboazodoalu ruossalasvuođaid. Ráđđádallamiin gieđahalašedje sámekultuvrra hárjeheapmái guoski váikkuhusaid árvvoštallama meannudeami ja viidodaga.

Sámedikki mielas ráđđádallamiin galggašii guorahallat maid Meahciráđđehusa ja bálgosiid gaskasaš soahpamušaid vejolaš rihkkumiid, dasgo oassebeliin orru leamen nu sierralágan oaidnu áššis.

– Ráđđádallama sáhtašedje dárbbu mielde bovdet maiddái eará oassebeliid, čállá Sámediggi vástádusastis vuovdebálgosiidda.

Anára girkosiida ii leat nu beare stuoris ja goas nu fertege vuolgit gili olggobeallái viežžat dárbbašlaš diŋggaid. Badjel jahkebealli dassái anárlaš Eetu Suominen dagai “Tarviiko joku jotain - INARI?” Facebook-siiddu, gos Anára girkosiidda olbmot sáhttet fállat veahkki nubbi nubbái ja buktit diŋggaid, jus leat gosnu fitname.

– Doppe leat girkosiidda olbmot. Dat doaibmá nu, ahte jus soames lea fitname gos nu de, sáhttá jearrat dárbbašago juoidá, ovdamearkka dihte Roavvenjárggas dahje Avvilis. Ja de mun lean dohkkehan dohko muhtumiid, geat johtet Avvilis Anárii bargui dahje Ohcejogas. De sáhttá seammás almmuhit, ahte lea gikta jus juoidá galgá fievrridit, muitala Suominen.

Suominen oaččui jurdaga Facebook-siidui, go oinnii interneahtas artihkkala, gos soames lei čállán somei, ahte dárbbaša mánnái lihpariid, muhto ieš ii beasa viežžat go lea buozus. Suominenis lea alcces leamašan maid vuohki jearrat, jus soames dárbbaša juoidá.

– Lean iešnai bajásšaddan unna báikegottis, de láven jearrat, ahte dárbbašago soames juoidá Avvilis ja nu. De bođii millii, ahte manin dákkár joavku ii leat, leat sáhttojoavkkut ja gálvojoavkkut, nu dákkárii maid sáhtašii leat dárbu, lohká Suominen.

Ášši joatkašuvva gova vuolde.

"Áššit ordnašuvvet go olbmot barget veahkkalagaid"

Anárlaš Ninni Jääskö lea geavahan dán siiddu. Olbmot leat buktán sutnje diŋggaid ja son lea fas dolvon. Su beana lea gieskat riegádahttán vielpáid ja dál siidu lea šaddan hui anolažžan.

– Dál go mus leat čieža vielpá, ja in beasa vuolgit guhkás eret ruovttus ja seammás go vielpát leat, de dárbu iešguđet diŋggaide lea boahtán. Lean ožžon siiddu bokte veahki, go muhtin olbmot leat buktán munnje beatnagiidda dárkkuhuvvon máhtodálkasa, beatnatbiepmu, man oažžu dušše Avvilis, muitala Jääskö.

Gávpegálvvu lassin Jääskö lea ožžon maid jođánit veahkki gili olbmuin. Son lea siiddu bokte gávdnan streaŋgafierbmebihtáža, mii čuččodii soapmása áittis duššin. Das šattai Jääskö luhtte beatnatáideuksa, man lei jođánis dárbu oažžut.

– Nuppi ruska lea nubbái árdna. Loahpaloahpas diet streaŋgafierbmi livččii várra ruskabáikái, muhto dál dasa lea nai adnu, muitala Jääskö.

Jääskö muitala, ahte son lea orron oaivegávpotguovllus ovcci jagi ja lea váillahan doppe dušše dan, go bálvalusat ja gávppit ledje álot nu lahka.

– Earret eará dán joavkku dihte in dárbbaš šat váillahit dange, áššit ordnašuvvet go olbmot barget veahkkálagaid, muitala Jääskö.

"Anáris mii veahkkehit nubbi nuppi"

Maiddai Anárlaš Sunna Nousuniemi lea geavahan dán siiddu ja lea gal duđavaš go dákkár siidu lea dahkkon.

– Joo mu mielas dat lea hui fiinna jurdda, ahte Eetu lea álggahan dán Facebook siiddu eandaliige dál go mis lea dušše okta gávppi dáppe Anáris, muitala Nousuniemi.

Ášši joatkašuvvá gova vuolde.

Nousuniemi maid bajida Anára olbmuid ovttasbarggu dán siiddus.

– Muđuige mu mielas lea hui suohtas, ahte gávdno dákkár joavku, ahte das šaddá hirbmat buorre miella go beassá oaidnit, ahte dáppe Anáris mii veahkehit nubbi nuppi, loahpaha Nousuniemi.

Anára ja Ohcejoga searvegottiid áššiid dikšu dál Davvi-Sámi searvegoddeovttastumi gaskaboddasaš oktasaš searvegoddestivra. Stivra nammadii vuosttas čoahkkimisttis gaskaboddasaš searvegodderáđi. Dan jođiheaddjin lea duopmokapihttal nammadan Anára searvegotti girkohearrá Tuomo Huusko. Ráđi eará lahtut leat Jouni Ilmari Jomppanen (várreságajođiheaddji), Laila Aikio, Markku Harri ja Papu Peltonen Anáris sihke Tarja Halonen ja Jouni Esa Nousuniemi Ohcjeogas.

Gaskaboddasaš searvegoddestivrii gullet 16 áirasa Anára searvegottis ja vihtta áirasa Ohcejoga searvegottis. Gaskaboddasaš stvira válljii gaskavahko stivrra ságajođiheaddjin Anneli Kuhmonen Anáris ja várreságajođiheaddjin Väinö Guttorm Ohcejogas.

Searvegoddeválga juo njukčamánus

Dál lea dieđus maiddái ođđa searvegoddeovttastumi vuosttas válgabeaivi. Dat lea pálbmasotnabeaivi, njukčamánu 25. beaivi 2018. Válggas válljejuvvo oktasaš searvegoddestivra (sg. kirkkovaltuusto) ja guktuide searvegottiide iežas searvegodderáđđi (sg. kirkkoneuvosto).

Davvi-Sámi searvegoddeovttastumi gaskaboddasaš oktasaš searvegoddestivra nannii jagi 2018 girkolašvearu sturrodahkan 1,75 proseantta.

Dán jagi vuosttas beaivve Anára searvegoddái gulle 4556 lahtu ja Ohcjoega searvegoddái 943.

Gáregasnjárgga kapeallas lágiduvvo lávvardaga 18.11. diibmu 17.00 Ginttalgirku iešsoardima bokte lagamušas manahan olbmuide ja buohkaide, geaid iešsoardin lea guoskkahan.

Ulbmilin lea lasihit ságastallama iešsoardimiid ja daid eastádeame birra.

Dilálašvuođa ordnejit Ohcejoga searvegoddi ja Eallin-fidnu.

Ohcejogas ja Anáris lágiduvvojit skábmamanus almmolaš dilálašvuođat sámi girjjálášvuođa pionera Pedar Jalvvi birra.

Jorgaleaddji Kaija Anttonen ja girjjálašvuođa professor Vuokko Hirvonen leaba čohkken ja doaimmahan Pedar Jalvvi (1888 – 1916) teavsttaid suomagielat Lumihiutaleita ja pieniä pakinoita -girjin, ja leaba dilálašvuođain muitaleamin girjji birra.

Dilálašvuođat leat guokte, vuosttaš lágiduvvo Ohcejoga girjerádjosis vuossárgga 20.11. diibmu 18, ja nubbi Anáris Sámemusea Siiddas maŋŋebárgga 28.11. diibmu 17. Ohcejoga dilálašvuođas ávvudit seammás girjerádjosa ođđa nama, Pedar Jalvi -girjerádju.

Dilálašvuođat leat oassi Suopma 100 -programmas. Daid ordnejeaddji, girjegoastideaddji Kieletär, hálida gudnejahttit dáhpáhusaiguin sámi girjjálašvuođa ja Pedar Jalvvi, gii almmustahtii girjjis, Muottac̄almmit, sullii čuohte jagi dassái dalle, go Suopma lei šaddamin iehčanassan.

Máŋga nama, okta čalli

Pedar Jalvvi guhká dutkan Vuokko Hirvonen lea čállán Lumihiutaleita ja pieniä pakinoita (Muohtačalmmit ja smávva čállosat) -girjái Jalvvi eallingearddi birra.

Jagis 1888 riegádan Lemehaš-Biehtar, girkugirjjiin Piera Klemetinpoika Helander, lei Vuovdaguoikkas eret. Go vulggii Mátta-Supmii studeret, lávii son geavahit alddás nama Petter Helander. Dalle go almmustahtii Muohtačalmmit-girjji jagis 1910, lei son šaddan Pedar jalvin. Suoma áviissaide Pedar Jalvi lávii čállit čállosiid maiddái eará namaiguin, dego Pohjan Pekka ja Pekka Pohjansäde.

Jalvi válmmaštuvai Jyväskylä oahpaheaddjisemináras jagis 1915 ja barggai Mátta-Suomas Savitaipales ovtta jagi oahpaheaddjin.

Jalvi plánii čohkket sámegielat ábbesa čohkken, muhto ii geargán ollášuhttit dan, go tuberkulosa-dávda njeiddii su, ja son jámii Anáris borgemánu 8. beaivve jagis 1916, go lei mátkkis ruoktot.

Pedar Jalvi lea hávdáduvvon Anárii.

Ursa pláne meteora ohcanmátkki Anárjávrri mátta- ja nuorttabeallai

Mannan duorastaga oidnon meteoras jáhkket gahččat eatnamii juoba logiid kiloid ovddas bihtáid. Nástedutkiid searvi Ursa lea rehkenastán, ahte meteora beaškkehii moallun Anárjávrri máttabealde, ja vejolaš bihtáid gánneha ohcat doppe. Šerres meteora suorggahii olbmuid viiddis guovlluin davvikalohtas guoktelogi váili čieža mannan duorastaga, go dan čuovui maid garra jietna ja beaškkas.

Maŋimuš dieđuid mielde Ursa pláne ohcanmátkki Anárjávrri mátta- ja nuorttabeallai, muhto dán muttus ii leat vel dieđus goas besset mátkái. Áššis Yle Sápmái muitalii nástedutkiid searvi Ursa doaimmahathoavda Jaakko Visuri.

Petra Laiti SYL stivrii

Suoma Sámi Nuoraid ságadoalli Petra Laiti lea válljejuvvon Suoma studeantagottiid lihttu SYL stivrii jahkái 2018. Eará stivralahtut leat Petteri Heliste, Joel Lindqvist, Ada Saarinen, Jenny Vaara, Teemu Vasama ja ságadoalli Miika Tiainen. Suoma studeantagottiid lihttu SYL ovddasta buot Suoma sullii 132 000 universitehta studeantta.

Sámi árbevirolaš dieđu bálkkašupmi juhkkojuvvo lávvardaga

Sámi árbevirolaš dieđu bálkkašumi jagi 2017 juohkindilálašvuohta dollojuvvo lávvordaga 25.11. diibmu 16 Njellima meahccehoteallas. Juohkindilálašvuohta sisttisdoallá maiddái kulturprográmma, mas earret eará Anna Lumikivi ja Hanna-Maaria Kiprianoff leuddesteaba. Rabas dilálašvuhtii bivdet almmuhit oassálastimis ovddalgihtii maŋimusat 22.11.2017 čujuhussii sámiarvvut@gmail.com.

Sámi árbevirolaš dieđu bálkkašumi ulbmilin lea doarjut ja movttiidahttit sámi árbevirolaš dieđu seailuma sámiid eallimis ja loktet árbevirolaš dieđu mearkkašumi. Bálkkašupmi doallá sisttis sihke gudnegirjji ja 1000 euro ruđa.

NRK: Máilbmi liegganeamen 3 grádain 2100 rádjái

Máilbmi lea liegganeamen golmmain grádain jagi 2100 rádjái, vaikko Pariisa šiehtadus 2015 mihttu lea, ahte máilbmi ii liegganivčče eanet go guvttiin grádain, muitala NRK Sápmi. Ovttastuvvan našuvnnaid COP23-dálkkádatčoahkkimis Bonnis, Duiskkas, ON riikkat sohpe lávvardat iđđes, ahte iešguđetge riika iskka, man olu dat lea nagodan ráddjet fossiila boaldima. Dán dieđihii Franska ođasdoaimmahat AFP KNR:a bokte.

Dat mearkkaša, ahte riikkat fertejit gávnnahit man olu sii leat nagodan ráddjet CO2-nuoskideami, vai máhttet mihtidit, man olu das duohko fertejit ráddjet, vai olahit Pariisa soahpamuša mihtuid. Buot riikkat leat juo soahpan oktasaš mihtu, man olu sii galget ráddjet fossiila boaldima, go guokte jagi dassái vuolláičálle Pariissa soahpamuša.

Otne vuossárgga lea Ovttastuvvan Našuvnnaid riikkaidgaskasaš mánáidbeaivi. Suomas beaivvi temán lea dán jagi, dego ovddit jagige, ovttaveardásašvuohta.

SámiSoster -searvvi doaimmajođiheaddji Ristenrávdná Magga oaivvilda, ahte máŋgii sámemánát eai leat ovttaveardásaččat váldoálbmogiid mánáiguin.

"Eatnigielat mánáid doarjja vajálduvvan"

Magga dadjá, ahte Sámi mánáin ii leat vuoigatvuohta juohke sajis hállat iežaset giela. Jođus leat máŋggaláganat giellabeasit, giela ealáskahttimat ja beaiveruovttut sámegielat mánáide, muhto eatnigielat mánáid doarjja lea Magga mielas vajálduvvan.

– Daidda lea dušše unna binná doarjja. Sámegielat beaiveruoktu muhtin sajiin eatnigielagiidda lea, muhto dáppe ii leat maŋgelágan doarjja daidda bearrašiidda, geaid mánát eai leat beaiveruovttus. Dat bearrašat gal eai oaččo doarjaga máná giela ja kultuvrra ovddideame barggus ja dien láhkái dat ii leat seammaveardásašvuohta, dadjá Magga.

Son muittuha maiddái, ahte váikko sámeguovllus mánát ožžot sámegielat ja sámegiela oahpahusa, sámeguovllu olggobealde mánáin ii leatge seamma vuoigatvuohta, go sámeguovllus.

– Giela bokte ja kultuvrra bajásgeassima bokte leat máŋggatge čuolmmat main gávdno dakkár, ahte ii leat seammaveardásašvuohta.

Ovttaveardásašvuohta váldoservodaga mánáiguin ja eará sámemánáiguin

Ristenrávdná Magga dadjá, ahte Suoma stáhtas eai leat resurssat lágidit dakkár dili, sahte Sámi mánát livčče ovttaveardásaččat Suoma mánáiguin.

– Dieđusge dál maŋimuš jagiid áigge lea olu bargojuvvon dan ovdii giellaealáskahttindoaimmain, muhto eandaliige sámi bearrašiid doarjja lea unnán. Dat lea dat, man mun váillahan. Galggašii bidjat resurssaid dasa, ahte mii galggašeimmet doarjut eanet Sámi mánnábearrašiid.

Magga muitala maiddái ovdamearkka das, mo sámemánat eai leat ovttaveardásaččat gaskaneaset. Suoma bálvalanortnet doaibmá gávččis njealji rádjai, ja boazodoalus olbmot fas eai jođe diimmuid mielde, muhto baicce luonddu ja bohcco dárbbuid mielde. Ná dat mánát, geat eai leat boazodoalus mielde, báhcet olggobeallai.

– Leat máŋggat áššit, mas oidno, ahte seammaveardásašvuohta ii leat nu ieščielga ášši otná beaivve.

Váhnemiid galgá doarjut

Ristenrávdná Magga lea iežas barggu beales oaidnán dan váilevašvuođa mii lea šaddan, go servodat lea nuppástuvvan.

– Dakkár boares vierut, ahte guovlalit nuppe vissui movt don veaját, dat lea nohkan, goitge olu hedjonan, ja olbmot fárrejit báikkis nubbái, iige leatge ieščielggas dat, ahte lea láhka bearaš, sohka ja dorvvolaš biras gilis. Dien láhkai mánnábearrašat doppe iešgosage go fárrejit, šaddet leat okto, eai oaččoge dan doarjaga ja veahki.

Magga mielas mánnábearrašat dárbbašit sámi olbmuid doarjaga ja veahki bajásgeassimis. Maiddái oktavuohta lundui lea dehálaš, go dan dárbbašit, jos áigot eallit Sámis.

– Bajásgeassit daid árbevieruid, daid vugiid, movt mii birget. Ovdal lávejit dadjat, ahte galgá birget ja birgehallat, ja gullat ja gulahallat.

Ristenrávdná Magga gulahage oktiigullevašvuođa ja dan nannema nu, ahte Sámi servodat muittášii, ahte mánát leat min boahttevuohta, ja lea min buohkaid ovttasvástádus veahkehit mánnábearrašiid.

Bálgosat lea cuiggodan Meahciráđđehusa vuovdedoalu oasussearvvi das, ahte dat ii čuovo vuovdečuollanplánaid, main dat lea ovttas bálgosiiguin ráđđádallan. Meahciráđđehusa vuovdedoalu oasussearvvi Lappi guovlluhoavda Kirsi-Marja Korhonen dadjá, ahte Meahciráđđehus gal lea sádden vuovdečuollanplánaid álo, go dat leat gárvvásmuvvan, muhto ahte čuollamat eai álgge álo seamma jagi áigge.

– Dál lea gusto geavvan nu, ahte bálgosiin eai leat fuomášan, ahte dat leat ovdalis sáddejuvvon plána čuollamiid dahkkon, ja das lea šaddan dákkár eahpečielggasvuohta, čilge Korhonen.

Meahciráđđehusa vuovdedoalu Os áigu vel bálgosiiguin mannat plánaid čađa gárttaiguin.

– Gal mii dárkilit čállit bajás, goas miige gárttaid lea sáddejuvvon bálgosii, ja diehtit, ahte gostige eat leat čuollan, mas eai livčče ovddalgihtii materiálat mannan boazoisidii, dáhkida Korhonen.

Meahciráđđehusa mihttomearrin lea ráđđádallat juo dahkkon soahpamušaid ja meannudemiid vuođul

Bátneduoddara ja Báhčaveaji bálgosat dáhttot, ahte Meahciráđđehusa doaimmat sámeboazodollui guorahallojuvvošedje, ja ahte Meahciráđđehus gaskkalduhtášii vuovdečuollamiid dan boddii, go guorahallamat dahkkojuvvojit.

– Dás leat boahtán dákkár ođđa gáibádusat, ahte makkárge čuollamiid ii oččošii dahkat ovdal, go dahkkojuvvojit viiddis oppalaš váikkuhusaid árvalusat sámekultuvrii ja buot earáge eanageavaheami ja historjjálaš ovdáneami ektui.

– Dat lea dieđusge min dáfus hirbmat váttes evttohus. Min mihttomearri lea, ahte ráđđádallat daid soahpamušaid ja meannudemiid vuođul, mat juo leat, ja mii sáddet ain buot vuovdečuollanplánaid bálgosiidda, ja leat gárvásat daid birra ráđđádallat, dadjá Kirsi-Marja Korhonen.

Meahciráđđehus lea gearggus ráđđádallat

Bálgosat leat bivdán Sámedikkis doarjaga gáibádusaide, ja dál Sámediggi evttohage vuovdegiccu oassebeliid seamma beavddi gurrii čoavdit vuovdedoalu ja sámeboazodoalu ruossalasvuođaid. Ráđđádallamiin gieđahalašedje sámekultuvrra hárjeheapmái guoski váikkuhusaid árvvoštallama meannudeami ja viidodaga. Sámedikki mielas ráđđádallamiin galggašii guorahallat maid Meahciráđđehusa ja bálgosiid gaskasaš soahpamušaid vejolaš rihkkumiid, dasgo oassebeliin orru leamen nu sierralágan oaidnu áššis.

Meahciráđđehusa vuovdedoalu oasussearvi lea gearggus ráđđádallamiidda.

– Meahciráđđehus áinnas oassálastá ráđđádallamiidda, ja leage vástidan Sámediggái, ahte áinnas dákkár ráđđádallamiidda hálidit váldit oasi. Mis ii leat makkárge ulbmil dahkat vuovdečuollamiid ráđđádallanbohtosiid haga, dadjá Korhonen.

Korhonen muitala, ahte ráđđádallamiid áigetávval ii leat vel diehtu, muhtto jáhkká ahte ášši ovdána lagaš áiggiid.

Anarâšah-searvi behtton sámediggelága ođasmahtti doaibmagotti nammademiid

Anarâšah-searvi lea duhtameahttun dasa, ahte oktage anáraš ii nammaduvvon sámediggelága ođasmahtti doaibmagoddái, ja lea čállán áššis cealkámuša Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikioi.

Anarâšah-searvvi ságadoalli ja Sámedikki lahttu Anu Avaskari dadjá sin Anarâšah-searvvis vásihit, ahte anáraččaid hállanvuoigatvuohta ii sirdáš dán proseassas. Son goit oaivvilda, ahte lága ođasmahttin lea dárbbašlaš.

– Dat lea boaresáigásaš láhka. Dála Sámediggi ii min searvvi mielas šat sáhte doarvái ovddastit sápmelaččaid, go dál lea dákkár demokratiijavátni. Dat lea duođalaš váilevašvuohta. Dál leat Suomas ja riektestáhtas, dadjá Avaskari.

Sámediggelága ođasmahttinbargu lea álgán mannan vahkus.

"Jahkečuođi lappilaš" -jienasteami sámenamat

Lapin Kansa -aviisa lea ohcamen "jahkečuođi lappilačča" guhte lea váikkohan buoremusat mannan čuođi jagi áiggi Davvi-Suomas.

Sámi evttohasat leat girječállit Nils-Aslak Valkeapää, Kerttu Vuolab ja Kirste Paltto, dáiddár Merja Aletta Ranttila, filbmadahkkit Katja Gauriloff ja Pauliina Feodoroff, neavttár Ánne-Risten Juuso sihke badjealbmát Gábe Jovnna ja Ásllat Juuso nappo Gáijot.

Jienastit sáhttá Lapin Kansa -aviissa neahttasiidduin, ja jienasteapmi nohká sotnabeaivve 26.11. diibmu 24.

Bohccuin dán čavčča heajos čoarvekvalitehta

Davimus bálgosiin bohccuin lea leamaš báikkuid heajos čoarvekvalitehta dán čavčča. Šibitdoavttir Marja Nuorgam dadjá iežas fuomášan, ahte čearpmahiid čoarvvit doddjojit álkit bigálusaid oktavuođas. Maiddái šibitdoavttir Rauna-Maaria Näkkäläjärvi lea fuomášan seamma ihtaga Sállevári bálgosis.

– Orru ahte, go bohccot leat boahtán gárdái, de dain eai lea čoarvvit oba šaddange, dahje čoarvvi kvalitehta ii oro nu buorre.

– Mus lei sarvvis, man čoarvi lei oalle linis siskkobealde, muitala Näkkäläjärvi áiccus.

Dutki Antti Oksanen dadjá, ahte geasi guohtundilli váikkuha ollu dasa, makkár čorvviid bohccot šaddadit. Jus čoarvvit leat rašit, de čoarvvi mineraliseren ii leat lihkosmuvvon, čilge Oksanen.

Duodjemárkanat ja Nikke Ankara Sajosis

Anáris duodjemárkanat ja geavahuvvon dujiid vuovdin čohkkejit olbmuid Sámekulturguovddáš Sajosii lávvardaga 16.12.2017 diibmu 12–19.

Márkaniid maŋŋá dmu 19 álgá rap artista Nikke Ankara konsearta dmu 19.00 auditoria Dollas. Eahketdoaluid rahpá Amoc.

Veskonjárgga hámmanis leat jođus divodanbarggut. Seamma fanasbáikkiin leat gilvalan sihke lustafatnasiid oamasteaddjit ja ámmátguolásteaddjit. Dál ámmátguolásteaddjiide lea boahtimen iežas guollehámman.

Veikko Kiviniemi illuda das. Son lea guolástan 13 jagi Anárjávrri alde ámmátguolásteaddjin. Su mielas Anárjávri lea buorre báiki guolástit, go doppe ii dárbbaš riidalit guollečáziin geainnage.

– Anárjávrris eai leat nu garra ráddjehusat ja priváhttačázit leat uhcán. Eai boađe riiddut oamastanvuoigatvuođain. Dan láhkai lea buorre, ahte lea eanaš stáhta čázit. Doppe lea oalle friijavuohta guolásteami ektui, rábmo Kiviniemi.

Mearddit, fierpmit ja čuovža – daiguin birge

Geassit guollesállašat leat stuorábut, go merddiin bivdá. Firpmiiguin sállašat leat uhcibut, muhto dainnage galgá birget go čađa jagi bivdá, muitala Kiviniemi. Eanáš son bivdá čuovžža, go dat lea dat, mii buktá láibbi.

– Gal dat lea eanáš čuovža, maid bivddán. Merddiid ja firpmiid geavahit čuovžabivdui. Dat lea guittotge ruđalaččat dat buoremus, maid dáppe goddá.

Geassit ámmátguolásteaddjiid čuovžasállašat mannet masá ollásit Oului ja doppe ain viidásabbot joatkkaválmmašteapmái. Dálvit, go juoŋassállašat eai leat nu stuorrát, de filerejuvvon guolli manná maid báikkálaš gávppiide.

Báikkálaš gávppiin váttis gávdnat báikkálaš guoli

Go dábálaš báikkálaš olmmoš manná gávpái Anáris dahje Avvilis, eanáš guolli doppe lea Norgga “gássaluossa" Anárjávrri guolli ii olle jávregátti ássiide. Báikkálaš gávppit eai nagot oastit doarvái Anárjávrri guoli, danin daidda lea váttis vuovdit, čilge Kiviniemi.

– Dat lea dat agálašvuođa gažaldat. Báikkálaš olbmot ja báikkálaš gávpejasat dadjet, ahte ii oaččo báikkálaš guoli, muhto gal dat lea mearre- ja haddegažaldat. Dat mearit leat guittotge dáid báikkálaš gávppiide (vuovddedettiin) nu unnit ja dábálaččat dat haddi lea guolásteaddjái oalle unni.

Gávppit leat dábálaččat stuorát gávpefierpmádaga lahtut ja dalle fierpmádat mearrida, maid gávppit vuvdet. Jos fierpmádat ii oastte Anárjávrri čuovžža, de dalle gávppitge eai dan oaččo. Kiviniemi ii guitotge loga alddis váttisvuođaid jođihit guoli báikkálaš gávppiide.

– Eai leat váttisvuođat. Mii figgat fileret dan guoli, maid vuovdit báikkálaš gávppiide. Geassit mis ii leat olusge áigi priváhtta oastiide oppa vuovditge. Mis leat nu buorit dat dat geasseáiggi gávppit. Dálvit, go ii goddo nu olu guolli, de bastit muhtin veardde vuovdit privahttaoastiide.

Guolásteaddjjiin oktasaš soahpamušat

Sii dahket oktasaš soahpamušaid oastiiguin ovttas eará guolásteaddjiiguin. Dan láhkai sii fidnejit meriid stuoribun ja goluid uhcibun. Masá buot ámmátguolásteaddjit, geat geavahit Veskonjárgga hámmana ja guoligieđahallanhálle vuvdet guoliset geassit Oului joatkkaválmmaštallanlágádusaide.

– Oassi manná miehtá Suoma ja oassi filerejuvvo ja dat bohtet ruovttoluotta Anárii (Suoločielggi) duottarguovddáža restoráŋŋaide dat seamma guolli.

Dálá dálkkit ja siivvut dagahit váttisvuođaid

Kiviniemi lea aiddo lokten fatnasa eret čázis dán jahkái. Fanas čuožžu Veskonjárgga hámmanis vuordimen giđa. Čuovvovaš guolleduvrii son vuodjá mohtorgielkkáin Kessi bokte. Dál lea álgimen dálveguolástanbadji, juoŋasteapmi. Jiekŋadilli bidjá gal muhtimin vehá smiehttat.

– Leahan dat vehá fuolastuhtti, go dálvagoahtá, muhto dat báhcá álo dego gaskan. Ja dasto go muohttá suttes eatnamii dat njoazida jiekŋuma. Čohkke gaskačázi ja heittogis jiekŋa. Ii dat oro vuot dánge dálvve nu ráhpa dilli.

– Gal ferte áibbas duvrrain ja sáittiin gaskkohagaid mannat. Muhtimin lea áigi iskat, muhto muhtimin ferte beare luohttit ovddit časkkástahkii ja čikŋodahkii ja jieŋa assodahkii. Ii várra leat eará ávki go beare mannat.

Ámmátguolásteaddjit orrot lassáneamen

Veskonjárgga guollehámmana geavahit geassit sullii 15 guolásteaddji ja dálvit vihtta guolásteaddji. Muhtin gaskka orui, ahte ámmátguolásteaddjit nohket oalát, muitala Kiviniemi.

– Dál leat gal ođđa albmát vuot leamašan boahtimen dán hommái fárrui. Oaidnit leš mo sii birgejit ja mo geavvá. Doaivagis lea, ahte leat oalle olu ođđa álggaheaddjit.

Son ieš lea álggahan jagis 2004 maŋŋá go lei leamašan eará bargguin, maŋimuš šleađgahommáin logemat jagi. Son lea gal álo guolástan friijaáiggis.

– Dat guhkes bálkkáhis bággoluomut eará bargguin, šleađgahommáid dahken logi jagi das gaskkas. Ledje jámma dat bággoluomut. Dat duššástuhttigohte, go hálidin bargat birra jagi. Dan suorggis dat ii orron leamen vejolaš.

Ruovttoluotta šleađgabargguide Kiviniemi ii leat áibbašan. Son lea duđavaš dálá dillái, vaikke guolásteaddji barggu leat máŋgasat atnán buđaldallamin, boagusta son.

– Dáshan leat álo hállan. Dajaldahkan lea álo leamašan, ahte galhan dii buđaldallabehtet doppe. Leat atnán buđaldeapmin, muhto galhan dat otná beaivve dát suorgi muhtin láhkai gáibida joba eanet. Galgá máhttit plánet ja smiehttat ovddalgihtii áššiid. Ii leat buđaldeapmi otná beaivve guolásteapmi. Galhan dat lea áibbas dábálaš fitnodatdoaibma.

Guolásteapmi ámmáhin

Jos áigu ámmátguolásteaddjin, galgá diehtit maid lea dahkamin. Kiviniemis leat moadde rávvaga earenomážit nuoraide.

– Galhan dat lea nu, ahte galgá leat iehčanas ja mearrediđolaš, jos áigu birget dán barggus. Veahkki ii olus earáin boađe.

Nuoraid, geat smihttet guolásteaddji ámmáha Kiviniemi ávžžuha vuos bargat eará bargguid.

– Vuođu gánneha vehá skáhppot, jos ii eará. Dát lea guittotge ruđalaččat oalle garas álggahit duššis. Juogalágan álgovuođđu galggašii leat, jos áigu dás birget. Vealgeruđain ii gal gánnet dán bargui vuolgit.

Kiviniemi mielas sáhtašii leat buorre maid gazzat oahpu hárjánan guolasteaddjiin vai oaidná mo oaidná doaibmanvugiid ja diehtá makkár bargoneavvuid dárbbaša ja suitágo daid skáhppot vai galggašiigo vel vuordit veháš. Son ieš ii leat gáhtan ámmátguolásteaddjin álgima goassige.

– Oppa áiggi lean joba smiehttan nu gežiid, ahte vel moadde jagi árabut livččii sáhttán álggahit.

Vuossâmuu keerdi kielâtotkeeh, kielâuáppeeh já eres äššitobdeeh čokkânij oohtân savâstâllâđ já oovdânpyehtiđ sii kielâtutkâmušâid. Tutkâmseminaar ohtân fáddán lâi tutkâmuš sämikielâi intensiivoppâmist vuorâsolmožin.

Aanaarlâš Anne-Marie Kalla lâi ohtâ, kii oopâi anarâškielâ rävisin já anarâšsiärvádâh vaaldij suu ávussoolâi vuástá. Sun halidij talle meid jieš ovdediđ kielâtutkâm, ko sahhiittâlâi kielâčeepijd.

– Tot lâi hitruu. Ožžum šiev purrâmuš jyehi saajeest já nuuvt lieggâ vuástáväldim já tot lâi munjin hirmâd hävski hommá já talle mun litteristim, čaallim putesin toid sahhiittâlmijd teikkâ jurgâlim suomâkielân taid sahhiittâlmijd já talle váhá analysistim já čaallim tagarijd kielâmiäštárraportijd, iätá Kalla.

Nubbe aanaarlâš Laura Ryytty poođij seminaarân ucceeblovokielâi perustume tiet. Sun lii jieš-uv seevvimkielâ tulkkâ já lii meid oppâm sämikielâ rävisolmožin. Oovtâ ääšist anarâškielâ mättim lii suu aainâs-uv išedâm.

– Na pargo, ete ko máttá sämikielâ já ko lii tárbu ulmuin kiäh sárnuh anarâškielâ eres pargoin. Mun lam lamaš sajasâžžân eres soojijn, Ryytty muštâl.

Vaikuttâsah kielâmáátust stuárráh

Tutkâmuš sämikielâi oppâm rävisulmui intensiivmáttááttâsâst raahtij tuáhtár Annika Pasanen. Suu mielâst eromâšávt anarâškielâuáppeeh kevtiškyetih sämikielâ viehâ ennuv já kielâmättim vaikuttâsah láá uáli stuárráh sii elimist.

– Tiäđust-uv tast ferttee väldiđ vuotân tom oles kielâ tile, et anarâškielâ lii taggaar kielâ mii lii tääl eidu uáli vuáimálávt iäláskittemnáál já láá ennuv máhđulâšvuođah ovdâmerkkân anarâškielâlâš paargon. Tot mon ennuv ulmuuh peessih kevttiđ kielâ já mon aktiivlávt já mon pyereest sii váldojeh vuástá taan oles kielâsiärvusist, te tiäđust-uv tot talle čielgee meid toid puátusijd, hundâruš Pasanen.

Meid kielâtotkee jieš opâttâlâi anarâškielâ ohcelov-lovo loopâst já huámášij jo talle, mon älkkee lâi läddilâžžân-uv oppâđ kielâ siärváduv siste. Sun lâi kielâhárjuttâlmist anarâškielâlâš kielâpiervâlist, mii lâi talle lamaš joođoost eskin kyehti ive.

– Lijjim uáli vaikuttum tast, maht toh párnááh sárnuškuođij muin nuuvt ilolávt já sist lâi nuuvt hitruus kielâ já sij iä ollágin epidâm teikkâ pilkkedâm muu kielâ, veikkâ lijjim eskân máttááttâlmin tom. Párnáigijnhân lii uáli šiev sárnuškyettiđ, muštástâl Pasanen.

Totkein máhđulâšvuotâ uápásmuđ anarâšsiärvusân

Anarâškielâ tutkâmseminaar ornij Säämi kielâkäldee. Oovtâ uárnejeijee Neeta Jääskö mielâst lii pyeri, et meid totkeeh kiäh iä aasâ Säämist, uápásmuveh anarâšsiärváduvân.

– Tot (seminaar) puáhtá teehin ulmuid kiäh iä táválávt tääbbin ele já addel sijjân kove tast, ete maggaar tot anarâškielâg siärvus tääbbin lii. Mun uáivildâm tääl totkeid kiäh ääsih olgoenâmijn teikkâ kaavpugijn. Já nubben tot addel meid máhđulâšvuođâ uápásmuđ. Ulmuuh peessih já kuleh, ete maid jieš kii-uv totká, muštâl Jääskö.

Ráppár Ailu Valle pittá Sáhtán ja máhtán lii iävtukkâssân YleX 100 stuárráámus hiphop-pittá -jienâstâsâst.

Valle pitá puáhtá jienâstiđ 466 iävtukkâs juávhust teikkâ iävtuttiđ monnii eres pitá. Iävtukkâslistoost kávnoo meid ovdâmerkkân avveellij Edorf já Ezkimo pitáh.

Jienâstiđ puáhtá 4. juovlâmáánu räi tääbbin. Čyeti stuárráámuu hiphop-pitá listo almostuvvoo 9. juovlâmáánu YleX Lyömättömät já DJ Mista S ohjelmijn.

Rosttovmannust Aanar seäʹbrrkååʹddest lij jiânnai ceerkavlaž šõddmõõžžid. Adveeʹnt- da rosttovsluuʹžbid, moʹlidvapooddid da kaaʹfstõõllâm noorõõttmõõžžid pirr seäʹbrrkååʹdd vuuʹd. Lââʹssen äʹrbbvuõđlaž moččummus rosttovlaauʹlid laulluš määŋgin pääiʹǩin. Tän eeʹjj rosttovlaaul jååʹđte Aanar seäʹbrrkååʹdd paapp Mari Valjakkaa pirr sääʹmjânnam.

– Meeʹst lij jiânnai täid moččummus rosttovläuʹll noorõõttmõõžžid pirr Sääʹmjânnam: Čeʹvetjääuʹrest da teʹl Tirro põõrtest, Aŋŋel, Menesjääuʹrest da teäđast Vuõccust.

Rosttovlaauʹlid lie läullmen mäŋgg seäʹbrrkååʹdd tuâjjlaž, leša go laullu tâʹvvsääʹmǩiõʹlle Valjakka lij mieʹldd.

– Mij leäʹp jeänbõs tuâjjlaž mieʹldd läullmen, leša mon leäm sami täujja tõin moččummus rosttovlaauʹlin mieʹldd jõs lij sääʹmǩiõllsa rosttovlaauʹlid, mušttal Valjakka

Rosttovlaaul sääʹmvuuʹdin

Luterlâž seäʹbrrkååʹdd lij juʹn kuʹǩes ääiʹj riâššam še läuʹll nõõrõõttmõõžžid nuõʹrttsääʹm siidin. Mari Valjakkai tõk lie še spesiaalnallšem nõõrõõttmõõžžid.

– Teäđast miâlggâd määŋgas lij muʹnne sooǥǥ, štõ lij hiâlpp âlddned oummid go lij kontaaktid muđoi tän vuuʹdest. Jåʹttlõnji leäp jueʹǩǩ vuâra piâssâm mainsted oummivuiʹm da lij sami miõllǩiõddvaš teivvad täid oummid.

Ođđ läuʹllpäiʹǩǩ

Aanar seäʹbrrkååʹdd lij sääʹmmusea Siidain jäʹrjstemen vuõssmõs vuâra Tirro põõrtid Sääʹmǩiõllsa rosttovlaauʹlid.

– Juuʹrd täʹst leʹčči, štõ tõk puäđči jiânnai sääʹmǩiõllsa oummu laulled rosttovlaauʹlid da tõt Tirro põõrt-han lij historialas päiʹǩǩ toʹben Siida ålggmuseast, štõ aiv miõl ǩieʹssmin mõõnnâp tõk läullad täid moččummus rosttovlaauʹlid, mušttâl Valjakka

Mõččummus rosttovlaauʹlid Aanrest

5.12. č. 18 Suâlčiõʹlj kappel

5.12. č. 18 Ilpo Paananen da Marjut Norokorpi luʹnn Riutulast

10.12. č. 18 Âʹvvel ceerkav

12.12. č. 18 ortodoks tsasouna Ǩiđđjäuʹrr

12.12. č. 18 Tirro põõʹrt Aanar

14.12. č. 18 Tolonen Põõrt

15.12. č. 18 ortodoks ceerkvest Njeâllem

16.12. č. 14 Petri Mattus da Kirsi Ukkonen luʹnn, Menesjäuʹrr

16.12. č. 13 Elina Torikka luʹnn Aŋŋel

17.12. č. 14 Jounila, Päärtõk

17.12. č. 18 Aanar ceerkav

17.12. č. 14 Kueʹttǩiõllsa sluuʹžb da ceerkavkaaʹff Vuõccu põõrtâž. Sluuʹžb mâŋŋa moččummus rosttovlaauʹlid.

18.12. č. 09 päärnai rosttovlaaul Âʹvvel ceerkav

18.12. č. 10 Âʹvvel vueʹllškooul rosttovlaaul

21.12. Čeʹvetjäuʹrr škooul rosttovprääʹzneǩ õhttvuõđâst

21.12. č. 19 Suâlčiõʹlj kappelast

Mõččummus rosttovlaauʹlid Jeänõõʹǩǩest

1.12. č. 18 Tuõddâr-Sääʹmjânnam luâđkõõskõs

3.12. č. 16 Karesuvanto kappel

7.12. č. 18 Kilpisjääuʹr määŋgtuåimpõrtt

7.12. č. 18 Seäʹbrrkåʹddpõrtt (rosttovlaulukaraoke)

7.12 Kafe Ruija Skibotn

8.12. č. 18 Nunnanen, Iiris da Reijo Vieltojärvi luʹnn, Nunnasentie 1283

10.12. č. 18 Jeänõõǥǥ ceerkav

13.12. č. 18 Kuttanen, Olga Kultima luʹnn, Käsivarrentie 1790

14.12. č. 18 Palojäuʹrr, Leena da Tuomas Palojärvi luʹnn, Ruijantie 2715

15.12. č. 18 Vuontisjäuʹrr, Anni Kuusela da Seppo Keskitalo luʹnn, Ounastie 1915

16.12. č. 14 Palojoensuu siijdpõrtt

18.12. č. 18 Peltovuoma škooul

18.12. č. 18 Sonkamuotka, Maila Alatalo luʹnn, Muoniontie 1635

Moččummus rosttovlaaul Uccjooǥǥâst

10.12. č. 16 Nuorgam ceessan

10.12. č. 19 Uccjooǥǥ ceerkav

13.12. č. 18 Karigasnjaarǥ Kappelast

14.12. č. 18 Pub Rastigaisa

22.12. č. 19 Torttkaaʹff restrantt Deatnust

7.1. č. 18 Uccjooǥǥ paapppõõrtâst

Anárii gahčan meteora ohcet easkka giđđat

Nástedutkiid searvi Ursa dieđiha, ahte mannan duorastaga oidnon meteora lea gahččan bihtážin Váhčira meahcceguvlui, Anárjávrri duohkái Norgga ja Ruošša rájáid láhkosiidda.

Ursa finai maŋŋebárgga 21.11. čielggadeamen ohcanvejolašvuođaid. Marko Pekkola Ursas govvida dili leat hástaleaddji, go guovlu juvvii, doppe eai leat geainnut ja leat olu čázádagat. Maid čuvges áigi lea nu oanehaš ja muohta vel gokčá buot vejolaš luottaid. Danin leat Ursas mearridan ohcagoahtit albmaláhkái easkka, go muohta ja jieŋat leat suddan.

– Dát lea logi jahkái stuorimus meteora, mii lea gahččan Supmii. Váikko doppe leat fasttes eatnamat ja dat lea doaresbealde, dan ii leat veadjemeahttun gávdnat, dadjá Pekkola nástedutkiid searvi Ursas.

"Fáktalávvu" fállá dieđu sámiid birra

Sámi servodatberošteaddjit leat álggahan almmustahttinlávddi dahje blogga, Fáktalávvu, mas sii buktet ovdan dieđuid sápmelaččaid birra.

Fáktalávu čállit čilgejit bloggasteaset, ahte sii fállet rivttes, luohtehahtti ja áigeguovdilis dieđuid sámiid birra. Fáktalávus almmustuvvet artihkkalat, mat vuođđuduvvet árbevirolaš ja akademalaš dihtui sámiid birra. Artihkkalat bohtet leat suoma-, eaŋgals- ja sámegillii.

Fáktalávu leat válmmaštallan sullii 40 olbmo, geain sullii logis leamašan bargamin vuosttas sisdoaluiguin. Fáktalávvui leat dán rádjai čállán artihkkaliid professorat Rauna Kuokkanen ja Veli-Pekka Lehtola, Jagi sápmelaš 2017 Pirita Näkkäläjärvi ja bloggačálli Heidi Vuomajoki.

Helssegis guorahallet duorastaga Deanu soahpamuša ja sámiid rivttiid

Olmmošvuoigatvuođalihttu ordne seminára Deanu guolástansoahpamuša ja sámiid rivttiid birra. Seminára namma lea “Tenojoki! Mihin jäivät saamelaisten oikeudet?”, sámegillii "Deatnu! Gosa šadde sápmelaččaid rievttit?". Semináras ságastallet, mo geavai sápmelaččaid gullangeatnegasvuhtii Deanu soahpamuša válmmaštallamis, ja mo sihkkarastojuvvo, ahte seamma láhkai ii geava boahttevaš fidnuin sámeguovllus.

Ságastallamin leat Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio, vuođđoláhkaválljogotti ságadoalli Annika Lapintie, Deanu guolásteaddji ja sámepolitihkkár Áslat Holmberg, europarlamentihkkár Sirpa Pietikäinen, vuoigatvuođaministeriija ossodathoavda Johanna Suurpää, eana- ja vuovdedoalloministeriija ráđđádalli virgeolmmoš Tapio Hakaste ja boarrásut dutki Leena Heinämäki Lappi universitehtas.

Suomagielat seminára ordnejuvvo Eurohpá-sáles Helssegis duorastaga 23.11.2017 diibmu 9-13 . Almmut ovddalgihtii dán liŋkka bokte. Seminára sáhttá čuovvut maiddái neahttastreama bokte.

Dál lea áigi ohcat Sámiráđi kulturdoarjagiid

Sámiráđi jagi 2018 kulturdoarjagat leat dál ohcanláhkái. Sámiráđis sáhttá ohcat prošeaktadoarjaga, bargostipeandadoarjaga ja oahppomátkestipeandda. Sámiráđi kulturdoarjagat juhkkojuvvot oktii jahkái, jagi álggus.

Ohcanáigemearri lea 19.12.2017. Liŋkkat ohcanskoviide gávdnojit dáppe.

Boazodolliid ja nuortalaččaid doarjagat ohcanláhkái neahtas

Boazodolliid, luondduealáhusa fitnodatdollliid ja nuortalaččaid doarjagat leat dál ohcanláhkái Eanadoallodoaimmahaga neahttasiiddus.

Fitnodatdoallit sáhttet ohcat doarjaga huksema, mohtorgielkká dahje njealjejuvllaga oastima ja ealáhusdoaimma álggaheami várás. Maiddái bálgosat sáhttet ohcat ruhtadeami investeremiidda ja áiddiid divvumii.

Mearrádusaid doarjagiin dahká Lappi ealáhus-, johtolat- ja birasguovddáš.

Ođas dievasmahtton 22.11.2017 dii 12:14: Fáktalávu leat válmmaštallan sullii 40 olbmo, geain sullii logis leamašan bargamin vuosttas sisdoaluiguin.

Sisdoallu rievdaduvvon dii 12:14: "Fáktalávus leat mielde aŋkke" rievdaduvvon hábmái "Fáktalávvui leat dán rádjai čállán artihkkaliid".

Bajilčálus rievdaduvvon dii 12:19: "Kultur- ja ealáhusdoarjagat ohcanláhkái" rievdaduvvon hábmái "máŋggat doarjagat ohcanláhkái".

Dievasmahtton dii 15:09: Lasihuvvon liŋka "Deatnu! Gosa šadde sápmelaččaid rievttit?" -__seminára neahttastreamii.

Bohcco čoalit jorret hárjánan gieđaid gaskkas. 75-jahkásaš heahttálaš Jorma-Ánne, Anni Näkkäläjärvi lea márfon jo badjelaš 60 jagi. Váikko dán áigge eai láve šat nu viššalit rádját čoliid njuovadettiin, de Ánnes gal ii báze dat barggakeahttá.

– Mun gal juohke niestebohccos rájan čoliid ja márffun. Ja vel njuovadanáigge eandalii háliidan čoliid váldit. Gal dat ferte leat oba láikkes olmmoš, mii dál ii gille čoliid rádjat. Ovdalaš áigge dat gal lei bargu go rutnis galggai čoliid jorgut ja bassat. Iihal dalle boahtán čáhci dego dál, bohkosa Anni Näkkäläjärvi.

Iežas áhkus ja eatnis lea Ánne márfundáidduid ožžon.

– Eadni lei hui dárkil dieguin márffiiguin. Áhkus dat lei eanet áigi oahpahit, iihal eadni nagodan vuordit goas mun gearggan. Dathan ieš dahkalii dan seammás, muitala Ánne.

"Áhkku vuot sotke!"

Jorma-Ánne sehkkesta rohkajáffuid varrii. Sáltti vel lasihastá ja smáhkesta dáiggi. Ohcá vel buoiddi, maid coggala čoliide.

– Dat lea deháleamos, ahte ii bija beare olu jáfuid. De gal šaddet beare garrasat dat márffit, dadjá Ánne.

Son deavddesta čoali čalbmerávkaleamis. Sággala čoallegeaži vel sákkiin gitta, nuppes árppuin goarrula. Ja deavdila ođđa márffi.

– Ii fal galgga beare olu bidjat vara, de gal fas luoddanit dat márffit, neavvu Ánne.

Muhtumin sáhttá ieš meaštárisge mannat dat márfun veháš endorii.

– Mu áhkkut, dat láve lohkat go mun márffun, ahte áhkku vuot sotkii dieid márffiid, visot bajá bealde leat varran. Mun lean lohkan, ahte márfut galgá nu, ahte ii galgga márffiid bajá bealde leat varra. Ja go mus muhtumin varahuvvet márffit bajil, de lohká biiggáš, ahte áhkku lea vuot sotken visot, ii galgga nu sotket, boagusta Ánne njálgát.

"Fuođđarat rievdadit čoliid"

Jormá-Ánne lea geahččalan sirdit iežas márfunmáhtu boahttevaš buolvvaide ja jáhkká árbevieru seailut.

– Ii dat jávkka gal nu guhká go bohccot bissot dearvvasin, muhto de dat gal jávká jus bohccot álget buohcat. Gal dat dál jo vuhtto veháš, čoliin oaidná dán áigge váikko makkár sivaid, dego liige šattalmasaid, muitala Anni Näkkäläjärvi.

Ánne jáhkká lassibiebmama rievdadit bohccuid čoliid.

– Čoalit leat rašibut. Dat lea jo mearka, ahte dat lea juoga sivvan. Mun árvalan, dat fuođđarat dat asehuhttet čoliid, go bohccot borret daid.Dakkárat goit mat logiid jagiid borret fuođđariid, dakkáriin gal oaidná, ahte dain leat nu asehaš čoalit, diehtá Ánne.

"Buoiddes márffit leat visot buorit"

Márffit leat duoldan sáltečázis birrasiid diimmu. Ánne lea čuggon daid ain gaskkohagaid sákkiin, vai gikset eaige luoddan. Miella lea juo beassat smáhkestit.

– Seakka márfi lea buot njálgámus varasnaga, dat lea hui njálggat, dadjá Ánne.

Son čuohpasta bihtáža márffis ja bidjá njálbmái. Ja vel nuppige bihttá.

– Gal dat buoiddes márffit leat visot buorit, bohkosa Anni Näkkäläjärvi.