Suoma Sámedikki ja Johtolat- ja diehtojuohkinministeriija ráđđádalle duorastaga plánejuvvon Jiekŋameara ruovdegeainnus. Norgga ja Suoma johtolateiseválddiin leat bivdan čielggadeami áššis ja dat gárvánit boahtte mánu loahpas.

Ikte duorastaga Sámi kulturguovddáš Sajosa Solju parlameantasálii lávkejedje Sámedikki ja Johtolat- ja diehtojuohkinministeriija ovddasteaddjit ráđđádallat plánejuvvon jiekŋameara ruovdemáđijas.

– Mis lei hui buorre ságastallan ja ráđđádallan. Juogadeimme informašuvnna ja oažžuime olu buori áššái guoski dieđu, muitala johtolat- ja diehtojuohkinministeriija ossodathoavda, Risto Murto.

Sámedikki ovdanbuvttii ráđđádallamiin áibbas vuđolaš áššiid dego mii sámekultuvrra lea, muhto čiekŋalut áššiid dain ráđđádallamiin gieđahalle.

– Namalassii earenomážit dat ahte jos muhtun fidnus leat birasváikkuhusat de mot dat váikkuhit sámekultuvrii ja ban bokte váikkoba sámegielaid dillái de dat áddejumi huksen lei mu mielas dat deháleamos oassi maiddai dán ráđđádallamis, muitala Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio.

Johtolateiseválddiid čielggadeamit gárvánit boahtte mánus

Nu gohččoduvvon vuosttaš oassi dán fidnus lea fargga meaddá. Norgga ja Suoma johtolateiseválddiin leat bivdán čielggadeami ruovdegeainnus ja dat gárvánit boahtte mánu loahpas.

Odne áššedovdit leat addán dieđuid čielggademiin stivrenjovkui, mas lea earret eará Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio. Go čielggadeamit boahtte mánus gárvánit nu dat ovdánit johtolat ja diehtojuohkinministtar Anne Bernerii. Son de vállje maid bargá fidnuin. Murto goit oaidná ahte ain lea ávki ráđđádallat.

– Gal mii geavahit ávkin dán dieđu nu bures go vejolaš, juo dán vuosttaš áigodagas nappo dál jođus leahki čielggademiid olis. Geavahit dieđuid ávkin nu olu, go dál gerget, muitala Murto.

Jus johtolat ja diehtojuohkinministtar Anne Berner mearrida ovddidit ášši politihkalaš dásis, nu lassedieđuide lea dárbu, vaikko čielggadeamit leatge dahkon, oaivvilda Sanila-Aikio.

– Mun goit sávan ahte daid ságastallamiid vuođul maid odne mis leat leamaš de daid vuođul de dan johtolatdoaimmahaga čielggadeamis lohká ahte dárbbašit lassedieđuid dan ja dan sápmelaččaid guoskevaš áššiin, muitala Sanila-Aikio.

Kouvola-guovllus Mátta-Suomas leat movttiidan smiehttat oktavuođaid sámegillii báikenamaid bokte. Dan guovllus leat dolin ássan olbmot, geat hálle juoga sámegiela. Sin addin nama mielde maid olles Elimäki-guovlu lea ožžon namas. Nama duohkin jáhkket leat sámegielat alimus-sáni, mii čujuha báikkálaš joga gierajávrái.

– Dat sámivulgosaš báikenamathan muitalit dan, ahte mii lea muhtun muddui dieđus historjjálaš gálduidge vuođul, ahte Suomas lea miehtá dan dálá Suoma riikka orron ovdal suomagielhálliid sámegielaid hállit, dat leamaš dolos sámegielaid hállanguovlu, muitala Sámi allaskuvlla gielladutki Ante Aikio.

Sámegiela leat hállan dollin gitta Nuortameara gáttis. Dan čujuha maid Pyhtää-gieldda namma Suoma nuortamáttaoasis.

– Dat lea ovtta dakkár dan Kymi-eanu suorggi gáttis, ja dan duogábealde lea sámegielsátni "Buvccis - Bukcá", mii mearkkaša dego nuori dahje siidooali jogas, joatká Aikio.

Sámegielaid jáhkket hállan máddin badjel 1000 jagi áigge

Suomas leat valjis báikenamat, maid duogáža eai leat máhttán čilget. Nuorta-Suomas leat Koli-várri ja Suoma stuorámus jávri Saimaa. Sámis Giehtaruohttasis fas ceaggá Sáná. Dáid báikenamaid duogážis sáhttá leat giella, mii lea jávkan. Ášši fertege guorahallat ássanhistorjjá bokte, dadjá Aikio.

– Báikenamat soitet leat máŋgii hui boarrásat, ja sáhttet leat duháhiid jagiid boarrásat muhtun dáhpáhusain. De áibbas bures lea vejolaš, ahte Suoma guovllus lea hállojuvvon logi-guoktelogi giela dallego olbmot leat eallán velá bivddus ja de leamaš geađgeáigi.

Sámegielaid jáhkket hállan Mátta-Suomas badjel 1000 jagi áigge. Dasto nu gohčoduvvon gaskaáiggis dat álbmogat johttájedje davás go eanandoallu álggii. Máddin dološ olbmuid muitet báikenamaid ja máidnasiid bokte.

–Mu mielas dát dálá dilli Suomas go bohtet sisafárrejeaddjit, lea hearvás jurdda, ahte suopmelaččat leat iežage johtán daid seamma bálgáid, dadjá Maria Tigerstedt Elimäki ruoktoguovlomusea guottihansearvvis.

LK: Sámi musihkkaakademiijai joatkkaruhtadeapmi

Sámi musihkkaakademiija Ohcejogas oažžu joatkkaruhtadeami, muitala Lapin Kansa -aviisa. Sámi musihkkaakademiijai lea juolluduvvon prošeaktadoarjja Eurohpá guovloovddideami (EAKR) ja Interreg Sámi -ruhtarájuin. Prošeakta bistá guokte jagi, man áiggis lágidit vuosttas ja nuppi jagi oahpahusa. Dan maŋŋá studeanttat sáhttet čađahit čájehandutkosiid, vai sis lea vejolaš fidnet nuppi dási dutkkusduođaštusa. Guhkit áigge ulbmilin lea oažžut bistevaš musihkkalinjá Sámi oahpahusguovddážii.

Prošeavtta jođiha Ohcejoga gielda ja prošeavtta ovttasbargoguoibmin leat Sámi oahpahusguovddáš ja Sámi allaskuvla. Ovddit prošeavttas Sámi musihkkaakademiija fálai vuosttaš jagi sámemusihkkaoahpuid guokte jagi maŋŋálagaid.

Ohcejoga searvegoddái ohcet girkohearrá

Oulu bismagotti duopmokapihttalis lea ohcan láhkai Ohcejoga searvigotti girkohearrá virgi. Ohcejoga searvigotti girkoráđđi lea meroštallan girkohearrá virggi erenoamáš dárbun dáiddu bargat máŋggakultuvrralaš birrasis. Girkohearrá válljejuvvo njuolggo válggain. Ohcanáigi nohká guovvamánu 20. beaivvi.

Girkohearrá virgái ohcci báhppa galgá leat čađahan pastoráladutkosa ja searvigoddebarggu hovdema dutkosa. Virgi gáibida suomagiela erenoamáš njálmmálaš ja čálalaš máhtu sihke ruoŧagiela duhtadahtti ipmirdeami dáiddu. Virgái válljejuvvon olbmos gáibiduvvo suomagiela dáiddu lassin davvisámegiela dáidu dahje čatnašupmi dáiddu skáhppomii.

Sámegielat psyhkalaš dearvvašvuođabálvalusat maiddái Suoma ja Ruoŧa buhcciide

Finnmárkku buohcceviessu dieđiha, ahte Kárášjogas fállet sámegielat psyhkalaš dearvvašvuođabálvalusaid maiddái Suoma ja Ruoŧa buhcciide. SÁNAG vuostáiváldá buhcciid geat leat čujuhuvvon Region Jämtland Härjedalenis Ruoŧas ja Lappi buohccedikšunbires Suomas. Dán dahket ovttasbargošiehtadusa olis, mii dahká vejolažžan dan, ahte sáhttet fállat divššu buhcciide, guhte háliidit sámegielat- ja kulturheivehuvvondivššu. Dárbu dikšui guorahallojuvvo buohcci iežas riikkas.

Helssega sámegielat oahpahussii sáhttá almmuhit guovvamánu loahpa rádjái

Helssega Pasila-gávpotoasi vuođđoskuvlla sámegielat oahpahussii sáhttá almmuhit guovvamánu loahpa rádjái. Oahpahusas beroštuvvan boahtte čavčča vuosttaš luohká ja ovdaskuvlla oahppiid ja bearrašiid dieđut galget leat ollen Pasila vuođđoskuvlii dassážii vai oahpahus ollašuvvá. Sámegielat oahpahusas galget leat unnimustá vihtta oahppi, vai oahpahus álggahuvvo.

Divvojuvvon 22.1.2018 diibmu 12.16. Helssega Pasila-gávpotoasi vuođđoskuvlla sámegielat oahpahussii sáhttá almmuhit guovvamánu loahpa rádjái. Boastto diehtu lei, ahte dán vahkku bearjadaga rádjái.

Skammâkuuvijn vuosmuš peivi lii lam jo kuhháá párnáipeivi. Taan ive ohtâ kiäsutteijee filmâ lii Muumih. Filmâi lasseen láá pargopajeh. Unna Junná pargopaje, animaatio rähtim pargopaje, maht YouTuben puáhtá rähtiđ fiilmâid já ucebijd mainâspuudah.

Koskoho láá pargopäjeeh Aanaar sijdâlijd. Jieš festivaal peivi lii álgá tuorâstuv 25. peeivi love ääigi Sajosist.

– Fiilmâid čááhá kal keččâđ, mut pargopoojijd ličij pyeri almottiđ ovdâkietân, muštâl Tarja Porsanger, skammâkuuvij sundáttâllee.

Binna Bánna uđđâseh 22.1.2017

Skammâkuuvij ohjelm

Deanu čázadagain ožžo vássán guolástanáigodagas historjá unnimus luossasállaša. Dat čielgá Luondduriggodatguovddáža loguin. Jagis 2017 Norgga ja Suoma sálaš lei oktiibuot vádjit 61 tonna. Luke mielde unna sállašii váikkuhii ođđa Deanu guolástansoahpamuš ja guolástanráddjehusat. Maiddái diimmá geasi dulvvit váikkuhedje guolásteapmái ja sállaša sturrodahkii.

Deanu joga Suoma beale luossasálaš juohkásii báikkálaš guolásteddjiid ja turistabivdiid gaskal. Báikkálaš bivdit luossasállašis binnáš stuorát oasi.

Turistabivdiide buorre sálaš

Luke dieđuid mielde Deanu ođđa guolástansoahpamuš geahpedii Suoma beale turistabivdiid meari birrasiid 70 proseanttain ovddit jagiid ektui. Jagi 2017 guolástanáigodagas Deanu Suoma beale turistabivdit godde 14,2 tonna luosa. Ovddit jagi luossasálaš lei 22 tonna, váikko dalle guolásteddjiid mearri lei golmmageardásaš diimmáža ektui.

Norgga bealde turistabivdit godde oktiibuot 8 tonna luosa. Doppe luossasálaš stuorui guovtte -golmmageardásažžan ovddit jagiid ektui. Sivvan dasa lei dat, ahte suopmelaš guollebivdit sirdásedje Norgga beallái bivdit ja ostet lobiid doppe, go ođđa guolástansoahpamuš geahpedii sakka lohpejándoriid Suoma bealde.

Suoma ja Norgga beale báikkálaš guolásteddjiid sállašis birrasiid 45 proseantta goddui fierbmebivdduin. Eanaš báikkálaččat goddege luosaid stákkuin. Fierpmebivddu, buođđuma ja golgadeami hehttii dat, ahte Deatnu lei dulvvis measta olles geasi.

Sállašiid almmuheapmi bákkolažžan

Deanujoga luossasállašiid ja luossabivddu čuovvun lea oassin Suoma ja Norgga gaskasaš guolástansoahpamušas. Suoma bealde Deanu guolástan- ja sálašstatistihkain vástidan Luondduriggodatguovddáš ja Norgga bealde fas Tanavassdragets Fiskeforvalting.

Jagis 2017 fápmui boahtán ođđa guolástanláhka geatnegahttá luossabivdiid almmuhit luossasállašiin sihke Norggas ja Suomas. Dat guoská maiddái Deanu oalgejogaid.

Ohcejohkalaš Aarne Sujala leamašan juo logiid jagiid lappilaš Souvarit-čuojahanjoavkku fánsa. Sutnje heive sin musihka, go dat muitala Lappi-guovllu eallimis ja luonddus. Dat lea njuolga su musihkkasmáhka mielde.

– Mun lean oahpásmuvvan ja liikon maid musihkas. Musihkka lea dolvon mu fárus. Diedusge mun sámegillii háliidan buktit iežan ovdii doppe dansalávddiin, muitala Sujala.

Eanaš Souvarit-fánssat ásset Mátta-Suomas

Souvarit-čuojahanjoavku lea doaibman olles 40 jagi. Ávvujagi gutnin joavkku solista Lasse Hoikka Tervolas Mátta-Lappis johtá birra Suoma. Oskolaš fánssat leat dehálaččat.

– Fánssat mearkkašit olu, sii leat ustibat. Sii leat buorre ja somás joavku, rápmo Hoikka.

Go Aarne lea čuvvon nu guhká joavkku doaimma, sii leat šaddan oahpisin. Go joavku loaiddasta, son maid sáhttá gorŋgestit lávddi ala juoiggastit. Buorre fánssaid dihte sii leat dego okta stuorra bearaš, geai oktiičatná joavkku musihkka.

– Dovddán muhtin sápmelaš fánssa oalle buresge ja lean hui rámis sis. Láven máddin muitalit sis, ahte gal Lappisge leat duohtafánssat. Eanaš fánssat leat goittotge máddin, joatká Hoikka.

Go soames joavku gille vel čuojahit albma dánsamusihka, dat lea duohta fánsii oalle dehalaš.

–Mu mielas lea dat čohkke olbmuid. Čohkkejit olbmuid dansabáikkiide. Dat lea buot buoremus Souvariin, dadjá Aarne Sujala.

Nuoraidráđđi bivdá evttohasaid áššedovdelahttun

Suoma Sámedikki nuoraidráđđi bivdá evttohit áššedovdelahtuid nuoraidráđđái. Doaibmabaji 2018-2019 nuoraidráđđi vállje eanemustá vihtta áššedovdilahtu vuosttas čoahkkimisttis guovvamánu 11. beaivve.

Áššedovdelahttun sáhttá evttohit 15-17-jahkásaš sámenuoraid.

Evttohusaid guovvamánu 9. beaivvi rádjai váldá vuostá Sámedikki nuoraidčálli Kaisa Tapiola-Länsman.

Sameblod meneštuvai Guldbaggenis

Sápmelaš Amanda Kernell bagadallan Sameblod (sá. Sámevarra) vuittii ikte njealji sierra kategoriijás Ruoŧa Guldbaggen-galas. Guldbaggen lea Ruoŧa stuorimus filbmasuorggi bálkkašupmi.

Sameblod lei evttohassan čieža sierra kategoriijás.

Dá leat kategoriiját maid Sameblod vuittii:

Buoremus nissonváldorolla: Lene Cecilia Sparrok, Sameblod

Buoremus giehtačálus: Amanda Kernell, Sameblod

Buoremus čuohppanbargu: Anders Skov, Sameblod

Álbmotbálkkašumi Guldbaggen: Sameblod

Maŋimuš ovdajienastanbeaivi presideantaválggas

Otne lea maŋimuš beaivi jienastit ovddalgihtii Suoma presideantaválggas. Dán rádjai badjelaš goalmmátoassi Lappi eanagotti jietnavuoiggalaččain lea jienastan.

Aitosaš válgabeaivi lea sotnabeaivve 28.1.

Jus dalle válgga gávcci evttohasas oktage ii fidne eanet go beali jienain, de ordnejuvvo nubbi jienasteapmi guovvamánu 11. beaivve.

Sápmelaš nieidda joavku vuittii Tissot Neuchâtel -gilvvu

Suoma juniorjoavkku Team Fintastic vuittii junioriid joavkohábmenskeittema (su. muodostelmaluistelu) Tissot Neuchâtel -gilvvus Sveitsas. Team Fintastic -joavkkus lea mielde maiddái sápmelaš nieida Lumi Hetta, gean eadni lea Vuohčus eret.

Tissot Neuchâtel lea stuorra, riikkaidgaskasaš joavkohábmenskeiten gilvu, mii lea ordnejuvvon jagis 1999 Neuchâtel-gávpogis Sveitsas.

Team Fintastic -joavkku skeittema Tissot Neuchâtel -gilvvus sáhttá geahččat maiddái YouTubes.

Sámi musihkkaakademiijai lea juolluduvvon prošeaktadoarjja Eurohpa guovloovddideami (EAKR), Lappi lihtu ja Interreg Sámi -ruhtarájuin, mii dárkkuha dan, ahte Sámi oahpahusguovddáža SOG ordnen musihkkaskuvlen joatkašuvvá Ohcejogas boahtte čavčča.

Sámi musihkkaakademiija lea doaibman guokte lohkanbaji, 2015-2017, ja dalle dan ruhtadii Davvi-Suoma ealáhus- ja birasguovddáš sihke sámegielddat.

Ohcejoga gieldda ovddidan- ja ealáhushoavda Eeva-Maarit Aikio muitala, ahte dál dat skuvlen ordnejuvvo ovttas Sámi Allaskuvllain.

– Go dat ruhtadeapmi nogai nu mii smiehttagođiimet, ahte mo mii sáhtášeimmet joatkit dan ja min ulbmilin leage álo leamašan, ahte dat skuvlen livčče riikkaidgaskasaš, de nuba mii de ovttas Sámi Allaskuvllain ja SOG:iin mearrideimmet ohcat Interreg-ruhtadeami ja dál mii leat ožžon ruhtadeami ja beassat joatkit dan skuvlema, čilge Aikio.

Ovttasbargu Sámi Allaskuvllain ja gieldda eará fidnuiguin

Interreg Sápmi -ruhtadeami fidnen gáibida olles Sámi, rájáid rasttildeaddji ovttasbarggu. Guovdageainnu Sámi Allaskuvllas oassálastá skuvlemii dutkamušain sihke buvttada maiddái muhtin veardde oahpahusa. Dan lassin jurddan lea dat, ahte Allaskuvlla mánáidgárdeoahpaheaddji-studeantat sáhtášedje studeret Ohcejogas musihka oassin iežaset oahpuid.

– Gielda fas vástida fidnu geassimis, ja min oassi lea dat, ahte sáhtášeimmet doalvut musihkkaoahpahusa ja sámi musihkkapedagogiijá skuvlii ja mánáidgárdedoibmii, ja ahte maiddái dat musihkkastudeantat beasaše hárjehallat dain min oahppolágádusain, muitala Aikio.

– Nubbi dehálaš oassi mis gielddas lea dat, ahte sáhtášeimmet heivehit musihkkastuderema ja ealáhuseallima oktii. Ovdamearka dihte turismaealáhusas dárbbašit garrasit musihkkabeali olbmuid ordnen prográmma turisttaide, nappo mii geahččalat ovddidit daid áššiid.

Musihkkaakademiija lea dehálaš Ohcejohkii

Ohcejoga gieldda váldostivra ii leat vel mearridan man olu gielda doarju skuvlema ruđalaččat dahje ruhtadago obanassiige, muhto gieldda ovddidan- ja ealáhushoavda Eeva-Maarit Aikio sávvá, ahte gielda doarju Sámi musihkkaakademiija.

– Dat musihkkaakademiija mearkkaša olu Ohcejohkii, mis lea dat Áilegas-guovddáš, man davágeahčči lea plánejuvvon juste dan musihkkaskuvlema váras ja álgoálggusge lea leamašan ulbmilin, ahte fidnešeimmet bistevaš sámemusihkka skuvlema.

– Dat maiddái ealáskahttá min gili ja dainna mii basttášeimmet fállat skuvlenvejolašvuođaid buot Sámeguovllu nuoraide.

Plánejit guovtti jagi oahpahusa, mas fidne nuppi dási dutkosa

SOG:a musihkkaakademiija oahpahus lea leamašan ovtta jagi rávesolbmuide dárkkuhuvvon oahpahus. Boahttevuođas galggašii goittotge leat vejolaš, ahte dat oahpahus bisttášii guokte jagi ja das fidnešii dutkosa.

– Dál vuos lea ulbmilin ordnet ovtta jagi skuvlema, man maŋŋá buohkat, geat leat leamašan dan skuvlemis, sáhttet ohcat dan nuppi jagi skuvlemii, ja dan fidnu áigge galggašeimmet čielggadit fidnešiigo das dákkár oahpahusa, man ulbmilin lea oažžut dutkosa, lohká Eeva-Maarit Aikio.

Otne vuittii Girjása čearru Ruoŧa stáhta, go gearregaste hoavvarievttis Davvi-Norrlanddas, Ubmis.

Hoavvarievtti mielde Girjása čearus lea buoret riekti bivdit iežaset guohtuneatnamiin go stáhtas, muhto čearru ii goittotge ožžon rievtti hálddašit guovllu bivddu okto. Girjása čearru galgá ovttas Ruoŧa stáhtain hálddašit guolástusa ja bivddu čearu guovlluin Jielleváris. Dan lassin Ruoŧa stáhta gártá máksit diggegoluid.

Duogáš: Girjás-ášši álggii jagis 2009

Jagis 2009 stevdnii Girjása čearru Ruoŧa stáhta, go háliidii ieš hálddašit smávvafuođđobivddu čearu guohtuneatnamiin. Beannot jagi áigi, guovvamánus 2016, vuittii Girjása čearru diggeášši stáhta vuostá Jiellevári gearretrievttis. Stáhta goittotge guoddalii dan duomu hoavvariektái.

Áššis muitalii vuosttažin SR Sápmi.

Suoma Sámediggi guottiha jurdaga Suoma ja Norgga Sámedikkiid sihke stáhtaid oktasaš koordinerenjoavkku vuođđudeami čuovvut Jiekŋameara ruovdegeainnu guoski proseassaid.

Bearjadaga 19.1. lei Jiekŋameara ruovdegeaidnofidnu čuovvunjoavkku čoahkkin ja dat ášši lei doppe ovdan. Dan koordinerenjoavkku vuođđudeami lea evttohan Norgga Sámedikki.

Ovttasbargu dán áššis lea hui dehálaš, oaivvilda Suoma Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio.

– Sámedikkit ja stáhtat livčče ovttas nu, ahte váikkoba ovdamearka dihte válljejuvvo ovddidanláhkai dat Girkonjárgii manni ruovdegeaidnu, de Norgga beal Sámedikkis, Suoma beal Sámedikkis, ja Norgga sihke Suoma stáhtain livčče dakkár koordinerejuvvon proseassa dán oktavuođas.

– Ja dieđusge Suoma Sámediggi doarju dien evttohusa, lohká Sanila-Aikio.

Nu gohčoduvvon vuosttas muddu dán fidnus lea farga meattá. Norgga ja Suoma johtolateiseválddiin leat bivdán čielggadeami ruovdegeainnus ja dat čielggadeapmi gárvána boahtte mánu loahpas.

Anáris lágiduvvo guovvamánus vejolaš sámiid duohtavuohta- ja soabadallankomišuvnna ásaheapmái guoskevaš seminára. Suoma stáhtaráđi kansliija, vuoigatvuohtaministeriija ja Suoma sámediggi ordnejit buohkaide rabas seminára Sámekulturguovddáš Sajosis guovvamánu 10. beaivve.

Seminára dárkkuhussan lea riikkaidgaskasaš duohtavuođa- ja soabadallanproseassaid vásáhusaid speadjalastimiin láhčit vuođu buori duohtavuođa- ja soabadallanprosessii Suomas. Seminára streamejuvvo njuolga ja dat dulkojuvvo buot Suomas hállojuvvon golmma sámegillii, eaŋgalasgillii ja suomagillii.

Suoma ráđđehus lea golggotmánu 19. beaivve 2017 almmuhan, ahte dat álggaha sámiid áššiid guoski soabadallanproseassa. Vejolaš komišuvnna mandáhtas, namas dahje komisárain eai leat vel mearridan.

– Dál ođđajagimánus čielggaduvvo, leatgo komišuvnna ásaheapmái vejolašvuođat ja makkár eavttuiguin, dieđiha stáhtaráđi erenoamášáššedovdi Ánneristen Juuso.

Beaividuvvon 24.1.2018 dii 10:44: lasihuvvon Ánneristen Juuso tihttelii "várreduopmár"

Ovdal go oba čuvggoda, de áŋŋellaš boazodoalli Arvi Torikka ferte stáhta čorraga huhccalit eret vai bálle ráfis iežas ealuinis.

– Gártá iđđes ain skohtera bidjat johtui ja vuodjelit eret daid ovdalgo beassá biebmat dáid bohccuid. Máŋgii lea mannan dan láhkai, ahte go lean biebman, dat leat dan botta jo boahtán dat ealggat ruovttoluotta, muitala Torikka.

Bolesii dahkkon almmuhus ealggain

Anárjotleagis lea dál nu valjis ealga, ahte olbmot ballet dain ja Arvi lea gártan dahkat dain polesii almmuhusa.

Lappi bolesis nannejit, ahte sidjiide lea boahtán almmuhus Áŋŋela ealggain. Bolesat bivde fuođđogáhttensearvvi fitnat baldimen ealggaid eret, ja nu sii fitnege, muhto Torikka mielde ii mannan guhká go ealggat jorggehedje ja máhcce fas šiljuide.

Guovtte jándoris borret suoidnespáppa – šaddá divrrasin biepmat ealggaid

Torikka lea ieš láddjen alcces dálvvi várás suinniid. Dál iđit eahket oaidná mo ealggat borret lána vánibun. Okta suoidnespábba ii bistte guhká.

– Ovtta suoidnespáppa siste lea suoidni 600-700 kilo ja dat guovtte jándoris borret dat ealggat ovtta spáppa. Dat leat guđas gávcci elgii, ja dat go ija čužžot das, de dat lea iđđes viehka guorus dat spábba, šuohkiha Torikka.

Dego kaleandara dovddašedje, bivdoáiggi maŋŋá njolggistit Áŋŋelii

Áŋŋel lea ealggaid dálveguohtuneana ja deike bohtet dálvái ealggat Norgga bealdege. Ealggat orrot dovdamin kaleandara go dalán bivdoáiggi maŋŋá ihtet Áŋŋelii.

Torikka háliidivčče šilljoealggaide sierrabivdolobi.

–Gal dat galggašii sáhttit oažžut sierralobi šilljoealggaide. Mun lean geahččalange dan, muhto ii leat gullon mihkkige.

Sierrabivdolohpi vejolaš, muhto ii automáhtalaš

Fuođđogáhttensearvi fas muittuha, ahte áli ovddemužžan ferte viggat vuojehit ealggaid eret dáluid luhtte.

Sierralobi sáhttá ohcat fuođđoguovddážis, ággan ferte leat dat mo ealggat áitet olbmo heakka dahje opmodaga.

Jođánis čoavddus dillái ii oro leamen, dassái go čoavddus gávdno, Arvi ferte beare gamus dovdat leago boazoáiddis sealgge duohken lojes boazu vai vel lojit ealga.

Milja Guttorm gávpotsápmelašvuođa leanadáiddárin

Filosofiija magisttar Milja Guttorm, Ohcejogas eret, lea válljejuvvon vuosttas gávpotsámevuođa leanadáiddárin. Bargosadji lea Oulu-gávpogis.

Gávpotsápmelašvuođa leanadáiddára bargun lea ovddidit sámekultuvrra Lappi, Kainuu ja Davvebađaeatnama nappo Pohjois-Pohjanmaa gávpotguovlluin.

Milja Guttorm háliidivčče buoridit sámiid dili eandalii mánáid dihte.

– Buoridit dan, ahte gávpotsámiin maid livčče buorit vejolašvuođat gáhttet giela ja kultuvrra ja bajásgeassit mánáid maid gávpotbirrasis, nu ahte sis boađášedje maid giella- ja kulturberošteaddjit.

– Ja vai oaččoše dovdat, ahte dat sápmelaš eallin lea áibba dábálaš maiddái dáppe gávpogis maid, ahte dat ii leat moge eksohtalaš dahje marginálas, baicca dat lea min eallin, muhto mii dušše eallit dan dáppe gávpogis.

Leanadáiddára bargu álgá guovvamánus ja bistá gitta 31.12.2020. Gávpotsápmelašvuođa leanadáiddár bargá Dáidaga ovddidanguovddáža TAIKE kultuvrralaš máŋggabealatvuođa ja lihkadeaddjivuođa ovddidanprográmmas.

Divvojuvvon 24.1.2018 dii 11:50: Milja Guttorm bargu leanadáiddárin nohká 31.12.2020, ii 31.1.2020 nu mo álggus muitaleimmet.

Riekteministeriijá gullá sámeservviid oaiviliid sámediggelágas duorastaga

Sámediggelága válmmaštallandoaibmagoddi lea bovden sámeservviid gullandilálašvuhtii, mii ordnejuvvo Anáris, sámekulturguovddáš Sajosis duorastaga, 25. beaivve. Gullandilálašvuhtii eai beasa earágo bovdejuvvon servviid ovddasteaddjit.

Riekteministeriijá bovdehusreivve mielde dilálašvuhtii leat bovdejuvvon ovddasteaddjit nuortalaččaid giličoahkkimis, Sámiráđis, Aanar Sämmiliih-, Sámi Árvvut-, Vuohču sámiid-, Anarâšah-, Suomá Sámi Nuorat-, sihke Suoma sámiid guovddášsearvvis.

Gullandilálašvuođas lea ulbmilin ságastallat Sámedikkis addojuvvon lágas ja erenomážit dan sápmelašvuođa guoski 3 §:a rievdadandárbbuin.

Anarašah-searvvi ja Inarinmaan Lapinkylä-searvvit ovttasbarggus

Anarašah-searvvi ja Inarinmaan Lapinkylä-searvvi ovttasbargojoavku lea čoahkkimastán sámediggelága ođasmahttima olis. Sii gáibidit vejolašvuođa oassálastit Anár guovllu eanangeavaheami plánemii ja hálddašeapmái ja oaivvildit, ahte dálá láhka ii dorvvas sin rievtti dasa.

Sii hálidit maiddái, ahte sápmelašmeroštallan galgá bissut dakkárin go dat dál lea, ja ahte válggain guovlluid mielde meroštallojuvvon dihtomeari galgá rehkenastit jietnavuoiggalaččaid mielde.

Dasa lassin sii gáibidit, ahte lágas ásahuvvo anáraččaid ruovttuguovlu, man ovddasteddjiiguin galggašii ráđđádallat guovllu áššiid birra, ja dasa galggašii dorvvastit seammalágan rivttiid go nuortalaččain.

Helssegis ordnejit Mini-Skábmagovaid

Davviriikkalaš kulturčuokkis, City-Sámiid searvi sihke Skábmagovat-filbmafestivála leat čohkken sámefilmmaid, maid sii čájehit Helssegis 7. beaivve guovvamánu. Mini-Skábmagovain čájehit earet eará Mumeniid diidadálvvi, Samebloda, Sálbma-musihkkavideo, ja eará oanehisfilmmaid dego Nuoraid Jietna ja Eatnanvuloš lottit.

Dan lassin Mini-Skábmagovat -dáhpáhusas lea maiddái ságastallandilálašvuohta, mas háleštit sámikultuvrra čájeheamis filmmain. Dan ságastallandilálašvuođas leaba mielde filbmadahkki ja neavttár Suvi West ja Oskar Njajta Östergre, guhte lea okta Sameblod-filmma buvttadeddjiin. Dan ságastallama jođiha sámeaktivista, čálli ja City-Sámit -searvvi lahttu Petra Laiti.

Dárkilis prográmma sáhttá geahččat Facebookas.

Njellimis mihtiduvvui buolašolahus

Njellimis mihtiduvvui otne gaskavahko iđđes 7 áigge -36,8 ceahkki. Dat leige dán dálvvi buolášolahus. Maŋŋelabbos iđđes lea goittotge bivaldišgoahtán.

Maiddái Bohkás, Gihttel bealde, lei iđđes vuollel -36 ceahkki.

Ovddit buolašolahus mihtiduvvui Muonás vuossárija. Dalle doppe lei -34,6 ceahkki.

Eamiálbmogiid filbmafestivála Skábmagovat ordnejuvvo Anáris dál 20. geardde. Festivála álgá duorastaga, 25. beaivve mánáid- ja nuoraidbeivviin. Virggálaš rahpandoalut leat eahkes dii 18 muohtateáhteris. Rahpandoaluin čájehuvvo maiddái Yle Sámi nuoraidráiddu Sámi Sherlock pilohtaepisoda.

Skábmagovaid buvttadeaddji Aleksi Ahlakorpi lea addán Yle Sápmái iežas tipsaid dahje ávžžuhusaid, maid filmmaid erenomážit su mielas gánneha geahččat Skábmagovain.

Vuosttas oasis Ahlakorpi muitala, manin Davvi-Amerihkká eamiálbmogat ja sin filmmat lea váldofáddán dán jagáš festiválas.

Nuppi oasis fas Aleksi Ahlakorpi muitala, mo Sápmi ja Sámi filbmadahkkit oidnojit Skábmagovaid filbmavalljodagas, ja makkár sámefilmmat leat su mielas erenomážat.

Goalmmát ja maŋimuš oasis buvttadeaddji Ahlakorpi namuha vel ovtta Ođđa-Selándda maori-álbmoga filmmas. Dan lassin son muitala maiddái Anára idjadanvejolašvuođain.

Geahča Skábmagovaid neahttasiidduin dárkilis prográmma.

Eamiálbmogiid filbmafestivála Skábmagovat álgá odne 25.1. Anáris mánáid ja nuoraidbeivviin. Mánát besset oassálastit bargobájiide, geahčat ođđa animašuvnnaid ja oanehisfilmmaid sihke oaidnit davvisámegielat Mumeniid diidadálvi -filmma.

Nuorain fas lea vejolašvuohta oaidnit Yle Sámi ođđa nuoraidráiddu, Sámi Sherlock, pilohtaoasi ovdal almmolaš vuosttaseahkeda, mii lea duorastat eahkedis Skábmagovaid rahpandoaluin Guovssahasteáhteris. Nuoraide maiddai čájehuvvo Amanda Kernell filbma, Sámevarra, mii vuittii mannan vahkuloahpa njeallje Guldbaggen-bálkkašumi Ruoŧa Filbmainstituhta gálas.

– Dát leat vuosttas geardi, go mii sáhttit fállat sihke mánáide ja nuoraide sámegielat guhkesfilmmaid mánáid- ja nuoraidbeaivve. Lea hui earenomáš, ahte Sámi filbma lea dál dán dásis ja maiddái ahte buvttadeaddjit leat beroštuvvan jorgalit filmmaid maiddai sámegillii, illuda Skábmagovaid buvttadeaddji Aleksi Ahlakorpi.

Mánáid ja nuoraidbeaivvi maŋŋá Skábmagovat-festivála joatkašuvvá diibmu 16 Siiddas Arkiivvas: Stáluid eahket -čájáhusain, mas čájehuvvojit filmmat _Mo Sámi váldet _ja Vaikko čuođi stálu.

Virggálaš rahpandoalut leat duorastat eahkes

Skábmagovaid rahpandoalut álget 25.1. diibmu 18 Guovssahasteáhteris. Rahpandoaluin čájehuvvojit earet eará Lada Suomenrinne bagadallan musihkkavideo Rávdnji, Jarno Ranta-Knuuttila animašuvdna Rock bound heart, Jonathan Thunder animašuvdna Walk in dreams, Niki Rasmus Gobmemáinnas, Cara Mumford The oldest tree in the world ja Niki Rasmus bagadallan ja Yle Sámi buvttadan Sámi Sherlock.

– Filmmaid lassin rahpandoaluin besset gullat musihka, go lávddi ala bohtet Anna Näkkäläjärvi-Länsman ja Oarjannieiddat sihke Cheinesh Baitushkina, muitala Ahlakorpi.

Rahpandoaluid maŋŋá lea Sajosis Beaivvášteáhtera čájálmas, Snöfrid.

Sajosis vuvdet bileahtaid Sajosa čájáhusaide ja Sámemusea Siiddas Siidda, Sajosa ja Guovssahasteáhtera čájáhusaide. Duorastaga rahpandoaluide Guovssahasteáhterii lea nuvttá sisabeassan.

Neeta Jääskö jođihišgoahtá Sámi Duodji -searvvi

Sámi Duodji -searvvi ođđa stivra doalai ortniiduvvančoahkkima gaskavahku. Searvi válljii Neeta Jääskö searvvi ságajođiheaddjin. Searvvi vuosttas várreságadoallin doaibmá Marja Näkkäläjärvi-Jomppanen ja nubbin várreságadoallin lea Heidi Gauriloff.

Stivrra lahttun leaba Ilmar Laiti ja Anja Kaarret. Várrelahttun leat Heidi Hänninen, Hilma Länsman, Anni-Maarit Magga-Eira, Anne Maria Näkkäläjärvi ja Anniina Turunen.

Searvvi jagi 2017-2018 doaibmabaji ságadoallin lei Maarit Magga.

Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriáladoaimmahat ohcá geassebargiid

Sámediggi bálkkáha boahtte geassái anáraš-, nuortalaš-, ja davvisámegielat geassebargiid bargat oahppomateriálabargguid. Geassebargui sáhttá ohcat maiddái hárjehallin, jus ii leat ovdal bargan Sámedikkis. Hárjehallama eaktun lea, ahte studeanta fidne iežas oahppolágádusas hárjehallandoarjaga.

Friija bargoohcamuša galgá sáddet Sámediggái maŋimuštá 15. beaivve guovvamánu. Ohcamušaid sáhttá sáddet šleađgapoastta bokte čujuhussii info(at)samediggi.fi dahjege poastta bokte.

Lassedieđuid addá oahppomateriálačálli Hannu Kangasniemi.

Máttaráhkuid ládjogahpir -logaldallan ordnejuvvo otne Anáris

Ládjogahpir Dálvadasas – “Máttaráhkuid ládjogahpir” lea dáiddár Outi Pieski ja dutki Eeva-Kristiina Harlin oktasaš dutkan- ja dáiddaprošeakta. Prošeavttas soai dutkaba ládjogahpira sihke dutkamuša ja dáidaga vugiiguin.

Prošeavtta ulbmilin ii leat muitalit duohtavuođa ládjogahpira dahje dan historjjá birra, baicce čoaggit oktii dieđuid, govaid ja muitalusaid gahpira ja dan mearkkašupmi birra. Dan logaldallamis soai muitaleaba dutkanbohtosiid birra, sihke dan lassin duojár Jovnna S. Laiti muitala ládjogahpira čoarvvi nappo fiera duddjomis.

Davvisámegielat logaldallan álgá duorastaga dii 12 Sámi oahpahusguovddáža Lássegoađis.

Čuovža lea Anárjávrri dehálamos guolli

Luondduriggodatguovddáš LUKE muitala, ahte Anárjávrri guollesálaš lea bisson maŋimuš logi jagi áigge dássidin. Jávrris guolástit sullii 150-180 tonna jahkásaččat. LUKE mielde jagis 2016 badjel bealli dan sállasiš lei čuovža.

Yle Sääʹmjânnam lij oođeʹmmen jiijjâs radioprograammid.

Yle Sääʹm tueʹles –nõmmsaž vuõlttõõzz kuulak 5.2. ääʹljeeʹl čiâss 7-8 da tõn mâŋŋa kuulâk vuäʹmm toobdâs tâʹvvjânnamlaž tueʹlesvuõlttõõzz.

Še radio jeäʹǩǩääpeeiʹv lie oođeʹmmen. Dearvva! Tiõrv! Tiervâ! -vuõlttõs serddai 5. täʹlvvmannu ääʹljeeʹl čiâss 15:00- 16:00.

Beaiváduvvon 25.1.2018 dii 13:50: Leat sihkkon artihkkalis eret fáddágilkoriid #skábmagovat, #skabmagovat, #skábmagovat2018 ja #skabmagovat 2018, ja čoaggit sosiála media beaivdádusaid fáddágilkoriin #yledál ja #yleskábmagovat.

Mannan vahkus mieđihuvvon njealji spiehkastatlobi lassin mieđihedje vel spiehkastatlobiid njealji geatkki bivdimii, nappo Suoma fuođđoguovddáš lea mieđihan dál oktiibuot gávcci spiehkastatlobi geatkki bivdimii. Ođđa spiehkastatlobit mieđihuvvojedje Kainuu Hossa-Irni ja Halla bálgosiidda, sihke davás Neakkela ja Giema-Soabbada bálgosii.

Mannan vahkus spiehkastatlobit mieđihuvvojedje Guossámii Kallioluoma ja Oivanki bálgosiid oktasaš lohpeguvlui, sihke Lappi, Kuivasalmi ja Sállevári bálgosiidda. Dáid spiehkastatlobiin leat goddán jo njeallje geatkki.

Eanan- ja meahccedoalloministeriija lea ásahan alimus sálašmearrin gávcci geatkki, meahcástanjahkái 2017–2018.

Mieđihuvvon spiehkastatlobiid lassin Suoma fuođđoguovddážii leat boahtán spiehkastatlohpeohcamušat maiddái eará guovllus boazodoalloguovllus. Fuođđoguovddáš ii leat mieđihan daidda spiehkastatlobiid.

Mieđihuvvon spiehkastatlobiin lea ulbmilin eastadit earenoamáš vahágiid boazodoalus. Geatkái oiddolaš muohtadili mielde vahágat šaddet ovddit jagiid vásáhusaid vuođul olu dálve- ja giđđamánotbajiid áigge. Spiehkastatlobit leat mieđihuvvon ovttaskas getkkiid eallinguovlluide, maid leat gávnnahan dahkat olu vahágiid.

Spiehkastatlobiid sáhttá ásahusa mielde mieđihit dušše geatkenáli dikšunplánas meroštallojuvvon davvi ja nuortta boazodoalloguovllu nálledikšunguvlui, gos geatkki dahkan boazovahágat leat stuorámusat. Dát vejolažžan dahkkon válljejuvvon ja ráddjejuvvon bivdu ollašuhttá geatkkenáli dikšunplána.

Yle hoavda ja doaimmajođiheaddji Lauri Kivinen lea odne duorastaga almmuhan, ahte áigu guođđit dálu. Sivvan Kivinen lohká dan, ahte háliida vel ovdánit bargoeallimis.

– Mus lea vel nuppelot jagi áigi leat bargoeallimis, Kivinen ákkastallá.

Maiddái Yle ráđđehusa ságadoalli Thomas Wilhemsson nanne, ahte áššis ii leat makkárge dramatihkka.

– Ipmirdan su mearrádusa. Go jurddaša man ahkásaš Lauri Kivinen lea, de dat lea sihkkarit buorre mearrádus su bargokariera dáfus, dadjá Wilhemsson.

56-jahkásaš Kivinen lea doaibman Yle hoavdan gávcci jagi. Son čohkkedii hoavdda stullui Mikael Jungnera maŋŋá. Go Kivinen álggahii, de doaimmajođiheaddji virggi rievdadedje bistevaš virgin. Ovdal dan hoavddavirgi lei viđa jagi mearreáigásaš virgi.

Kivinen ii muital makkár bargui lea sirdáseamen, muhto gažaldagas lea goit priváhta suorgi.

Yle ohcagoahtá ođđa hoavdda dakkaviđe. Ohcan lea almmolaš, muhto Yle áigu geavahit maiddái njuolggoohcama.

Thomas Wilhelmsson ii hálit vel meroštallat makkár olbmo Yle lea ohcame hoavddavirgái.

– Mii geahččalit gávdnat dasa heivvolaš olbmo, geas lea máŋgga bealát máhttu.

Kivinen lea lohpidan dikšut hoavddabargguid dassážii go ođđa doaimmajođiheaddji lea válljejuvvon.