Anarâškielâlâš Martta Alajärvi luvâškuát Yle Uđđâsijd.
Vuossmuuh Yle Uđđâseh, main lii anarâškielâlâš uđâslohhee puátih onne vástuppeeivi Yle TV1-kanavast tijme 16:45. Maŋeláá taid puáhtá keččâđ meiddei Yle Areenast. Ive 2018 vuossâmuu ohhoost Yle Uđđâsijd nuorttâlâškielân luvâškuođij Sara Wesslin.
Yle Säämi hovdâ Maiju Saijets kommentistij ive aalgâst uđâstus návt:
– Uđâstus mield anarâš- já nuorttâlâškielâliih peesih pyerebeht uáinusân riijkâviijđosâš läävdist tast ko Yle Uđđâseh čáittojeh ubâ Suomâst Yle TV1-kanavast, muštâl Yle Säämi hovdâ Maiju Saijets.
Yle Uđđâseh algii ive 2013 já taan räi Yle Uđđâseh láá lamaš iänááš tavesämikielân. Yle Uđđâsij uđâslohheeh láá tääl Kaisa Aikio (tavesämikielâ), Inger-Elle Suoninen (tavesämikielâ), Sara Wesslin (nuorttâlâškielâ) já Martta Alajärvi (anarâškielâ).
Suoma Sáminuoraid searvvi ságadoalli Petra Laiti láve viššalit civkit Twitteras ja son čállá maid blogga, mas muitala iežas oainnuid sámepolitihkas.
Dán vahkus Petra Laitis lei čálus maiddái Suoma stuorimus aviissas. Helsingin Sanomat –aviissa čállosis Laiti buktá ovdan jurdagiiddis sápmelaččaid soardimis ovdamearkka dihte Deanu soahpamuša dahje Jiekŋameara ruovderaŧi huksenplánaid bokte.
Helsingin Sanomat –aviissa čállosa lei lohkan maiddái lappilaš riikkabeaiáirras Mikko Kärnä ja son jugiige Laitis čállojuvvon artihkkala iežas Facebook-seainnis.
Petra Laiti ii lean vuordán dákkár fuomášumi riikkabeaiáirasis.
– Vuosttas, maid mun fuomášin lei, ahte mu blogga oaččui trafihka vaikko mun in lean čállán maidege. Mun jurddašin, ahte sivvan dasa lea dat artihkal, muhto de mu Twitter-kontui boahtigođii ollu eanet ruskaboasta go dábálaččat. Ja bloggai maid boahtigohte hui ollu kommeanttat. Gárten giddet mu blogga kommeantavejolašvuođa, go dohko bođii nu ollu beare dušši boasta.
Petra Laiti blogge viššalit sámi áššiin. Helga West / Yle
Dien muttus Petra Laiti ii vel diehtán, ahte su jurdagat leat juhkkojuvvon Suoma ovtta viššalamos some-politihkkára Facebook-seainnis.
Guovddášbellodaga lappilaš riikkabeaiáirras Mikko Kärnä lei juohkán Petra Laiti birra čállojuvvon artihkkala Facebook-siiddustis oktan iežas kommeanttaiguin. Kärnä imaštalai, ahte mo muhtin olmmoš dovdá iežas leat dakkár sajádagas, ahte sáhtašii meroštallat ieš ovtta etnisitehta ja kultuvrra (sápmelaččat). Kärnä maid čálii, ahte Petra Laiti oaivilat leat su iežas, eaige ovddas buot sápmelaččaid oaiviliid.
– Dasto mun gullen mu ovtta skihpáris, ahte mu birra leat hállojuvvon doppe Facebookas. Lean oaidnán maid dat leat čállán doppe.
Laiti imaštallá, mo su potreahtas šattaige ságastallan sosiálamedias.
– Dashan šattai oalle guhkes digaštallan doppe Kärnä siidduin ja mun in dovdda stuorámus oasi dien olbmuin. Lei vehá ártet lohkat man ollu sis lei dadjat mu birra. Jurddašin, ahte dat lea muhtin eará Petra geas hállet, ahte in mun dovdda iežan diein kommeanttain.
Laiti ii lean vuordán dahje ráhkkanan iežas jurdagiid čalmmustahttimii ja dasa, ahte olbmot reagerejit nu garrasit.
– Máŋgasat leat sádden dieđuid, mas sii dadjet ahte sámit dahje mun váidalan menddo olu. Dahje dat dadjet aivve njuolgga, ahte mun galggašin heaitit hállamis medias dahje mun galggašin heaitit hállamis sámiid ja sámiid rivttiid beales, ja oktage ii beroš mii mus leat dadjamuš. Dasto leat boahtán aivve dakkár rasisttalaš kommeanttat.
Laiti lasiha, ahte Suomashan lea sátnefriijavuohta ja áššiin lea vuoigatvuohta ja galgáge ságastallat. Muhto dat, mii su mielas leamaš amas dán dáhpáhusas, lea olbmuid vuohki kommenteret su persovnna.
Laiti maiddái imaštallá manne riikkabeaiáirras Mikko Kärnä ii leat áŋgirabbot čuvvon dan, maid olbmot čállet su birra.
– Doppe su čállosa kommeanttain leat viehka persovnnalaš áššit mu birra gieđahallojuvvon. Dain ii leat mangelágan duohtavuohta dain olbmuin, geat leat mu cuiggodan. Son ii váldde ovddasvástádusa dain kommeanttain, mat dohko leat ihtán ja mat leat čielgasit eahpeáššálaččat, fuomášuhttá Laiti.
"Ovdamearka vuogis, mo sámi jiena geahččalit sihkut servodatlaš ja almmolaš ságastallamis"
Gávpediehtagiid magisttar ja varas servodatdiehtagiid magisttar Pirita Näkkäläjärvi dutkkai iežas Dissertation- dahjege magisttarbarggustis sámiid sátnefriijavuođa.
Yle
– Petra Laiti vásihan sosiálamedia stoarbma lea fenomenan munnje oahpis sihke persovnnalaččat ja oahppobarggu bokte. Dat lea ovdamearka vuogis, mo sámi jiena geahččalit sihkut servodatlaš ja almmolaš ságastallamis, Näkkäläjärvi dadjá.
Näkkäläjärvi jearahalai oahppobargosis 15 olbmo. Son jearahalai sámi aktivisttaid, dáiddáriid ja politihkkáriid sámiid sátnefriijavuođas, ja buot jearahallamiin bođii ovdán dát seamma temá, sámiid jávohuhttin almmolaš ságastallamis.
– Dat vuosttas ášši, mii bođii ovdan mu Dissertation-barggus lei, ahte sámit vásihit ollu jávohuhttima, mas dánge dáhpáhusas lea sáhka.
– In mange namas bija gažaldatvuložin geange vuoigatvuođaid buktit iežas oaiviliid ovdan. Muhto lean buktán earálágan oainnu dán ságastallamii ja dadjan, ahte Petra Laiti ii ovddas universála vugiin buot sápmelaččaid oainnuid vaikko Helsingin Sanomat –artihkkalis dakkár oainnu oažžuge.
Kärnä mielas das lea mearkkašupmi, ahte jus olmmoš boahtá almmolašvuhtii oaiviliiddisguin, dalle su oaiviliid lea vuoigatvuohta kritiseret ja árvvoštallat.
– Petra Laiti ieš manai mediai, Helsingin Sanomat -aviisii persovdnan ja dieđusge dalle go kommentere dákkár artihkkala, de persovdna boahtá nama dásis ovdan. Muhto mange dásis dás ii leat heivehuvvon argumenteren, mii čuozášii Petra Laiti persovdnii.
Petra Laiti lea imaštallan, manin Mikko Kärnä ii dárkilabbot čuovo ja čorge eará olbmuid čállin eahpeáššálaš kommeanttaid sosiálamedia lávddistis.
Kärnä dadjá iežas sihkut eahpeáššálaš kommeanttaid dalán go daid fuomáša.
– Dán dáhpáhusas in máhte njuolga dadjat man ollu, muhto váile logenar kommeantta lean doppe seainnis gártan sihkut. Lean álot dadjan, ahte mu siidduin galgá ságastallat áššálaččat, iige galgga geavahit dakkár argumenterema, mii čuozašii persovdnii.
Kärnä mielde dán dáhpáhusas olbmot eai leat áitán Laiti, muhto doppe leat leamašan dakkár kommeanttat, mat leat leamaš eahpeáššálaččat ja guoskan Laiti persovdnii.
Politihkadutki: Beaivádeapmi čalmmustahttá persovnna ja ášši
Lappi universiteahta stáhtadiehtagiid lektor ja politihkadutki Tapio Nykänen guorahalai Yle Sámi bivdagis Mikko Kärnä Facebook-beaivádeami, mii guoskkai Petra Laiti.
Sauli Antikainen / Yle
Nykänen buktá ovdán moadde fuomášumi. Su mielde Mikko Kärnä sosiálamedia beaivádeami sáhttá oaidnit guovtti láhkai.
Vuosttažettiin beaivádeami sáhttá dulkot dábálaš politihkalaš ságastallamiin, mas politihkkár fuomáša gos nu ášši, man son háliida kommenteret ja čalmmustahttit sosiálamedias.
– Dán áššis leat ihtagat goappásge. Kärnä lea čalmmustuhttán ášši, masa son dávjá váldá beali. Muhto dego sosiálamedias máŋgii geavvá, de beaivádeamit maiddái čalmmustahttet olbmo persovnna vaikko ulbmil ii livčče dan dahkat.
Nykänen lokte ovdan beaivádeami sisdoalus dan, ahte Petra Laiti persovdna lea oidnosis ja su namma boahtá máŋgii ovdan. Dán sullasaš beaivádemiin boađusin sáhttáge leat dat, ahte olmmoš oažžugoahtá juobe vaššiboasttaid.
– Jus politihkkára sáhttá gáddit ádden, ahte su doaimmain leat dákkár čuovvumušat, de sus leat oasseovddasvástádus.
– Sámiide guoski ságastallamis lea ainge dakkár iđa, ahte ieš fáddá báhcá duogábeallái ja olbmot ságastallagohtet das, ahte leago olbmos riekti hállat dán áššis vai ii, loahpaha Nykänen.
Ságastallan áššis joatkašuvvá sosiálamedias ainge
Petra Laiti somestoarbma ii leat velge váidon. Maiddái Mikko Kärnä Facebook-siiddus ságastallet ain hui viššalit áššis ja máŋggatlogit kommeanttat leat ihtán vuosttas beaivádeami maŋŋá.
Juovllaid sulaid kursa lei earenomáš heittot, okta euro mávssii juobe logi kruvnnu. Dat oidno Suoma rádjegávpejasaid vuovdinloguin.
– Sihkkarit dat oidno. Dárkilis vuovdindieđut leat vel dušše mu oaivvi siste, muhto gal olbmot smihttet dan. Eandaliige go ostet juoidá stuorát.
– Mii vuovdit gielkábiktasiid ja doppe dat lea oidnon. Juovlaskeaŋkange oste unnit dávviriid, govvida Pohjanrinne váikkuhusaid.
Else-Marie Isaksen ii gávppaš dál Suomas heajos ruhtakurssa dihte.Vesa Toppari / Yle
“Go kursa buorrána, de vuolgit olles čorragin fas Supmii”
Go mannat Gáregasnjárggas Norgga beallái Kárášjohkii, kruvnnu kursa lea dat, mas olbmot hállet ja man sii čuvvot, muitala Else Marie Isaksen. Son gávppašii dál ruoktoriikkastis kurssa dihte.
– Joo, mun gal čuovun dárkilit. Dál ii gánnit vuolgit Gáregasnjárgii gávppašit nu olu. Dál lea dušše mielki ja diesel maid gánniha oastit.
– Ferte doarjut maid Kárášjoga gávppiid ja dat gánnáha justa dál, muhto go kursa buorrána, de vuolgit olles čorragin fas Supmii, muitala Isaksen.
Norgga kruvnna kursa lea láhtten máŋga jagi ná, ovdal juovllaid hedjona, ođđajagimánus fas buorrána, dan nanne maiddái Eanodagas rádjegávpejas Erkki Rantakokko. Su vuovdin lea maid unnon kurssa dihte.
Gávpejasat dihtet, ahte kruvnnu kursa niedjagoahtá dál gulul, nu dat dahká juohke jagi dáid sulaid. Dál dat lea 9,6 sulain (Nordea), muhto buot buoremus kursii lea vel mátki, dadjá Pohjanrinne.
Buot dain doaimmain gáibiduvvo sámekultuvrra dovdan ja sámegiela máhttu. Dan lassin bargis galgá leat vásáhus ja skuvlen sosiála- ja dearvvašvuođasuorggis. Lassedieđuid dain bargguin addá SámiSoster -searvvi doaimmajođiheaddji Ristenrávdná Magga. Bargoohcamušaid galgá sáddet Sámi Sosterii maŋimuštá ođđajagimánu 26. beaivve.
Gihttela girdimášenbártti sivva lea čielgamin
Gihttela girdigiettis ođđajagimánu 4. beaivve dáhpáhuvvan lihkohisvuođa dutkan ovdána. Lihkuhisvuođas girdikapteaidna jámii, go girdi uksa beaškkehii su ala, go lei rahpamin girdi uvssa. Lihkuhisvuođadutkanguovddáš (OTKES) lea dutkan bártti siva, ja lea gávnnahan, ahte girdi sisa lei šaddan alladeaddu, man dihte uksa rahpasii fámuin.
Dutkamiid jotket ain, vai sáhttet buoridit dorvvolašvuođa ja eastidit seammasullasaš bárttiid boahtevuođas. Dutkan gárvána jahkebeali dahje jagi siste.
Girdikapteaidna jámii Gihttela girdigiettis 4.1.2018, go girdi uksa beaškkehii su ala.Lihkuhisvuođadutkanguovddáš / Onnettomuustutkintakeskus
Meahciráđđehus ohcá fas sávzagehččiid Leammái ja Ohcejohkii
Norgalaš Finnmarken-bláđđi hálida Davvi-Suoma fitnodagaid máinnustit sin bokte
Finnmarken-bláđi ovddasteaddjit bohtet Suoma beallái doallat dieđihandilálašvuođaid das, mo fitnodatdoallit sáhttet vuovdalit ja máinnustit fálaldagaideaset Davvi-Norgii sin bláđis ja neahttasiiddus.
Teáhtera arkiteakta, anárlaš Kauko Ljetoff mielas dán jagaš muohtadilli teáhtera huksemii leamašan buorre.
– Oalle buhtis muohta ja doarvái olu maiddái. Buot buoremus dilli lea dalle go lea vahku siste muohttán ja lea moaddelot gráđa buolaš, muhto ii dát dán jagašge leat fuones. Njuolgga meahcis goivojuvvon muohtagis ii sáhte hukset, muohta galgá orrut vehá áigge. Dál de lei buorre čoakkádus ja buorre hukset, čilge Ljetoff.
Akademihkkarat evttohit Árktalaš ráđi Nobel ráfibálkkašumi oažžun
60 akademihkkara miehtá máilmmi evttohit árktalaš ráđi Nobel ráfibálkkašumi oažžun, muitala Eye on the Arctic. Suomagillii áššis muitala Lapin Kansa -aviisa.
– Árktalaš ráđđi lea buorre málle stáhtaid gaskasaš oktavuođas ja ánssáša Nobel ráfibálkkašumi, dutkijoavku čállá evttohusastis Nobel-komiteai.
Árktalaš ráđđi lea gávcci árktalaš stáhta hálddahusa forum, man ulbmilin lea ovddidit bistevaš ovdáneami ja birassuodjaleami árktalaš guovllus, ja ovddidit maiddái stáhtaid ja eamiálbmogiid ovttasbarggu. Dat lea vuođđuduvvon jagis 1996. Lahttoriikkat leat Suopma, Ruoŧŧa, Norga, Islándda, Danmárkku, Ovttastuvvan stáhtat (USA), Ruošša ja Kanada. Juohke lahttoriika jođiha Árktalaš ráđi guokte jagi hávil. Suopma jođihišgođii Árktalaš ráđi miessemánus 2017.
Suopmelaš boaldámušfitnodat ST1 lea mielde Davvi-bieggamillofidnus, mas leat plánemin hukset bieggamillopárkka Nuorta-Finnmárkui, Davvesiidda ja Deanu gielddaide. Plánan lea maiddái geassit Suoma beallái stuorra elfápmolinnjá, man geažil Davvi-Suoma váldofierpmi galggašii nanosmahttit.
– Fidnu lea áibbas álggus. Dán muttus min oaidnu lea dat, ahte go mii hálidit goahcat dálkkádatrievdama ja geahččalit gávdnat buorre vugiid hukset ođasmuvvi energiija, de mii čielggadat, mat livčče dat molssaeavttut dan ollašuhttimii áiddo dál, čilge ST1 prošeaktahoavda Marja Kaitaniemi Yle Sápmái.
– Dain ledje plánat, maiguin dat binnáš rahpe maid dat leat áigumin, ja eat mii gal dan doivon daid min duoddariid badjel boahtit, ahte bálggus ii áiggošii, ahte dat manašii bálgosa čađa, dadjá Gálddoaivvi bálgosa boazoisit Vesa Länsman.
ST1 prošeaktahoavda dadjá, ahte sii eai áiggo veagal dan bargat, jus báikkálaččat ja gielda vuosttildit.
– Mis lea ST1:s áibbas čielga oaidnu dasa, ahte mii guldalit báikki olbmuid ja váldit duođas dan máhcahaga, maid mii oažžut. Mii eat ovdamearkan bieggafápmofidnu vuolgge gostige ollašuhttit, jos báikkálaš dásis dan vuostálastet ja jos gielda dadjá, ahte dat ii heive.
– Ovdamearkka dihte go Ohcejohka lea gul dahkan prinsihppamearrádusa, ahte bieggafápmu ii deikke boađe, nu mis eai leat dáppe fidnut jođus. Mii váldit álo duođas báikkálaš čanusjoavkkuid oainnuid, lohpida Kaitaniemi.
Ealáhusministtar ii jáhke fidnui
Seamma áigge, go Kaitaniemi ST1:s galledii Ohcejoga, deaivvai maiddái ealáhusministtar Mika Lintilä Ohcejohkii. Vaikko Lintilä oaivvildage, ahte energiijaáššit gullet viste-, energiija- ja birasministtar Kimmo Tiilikainenii, lei son gearggus kommenteret Davvi-bieggamillopárkka plánaid.
– Dat lea munnje vehá váttis áddet dan, ahte Suomas váldofierbmi nannejuvvošii norgalaš fidnu dihte ja daid goluid galggašedje suopmelaš elrávnnjegeavaheaddjit de máksit.
Ealáhusministtar Mika Lintilä ii ádde, manin váldofierpmádat nannejuvvošii Suomas norgalaš fidnu dihte.Vesa Toppari / Yle
Suoma váldofierbmefitnodat Fingrid ii váldde njuolga badjelasas fierpmi nanosmahttima
– Jos Suoma ja Norgga ministeriijain árvalit ahte dárbu lea, dalle laktingeatnegasvuohta gulašii Fingridii. Dat fápmolinnjá goittotge livččii friddja geavahusas elfápmomárkaniin, dadjá Laurila.
Laurila čilge maiddái, ahte jos Grenselandet AS, mii lea bieggafápmofidnu ollašuhttimin, ohcá rádjálinnjálobi bargo- ja ealáhusministeriijain Suomas ja Norggas ja oažžu dan, dalle fitnodat sáhttá ieš hukset fápmolinnjá rájá rastá.
– Dalle fitnodat hukse dan ieš, ja Fingrid dasto čujuha dasa laktinsaji Suoma váldofierbmái, dadjá Laurila.
– Ii leat šat nu somá gilvalit go lávii ovdal, mii leat máŋggaid jagiid gilvvohallan ja leat olu olbmát šaddan, geaiguin de beasai álot deaivvadit gilvvuid oktavuođas, dadjá Mikkel Andreas Eira.
– Nugo mun diibmá fitnen ovtta gilvvus Äkäslompolos, ja dovden iežan verddiiguin ahte sii ledje vuordán mu dohko, ja nu illudedje go mun ledjen doppe. Dat lea mu mielas hui stuora dáhpa go in beasa iežan olbmáiguin gilvvohallat, oaivvilda Eira.
– Dathan leage nu, ahte heargegilvvuid leat álgán lágidit dan dihte, vai badjeolbmot besset gosa nu čoahkkanit ja háleštit boazodili birra, veardidit ja doalvut dan boazodili ovddosguvlui, ja dat gilvohommá lea leamašan de das fárus.
– Dál, go eai beasa nu olu šat čoahkkanit, ovdamearka dihte mii eat dál Dáža beale badjedilis dieđe šat seamma olu go ovdal, ahte mo doppe barget ja láhttejit, go mii eat beasa gosage čoahkkanit, šuohkiha Länsman.
Mikkel Andreas Eira vuordá dan beaivvi, go besset fas Supmii gilvalit.
– Dan beaivvi mun háliidan, dan beaivvi mun vuorddán, ja jus dat beaivi ii boađe, nu mun gal balan dat heargevuodjin nohká dáppe Sámis.
Falimus nulpu ii vealttekeahttá vuoittege
Mika Länsman maiddái smiehttá, ahte vuoitágo dat duođaige falimus heargi obalohkáige.
– Livčče olu somát, jus buot hearggit, mat leat gilvvus mielde livčče doppe gilvvus fárus, de mii gávnnašeimmet dan buot buoremus hearggi.
Mika Länsman eahpida, vuoitágo dat buot falimus nulppu go buohkat eai beasa gilvalit.Kirsti Länsman / Yle Sápmi
– Dálhan lea nu, go lea ráddjejuvvon oassi eret, de mii eat dieđe, gean nulpu lea buot buoremus ja buot jođánamos, dalle 2000-álggus ledje gonagasgilvvus dažat mielde, ja dalle duođaige go vuittii dan gonagasgilvvu dahje gilvvu gos beare, de don dihtet ahte dat buoremus nulpu lea dat, gii lea vuoitán. Dál go dat lea ráddjejuvvon nu dat ii leat čielggas.
Anarâškielâ servi almostit neljii ivveest Anarâš-loostâ, já ohtii ivveest Anarâš-kalender.
Anarâškielâ seervi ihe- já toorjâjesânij jeessânmáávsu mäkseeh uážžuh Anarâš-loostâ lasseen meid kalender. Anarâš-lostâ vuolgâttuvvoo meid puoh anarâššâid, veik ij liččiigin seervi jeessân. Loostâ kávná meid Interneetist.
Anarâškielâ seervi jeessânaašijn västideijee, Petter Morottaja, muštot, et jis juáháš kii ij lah finnim kalender, veik lii uv máksám jeessânmáávsu, kannât väldiđ ohtâvuotâ sunjin čujottâsâst callee(a)anaraskielaservi.fi.
Sun jieš ij vuolgât loostâ teikkâ kalender, mut muštâl täst ovdâskulij.
– Jos kiinii ij lah oovtâ ihán máksám jeessânmáávsu, te ij sun leggistuvvuugin val meddâl seervist, iätá Petter Morottaja.
Ive 2018 anarâškalender.Anja Kaarret / Yle
Táválávt Anarâš-loostâ toimâtteijee vuolgât loostâid já kalenderijd
Anarâškielâ siärván servâmmáksu lii vittâ euro, mii máksoo ohtii. Ton maŋa ihejeessânmáksu lii love eurod.
– Mist lii meid taggaar miärádâs, et jis kiinii ij lah viiđâ ihán máksám jeessânmáávsu, te tot talle majemustáá iäruttuvvoo seervist, muštot seervi jeessân aašijn västideijee Petter Morottoja.
Oarjánnieiddat lea vudjon árbevirolaš, nieiddaid sogaid oarjánsámiid luđiid oahpahallamii ja ovdanbuktimii. Mielde leat Gova-Lásse Joavnna Lars-Jona nieiddat; 12-jahkásaš Máret-Elle ja 14-jahkásaš Inger-Anni Valkeapää, ja 14-jahkásaš Maren Elle Mäkitalo dehe Ovllá Ovllá Máreha ja Ergon Duommá Ánne Ándde Maren Elle. Joavku šattai Gárasavvona skuvllas muhtun jagi das ovdal, go beakkánis juoiganartista, oahpaheaddji Vilgon Máreha Anna-Reetta, Anna-Reetta Niemelä oahpahii nieiddaid. Anna-Reettain joavku searvvai Sáminuoraid dáiddadáhpáhussii ja das sii movttáske juoigamis.
– Beroštuvvagođiimet min sogaid dološ luđiin. Lei gelddolaš gullat arkiivabáttiin máttarádjá luođi ja boktit dan ođđasit eallit juoigamiin ieš, Maren Elle Oarjánnieiddat-joavkkus muitala.
Bagadallin jovkui leat Anna-Reetta Niemelä lassin leamaš earret eará juoigit Åsa Márgget Anti ja Biret Ristin Sara. Dál Oarjánnieiddat barget sámi musihkar Anna Näkkäläjärvi-Länsmaniin. Joavkku doaimma leat dorjon Suoma kulturruhtaráju Lappi ruhtarádju ja Sámiráđđi.
Joavku juoigá Skábmagovaid nuoraidbeaivvi rahpama oktavuođas duorastaga 25.1., ja joavkku sáhttá maid gullat bearjadaga festivála eahketdáhpáhusas, goas lávddi ala bohtet maid Amoc, Ailu Valle ja Ánnámáret.
Nammaduvvon filmmat leat Suvi West filbma Under two skies, Inga-Wiktoria Påve ja Anders Sunna Morit Elena Morit, Amanda Kernell I will always love you, Kingen, Ellen-Astri Lundby _Brennende minner _ja Ann Holmgren Volcano.
TIFF lea Norgga stuorámus filbmafestivála ja lágiduvvo 28. geardde. Festivála lea álgán 15.1. ja nohká sotnabeaivve 21.2.2018.
Pauliina Feodoroff bagadallan Co2lonialNATION lea nu gohčoduvvon dokumeantateáhter, mii dáidaga vugiiguin hukse duohtavuođakomišuvnna teáhtera lávddi ala. Teáhterbihtá temá lea kolonialisma ja dat gieđahallá Suoma, Ruoŧa, Norgga ja Ruošša stáhtaid gaskavuođa sápmelaččaid ektui.
Inger-Mari Aikio nuortalaš- ja anárašgielat mánáidskearrut leat evttohuvvon Teosto-bálkkašupmái
Anárašgielat Ima ja Heli párnááh ja nuortalašgielat Ima da Tiina päärna mánáidskearrut leat evttohuvvon Teosto-bálkkašumi oažžun. Dál ovdaduopmárat galget mearridit, sáddejitgo skearruid aitosaš evttohassan Teosto-bálkkašupmái. Inger-Mari Aikio skearrut leat máilmmi vuosttaš nuortalaš- ja anárašgielat mánáidmusihkkaskearrut.
Divvojuvvon 19.1.2018 diibmu 15:06: Muitaleimmet vuos, ahte Inger-Mari Aikio Ima ja Heli párnááh ja Ima da Tiina päärna -skearrut leat máilmmi vuosttaš nuortalaš- ja anárašgielat musihkkaskearrut. Dat leat goittoge máilmmi vuosttaš nuortalaš- ja anárašgielat mánáidmusihkkaskearrut.
Suoma diehtodoaimmahat STT neahttasiiddu bloggas lea guorahallon ehtalaš govvageavaheapmi ja dat, mo govaid sáhttá geavahit dieđiheames dásseárvosaččat ja máŋggabeallásaččat.
Bloggas muitalit, ahte gažaldagat ehtalaš govvageavaheames laktásit earret eará ovdáneaddji riikkaid govaide ja dakkár olmmošjoavkkuide, geaidda eará olbmot čatnet iešvuođaid sin etnalaš dahje nu gohčoduvvon nálleduogáža vuođul, dego ovdamearkka dihte sápmelaččat, ruškadat ja čáhppadat, ja olmmošjoavkkuide, geat leat vehádagaid sullasaš sajádagas, dego nissonolbmot.
STT bivddii sápmelaččaid, lámisolbmuid ja homo-, lesbo-, bi-, trans-, inter- ja queer- nappo LHBTIQ-olbmuid ovddasteaddji áššedovdiin, makkár sin mielas lea vuogas vuohki geavahit sin govaid, ja makkár ii.
Bohtalastinfidnu vuostálastit buktet ovdan, ahte Suttesjoga guovllu sisa plánejuvvon čáhcefidnu muitala dan ruossalasvuođas, man nubbin oassebeallin lea priváhta olbmuid dienas ja nubbin oassebeallin sámiid árvomáilbmi. Suttesjoga bealušteaddjiid mielas sámiid máilmmioainnu mielde Suttesjogas lea ain vuoiŋŋalaš mearkkašupmi.
– Sápmelaččaid konteavsttas bassivuohta laktašuvvá nannosit olbmo identitehtii dan láhkái, ahte oktonas olbmo ja soga identitehta riegáda guovllu ja guovllu báikkiid degomat bálvvosbáikkiid, bokte. Sámiid kulturárbi lea kollektiivvalaš árbi ja danin dan ávkkástallamis ja geavaheamis mearriduvvo ovttas ja mielalassii ovttaoaivilis, cealkámušas oaivvildit.
Nubbige oaidnu áššái gávdno
Ohcejohkalaš Jouni Tiemann álggahii sosiála medias ságastallama, masa son lei luoikkahan vuođu čáhcebohtalastinfidnu vuostálastiin. Das son bivdá fidnu bealušteddjiid čájehit sihke Meahciráđđehussii ja Suttesjoga bealušteddjiide oainnuset bohtalastinfidnu ja Suttesjoga gávppálaš ávkkástallama beales.
– Mu mielas čáhcebohtalastinfitnodat lea buorre jurdda, lei juo 2000-logu álgobealde, go dat mannan háve plánejuvvui. Hálidin čájehit, ahte guottihan fidnu ja sávan, ahte earátge čájehivčče. Mu mielas livččii buorre, ahte Ohcejohkii basttášedje dahkat bargosajiid earáge surggiide, go boazodollui, turismaealáhussii ja almmolaš sektorii, dadjá Tiemann Yle Sápmái.
