SOG ođasmahttimen nuortalašgiela ja -kultuvrra oahpuid

Sámi oahpahusguovddáš SOG lea plánemen oahppojahkái 2018-2019 nuortalašgiela ja -kultuvrra 60 oahppočuoggá skuvlema. Dálá 40 oahppovahkku nuortalašgiela ja -kultuvrra oahpput ordnejuvvojit virtuálalaččat, ja dat bistet guokte jagi.

SOG leage dál guorahallamen, ahte galgetgo ođđa oahpput ordnejuvvot virtuálalaččat vai lágášoahpahussan. Kommeanttaid ja oainnuid áššis sáhttá sáddet Outi Länsmanii, čujuhussii outi.lansman(at)sogsakk.fi ođđajagimánu 15. beaivvi rádjai.

Roavvenjárggas ordnejit golmma sámegiela oahpahusa

Roavvenjárgga gávpot ordne anáraš-, nuortalaš-, ja davvisámegiela gáiddusoahpahusa ja vejolašvuođaid mielde lágášoahpahusa 1-9.luohkáide boahtte čavčča rájes. Maiddái logahaga oahppit sáhttet stuđeret gáiddusoahpahussan. Gáiddusoahpahus lágiduvvo Sámi oahpahusguovddáža virtuálaskuvlla bokte.

Roavvenjárgga sámiid MII-searvi ávžžuha vánhemiid dál almmuhit mánáidasaset njuolga skuvllaid rektoriidda. Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriáladoaimmahaga skuvlenčállis sáhttá jearrat veahki.

Oahpahus lea A2 giela nappo vieris- dahjege nuppi giela oahpahus.

Evttohasaid ásaheapmi girkoválggain lea álgán

Davvi-Suoma searvegoddeovttastusa nappo Anára ja Ohcejoga searvegottiid girkoválggaid evttohasaid ásaheapmi lea dál álgán ja dat bistá ođđajagimánu 29. beaivvi rádjai.

Válggain válljejit 21 lahttu Davvi-Suoma searvegoddeovttastusa oktasaš girkostivrii olles dán loahppajahkái, ja čuovvovaš njealji jagi badjái, mii álgá jagi 2019 álggus. Ohcejoga searvegottis válljejuvvo vihtta lahtu ja Anára searvegottis 16 lahttu.

Dan lassin válljejuvvo lahttut Anára ja Ohcejoga searvegodderáđiide nu, ahte Ohcejoga searvegodderáđđái válljejuvvo gávcci lahttu ja Anára searvegodderáđđái 12 lahttu.

Lassedieđuid gávnnat dás. Válggat leat njukčamánu 25. beaivve.

Ohcet eaktodáhtolaččaid digiáirrasin

Otne Avvilis ordnejit Digiklubba, man ulbmilin lea informeret ja rekryteret eaktodáhtolaččaid digiáirrasin. Digiáirras oahpista ja rávve olbmuid Virtu-bálvalusaid geavaheamis.

Virtu lea sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi neahtabálvalus, man bokte sáhttá ovdamearka dihte várret doaktárii áiggi dahje dikšut álbmotealáhuslágádusa guoski áššiid.

Oahpásmuvvandilálašvuohta ordnejuvvo Avvila seniorlanjas dii 11-13 otne maŋŋebárgga.

Beaiváduvvon 9.1.2018 dii 10:50: Dálá SOG nuortalašgiela ja -kultuvrra oahput leat 40 oahppovahkku, eaige 40 oahppočuoggá.

Eanan- ja meahccedoalloministeriijá ásahus addá spiehkastanlobi gávcci geatkki bivdimii davve- ja nuortaboazodoalloguovllus, nappo mearri lea seamma, go diibmá.

Dát lea nubbi jahki, go ráddjejuvvon geatkebivdui adde lobi. Geatkebivdduin háliidit geahpedit getkkiid dagahan boazovahágiid.

Bivdu álgá otne, 9. beaivve.

Geatkkit dagahit stuorra vahágiid — Geaktit lassánan máŋggageardásaččat 

Geatkkit leat lassánan máŋggageardásaččat 15-20 jagi siste. Luondduriggodatguovddáža árvalusa mielde Suomas leat sullii 250 geatki, main 40-60 geatki leat Anár-Ohcejot sihke Eanodaga guovlluin. Dat geatkkit gullet Davviriikalaš geatkenállái, mas leat 800 geatki.

Geatkki lea buot boraspiriin vearrámus boazodollui. Jagi 2017 loahpas ledje almmuhan oktiibuot 2893 heakka, maid geatkki lei goddán. Dat lea sullii 100 heakka eanet go diibmá, muitala eanan- ja meahccedoalloministeriijá.

Geatkki dagahan vahágat ledje sullii 6,6 miljon euro, mii leat eanet, go gumpe, guovžža ja albasa oktii rehkenastojuvvon boazovahágat.

Vuossárgga Helssegis ordnejuvvon Vásáhusat duohtavuohtakomišuvnnain -dilálašvuođas bođii ovdan, ahte dán muttus leat ohcamin vugiid, maid sáhtašii geavahit soabadallanproseassas Suomas. Dilálašvuođas áššedovdit muitaledje soabadanproseassain Mátta-Afrihkás, Latinalaš Amerihkás, Kanadas ja USAs.

Suoma stáhtaráđđi almmuhii golggotmánus, ahte álggaha sápmelaččaiguin soabadanproseassa ja dan válmmaštallama. Ráđđehusa lassebušeahtas lea várrejuvvon 200 000 euro soabadankomišuvnna goluide. Dál jagi 2018 álggus soabadallanproseassa lea velge álgomuttus ja vejolaš komišuvnna nammage ii leat mearriduvvon, dadjá riekteministeriija demokratiija- ja giellaáššiid ovttadaga jođiheaddji Johanna Suurpää.

Suoma Sámediggi gohčoda proseassa namain Duohtavuohta- ja soabadanproseassa, dadjá Tiina Sanila-Aikio. Sámedikki ságadoalli lea ovdalis dadjan, ahte proseassa ii álggahuvvo, jus Sámediggi ii beasa ráđđehusain ovttaoaivilii proseassa sisdoalus ja eavttuin.

Ánne-Risten Juuso bargagoahtá prošeaktabargin soabadallanproseassas

Riekteministeriija demokratiija- ja giellaáššiid ovttadaga jođiheaddji Johanna Suurpää buvttii ovdan vuossárgga, ahte man muttus Suomas soabadanproseassa lea dál. Suurpää mielde komišuvnna nama lassin soabadanproseassa mandáhtas, joavkkus ja ságadoallis eai leat vel dahkkon mearrádusat.

Su mielas soabadanproseassa goittotge ovdána ja prošektii lea válljejuvvon bargin riektediehtagiid magisttar Ánne-Risten Juuso. Juuso ii hálit dán muttus kommenteret ášši, go proseassa álggaheaddji stáhtaráđđi ii leat dieđihan áššis virggálaččat. Ánne-Risten Juuso válljemis goittotge muitaluvvui almmolaččat Vásáhusat duohtavuohtakomišuvnnain -dilálašvuođas.

Johanna Suurpää maid muitalii, ahte soabadanproseassa geažil ordnejuvvo iežas seminára lágamuš áiggiid.

Dutki: Duohtavuohta- ja soabadallankommišuvnna ii sáhte jođihit nu, ahte dálá váttisvuođaide ii váldojuvvo bealli

Dilálašvuhtii oasi váldán dutki Reetta Humalajoki lea oahpásmuvvan soabadanproseassaide, go dutkkai USA ja Kanada eamiálbmogiid aktivismma. Humalajoki leage dán oktavuođas čuvvon maiddái Duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna barggu Kanadas sihke ándagassii atnuma eamiálbmogiin Davvi-Amerihkás.

Humalajoki lea dutkanbargguidis dihte sáhkkil čuovvut dán seamma ovdáneami maiddái Suomas.

Humalajoki ii váldde beali dasa, makkár Suoma soabadallanproseassa galggašii leat, muhto son deattuha, ahte sápmelaččaid oainnuid barggu ovddideames ja sisdoalus ferte guldalit. Dutkin son sáhttá fállat ovdamearkkaid das, go soabadanbargu ii leat lihkosmuvvan, degomat boasttolágan ándagassii atnun USAs. Ovdamearkan son bajidii dáhpáhusa, mas jagis 2009 USA vuolláičálii cealkámuša, mas atno ándagassii eamiálbmogiin. Áššis eai goittotge dieđihan eamiálbmogiidda, eaige mediaidda.

Reetta Humalajokis leage nana oaidnu das, makkár lea mearkkašahtti soabadeapmi stáhta ja eamiálbmogiid gaskkas. Lihkostuvvan soabadanbargu lea ollislaš ja dat lea heivehuvvon oktii eará lágain ja ásahusain.

– Sámedikkis leat ruhtadan- ja maiddái eará morrašat, dego Deanu soahpamuš ja Jiekŋameara ruovdegeaidnofidnu. Jus daid ovddidit ain ja duohtavuohta- ja soabadallankomišuvdna jođihuvvo daid olis almmá, ahte máinnašuvvon váttisvuođat gieđahallojuvvojit, de sáhttá jearrat, mii ávkkiid komišuvnnas lea, smiehtada Humalajoki.

"Mun lean buorre ovdamearka assimileremis"

Jouni Kitti dahjege Mákká Jovnna lea Anáris álgoálggus eret, ja son lea okta sis, guhte oaidná soabadanproseassa buorrin. Vaikko sus leatge alla vuordámušat soabadanbarggu ektui, Kitti mieđiha, ahte dat lea leamašan sutnje lossat go assimilerema dahje suomaiduhttima unohas muittut loktanit fas millii.

– Mun lean buorre ovdamearka dan áiggis, go bággejedje sámiid molsut iežaset eatnigiela suomagiellan. Dalle go bohten álbmotskuvlii Áŋŋelis Anárii jagis 1950, in máhttán binnánašge suomagiela.

– Go vuosttas luohkká lei meattá, Oula Näkkäläjärvi dulkui munnje mu duođaštusa sámegillii ja logai: "Gula Jovnna, don leat báhccán luohkkái. Dus lea njealji oahppoávdnasis buot heajumus árvosátni, njelješ." Dát ášši čuozai mu váibmui garrasit, ja dat dovdo ain otnábeaivve mu eallimis, muitala Kitti.

Kitti oaidná soabadanproseassa buorrin sápmelaččaid iešmearrideapmái, muhto sus lea okta sávaldat Suoma stáhtii.

– Mu mielas deháleamos livččii, ahte stáhta bivddášii ándagassii iežas láhttenvuogi oba sáme álbmogis, sávvá Kitti.

Vásáhusat duohtavuohtakomišuvnnain -dilálašvuohta ordnejuvvui Helssegis vuossárgga 8.1.2018 ja dan ordnejeaddji lei Historians without Borders -searvi. Dilálašvuođas báddejuvvon video sáhttá geahččat dán liŋkka bokte.

Mohtorgielkkát vuojašit gilis ja márkanis geainnuid alde. Dat leamaš dábálaš oainnus Ohcejogas maid dán dálvvi.

Boles lea dán dálvve sáhkohan mohtorgielkávuoddjiid Ohcejoga márkanis. Ohcejoga áidna gávpái lea measta bággu vuodjit vázzinluotta mielde, geaidnoguora ja dán dálvvi leamašan vel heakkaváralaš jieŋat, nu ahte joga mieldege ii beasa márkanii.

Danin lea bággu measta vuodjit márkana čađa, muhto Suomas ii lága mielde oaččo vuodjit go gielkámáđiijaid mielde ja geainnu mielde dušše dalle go rasttilda geainnu dahje manná táŋket.

Boles leage sáhkohan logenar olbmo, geat leat vuodján mohtorgielkkáin lobiheamit geainnuid ja vázzingeainnuid mielde, muitala Anára boleslágádusa bajitkonstábel.

– Dain dáhpáhusain ii lean gažaldagas táŋken dahje eará dohkálaš sivva vuodjimii. Dat olbmot lea iskkadaddan gielkká, mannan skihpára lusa, njálggesseahka oastit ja nu ain. Dat ii leat njuolggadusaid mielde dohkálaš, muittuha bajitkonstábel Tapio Olli.

Gáibidit máđiijaid amas dárbbaš lobihuššat

Ohcejoga gilis ii leat dál go okta lobálaš máđiija dahjege mohtorgielkkáluodda, man mielde beassá gili guovddáža lahkosii. Dábálaš gielkkástalli váillahage lasi máđiijaid amas dárbbašit lobihuššat.

– Gánddat leat gánddat nugo lávejit dadjat, muhto duohtahan lea ahte dáppe leat muhtimin olbmot vuojašan mo heive. Vudjet vehá menddoge fártta vázzingeainnuid mielde, muitala ohcejohkalaš Markku Halonen.

– Muhto dat lea measta bággu go Ohcejogas leat suttit, dohko ii sáhte mannat duššat, lohká Halonen.

Gielda ii lohpit jođánis čovdosa áššái

Ohcejoga gielddas leat meannudan gielkámáđiijaášši jo jagi 2014 rájes oppalašlávvaplána (su. yleiskaava) oktavuođas.

Gielda lea almmustahttán Facebook-siiddustis plána merkejuvvon mohtorgielkámáđiijai gili čađa, muhto gieldda teknihkkaossodaga hoavda ii goittotge lohpit johtilis čovdosa.

– Gili guovddážiihan ii sáhte dien láhkai dušše dadjat gokko vuodjit, dan ferte merket, dan ferte sirret eará vuodjimiin, ja dat boahtá leat geainnu lahkosis. Das ferte leat EJB-guovddáš (ealáhus-, johtolat- ja birasguovddáš) fárus plánemin, oaivvilda teknihkkaossodaga hoavda Markku Porsanger.

– Ja geainnuid rasttildeamis eandalit, dat leat hui bahás báikkit ja daid fertet dárkilit hutkat mo dat bohtet, lasiha vel Porsanger.

Dál lea ulbmilin čohkket árktalaš guovlluid álgoálbmogiid gobmemáidnasiid nu, ahte dáid sáhtašii ráhkadit filbmaráidun.

– Ohcat máidnasiid mat eai leat ovdal čájehuvvon filbman dahje gullugovvan. Máidnasiid mat johtet servodagain dahje sogain, olbmuid gaskavuođas, muitala Liisa Holmberg Internašunála Sámi filbmainstituhtas (ISFI).

ISFI ja York University čohkkejit ovttas namalassii álgoálbmogiid máidnasiid mat gullet sámiid, inuit-álbmogiid dahje eará davviálbmogiid mythologiiai ovamearkan Sámis, Alaskas dahje Ruoššas.

Buriin máinnasfáttain beassat álgui

– Máidnasa vuođđun galggašii leat álbmoga árbevierru dahje jáhkku, dahje nu mo sámemáidnasiin lea dávjá juoga oahpahus. Dál álggus vuordit vuos ideaid, oanehis giehtačállosiid ja dahkki birra nu daddjon cv. Guovvamánus mii válljet heivvolaš máidnasiid ja bovdet de dahkkiid Guovdageidnui. Njukčamánus doppe lea vuosttas workshop gos de bargat eanet dan ovdii ahte máidnasat šattašedje filbman, muitala Liisa Holmberg.

Dássážii leat juo fitnašuvvan moadde máinnasfátta. Ordnejeaddjit leat joatkán almmuhanáigemeari ođđajagimánu lohppii. Ná sii besset dahkat ain dovddusin dán gobmemáinnasbarggu Romssa ja Anára filbmafestiválaid áigge.

– Go máinnasfáttat leat válljejuvvon giđđat ja beassat bargagoahtit giehtačállosiiguin ovddosguvlui de dasto čakčat 2018 ohcat filbmajovkui bagadalli ja govvejeaddji ja dahkat govvenplánaid. Mihttomearrin lea fidnet válmmašin 5 - 7 diibmobeallásaš balddonas dahje issoras máinnasfilmma sierra árktalaš álbmogiin. Dát filmmat galggašedje leat gárvvisin jagis 2021, muitala Liisa Holmberg.

Filbmabarggu lea juo dássášii ruhtadan York universitehtta Kanádas.

– Gobmemáidnasiid giehtačállosiiguin beassat juo álggahit ja doaivvu mielde Norgga, Ruoŧa ja Suoma filbmainstituhtat ruhtadit dasto ieš filbmabuvttadeami, dadjá Liisa Holmberg.

Jus leat beroštuvvan áššis, de oktavuođa sáhttá váldit ISFI filbmakonsuleanta Liisa Holmbergii čujuhussii liisa(at)isfi.no.

Lasi dieđuid Internašunala Sámi filbmainstituhta birra gávnnat dáppe.

Ealáhusministtar Lintilä galleda Ohcejogas – álbmotdilálašvuohta otne

Suoma ealáhusministtar Mika Lintilä Guovddášbellodagas galleda otne Ohcejogas. Buohkaide rabas ságastallandilálašvuohta álgá guovtti áigge Ohcejoga gielddadálus.

Ministtar oahpásmuvvá maiddái báikkálaš fitnodagaide ja ealáhusaide. Su galledeami oktavuođas lea ovdan maid Ohcejotnjálbmái plánejuvvon stuorra luopmogilli huksenfidnu ja Deanu bivdosoahpamuša guoski áššit.

Sode- ja eanangoddeođastussii sámegielat váikkuhanorgána

Lappi eanangoddeođastusa válmmaštallanjoavku mearridii dán jagi vuosttas čoahkkimisttis ođđa válmmaštallanjoavkkuid ohcamis. Válmmaštallanjoavku mearridii eanagotti váikkuhanorgánaid, nappo boarrásiid- ja lámisolbmuidráđiid, nuoraidráđi ja sámegielat váikkuhanorgána vuođđudeamis.

Gielalaš unnitlogu váikkuhanorgána bargun lea čielggadit, árvvoštallat ja meroštallat unnitlogu gielat bálvalusaid dárbbu sihke čuovvut daid bálvalusaid ollášuvvama, oažžuma ja daid kvalitehta.

Eanet áššis dás.

MII-searvvi Sámi kafeat joatkašuvvet

Roavvenjárgga sámiid MII-searvvi ordnen Sámi kafeat joatkašuvvet dál álgojagis. Sámi kafea lea deaivvadanbáiki sámi mánáid bearrašiidda. MII-searvi ovttasbargá Mannerheim mánáidsuodjalanlihtuin Sámi kafeaid ordnemis.

Sámi kafeat ordnejuvvojit oktii mánotbajis. Áigetávvala oaidná MII-searvvi neahttasiiddus.

Gomuvuođa dutkanbargu lassána Soađegilis

Dálkedieđalágádus ja Oulu universiteahtta barget boahttevuođas ain eanet ovttas, go gomuvuođa dutkanbargu lassána Soađegili geofysihka observašuvnnas. Ovttasbarggu nannema dihte lágádusat leat maid soahpan ođđa professorvirggi ruhtadeamis vel dán jagi áigge.

Professora áššedovdamuš dárbbašuvvo dutkkadettiin lágaš gomuvuođa ja áibmogearddi. Guovssahasaid dutkkan maid joatkašuvvá, mii leamašan jođus juo guhká.

Ohcejogas oažžu goddinruđa miŋkkiin ja riebaniin

Utsjoen eränkävijät dahje Ohcejoga meahcásteddjiid -searvi dieđiha, ahte sii mákset 30 euro goddinruđa miŋkkiin ja riebaniin. Miŋkket ja riebanat leat vierisšlájat ja danin daid háliidit geahpedit.

Searvi áiggošii ordnet maiddái kurssaid gos oahpahit bivdit daid, jus fal doarvái olu olbmot leat beroštuvvan miŋkkiid ja riebaniid bivdimis.

Almmuhemiid váldá vuostá Jarmo Helander.

Sameblod gávdno dál streamenbálvasus

Menestuvvan Sameblod dahjege Sámevarra-filbma lea dál lasihuvvon Viaplay-streamenbálvalussii.

Eanan- ja meahccedoalloministeriija ikte fápmui boahtán ásahus addá spiehkastanlobi gávcci geatkki bivdimii davve- ja nuortaboazodoalloguovllus dán jagi. Birasorganisašuvdna World Wildlife Fund nappo WWF ii leat mielas das.

WWF čállá, sii dollet boastto mearrádussan dan, ahte earenomáš áitatvuloš geatkki lea dál lohpi goddit.

– Diibmá dálvve geatkebivdu čájehii, ahte eiseválddiin eai leat doarvái resurssat fáktet bivddu. Dasa lassin bivdu, mii joatkašuvvá álgogiđđii uhkida njiŋŋelasaid, mat njamahit ja daid easkka riegádan čivggaid, WWF ákkastallá dieđáhusastis.

Dál mearriduvvon dihtoeari mieldeaddojuvvon goddinlobiid eai galgga WWF mielde mieđihit dakkár Natura guovlluide, maid suodjalanággan lea geatkki. Iige daidda bálgosiidda, main boazomearri manná badjel dan, mii lea stuorámus dohkkehuvvon boazomearri ásahusas.

WWF lea ovttas BirdLifein, Luonto-Liittoin ja Animaliain čoaggán namaid ávžžuhussii, mii vuostálastá geatkki bivdima ja mainna vuostálastet spiehkastatlobiid mieđiheami. Ávžžuhusa leat vuolláičállán 16 675 olbmo.

– Mii sáddiime ávžžuhusa ministtar Leppäi ja bivddiime su gullát álbmoga jiena, dadjá WWF prográmmahoavda Petteri Tolvanen.

"Leat earáge molssaeavttut go goddin"

WWF čállá oaidná, ahte geatkki ja boazodoalu oktiiheiveheapmái leat earáge molssaeavttut go goddin. Dieđáhusas muitalit, ahte WWF lea máŋgii ovdanbuktán, ahte deháleamos doaibmabidju geatkki ja boazodoalu oktiiheiveheapmái lea dat, ahte buhtadusaid rehkenastet reviirraid mielde. Nu ahte bálgosii mákset buhttadusa dan mielde mot geatkki bessen lea ollášuvvan dihto reviiras.

WWF čállá maid, ahte goaskimiin dákkár reviiraortnet lea juo geavahusas. Dat ovdamearkan čájeha, ahte dákkár buhtadusortnet lea dagahan dan, ahte dán eanangoaskinnállái čuohcci váidnu lea geavatlaččat nohkan ja jurddašanvuohki lea rievdan eanet positiivvalažžan. Ruoŧas leat váldán dákkár reviiraortnega atnui geatkki dahkan boazovahágiid máksima várás juo 1990-logus ja dan maŋŋá Ruoŧa geatkenálli lea laskan, WWF čállá.

Eanan- ja meahccedoalloministeriija ii jahkke buhttadusortnega rievdadeapmi ii leat čoavddus

Eanan- ja meahccedoalloministeriija čállá dieđáhusastis ahte dákkár reviirabuhtadusaid mii geavahuvvo Ruoŧas lea evttohuvvon máŋgii.

Buhtadusortnega nuppástuhttin ii goittotge unnit geatkki dagahan vahágiid, iige dat leat Ruoŧasge váikkuhan nu ahte doppe ii livččii dárbu goddit getkkiid, Eanan ja meahccedoalloministeriijas čállet. Dan lassin dákkár reviirra mielde manni buhtadusortnega vuostálastet viidát boazodoalloguovllu bálgosiin.

WWF: Geatkenálli boazodoalloguovllus sturron veaha, muhto ii šaddan máŋgageardásažžan

Luondduváriidguovddaš LUKE mannan jagi árvvoštallama mielde Suomas leat dál sullii 220-250 geatkki.

WWF čállá ahte Eanan- ja meahccedoalloministeriija akkastallá geatkki bivdima nu, mot diibmáge: geatkenálli lea šattan máŋgageardásaččan maŋimus 15 – 20 jagi áigge. Fuođđo- ja guolledoaludutkanlágádus lea árvvoštallan Suoma geatkenáli sturrodahkan 2000-logu álggus sullii 120 geatkki, mii lea sullii bealli dálá logus. WWF čállá, ahte geatki lea laskan eanemus 2000-logus boazodoalloguovllu olggobealde. Boazodoalloguovllus, gosa bivddu leat dál mieđihan spiehkastatlobiin, doppe geatkenálli lea sturron maŋimus 15 jagi áigge, muhto ii šattan máŋggageardásažžan.

Ášši ođasmahttojuvvo.

Jovnna Jon Ánne Kirste Rávdná, Rauna Kuokkanen barggai guhká Kanadas Toronto Universitehta eamiálbmotoahpuid professorin. Dál son lea máhccan ruovttoluotta lahka Sámemáilmmi, go bovdejuvvui Lappi universitehta dutkanprofessora virgái, árktalaš eamiálbmotdutkamuša dutkanbargui. Rauna Kuokkanen lea dál bargan jahkebeali ođđa barggus, ja oaidná das olu vejolašvuođaid.

– Lappi universitehta lea dál duođai hálideamen nannet dan árktalaš eamiálbmotdutkamuša ja oahpuid. Dashan leamašan juo moadde jagi dat sámeoahput ja sámedutkamuš ja dál dat hálida dan nannet vel lasi.

Lappi universitehta hálida oktan árktalaš eamiálbmotdutkamuša váldoásahussan

Rauna Kuokkanen muitala, ahte Lappi universitehta lea válljen árktalaš eamiálbmotdutkamuša oktan dan strategalaš ovddidansuorgin ja meroštallan guhkit áigge ulbmilin,ahte dat šaddá oktan árktalaš eamiálbmotdutkamuša váldoásahusain. Su bargun lea nannet dutkamuša, man gažaldagat vulget njuolga eamiálbmot- ja sámeservošiin.

– Iešalddes dan bargogovvádusas hállo servodatdiehtagiid dutkamuša dekoloniseremis, ja mu mielas dat lea oalle gelddolaš, ahte universitehta lea dien láhkái meroštallan dan iežas strategalaš dutkansuorggi.

"Árktalaš eamiálbmotdutkit, geat ieža leat árktalaš guovlluin eret, leat unnán"

Rauna Kuokkanen oaidná barggus hástalussan hukset árktalaš eamiálbmotdutkamuša ja gelbbolašvuođa.

– Ovdal go mun oba bohtenge deikke, mun vehá čielggadin, geat dat eamiálbmotdutkit oppalohkái leat máilmmis, geat dutket namalassii árktalaš guovlluid ja get leat ieža árktalaš guovlluin eret, ja dat leat hui unnán. Mu rehkenastima mielde oažžu sullii guovtti gieđa suorpmaiguin rehkenastit daid.

Kuokkanen oaidnáge dárbun skuvlehit eambbo dutkiid.

– Daid hagahan ii šatta mangelágan dutkanfierpmádat dahje ii sáhte hállatge riikkaidgaskasaččat dovddus ja nana dutkanásahusas, oaivvilda Kuokkanen.

Riitta Vesala čäällim já sárgum kirjeest “Sämmilij pargoh” kávnojeh muáddilov anarâššáid uápis já tergâdis argâpeeivi homá.

Alga aalgâst taat lâi anarâškielâ kielâpiervâlij várás rahtum oppâmateriaal. Riitta Vesala lâi Anarâškielâ seervi materiaalpargen mottoom ääigi Suomâ kulttuurruttârááju išeruđâigijn. Taat kirje lii ohtâ tom ääigi pargoin.

Sämitige oppâmateriaalruuđah láá lasanâm

Sämitige oppâmateriaalčällee Hannu Kangasniemi muštâl, et tääl sist uáinoo tot, et tääl lii jo nubbe ihe ko oppâmateriaal ruuđah láá lasanâm.

Taan kirje peht keevâi nuuvt, et Anarâškielâ seervist ij lamaš ruttâ almostittiđ Vesala kirje, já Sämitigge vaaldij almostittem olssis. Kirje jurgâlui meid nuorttâkielân já tavekiel jurgâlus lii puátimin.

Sämitigge almostit taan ääigi eenâb já eenâb materialijd šleđgâhäämist.

–Tääl oppâmateriaal peln lii digimateriaal rähtimäigi já talle ij puáđigin uáinusân mihheen, mut ferttee jieš eelliđ neetist keččâmin, muštâl Hannu Kangasniemi.

Tääl lii meid taggaar äigi, et kannâd iävtuttiđ Sämitigge oppâmateriaaltoimâttâhân, jis lii šiev juurdâ, maid puávtáččij rähtiškyettiđ.

Čujottâs kávnoo täst.

Kirje puáhtá kevttiđ meid oppâkirjen

Säämi máttááttâskuávdáá anarâškielâ máttáátteijee Iiris Mäenpää lâi olâttum, ko suu pargopeevdi oolâ lâi almostum uđđâ kirje. Sun áigu taan kevtiškyettiđ ooppâtmist.

– Tääl mijjân lii kuovâmáánust puátimin njähipivdouási, mut máttáátteijjee ij oro taas kavnuumin já jis ep peesâ olmânáál njähipiivdon te luuhâp taan kirjeest já keččâp šiev kuuvijd, muštâl Mäenpää.

Ikte gaskavahko, Oulus ordnejuvvon presideantaevttohasaid válgatentes presideantaevttohasat háleštedje Davvi-Suoma guoski áššiid birra. Sáhkan lei maiddái earet eará vejolaš duohtavuođa- ja soabadallankomišuvdna. Válgatentii oassálaste buot presideanttaevttohasat.

Válgatente doaimmaheaddjit jearaiga evttohasain, ahte mo dalle, jus Sápmi áigu Katalonia láhkai julggaštit iežas iehčanassan.

Ruoŧa álbmotbellodaga presideanttaevttohas Nils Torvalds sámiid áššiid galggašii dikšut nu bures, ahte sápmelaččat eai hálit iehčanassan.

– Mii galgat leat hui dárkki unnitlogu álbmogiid rivttiin ja eandalit dákkáriin álbmogiid, geat leat seamma rašes dilis dego sápmelaččat.

– Jus sápmelaččat julggaštit iežaset iehčanassan, de mun dajašin ahte ovddit presideantat eai leat doaibman riekta, go leat giktalan sin nu fuones bálgá ala, ja mun geahččalivččen buoridit sin dili amas dien bálgá ii dárbbaš válljet, čuoččuha Torvalds.

"Suopma ii leat meannudan sápmelaččain áššálaččat"

Ruoná bellodaga presideanttaevttohas Pekka Haavisto oaidná, ahte Suoma meannudanvuohki sámeáššiin ii leat leamašan áššálaš.

– Dat lea heahpat, ahte Suopma ii leat ratisiferen ILO 169 -soahpamuša ja ahte Suopma ii leat dovddastan sápmelaččaid eamiálbmotsajádaga dan bokte riikkaidgaskasččat.

Haavisto lea ilus vejolaš duohtavuođa- ja soabadallankommišuvnnas, muhto son deattuha, ahte soabadallankommišuvdna galgá váldit vuhtii buot sámiid guoski áššiid.

– Dán soabadanproseassas geahččalit soabadallat daid áššiid, mat dáhpáhuvve ássodat-áigge nappo giela ja kultuvrra duolbman ja dál maiddái sámiid eananoamastus-gažaldagat loktanedje Deanu soahpamuša geažil riikkabeivviin. Mu mielas majoritehtaálbmot ii leat gieđahallan daid áššálaččat.

– Dat lea buorre jus soabadankomišuvdna álgá, muhto dat ferte lakčit máŋggaid áššiid, iige dušše ovdamearka dihte dan, mii dáhpáhuvai ássodat-áigge.

Maiddái presideanttaevttohas Haavisto lea dán oaivilis, ahte Suoma beale sápmelaččat galggaše bissut Suoma riikkavuložin.

– Katalonia-málle ii leat buorrin Espánnjai iige Kataloniai, ja jáhkán sápmelaččat gal leat lojálat Supmii (su. isänmaallinen) ja ellet mielas Suomas jus Suopma dovddasta sin rivttiid, lohká Haavisto.

"Sápmelašvuohta gullá Suoma kultuvrii"

Vuođđosuopmelaččaid presideanttaevttohas Laura Huhtasaari lohká iežas bargan sápmelaččaiguin davviriikalaš ráđi oktavuođas.

– Mii leat davviriikkalaš ráđis háleštan sápmelaččaid birra ja sápmelaččat leat ovdanbuktán iežaset min čoahkkimiin ja háliidedje mis ruđage, ja muhtin veardde mii de mieđiheimmet ruđa sidjiide muhto eat nu olu go maid mun livččen háliidan mieđihit.

Huhtasaari mielas sápmelaččat lea ávkin Supmii erenomážit turismasuorggis. Su mielas sápmelaččain galgá gulahallat jus šaddet boasttuáddejumit.

– Lea duohta, ahte mis lea dákkár álgoálgosaškultuvra, mii lea duođai ávkin midjiidda maiddái turismmas. Lea duođai fiinna ášši, ahte Suomas lea dákkár erenomášvuohta ja jus sii vásihit ahte sin eai guldal, de dat dárkkuha dan ahte dárbbaša eanet gulahallama ja vuhtii váldima. Dalle mearrideaddjit galget geahččat ja atnit fuola, ahte mii sáhttit eallit dáppe raddálaga.

– Olles Lappi lea ávkin turismmas ja visot mii gullo Supmii lea ávkin turismmas, sápmelašvuohta gulla Suoma kultuvrii, sii leat oassi min, oaivvilda Huhtasaari.

Suoma Sámedikki ságadoalli imaštalai Huhtasaari kommeanttaid.

Väyrynen: ILO 169 ii heive Davvi-Supmii

Guovddáš bellodaga evttohas Paavo Väyrynen ii hálit ratisiferet ILO 169 -soahpamuša. Väyrynen ballá soahpamuša dagahit stuorra riidduid, jus dat nannejuvvo Suomas.

– ILO 169 -soahpamuša ratisiferen ii leat jierpmálaš, daningo dat lea dahkkon ovddeš kolonialisttalaš riikkaid (su. siirtomaat) váras nappo dat ii heive Lappii. Dat dagahivččii stuorra riidduid eará olbmuiguin, geat orrot davvin.

– Lea váttis beassat ovttaoaivilii dasge, ahte gii lea sápmelaš, ja davvin ellet maiddái etnalaš suopmelaččat ja etnalaš sápmelaččat, ja sin ii sáhte etnisitehta vuođul erotella, čuoččuha Väyrynen.

Suoma presideantaválggat leat ođđajagimánu 28. beaivve.

Alggeeʹjjest Lääʹddjânnam pååʹšt mušttli, što sij mottje sij paʹǩeeʹttid kuõskki tuåimm nuʹt, što še čårrvuuʹdin aazzi oummu feʹrttai mäʹhssed paʹǩeeʹtti domoi tuåimtummšest.

Tääzz jie čeʹvetjääuʹrneeǩ da njauddâmneeʹǩ jie toottâm. Siidaktiiv Sara Kangas riâšši Čeʹvetjäuʹrra saǥstõõllâmpoodd mõõnni mââiʹbaarǥ da pääiʹǩ ool leʹjje puättam miâlggâd 40 oummu.

– Tät lij miʹjjid sami jõnn äʹšš. Jos feʹrttai väʹldded tuâjast frijjpeeiʹv, što vuäitam viǯǯâd paʹǩeeʹttid da vueʹjjed õhttsa 300 ǩm, leʹbe mäʹhssed tõʹst, mii lij jeeʹres paaiʹǩin Lääʹddjânnmest däära. Leäi päkk tuåimmad, mušttal Sara Kangas.

Nääiʹt mušttal Sara Kangas pååʹšt-sââʹj pirr.

Eeʹttiǩ-kåʹddneeǩ Maijala da Kärnä: “Pååʹšt jiijjâs meärrõs”

Lappi eeʹttiǩ-kåʹddneeǩ Eeva-Maria Maijala da Mikko Kärnä vuässâʹtte Čeʹvetjääuʹr saǥstõõllâmpoʹdde kuvddled siidi oummui jurddjid.

Eeva-Maria Maijala tuåimm pååʹšt vaaldšemsuåvtõõzz vuäzzliʹžžen da mušttal što son äigg viikkâd õõutårra čårrvuud aazzi jurddjid še ministeriaaʹje da pååʹšt vaaldšemsuåvtõʹsse. Konkreettlaž tuåimid jie kuuitâǥ vuäitt vueʹrdded jåttlânji ouddâl täʹlvvmannu oođummuž.

– Čeʹvetjääuʹr da Njauddâm vuuʹd sââʹjj lij pååʹšt jiijjâs meärrõs leämmaž, mušttal Maijala.

Kulddâl Eeva-Maria Maijala jurddjin tâʹlles Čeʹvetjääuʹr saaǥsstõõllâmpooʹdd mâŋŋa.

– Pååʹšt lij kâʹl vääjldâttam obbnes ooumažvuõđ tän meärrõõzz raajeeʹl. Pååʹšt lij vuâđđõõttâm tän õõut-tääʹssʼsažvuõđin, mii iʹlla vuõiʹǧǧest čårrvuuʹdin jälsteei oummid. Lääʹddjânnam čårrvuuʹdid lie eeʹjj seʹst vuõlttuum õhttsa 6 000 paʹǩeeʹtt däära da tän tuåimast ij šâdd pååšta kuu, särnn Kärnä.

Kulddâl Kärnä teʹlfonmainstattmõš vuâlnbeäʹlnn.

Siid oummu leʹčče juʹn toođva ânnjõž tuåimtummušnalla

Čeʹvetjääuʹr saǥstõõllâmpooʹddest siid oummu uʹvdde konkreettlaž ehdtõõzz Pååʹšt årra siʹjji sââʹj pirr.

Njauddâmneǩ Anna-Leena Kosunen lij toođvaž, što pääiʹǩ ool pueʹtte jiânnai oummu mainsted da vuârdd jiânnai, što eeʹttiǩ-kåʹddneǩ Maijala vuäǯǯči saaǥǥ õõutårra.

– Mij haaʹleep, što däära tuåimtum paʹǩeeʹtti tuåimtummuš juätkkje mâʹte ouddâl da vuäǯǯap seämma hââddaž kääzzkõõzz, ko jeeʹres vuuʹdin Lääʹddjânnmest, tuâivv Kosunen.

Kulddâl obbnes Anna-Leena Kosunen mainstâʹttmõš lääddas vuâlnbeäʹlnn.

Lohi: Sámediggi, Meahciráđđehus ja Anára gielda galget ovttas mearridit eanangeavaheamis

Lappi riikabeaiáirras Markus Lohi evttoha, ahte Anára guovllus geahččalit ođđa vuogi mainna mearridit eanangeavaheamis. Ođđa vuogi mielde Sámediggi, Anára gielda ja Meahciráđđehus ovttas mearridivčče eanangeavaheamis ja das, mo eanangeavaheamis boahtán ruđat geavahuvvojit gielddas gieldda ovddideapmái.

Riikkabeaiáirras Lohi lohká, ahte eanangeavaheamis Badje-Lappis leat ilbmán olu ruossalasvuođat ja ahte vuostáláhkái das leamašan erenomážit boazodoallu, turisma ja vuovdeekonomiija. Son evttoha, ahte stáhta eatnamiin mat leat Anára gielddas ja mat eai leat suodjalanguovllut, váldojuvvošii geavahussii ođđa mearridanvuohki, mas Sámediggi, Anára gielda ja Meahciráđđehus mearridivčče eanangeavaheamis ovttas.

Ođđa girji kolonialismmas riikkaidgaskasaš politihkas almmustuvvan

Ođđa akademalaš girji hástala jurdaga das, ahte riikkaidgaskasaš politihkka livččii šaddan eanet miehtemielalažžan álgoálbmogiidda. Dutkidoavttir guovttos Marjo Lindroth ja Heidi Sinevaara-Niskanen dat leaba almmustahttán girjji “Global Politics and its Violent Care for Indigeneity: Sequels to Colonialism”, mas suokkardallaba mo kolonialisma lea čihkkojuvvon ođđa áigge vuogádagaide.

Čálli guovttos buktiba ovdan girjjistis dan, ahte álgoálbmogat leat váldojuvvon mielde dán beaivve politihkkii ja dáinna vugiin de leat geahččalan divvut dološ vearrivuođaid, muhto dat vuogit leatge kolonialisttalaččat.

Girji láktasa Suoma Akademiija ruhtadan dutkanprošektii ”Alkuperäiskansat politiikan odotushuoneissa: lupaus oikeuksista ja toivon valta” (2016-2020). Lindroth ja Sinevaara-Niskanen muitaleaba ja ságastallaba girjji birra rabas dilálašvuođas Árktalaš guovddážis dán mánu 15. beaivve diibmu 14 ja Lappi universitehtas guovvamánu 2. beaivve.

Siidda guossit guđđet miljovnnaid Anárii

Sámemusea ja Badje-Lappi luondduguovddáš Siidda guossit leat árvalusaid buktán Anárii diibmá badjelaš 3 miljon euro.Siiddas gallededje diibmá badjelaš 60 000 čájáhus- ja dáhpáhusguossi, mii lea eanet go goassige ovdal.

Musealihtu dahkan dutkamuša mielde juohke museaguossi golaha ja guođđá galledeamis áigge gaskamearálaččat vádjit 50 euro dan guvlui gos musea lea.

Sámemusea Siiddas ordnejit skábmaáiggi dáhpáhusaide buoret sajiid ja birrasa

Siida lea ožžon Davimus Lappi Leader -searvvis ruhtadeami fidnui, mainna buoridit Skábmadoaluid doaibmanvejolašvuođat (Skábmadoalut – kaamosajan tapahtumapuitteiden parantaminen - fidnui). Fidnui gullet investeremat, maiguin ovddidit Sámemusea olgomuseaguovllu doaibmanvejolašvuođaid dálvet ja áššehasaid dorvvolašvuođa. Sámemusea olgomusea lea šaddan bivnnuhabbon dál maiddái dálvit ja olbmot galledit doppe ain eanet.

Sämimuseo Siidast já Meccihaldâttâs Luándukuávdáást Anarist lii lamaš pehtilis ihe. Suomâ já Säämi 100 -juhleihe tovâttij ennuv pargo, mutâ sämimuseo já luándukuávdáá tábáhtusah luhostuvvii pyereest. Museost elâččij meid miljovnâd kyessi.

Kirsi Ukkonen Meccihaldâttâs luándukuávdáást iätá, ete juhleive lasseen ohtâ stuorrâ äšši lâi Sämimuseo Siida já Meccihaldâttâs Luándukuávdáá vijđedem. Sämimuseon liččii puátimin eenâb tävireh ko maid tálláid viistijd šiettih. Vuáváámeh uđđâ viistij várás láá jo, mutâ ruttâdmist ij lah vala tiätu.

– Mij tuáivup, ete monnii kooskâst cuáŋuimáánust puáđáččij tiätu tast, ete puátá-uvks ruttâ vâi ij, Kirsi Ukkonen muštâl.

Sämimuseo já luándukuávdáá čáitálduvah láá meiddei lamaš ciäggud jo museo aalgâ rääjist adai forgâ 20 ihheed. Uđâsmitmân ličij tárbu.

– Vâik ruttâ ij vala lekken te tot kietâčäällimpargo lii jo joođoost kuohtuin tááluin adai Meccihaldâttâs Luándukuávdáást já meiddei Sämimuseost, Ukkonen juátká.

Tävirij lasseen museost kelijdeh meid kyesih. Miljovnâd kyessi elâččij museost juovlâmáánu aalgâst já ubâ ive ääigi čáitálduvâin ellii suullân 60 000 olmožid já ubâ táálust paijeel 122 000 kyessid. Taat lâi uđđâ ulâttâs Sämimuseon já Luándukuávdážân.

Uđđâ ihe puáhtá oppeet juuhlijd

Ive 2018 Sämimuseo Siida já Meccihaldâttâs luándukuávdáš tevdih 20 ihheed. Juhlepeivi lii njuhčâmáánu loopâst, vâik virgâlávt Siida lekkui 1.4.1998.

Juhleive sämimuseo já luándukuávdáš uárnejeh luánduehidijd já jieškote-uvlágán tábáhtusâid ive mield.

Poles gáibida viđa birrasii 20-jahkásaš nuora fáŋgema Gihttelis. Poles almmuhii duorastaga ahte sii leat fáhten nuoraid geaid navdet gaikon sisa ja rievidan dávvririid guovtti ássanviesus Gihttel girkosiiddas.

Okta gihttellaš ja njeallje roavvenjárgalačča gávnnahalle Gihttelis vuossárgga dan maŋŋá go ledje illástan skuvlagándda guhte lei okto ruovttus ja snádjan albmá nuppi ruovttus gosa ledje mannan lobiheamit. Rievvárat gávnnahalle vearredaguid maŋŋá Gihttelis.

Njealji albmá ja ovtta nissonolbmo rihkusnamahusat leat dán muttus dutkama illásteapami, vearrás illásteapmi, ruoktoráfi muosehuhttin ja suoládeamit. Joavku suoládii ruovttuin earret earáid mátkedihtora ja telefuvnnaid.

Poles joatká dáhpáhusaid dutkama ja bivdá olbmuin lasi dieđuid rihkolašjoavkku geavahan biilla, sevdjesalit Audi A6 1,9 TDI lihkastagain ovdal dáhpáhusaid vuossárgga ođđajagimánu 8. beaivve.

Lappi riikabeaiáirras Markus Lohi evttoha, ahte Anára guovllus geahččalit ođđa vuogi mainna mearridit eanangeavaheamis. Ođđa vuogi mielde Sámediggi, Anára gielda ja Meahciráđđehus ovttas mearridivčče eanangeavaheamis ja das, mo eanangeavaheamis boahtán ruđat geavahuvvojit gielddas gieldda ovddideapmái.

Riikkabeaiáirras Lohi lohká, ahte eanangeavaheamis Badje-Lappis leat ilbmán olu ruossalasvuođat ja ahte vuostáláhkái das leamašan erenomážit boazodoallu, turisma ja vuovdeekonomiija. Son evttoha, ahte stáhta eatnamiin mat leat Anára gielddas ja mat eai leat suodjalanguovllut, váldojuvvošii geavahussii ođđa mearridanvuohki, mas Sámediggi, Anára gielda ja Meahciráđđehus mearridivčče eanangeavaheamis ovttas.

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio kommenterii ášši Yle Sápmái duorastaga.

– Dat lea dieđusge áibbas buorre rahpan dán áššis ja dieđusge dat, ahte mot mii sápmelaččat beassat albma láhkai váikkuhit ja oassálastit dán eanangeavaheami guoski mearrádusaid bargamii, Dat lea hirbmat dehálaš dás ovddasguvlui eandalii, go dáppe Anára guovllus leat dál olu earálágan eanangeavaheaddji vuogit ja hámit ja daid oktiiheiveheapmi boahttevuođas ja dáládilis lea hirbmat dehálaš, lohká Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio.

Yle Sápmi jearahalai riikabeaiáirras Markus Lohi gaskavahkku 10.1.2018 dán su evttohusas. Sámedikki Ságadoalli Tiina Sanila-Aikio kommenterii ášši Yle Sápmái duorastaga 11.1.2018.

Anarâšehidij uáiviäšši lii sämikielâ. Ehidij juurdâ lii, et ulmuuh peessih sárnuđ já kuullâđ anarâškielâ. Ehidij fáádáh láá lam ivij ääigi maaŋgâlágáneh, kođemist kuáláástmân.

Táválávt puudah pišteh muáddi tiijme. Enâmus puddáin láá tollum Anarist. Ohtân suijân taas lii, et Säämi máttááttâskuávdáá Lassi kuáđist taah láá tollum. Meid olgon láá lam maŋgâ puudâ.

Tääl kolgâččij älgiđ sunnattâlâđ taan ive ehidijd

Anarâškielâ seervi värisaavâjođetteijee Miina Seurujävri lii sun, kii uárnee já rävvee anarâšehidijd tuálleid. Säämi máttááttâskuávdáš máksá tuálleid, jos sii halijdeh päälhi. Meid tuálleid máksoo kilomeetterlones. Miina čujottâsah láá miinaseurujarvi(at)gmail.fi já puhelin 040-7447528.

Kuás já kost ehideh láá, puáhtá uáiniđ tääbbin.

Dál lea áigi ráhkkanišgoahtit dán jagáš Sámi Grand Prix -gilvui

Dieđihanáigi lávlagiidda ja luđiide lea dál álgán ja dat nohká guovvamánu 19. beaivve. Lávlaga dahje luođi galgá sáddet čujuhussii sgp(at)samieasterfestival.com Mielde gilvui besset guhtta lávlaga ja logi luođi.

Sámi Grand Prix 2018 lágiduvvo beassášlávvardaga njukčamánu 31. beaivvi Báktehárjjis, Guovdageainnus, Sámi beassášmárkaniid oktavuođas. Dat lea 28. geardde go SGP lágiduvvo.

Luohti dahje lávlla mainna oasálastá ii oaččo leat ovdal almmuhuvvon dahje čuojahuvvon oallugiidda. Luohti galgá leat sámi árbevirolaš juoiganmálle mielde ja lávlla fas sámegillii.

Golbma buoremusa juoigan- ja lávlunoasis ožžot ruhtabálkkašumiid. Juoigan- ja lávlunoasi vuoiti guovttos oažžuba stipeandda man lea árvu NOK 50 000,- ja galgába doallat konseartta čuovvovaš beassášmárkaniin Guovdageainnus.

Boles gáidiba viđa nuora fáŋgema Gihttelis

Boles gáibida viđa, sullii 20-jahkásaš nuora, fáŋgema Gihttelis. Boles almmuhii duorastaga ahte sii leat fáhten nuoraid geaid navdet gaikon sisa ja rievidan dávviriid guovtti ássanviesus Gihttel girkosiiddas.

Okta gihttellaš ja njeallje roavvenjárgalačča gávnnahalle Gihttelis vuossárgga dan maŋŋá, go ledje illástan skuvlagándda, guhte lei okto ruovttus ja snadjan albmá nuppi viesus gosa ledje mannan lobiheamit. Rievvárat gávnnahalle vearredaguid maŋŋá Gihttelis.

Njealji albmá ja ovtta nissonolbmo rihkusnamahusat leat dán muttus dutkama illásteapmi, vearrás illásteapmi, ruovtturáfi muosehuhttin ja suoládeamit.

Lappi rájáid rasttildedje eanet olbmot go diibmá

Rájirasttildeamit leat lassánišgoahtán fas Lappi rádjegozáhusa rádjestašuvnnain ja girdingittiin jagis 2017. Ráji rasttildedje lagabui 434 000 olbmo. Ovddit jagi ektui olmmošjohtolat lassánii 13,8 proseanttain. Rájirasttildeaddjit bohte 110 sierra riikkas.

Riikarájás Sallas ja Rádje-Jovssehis rájirasttildanbáikkiin ruoššaid ealáskan luopmo- ja gávppašanmátkkošteapmi vuhttui. Rasttildeamit leatge lassánan Rádje-Jovssehis ovddit jagi ektui. Eanemus rádjarasttildeamit leat registrerejuvvon njeallje jagi dassá, 2013. Olahus loguide lea goit vel mátki, go diibmá nuortarájá rasttildedje 46 proseantta unnit go olahus jagis 2013.

Skábman dan illá vuohttá, muhto mannan geasi visot rievddai Ohcejogas. Johka mii ovdal biepmai gieldalaččaid, oaččui ođđa Deanu soahpamuša ja dat rievdadii olles gielddas eallima ja ekonomiija.

Gielda dáhttui veahkkin ealáhusministara ja sus ruđalaš veahkki vai gielda beassá ovddos guvlui, muitala gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio.

– Ruđa dás dárbbašat. Gal mii das vuolgit, ahte stáhta ferte boahtit veahkkin ruđalaš doarjagiin. Sin váttisvuođaid áddejit, muhto makkár vástádusaid sii ožžot, dan oidnet maŋŋá, muitala Tieva-Niittyvuopio.

Deanu soahpamuš ii dagahan nu stuorra servvodatnuppástusa, ahte stáhta automáhtalaččat geigešii ruđa

Deanu soahpamušas ovdamearkka dihte bivdojándoriid geahpededje ja báikkálaččaid rivttiid gáržžidedje ja dat čuozai viidát.

Go stuorra máilmmis fabrihkkat gopmánit dahje stuorra bargoaddit celket bargiid eret, stáhta láve máŋgii veahkehit muhto dál ministtar ii lohpit njuolga ruđa.

– Mun in dieđe leago Ohcejoga gielddas nu stuorra servvodatnuppástupmi. Vaikko fitnodatdoalliin dienas lea unnon, de lassin gáibiduvvo sturron bargguhisvuohta de dalle servvodatnuppástupmi lea dáhpáhuvvan.

Muhto dáppehan lassánii bargguhisvuohta?

– Lea lassánan, muhto ii nu olu go diekkár stuorát dáhpáhusain. Gieldda boađus lea goit vel plussa bealde, čilge ealáhusministtar Mika Lintilä.

Ohcet ráđi ja ruđa vai fitnodatdoallit gávdnet ođđa vugiid birget

Fitnodatdoalliid dietnasat leat unnon beliin, eaige sii leat bálkkáhan seamma olu bargiid go ovdal, dat čielgá fitnodatdoalliid iežaset eahpevirggálaš čielggadeamis.

Dál gielda háliidivčče, ahte fitnodagat besset ovddos guvlui ođđa dilis. Gielda ii oza dihto supmi stáhtas, baicce máŋggalágán veahkki, dego sierralágan doarjagiid fitnodatdoalliide (su. yritystuki) ja vaikkoba ruđa mainna bastet plánet mo gielda ealásgivčče.

– Dál mii ohcat ráđi mo dás ovddos guvlui, ahte mo báikkálaš fitnodatdoallit ovdánit ja basttešedje investeret turismii mii vuođđuduvašii birra jagát doaimmaide.

– Galggašii doarjut gieldda ealáhusdoaimmaid, Ohcejohkii sáhtášii cegget strategiijaprošeavtta mainna gielda ovttas fitnodatdoalliin ozašii ođđa vugiid birget, muitala Tieva-Niittyvuopio.

Gaskavahkku 10.1.2018 ordnejuvvui Oulus Suoma presideanta-evttohasaidde gažádeapmi, gos maiddái bođii sáhka sámiid dilis.

Vuođđosuopmelaččaid presideantaevttohas Laura Huhtasaari kommeanta sámiin lea háleštahttán, go namuhii dan oktavuođas ahte Suomas gávdno maiddai árbevirolaš kultuvrra, mii lea suopmelaččaidde maiddái turismas ávkin.

– Lea duohta, ahte mis lea dákkár álgoálgosaškultuvra, mii lea duođai ávkin midjiidda maiddái turismmas. Lea duođai fiinna ášši, ahte Suomas lea dákkár erenomášvuohta ja jus sii vásihit ahte sin eai guldal, de dat dárkkuha dan ahte dárbbaša eanet gulahallama ja vuhtii váldima. Dalle mearrideaddjit galget geahččat ja atnit fuola, ahte mii sáhttit eallit dáppe raddálaga, lohká Huhtasaari.

Anu Magga lea bargan maid guhkká boazoturismmain Luosto duoddara láhkosis Jaakkola porotila fitnodagas iežes isidiin. Son geahčestii maid Huhtasaari dajai ja gal healkkehii iige aibbás jahkkán beljjiid maid gulai:

– Vuos mun smihtten, ahte dajaigo son dan dego soaittahagas, muhto ii, gal son oalle guhkká gearggai hállat dán áššis ahte fertejin ristet gal oaivvi, Magga lohkká.

Magga mielas lea gal oalle ártet vuohki dadjat “ matkailuvaltti”, ahte ii ášši galggašii jur nie oaidnit.

– Muhto jos jurddašan dien dego min fitnodaga ektui, dego galhan dat sámivuohta muhtinlahkái geasuha olbmuid. Váikko olbmot hállet mis, ahte doppe gilis lea dat sámi nisu, gii muitala sámivuođas ja sáhttá muhttimin joba juiggastitge olbmuide, muhto in mun dattege hála, ahte dat lea justa sámevuohta mii lea dat deháleamuš, Anu Magga suokkardallá.

Uule-Niiles Sara jođiha Suoločielggis turistafitnodaga Reindeer´s Travels. Son lea guhká bargan turisttaiguin ja lea čalmmustahttán sámivuođa iežes fitnodatdoaimmain. Sara oaidná dehálažžan ahte diehtu manná viidásit máilbmai.

– Ovtta dáfus go sápmelaš lea mielde dan turismaealáhusas, dat lea dieinna lágiin hui buorre, ahte dat diehtu manná miehtá máilmmi turisttaid fárus, ahte dáppe leat sápmelaččat ja dain lea iežaset kultuvra ja giella. Dathan čuđiid duháhiid mielde olgoriikalaččat fitnet dáppe Davvi-Suomas, ahte dieinna lágiin dat gal lea dehálaš, lohká Sara.

Guldal olles ságastallama dán vahkku Sohkaršohkka-sáddagis. Doaimmaheaddji Aslak Palttos leat maiddái alddis čanestumit turismaealáhussii.

Anárašgielat Martta Alajärvi lohkagoahtá Yle Ođđasiid. Vuosttaš Yle Ođđasat main lea anárašgielat ođaslohkki bohtet odne Yle TV1-kanálas diibmu 16:45. Maŋŋel daid sáhttá geahččat maiddai Yle Areenas.

Jagi 2018 vuosttaš vahkkus Yle Ođđasiid nuortalašgillii álggii lohkat nuortalašgielat Sara Wesslin.

Yle Sámi hoavda Maiju Saijets kommenterii jagi álggus ođastusa ná:

– Ođastusa mielde anáraš- ja nuortalašgielat besset buorebut oidnosii riikkaviidosaš lávddis dasgo Yle Ođđasat čájehuvvojit olles Suomas Yle TV1-kanálas, muitala Yle Sámi hoavda Maiju Saijets.

Yle Ođđasat álge jagis 2013 ja dán rádjai Yle Ođđasat leat leamaš eanáš davvisámegillii. Yle Ođđasiid ođaslohkkit leat dál Kaisa Aikio (davvisámegiella), Inger-Elle Suoninen (davvisámegiella), Sara Wesslin (nuortalašgiella) ja Martta Alajärvi (anárašgiella).