Ohcejohkalaš Vuokko Hirvonen beasai isidiinnes vásihit erenomáš dáhpáhusa, go deaivvaiga oaidnit čeavrá Ohcejogas. Sudno viessu lea Ohcejot gáttis nappo soai oaidniba olles áigge lássaráiggis, mii olgun dáhpáhuvvá.
– Isit lei dás ruovttus ja muhtin bláđđevuovdi riŋgii sutnje ja son geahččagođii olggos, ja de oinnii jieŋa alde man nu. Son gáttii vuos, ahte dat leat gáranasat boradeamen, ja de fuobmái ahte dat lea muhtin eará. De son dadjá vel dan vuovdái, ahte son ii dál astta háleštit, son ferte dutkat mii doppe jieŋa alde lea, muitala Hirvonen.
– De son giikii ja oinnii doppe lea issoras luossa ja muhtin ealli, mii fievrrida dan jieŋa alde. De moai álggiime dan geahččat ja fuobmáime dat lea čeavrris, mii gaiku suttis luosa jieŋa ala. Ja dat luossa bánccardii dies jieŋa alde ja čeavrris doalai dan bastilis bániiguin, ja čeavráshan lea vel nana ollolat.
Hirvonen isidiinnes lei dieđusge sáhkki ja soai háliideigga oaidnit buorebut. Čeavrris goittotge buokčalii jieŋa vuollai, ja guđii goadjima jieŋa ala. Vuokko Hirvonen goittotge njágai vel ođđasit gáddái geahččat dan ipmaša.
– Dat ii dihton šat, muhto jurddašin mun, ahte manan ođđasit geahččat, ja go lei gollan varra diibmu dan vuosttas dáhpáhusas, go mun oidnen sutti rávddas dákkár čáhppes jorba diŋgga, ja jurddašin leigo diet dat čeavrris, ja de dat buokčalii, ja iđii fas eará sadjái, ja de mun oidnen dat lei čeavrris.
– Doppe dat borai smávit guliid, ja mun de jurddašin, mun viehkalan dohko vuollelii, jus dat máhccá dohko dan stuorit luosa lusa, ja nu dat de máhccái dohko, ja mun ledjen doppe vieltti ravddas vuordimen.
Čeavrát leat hárvenaččat Suomas
Čeavrát leat ráfaidahtton eallit Suomas. Riistakolmiot.fi mielde dát eallit eai leat go dušše sullii moadde duhát olles Suomas.
Vuokko Hirvonenge ii leat goassige ovdal oaidnán čeavrá, vaikko láve geahčadit juohke beaivve lássaráigge olggos ja čuovvut, mii luonddus dáhpáhuvvá.
– Dat lei hui imáš, in leat goassege oaidnán čeavrá ja vel dat, ahte mo dat sáhtii goddit nu stuorra dálveluosa.
– Lei lihkku, go deaivvaime justa dalle oaidnit dan čeavrá, go dat lei goddán dan luosa ja fidnen dan dasa jieŋa ala. Orui, ahte dat luossa girdila go dat vuosttilda dan čeavrá, imaštallá Hirvonen.
Dáidda leamaš álot oassi su eallimis. Vuosttaš gudnegirjji dáiddalaš barggus Anni Sarre oaččui juo jagis 1951, go oahpaheaddji sáddii su sárgosa áviisii.
Távvaliid son lea málen badjel 100 ja sus lea almmustuvvan maiddái anárašgielat diktagirji. Divttaid son čállá vuos suomagillii, ja maŋŋelis dat jorgaluvvojit anárašgillii.
Távvaliid Ánná lea málen badjel 100.Mikkal Morottaja / Yle
Ánná riegádii jagis 1936 Posta Maati bearraša njealját mánnán. Sin ruoktu lei Anárjávrri gáttis Áhuluovtâst. Bearaš lei geaff ja mánát olu.
Go rikkes sápmelaččat dovdagohte, ahte lea sin áigi vádjolit, de čihke sii meahccái bumbbá, masa bidje iežaset golliid ja silbbaid, amaset earát árbet daid.
– Ođđajagiruohtta go bođii, de gii háliidii fidnet daid golliid ja silbbaid, de njealjis galge mannat čuožžut, juohke luotta guvlui okta geahččat. Das go ledje čuožžumin, de dat eallit boahtigohte ja de man luoddaráigge dat bohte, nu dat gii doppe lei, gárttai álgit daid vuostá soahtat ja heaibut, muitalii Jovnna Biehtár.
– Ja go vuittii dan ealli de iđii nubbi ja gievrrat aht‘ gievrrat ealli boahtá. Ja dat golmmás, geat skihpárin ledje, eai dieđe maidege, dat čužžot, go okta lea doppe dáistaleamen.
Olmmoš, guhte gárttai heaibut ealliiguin, ii sáhttán šat vuolgit go juo lei álgán. Maŋimuš ealli lei stuorimus ja gievrramus, ammal jo lei guovža, árvalii Jovnna Biehtár.
– Dat gal fertii leat guovža ja dan de botnjat, gánskehan de birgii. Gohan de lei fidnet guovžža váibat vai addá vuollái, nu dehan de fuobmái, ahte dat ruhtagirstu lea su gieđas ja buot eallit leat mannan.
– Golleboahkánat, solljut ja buot árvodiŋggat álge oidnot, ja de dihte, ahte diet almmái lea heibon ja dat lea ožžon dan gollegirsttu, mii lei čihkkojuvvon, dat lei dakkár gufihtarhommá.
Dat golmmás, geat ledje skihpárin, eai diehtán velge maidige, ja sii eai fidnen golliid eaige silbbaid.
– Ja leahan dat viehka ilgat go dat nuppit čužžot golmmás ja okta lei heibon doppe ja dáistalan dain ealliiguin ja vuoitán, ja de lea rikkis go lea árvobumbá gieđas. Easkka maŋŋá fuomášedje earát, ahte diet dat lei gii heaibbui, ja de vulge ja jurddešedje, ahte dat lei dušši hommá.
Návccahis gánddaid ii gánnehan oba geahččalitge
Luoddaearuide eai goittotge vuolgán buohkat, geat háliidedje dan árvobumbbá. Návccahis albmát eai oba geahččalange, go dihte, ahte eai biđe ealliin.
– In mun jáhke, ahte dohko vulggii áibbas návccahis gánda, dat galggai leat gievra ja galggai jáhkkit, ahte son gal bihtá ja galggai muđuige leat roahkkat, ahte ii viehkal go oaidná vuoncá boahtimin.
Jovnna Biehtár ii iešge livčče mannan luoddaerrui.
– Dat lei ilgadis hommá, mun in gal vuolggašii čuožžut dohko bumbbá dihte.
Ášši doaimmahii Heikki Armas Lukkari jagis 1980. Guldal máidnasa Yle Areenas.
Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio lea almmustahttán ođđajagi dearvvuođaid. Son lea earret eará fuolas Suoma dálá dilis ja vaššiságain. Son oaivvilda, ahte Suoma lassin vuoigŋa lea šaddan garasin maiddái Davviriikkain ja eará sajiin máilmmis, ja dat oidno maiddái daguin. Son oaivvilda maiddái, ahte ministtarat ja Sámedikkiid ságadoallit galggašedje bargat dan ovdii, ahte diđolašvuohta dološ ja dála áiggi rasismmas ja vealaheamis lassána.
Yle Ođđasat máhccet odne juovlaluomus. Ođđa tv-ođaslohkkin álggaha Sara Wesslin. Son lohká Yle Ođđasiid nuortalašgillii.
Ođđasiid sáhttát geahččat odne Yle TV1-kanálas diibmu 16:45 ja maŋŋelis sáhttát geahččat maiddái Yle Areenas.
Vahkkus golbma Yle ođđasiidda boahtá maiddái nubbi ođđa ođaslohkki. Martta Alajärvi lohkágoahtá Yle Ođđasiid anárašgillii 15.1.2018.
– Ođastusa mielde anáraš- ja nuortalašgielat besset buorebut oidnosii riikkaviidosaš lávddis dasgo Yle Ođđasat čájehuvvojit olles Suomas Yle TV1-kanálas, muitala Yle Sámi hoavda Maiju Saijets.
Yle Ođđasat álge jagis 2013 ja dán rádjai Yle Ođđasat leat leamaš eanáš davvisámegillii. Davvisámegielat ođaslohkkit Kaisa Aikio ja Inger-Elle Suoninen joatkiba maiddai ođaslohkkiin.
–Servi ij ornii taan ive eenikielâlii peivitipšo, tot lii kieldâ äšši, iätá Olthuis.
Anarâškielâ seervi saavâjođetteijee juátká ruttâ asâmušâi toohâm já osko et ruttâ puátá já servi pasta meid ive 2018 toimâđ. Tuáivu et kielâpiervâleh pyehtih juátkiđ tooimâs, kuittâg nuuvt, et tooimâ ij taarbâš käržidiđ já et media pargee pasta pálkkááttiđ ubâ ihán. Seervist lekkâsii aaibâs juovlâi vyelni seervi netti-siijđoh.
Luobbal Jovsset Rauni, Rauni Manninen láve iežas astoáigge dutkat sogaid ja dovdáge iežas soga oalle bures. Ieš son goit deattuha, ahte ii leat sohkadutki.
– Eambo mun lean čohkken dakkár dieđuid mat leat bieđgguid hiluid háluid ja de lean hálidan oaidnit, mo dat laktašuvvet oktii. Mishan lea dáppe stuorra sohka, ja de leat olu sogat Ohcejogas. Olbmot go leat náitaladdán, dat lea hui miellagiddevaš geahččat, ahte mo dat lea aiddo mannan.
– Dat lea juoga nu láhkái, ahte dat hábme munnje dan eallima, mii leamaš, ja dan eallima, mas mun in dieđe menddo olu.
Soga dutkkadettiin Manninen lea gávdnan olu miellagiddevaš áššiid, maid ii leat deaivan diehtit ovdal, ja joba hui lagaš olbmuid bokte leat boahtán dakkár áššit ovdan, maid ii leat oba árvidange. Muhtimiin leat mánát jápmán, muhtimiin fas guoibmi ja de lea šaddan náitalit ođđasit.
– Galhan olbmot muitaladdet doložiid, dahje ii oba nie doložiidge, muhto eathan mii álo dieđusge leat deaivan leat gullamin ja man nu áššit leat mannan juoga nu láhkái meattá, ja de gávdnui dat čállojuvvon dieđuin.
– Buot vuosttamuš ráva lea dat, ahte áibbas lagaš olbmuin háleštit: etniin, áhčiin, oappáiguin, oarpmeliiguin, siesáiguin, muoŧáiguin ja čeziiguin. Doppe lea buot deháleamos diehtu. Galgá jearahit, dahje jos ii njuolgga jearat, muhto háleštit ja jođihit sága nu, ahte dat sáhttet muhtin áššit nugo vahágisge beasihit njálbmečiegas geas nu.
Nubbin rávan lea čohkket daid dieđuid, mat leat juo čohkkejuvvon girjjiide. Easkka dan maŋŋá son ávžžuha vuolgit guhkkeliidda ohcat, dego girkogirjjiin ja arkiivvain.
– Guhkkelepmosis gos ieš lean fitnan lea soahtearkiivvas, go ohcen iežan edno soahtedieđuid, dáistalanbáikkiid ja diekkáraččaid, muhto ovdal go nie guhkás vuolgá, gánneha lahka čohkket daid áššiid, rávve Rauni Manninen.
Beroštupmi sohkii lea boahtán árbin
Mihku Marja-Liisa, Marja-Liisa Laiti Guolnnás eret, dovdá maid viidát iežas soga. Son lea oahppan dan árbediehtun eatnistis, muhto láve son maid muhtin veardde sohkagirjjiidge dutkat. Mihku Marja-Liissá mielas sogaid dovdan addá sutnje oktiigullevašvuođa iežas olbmuide ja sohkii.
– Eadni lei hirbmat fuolkkástahkes, dat lávii ovtto, go giige bođii ruoktot dohko min geahčái, de lávii lohkat, ahte mo dát lea fuolki midjiide. Dat lávii juohke háve čilget, jos apmasut olmmoš bođii, mo dat lea fuolki.
Laiti jáhkkáge, ahte beroštupmi sohkii lea varas boahtán.
– Dat orru, ahte dat leat iežamet olbmot visot dat, geat leat fuolkkit. Dat lea dego stuorra bearaš. Dat lea dat, ahte mii gullat oktii, dat dovdu mus lea goittotge, leamašan juo mánnávuođa rájes, čilge Laiti.
Anneli Lappalainen / Yle
Servodatdutki: Dološ áigge fuolkevuođas lei olu ávki
Eandaliige dološ áigge sápmelaččaide lei dehálaš diehtit sogaid ja fuolkevuođaid birra. Servodatdutki Johan Klemet Kalstad muitala, ahte dalle das lei ávki beaivválaš bargguin ja daid ordnemis.
– Ja muhtumin jurddahit, gos oažžu veahki ja iige unnimusat, geasa galgá luohttit. Luohttevašvuohta lea servodagas stuorra oassi, muhto dat ii leat liikká stuoris juohke olbmui ja amas olbmuid ektui, dadjá Kalstad.
– Árbevirolaš doaimmain, nugo boazodoalus, lea čielga rehket ain dat oktavuohta olbmuiguin, geaiguin don siiddastalat ja geaiguin don barggat ovttas. Dat lea dehálaš ja doppe lea fuolkevuohta stuorra oassi das.
Servvodatdutki Johan Klemet Kalstad dadjá, ahte olbmo identitehta lea olu huksejuvvon dan vuođul, gii don leat ja makkárat du máttut leamašan.
Dat, mii ii leat rievdan, lea dat ahte go dovddat sogaid, dieđát maiddái iežat birra.
– Juohke olbmui lea dehálaš diehtit iežas birra, dehálaš ja ávkkálaš. Olbmo identitehta lei hui ollu huksejuvvon dan vuođul, gii don leat ja makkárat du máttut leamašan, ja dat lea dehálaš dieđus diehtit dan, geat dat ledje mu máttut.
– Muhtumin manná maiddái nu, ahte go duot muoŧŧá lea mu risteadni, dat lea vel lagabus, ja vel lea duot gáibmieanu, dat gal leat lahka juo, nu ahte dat lea mielde de huksemin olbmo, čilge Kalstad.
Johan Klemet Kalstad mielas fuolkevuohta ii buot áiggiid čága ođđa servodaga eavttuid sisa, iige dan galggašiige sehkket ođđa organiserenvugiide, dego gieldda dási politihkkii ja Sámediggái. Jos doppe váikkuha árbevirolaš ortnet, nugo sohkavuohta, dat hehtte daid doaimmaid doaibmamis, nugo lea jurddašuvvon.
– Dat lea jurddašuvvon buot olbmuid várás, oktasaš olmmoš lea liikka go nubbi, dadjá servvodatdutki Johan Klemet Kalstad.
– Dál lea áigi vuoiŋŋastit ja smiehttat dán ášši albma láhkai. Juos mii smiehttat, ahte dál lea huksejuvvon ođđa hotealla ja leago guokte juo dáppe, ja Anár gili eallimis dat livččii gal doarvái justa dán áigái, ahte galggašii váhá vuoiŋŋastit ja smiehttat, muitala Seipiharju.
Jaana Seipiharju.Ville-Riiko Fofonoff / Yle
Turistat njuolga čomistit bivnnuheamos báikkiin dugo sámimusea Siiddas Anáris. Sámedikki bealis turismaáššiid smiehttá sierra prošeaktabargi Kirsi Suomi ja su mielas olmmošrávnnjiid livčče dal dehálaš stivrret.
– Dađi bahábut dáppe Anára girkosiiddas álgá dáhpáhuvvat dat, ahte turisttat ihtet olbmuid šiljuide, guvlet lássaráigge sisa ja govvejit, čužžot ráhpa alde. Sin galggašii mot nu rávvet, ahte gos lea min ruovttoráfi bire ja man lahka oažžu mannat ja gos manná priváhta rájit, muitala Suomi.
Kirsi Suomi.Mikkal Morottaja / Yle
Buoremus beivviin Avvilii čierastit logit girdit ja eanemus turistat jorret golmma čoahkkebáikkis, Suoločielggis, Avvilis ja Anára márkanis. Turismma stuorrun orro leamen hálddašmeahttun dilis, muhto Anára fitnodatdolliid ságajođiheaddji Tuula Katajamaa mielas dihto rádjá lea juo juksojuvvon, ja stuorrumii ii leat šat sadji.
– Gal deike vel čáhket turistat, muhto dihto ráddjehusat dán gielddas cagget issoras stuorruma. Nu johtolat go idjadanbáikkiid mearri cagget stuorruma, lohká Katajamaa.
Tuula Katajamaa.Kirsti Länsman / Yle
Olles Lappii vurdojuvvojit dán dálvvi čuođit duháhat olbmot. Buhtes luondu, dorvvolašvuohta ja guovssahasat dat geasuhit. Su mielas goit leat buoret, ahte turisttat jorret namalassii čoahkkebáikkiin.
– Jurddašan nu ahte leat dát golbma čoahkkebáikki, ja de livčče earenomáš gilážat, gos turisttat besset gálledit ja viežžat earenomáš bálvalusaid ja oaidnit dan kultuvrra, dadjá Katajamaa.
Yle Sámi ovddeš hoavda, dála PwC Strategy& -fitnodaga strategiijakonsulta ja City Sámit -searvvi nammadan Jagi sápmelaš 2017 Pirita Näkkäläjärvi lea iežas magisttarbarggus guorahallan, mo sámiid sátnefriddjavuohta Suomas lea áitojuvvon. Son barggai magisttarbarggu London School of Economicsa media- ja gulahallandieđagoddái čakčat 2017. Barggu várás Näkkäläjärvi jearahalai 15 sámi artistta, aktivistta ja politihkkára.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa šlájat leat musihkka ja YouTubben
Dán jagáš Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa šlájat leat musihkka ja "tubben", mii dárkkuha videobloggema YouTube-neahttasiiddu bokte. Olles dáhpáhusa temán lea Iežan jietna.
Historians without Borders in Finland -searvi lágida Helssegis seminára duohtavuođakomišuvnnaid vásáhusaid birra.
Máilmmis leat doaibman logit álbmotlaš duohtavuođakomišuvnnat, main ulbmilin leamašan dutkat ja loktet oidnosii stáhtaid dološ rihkkumušaid ja boasttuvuođaid, ja čoavdit daid vuođul šaddan konflivttaid. Suoma stáhta lea golggotmánus 2017 almmuhan, ahte dat álggaha soabadallanproseassa, mii gieđahallá sámeáššiid.
Semináras ságastallo, mo máilmmi eará duohtavuođakomišuvnnat leat bargan ja mo dat leat ollašuhttán ulbmiliiddiset, maid daid vásáhusain sáhttá oahppat ja makkár áššiide Suoma boahttevaš duohtavuođakomišuvdna galgá ráhkkanit. Oaivil lea maiddái smiehttat makkár ulbmiliid ja vuordámušaid komišuvnna bargui sáhttá bidjat.
Semináras áššiid guorahallet áššedovdit, geat leat dutkan duohtavuođakomišuvnnaid barggu Mátta-Afrihkás, Bosnias ja Kanadas. Sáhkavuoru doallaba maiddái Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio ja riekteministeriija ossodathoavda Johanna Suurpää.
Seminára ordnejuvvo Helsset universitehta Svenska social- och kommunalhögskolanin ávvusáles 8.1.2018 diibmu 10.30–14.00. Lassedieđut ja almmuhanskovvi gávdnojit Historians without Borders in Finland -neahttasiiddus.
Riekteministeriija lea mielde čielggadeamen vaššiságaid ja hehttema váikkuhusaid vehádagaid dorvvolašvuhtii
Owal Group ollašuhttá ovttas riekteministeriijain gažadeami, mas čielggaduvvo, mo vaššiságat ja heađušteapmi váikkuhit vehádagaid oadjebasvuhtii. Gažadeapmi gullá ásaiduvvama doarjuma verddevuođaprográmmii (su. Kotouttamisen kumppanuusohjelma).
Čielggadeami čuozáhatjovkui gullet vierisgielagat, olgoriikkaid riikkavuložat dahje olbmot geain lea sisafárrenduogáš, románat, suomaruoŧŧelaččat, sápmelaččat, lámisolbmot ja sii geat gullet seksuála- ja sohkabeallevehádahkii ja oskkolaš vehádahkii.
Gažademiin hálidit fidnet dieđuid das makkár vaššiságaid ja heađušteami olbmot leat vásihan dahje áican ja mo dat lea váikkuhan sidjiide ja sin lagamušaide.
Aanaarlâštaho-palhâšume ij lah kal vuossâmuš tubdâstâs, mon Ánná lii finnim. Sun muštá vala kansaškoovlâ áigásij sárgumkišto paijeel 50 ive tyehin.
– Máttáátteijee muu sáárgus vuolgâttij mottoom sajan. Mun jiem mušte, et kuus tot vuolgâttij ton, mut sárgumkišto lâi tobbeen. Vuoittim kulmâ kiilu njálgáid já kunneekirje. Tot kunneekirje lii val tyebbin, mut taan täälvi koočâi tuohu puollâš tuáhá, Ánná muuštâš já povvâst.
– Mu nieida lei dalle 2-jahkásaš ja son liikui hirbmosit daid geahččat ja lávllui mielde. Mun oidnen, ahte dat doaibmá hui bures ja go iihan dáppe Ohcejogas leat eará fálaldat, de mun jurddašin ahte livčče buorre oažžut dan sámegillii. Dalle mánná ii máhttán vel suomagiela, de lei vehá váivi go mánná oahpai suomagiela das geahčadettiin daid muskárfilmmaid, ahte mun hálidin daid sámegillii.
Dan maŋŋá Näkkäläjärvi-Länsman háleštii muskárprošeavtta olbmuin ja jearai sáhtášiigo daid buvttadit sámegillii. Son evttohii maid ahte sáhtášii ieš báddet Helssegis muskárvideoid.
– Dat gal ledje hui beroštuvvan das ja mii ordniimet dasto ovtta govvenbeaivvi ja dan boađusin dasto bohte dat filmmat ja dat leat dál almmustuvvan sierra neahttasiiddus ja dat leat buohkaide rahpasat.
"Lávlun sáhttá leat buorre guoibmi eallimis, vaikko ii livččege ámmátmusihkkar"
Neahttasiiddus lea álggahanlávlla, man sáhttá álggos geahččat ja de leat guokte lávlaga maid mun oahpahan. Nubbi lea Njoammiliid čoahkkin -lávlla ja nubbi lea Miessi.
–Mun gal illudan, ahte dat materiála beassá ná fiinna hápmái nehttii. Orru, ahte ii mannan duššáš dat mu bargu go dat leat dál buohkaide oaidninláhkai, dadjá Näkkäläjärvi-Länsman.
Su mielas musihkka lea dehálaš vaikko ii šattašiige ámmátmusihkkarin. Lávlun sáhttá leat muđui buorre guoibmi eallimis, smiehtada Näkkäläjärvi-Länsman.
– Olbmui lea lunddolaš geavahit jiena ja lávlut. Gal dat lea maiddái dakkár mii hukse dan máná boahttevuođa ja máhttá iežas dovdduid ovdanbuktit ja gieđahallat, de musihkka lea buorre bargoneavvu.
Heikkilä åskk što äiʹǧǧtaauʹlest põʹšše da tieʹǧǧ peʹštted Njeäʹllem räjja. Trafiʹǩǩe iʹlla nuʹt jiânnai häiʹtt pueʹttmen tän tuejjast, ko odd čuâǥǥas puätt vueiʹvv-vuässjin puäʹres čuâǥǥas paʹldde, särnn Heikkilä.
Urkkuʹvddi graniittirakennus Kallio vuässõsõhttõs tuâjj-jååʹđteei Jarkko Heiskanen miâlast Njeäʹllemčuâǥǥas lij aivv takai tuâjj da åskk še što äiʹǧǧtaauʹlest põʹšše, jos ij puäʹđ nuʹt kõrr puõlâs što mašinaid ij vuäitt ââʹnned.
Sij leʹjje mieʹldd Yle säämajânnam tiõrv radiovuõlttõõzzâst 3.1.2018.
– Na gal munnje lea dehálaš dat mot galgá láhttet luonddus, olbmuiguin ja elliiguin, ja mot muđui áššit dikšojuvvojit. Mun jáhkán ahte oassi lea beroštan dain áššiin ja oassi dađi bahábut ii. Gal galggašii smiehttat dan báikki gosa manná, ja gudnejahttit daid áššiid mat doppe leat, oaivvilda Ravila.
Ritva Ravila mielas galgá gudnejahttit dan báikki, gosa manná.Kirsti Länsman / Yle
Meksikolaš Eloy Cantu lea boahtán Suoločielgái vásihit Sámi ipmašiid. Go hurgá máilmmis son goit lohká muitit maid ehtalašvuođa.
– Dieđusge smiehtan. Vaikko livččen gos dán máilmmis nu smiehttan, ahte mas lea mearkkašupmi, ja mot mun lahkonan baikkalaš olbmuid sin dábiid mielde, lohká Cantu.
Meksikolaš Eloy Cantu iská láhttet ehtalaččat, go mátkkošta.Kirsti Länsman / Yle
Máŋggas leat fuolas luonddu bealis
Prográmmabálvalusfitnodagain šaddet beaivválaččat vástidit vaikke makkár jearaldagaide. Suoločielggis sápmelašvuohta ii leat nu oidnosis, muhto luonddu bealis leat máŋggas fuolas. Go olmmošrávnnjit vel sturrot, ášši ferte smiehtastit ođđasit, oaivvilda Tuula Katajamaa Luontoloma-prográmmafitnodagas.
– Mun jáhkán, ahte jus midjiide bohtet stuorra mátkkošteaddjimearit, de dat sáhtašii mot nu váikkuhit lundui dahje kultuvrii, de dat sáhtašii leat dakkár gažaldatmearka doppe, lohká Katajamaa.
