– Áiggun stoahkat olgun ja vuodjit mohtorgielkkáin. Mus lea iežan gielká. Juovlaskeaŋkan lean sávvan giehtadiimmu ja herskuid. Háliidan herskostallat juovllaid áigge, muitala Áilu.

Elen-Aina fas liiko issoras olu juovllaide, go dalle oažžu skeaŋkkaid ja beassá maiddái addit skeaŋkkaid olu.

– Min bearrašis láve leat juovllaid áigge dakkár juovlavuorbádeapmi. Dalle mii váldit báberláhpo ja dat gean namma das lea, de dasa de ferte addit iežas skeaŋkka. Munnje bođii mu unnaoappáš. Mu stuorraoabbá fas addá munnje skeaŋkka ja mu eadni addá skeaŋkka mu stuorraoabbái ja mu áhčči fas eadnái. Ja mu unnaoappáš addá áhččáiges skeaŋkka. Mun liikon juovllaide olu, dadjá Elen-Aina.

– Mun áiggošin leat bearrašiin ja borrat juovlabiepmuid. Mii áigut maid dahkat juovlačájálmasa. Áiggun maid áhči luhtte fitnat Helssegis, muitala Áile-Saara.

Sulo gal ii áiggo reiset gosage.

– Juovllaid áigge áiggun vuodjit gielkkáin, inge áiggo vuolgit gal guhkkelii.

Nuppu-Maaria vuordá juovlastálu.

– Mun áiggun leat juovllaid ruovttus bearrašiin ja odne áigutge čiŋahit juovlamuora. Dieđusge maid herskostallat, liikon šukoláda borrat, muitala Nuppu-Maaria.

Jasmin áigu leat ruovttus bearrašiin.

– Áiggun borrat ruoná spáppaid. Mis lea dakkár vierru ruovttus, ahte mii mánát mannat eará latnjii ja dan botta eadni ja áhčči čiehkaba skeaŋkkaid, muitala Jasmin.

Nilla-Asla fas áiggošii veháš vuolgit guossástallat ja galledit fulkkiid.

– Juovllaid áigge áiggun mannat Guhtturii ja de dieppe Vuohččui. Guhtturis orruba áddjá ja viellja ja Vuohčus fas goaski, Joavnna ja oambealit, muitala Nilla-Asla.

Sammelis gal leat maid čielga plánat juovllaide.

– Mun áiggun mannat Gápmasii ja doppe de áiggun vuodjit gielkkáin, muitala Sammeli.

Maia fas vuordá beasat láibut bihpporgáhkuid.

– Bihpporgáhkut leat buoremus juovlaherskot. Mun háliidan maid rahpat skeaŋkkaid ja leat olgun. Háliidan leat ruovttus juovllaid, dadjá Maia.

Sárelle fas áiggošii hervet juovlaguosa.

– Háliidan maid borrat ja rahpat skeaŋkkaid. Mu mielas maid leat bihpporgáhkut buoremus juovlaherskot. Áiggošin fitnat Giemas maid juovllaid áigge, muitala Sárelle.

Nils-Matias áigu speallat juovlaluomus.

– Dieđus áiggun stoahkat maid. Lea somá oažžut skeaŋkkaid. Jáhkán, ahte juovlastállu buktá munnje legoid, dadjá Nils-Matias.

Mubemihkkal fas áiggošii juovllaid áigge stoahkat legoguin.

– Háliidan maid borrat herskuid. Mun vuorddán skeaŋkkaid hui olu. Jáhkán, ahte juovlastállu buktá munnje dan maid juo lean sávvange, dadjá Mubemihkkal.

Elle-Matilda sávvá skeaŋkkaid.

– Vuorddán hui olu juovlastálu. Liikon borrat ruoná spáppaid, dat leat nu njálgát, rábmosta Elle-Matilda.

Uula fas áiggošii oađđit juovlaluomus.

– Mun áiggun juovlaluomus stoahkat legoguin ja oađđit. Lea somá go ii dárbbaš lihkat skuvlii. Vuorddán, ahte beasan juovlaherskuid borrat. Eandalit risenbuvrru liikon borrat, muitala Uula.

Sääʹmouddoummu veʹrǧǧpodd lij koumm eeʹjj da ânnʼjõž ouddooumaž feʹrttai kueʹđđed veeʹrj eeʹjjvaajtõõzzâst puõʹtti ouddooumže.

Vaal-luʹvddkåʹdd nâânii Veikko Feodorooff saaʹmi ouddoummžen poʹdde 2018-2020. Tâʹvv-Lääʹddjânnam vaaldšemvuõiggsest lie juʹn ǩiõttʼtõõllmen vaiddlõõzzid.

Yle Sääʹm tääʹvti ânnʼjõž ouddooumaž Tanja Sanila Čeʹvetjääuʹrest pââʹss Treeffan prääʹzniǩ õhttvuõđâst maainsted suu ouddooumažpodd pirr.

Ânnʼjõž ouddooumaž Tanja Sanila lij toođvaž mõõnnâm ouddoummupooʹdde da åskk läittmõõzzi ainsmâʹtted odd vaal. Kuvddal kaart pääiʹǩ obb mainstõõttmõs

Eanodaga gieldda váldostivra mearridii bidjat mearreruđa gieldda olbmuid dorvvolašvuhtii

Eanodaga váldostivra mearridii ovttajienalaččat bidjat 100 000 euro sturrosaš mearreruđa Eanodaga gieldda ja gieldalaččaid dorvvolašvuođa sihkkarastimii. Váldostivra mearridii, ahte gielddaráđđehus dat galgá dahkat plána mo mearreruhta geavahuvvo, jus Eanodaga bolesdoaibma heaittihuvvo. Plána galgá buktojuvvot mannjel de váldostivrii. Dálá dilis Eanodat báhcá bolesa haga boahtte guovvamánu rájes.

Guollenáliiddikšunmávssut jahkái 2018 leat dál vuovdimassii

Guollenáliiddikšunmávssut jahkái 2018 leat boahtán vuovdimassii. Sierra guhkkosaš guollenáliiddikšunmávssuid sáhttá oastit Meahciráđđehusa neahttabálvalusas (eraluvat.fi), bálvalannummiris ja Meahciráđđehusa luondduguovddážiin. Suoma guolástanlága mielde juohke 18—64 -jahkásačča, guhte guolásta muđuid go oaggumiin dahje rudneoaggumiin, galgá máksit stáhtii guollenáliiddikšunmávssu.

Guollenáliiddikšunmávssuin dorjot guollečáziid dikšuma ja geavaheami plánema. Čoggon ruđaid mieđihit guolástanguovlluide, guollebivddu bearráigehččui ja guolledoallorávvemii, ja lassin čáhceguovlluid eaiggádat ožžot buhtadusaid guollečáziid geavaheamis.

Fuođđodikšunmáksu fas loktana guđain euroin boahtte jagi, dieđiha Suoma eanan- ja vuovdedoalloministeriija. Dainna ovddidit fuođđodikšunservviid doaimma ja Omariista-neahttabálvalusa, sihke dikšot fuođđoelliid eallinbirrasa buorebut.

Avvilii plánegohtet ođđa skuvlaguovddáža

Anára gielddaráđđehus lea mearridan álggahit ođđa skuvlaguovddáža plánema Avvilii. Ođđa skuvlaguovddáža leat plánemin hukset dálá Avvila vuolledási tomtii. Huksenbáikki válljemii váikkuhit eandalitge gieldda lávvadilli, tomtta sturrodat, skuvlalaččaid lihkadandárbbut ja dat, ahte huksenbáikkis ii leat dulveriska. Plánemis váldet vuhtii sihke vuođđoskuvlla ja logahaga dárbbuid.

Ovda-, vuođđo- ja logahatoahppit leat Avvilis einnostusaid mielde jagis 2022 birrasiid 510. Skuvlaguovddážii bohtet álgoplánaid mielde lihkadanhálla, auditoria, gievkkan ja sajit maiddái árrabajásgeassimii, nuoraiddoibmii ja álbmotoahpahahkii.

Jus skuvlaguovddáža huksen beassá johtui jagis 2019, guovddáš gárvána jáhkkimis jagis 2021. Máŋgga bealát lanjat unnidit giddodatgoluid ja dahket maiddái vejolažžan ollášuhttit ođđa oahppoplána olu buorebut.

Ellos Deatnu-aktiivvat almmustahttán SuperSápmi -nammasaš podcast -neahttasiiddu

Ellos Deatnu -aktiivvat Áslat Holmberg ja Beaska Niillas leaba almmustahttán SuperSápmi -nammasaš podcast -neahttasiiddu. Jurddan sudnos lea almmuhit unnimusat ovtta podcast - sáddaga mánnui ja dat galget báddejuvvot miehtá Sámi.

– Dáinna ráidduin áigo geahččalit ráhkadit báikki gos beassat digaštallat fáttáid mat leat dehálaččat Sámi boahtteáigái ja sámivuođa nannemii. Dekoloniseren lea váldonjuolggadus ja guovddážis olles áiggi ja ráhkadettiin moai geahččaletne sámáidahttit sihke iežame ja earáid, muitaleaba Holmberg ja Beaska.

– Okta dain deháleamos ulbmiliin dáinna ráidduin lea digaštallama, guorahallama ja muitalusaid bokte loktet sámi servodaga ja geahččalit gávdnat rivttes bálgáid boahtteáigái.

SuperSápmi podcastaid ráhkadeamis lea dahkkiin okta earenomáš njuolggadus; buot podcastat galget báddejuvvot beare olgun, lávus dahje goađis.

– Moai jáhkke, ahte jurdagat girdet njuovžilabbot ja čiekŋalabbot luonddus ja iežamet máttuid vuoiŋŋaid gaskkas, dan sadjái go giddejuvvon lanjas, seinniid duohken, dadjaba Holmberg ja Beaska.

SuperSápmi podcast -neahttasiiddu gávnnat dáppe.

Otne lea jagi oaneheamos beaivi

Otne lea dálvejorggáldat ja jagi oaneheamos beaivi. Dás ovddos guvlui beaivi guhkkugoahtá fas giđa beallái. Ovdamearkka dihtii Helssegis beaivvi guhkkodat lea otne vuollel 6 diimmu, Roavvenjárggas sullii 2 diimmu ja davvelabbos lea skábma.

Sámedikki nuoraidráđđi válljejuvvui mánnodaga Sámedikki dievasčoahkkimis. Evttohasaid ássanbáikki ságastahtii Sajosa-solju sále jorbabeavddis. Čoahkkin streamejuvvui ja dalán neahtas álggii ságastallan das leigo ságastallan áššálaš.

Pieski muitala, ahte nuoraidráđi imago ii leat ovdal dán leamašan buorre, ja son balláge mot dát boahtá boahttevuođas váikkuhit dasa háliiditgo nuorat álgit nuoraidráđi lahttun.

– Mis lea leamašan nuoraidráđis das sáhka, ahte dat nuoraidráđi imago, dat ii leat vealttekeahttá nu buorre. Jáhkkan, ahte dál dán čoahkkima maŋŋá leat sihkkarit oallusat nuorat, geat vihkkehallet, ahte háliiditgo sii oba goassege álgit nuoraidráđđái jus geardde nuoraidráđđi oažžu dákkár vuostáiváldima doppe sámedikki dievasčoahkkimiin, lohká Pieski.

Guldal Laura Pieski olles jearahallama bajábealde.

Pieski lea maid čállán áššis nuoraidráđi Facebook-siidduide.

Nuoraidráđđi válljejuvvui áigodahkii 2018-2019.

Dá lea ođđa nuoraidráđđi:

1. Jussa Seurujärvi

2. Anni-Saara Aikio

3. Anni-Sofia Löf

4. Risten Mustonen

5. Ánte Veijola

6. Niila Rahko

7. Maria Mäkinen

Persovnnalaš várrelahtut lahtuide

1. Sunna Aikio

2. Leevi Olli

3. Marianne Ketola

4. Jouni Hetta

5. Niki Rasmus

6. Martta Alajärvi

7. Leena Fofonoff

Ouddâl rosttovpõõʹzzid lie Čeʹvetjääuʹr škooul pirrõõzzâst jõskk. Päärna vueʹrdde luõvâsvuõđ da šellj lij puârast čiistum.

Heimo Semenoff vuârdd jeänmõsân tõn, što peäss vueiʹnned päärnai räämm.

– Pukin pueʹrmõs äʹšš-han teâđast lij, ko čiõlǥin lij hääʹsǩ. Jeänab tõt lij sij prääʹzneǩ, ko mij. Vueʹrddep jooulkällaz da ääʹveep sǩiâŋkid. Da täidd leeʹd tõt ko porrmõõzz lie.

Mii lij tõt pukin pueʹrmõs jooulveär?

– Kâʹl-han tõt čuärbieʹll lij, säʹlttkueʹll.

Heimo Semenooff päärnapooʹddest äkk leäi tõt, ǩii raajji rosttov põʹrtte.

– Ääkkin da ääʹjjin jälstim Njalljääuʹrest, vuäʹmm põõrtâst. Miâlggâd seämmanallšem leäi jooul teʹl, kâʹl sǩiâŋk da hiârv leʹjje. Äkk tuejjii puk valmmša.

Lij-a rosttovkäälles jeällam?

– Kâl-han son lij. Aainâs mooštam ko leʹjjem čiõlgg, nuʹt teʹl rosttovkäälles kuâđđji sǩiâŋkksiâkk åålǥbeälla, ij ni kuäʹss jeällam seʹst. Ǩirrâz mâka lie, pooǥǥâst Heimo.

Ǩiõllpieʹzzest valmštõõttât joouläigga

Leäk-a tuäna vuäinam kuuskõõzz tän täälv?

– Jiõm, vasttad Pieti. – Mon leäm vuäinam! Ǩeässa! Ruânn, da pââimõssân leäi pinkki da violeeʹtti, rämmaš Kaneli.

Kaneli da Pieti Niemenmaa lie mââimõš peeiʹv ǩiõllpieʹzzest tän ekka.

– Leäm ciistam pulpett. Luõvâsvuõtt älgg nelljdpeeiʹv, mušttal Pieti.

Leʹped-a tuäna tuâivam sǩiâŋkid?

– Legoja da siõrid, särnn Pieti.

– Mon tuâivam aainâs õhtt, kueʹhtt, kolmm sǩiâŋk. Jiõm ni mâiʹd jeeʹres, särnn Kaneli.

“Võõrâs kueʹll-han tõt pukin pueʹrmõs lij! Sami pueʹrr, ko nåkkam kuuʹǯ vuäǯǯam”

Njeʹǯǯjääuʹrest jälsteei Pekka Fofonoff lij heärvtam suu pääiʹǩ rosttovčuõvivuiʹm.

– Uʹcc ko leʹjjem, tâʹl juʹn jooul seämmanallšem leʹjje. Jeäʹp kâʹl nuʹt jiânnai jooulid viõttjam. Dååma leʹjjem. Ääkkin da ääʹjjin koolmâs jälstim, nuʹt ij leämmaž nuʹt jiânnai.

Rosttvid vaalmâškueʹtte nuʹt, što põõʹzzi ääiʹj leʹčče siõmmna pueʹrab veär taʹrjjeemnalla.

– Kâʹl teʹl pueʹrab veär leʹjje. Jie leämmaž jiânnai kaaupin jooulpoodd. Puõccu vueʹǯǯest raʹjjem veha pueʹrab vueʹzzid. Miâlggâd seämma porrmõõžž lie meeʹst-gi ko juõʹǩǩ põõrtâst.

Fofonoʹffe tõt pukin pueʹrmõs häʹrčč lij kuuitâǥ aivv võõrâs kuuʹǯ da tõn ouʹdde feʹrttai tuâj tuejjeed pueʹrin ääiʹjin ouddâl rosttvid.

– Võõrâs kueʹll-han tõt pukin pueʹrmõs lij. Ko nåkkam sami pueʹrr kuʹvǯǯ ko vuäǯǯ da tõn vuäitt ǩiuggnest tuejjeed. Säʹmmlain meeʹst lie kueʹl leämma porrmõššân. Tõn leäʹp rosttovpooʹdd jiânnai poorrâm. Kueʹll lij õinn miʹjjid rosttovpooʹddin tääʹrǩes da rosttovääiʹj tõid puârast pueʹtte. Kueʹl vuäitak määŋgnalla raajjad. Muʹst lij še ââʹn sääiʹm šeeʹllmen.

Vuõlttad rosttovtiõrvʼvuõđid Yle Sääʹmjânnam jooulvuõlttõõzzâst

Õinn lij äiʹǧǧ vuõltteed rosttovtiõrvʼvuõđiđ mij vuõlttõõzzin!

Vuõlttâd rosttovtiõrvʼvuõđääd Yle Sääʹmjânnam jooulvuõlttõõzzâst piâtnâc 22. rosttovmannu čiâss 11:00-13:30. Vuõlttâd tiõrvʼvuõđääd addrõʹsse sami.radio(a)yle.fi leʹbe soiʹtte mij studioteʹlfooʹne nââmra 016 6757524.

Tuåimteejen lie Jouni Aikio, Anja Kaarret da Sara Wesslin.

Jovsset Ánte Sara vuoittáhalai Norgga stáhtii

Norgga stáhta lea vuoitán badjeolmmoš Jovsset Ánte Sara alimus rievttis áššis, mii guoská boazologu unnideami. Jovsset Ánte Sara galgá dál geahpedit boazologus dahje doalvut ášši riikkaidgaskasaš duopmostullui. Áššis muitala NRK Sápmi.

Buot álggii njukčamánus 2014, go Norgga eanadoallo- ja biebmodepartemeanta mearridii, ahte Jovsset Ánte Sara galgá geahpedit boazologus 75 bohccui. Sara áššáskuhtii Norgga stáhta ja vuittii ášši Sis-Finnmárkku diggegottis, mii gávnnahii, ahte Norgga stáhta mearrádus geahpedit Sara boazologu 75 bohccui rihkku olmmošvuoigatvuođaid ja Sara vuoigatvuođa iežas gillii ja kultuvrii. Stáhta goit doalvvui ášši alimus riektái.

Sámemuseafoanda oažžu doarjaga nuortalaččaid ásaiduvvama dutkamii

Sámemuseafoanda fidne Suoma museadoaimmahagas 25 000 euro fidnui, mainna áigot dutkat nuortalaččaid ásaiduvvama Suoma bealde jagiin 1939–1949. Suoma museadoaimmahat lea juohkán oktiibuot 279 000 euro servošiid, álbmotorganisašuvnnaid ja museaid fitnuide, main fáddán lea kulturárbi. Doarjjaohcamušat ledje 71, dain doarjaga ožžo 17.

Sámedikki ságadoalli: "Ságastallan Nuoraidráđi evttohasaid duogážiin vuođđuduvvá bargoortnegii"

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio oaivvilda, ahte vuossárgga 18.12. dievasčoahkkimis šaddan ságastallan Nuoraidráđi evttohasaid duogážiin vuođđuduvvá bargoortnegii, muitala Lapin Kansa -aviisa. Bargoortnega mielde Nuoraidráđđi galgá ovttastit Suoma sápmelaččaid guovlulaš ja gielalaš joavkkuid nu bures go vejolaš.

Sanila-Aikio goit árvala, ahte ságastallamis lei muhtin dáfus sáhka iešguđege nuora árvvus.

– Eandaliige dan dáfus lei, ahte buktojuvvui ovdan dat, ahte Sámedikki lahtut atnet dehálažžan dan, ahte ovttastus sápmelaččaid ruovttoguovllus lea ortnegis. Go dilli lea dat, ahte duđai máŋggat nuorat gártet fárret oahpuid maŋis eret, dán gažaldagas soaitá šaddat ilgadis dovdu, dadjá Sanila-Aikio.

Nuoraidráđi ságadoalli Laura Pieski ballá, mot ságastallan boahtá boahttevuođas váikkuhit dasa, háliiditgo nuorat álgit nuoraidráđi lahttun.

Áidi, mii eastada bohccuid vuojahallamis Roavvenjárgga ja Tervola gaskkas, soaitá šaddat duohtan

Johtolatdoaimmahat doarju Palojávrri bálgosa bivdaga oažžut áiddi, mainna sáhttet eastadit bohccuid vuojahallamis togaid ja biillaid vuollái Roavvenjárgga ja Tervola gaskkas 70 kilomehtera mátkkis. Bálggus lea gáibidan dákkár áiddi juo máŋggaid jagiid, danin go sin bálgosis leat moatti jagi siste vuojahallan 900 bohcco toga vuollái.

Áiddi dárbbu čielggadišgohtet jahkemolsuma maŋŋá varas statistihkaid vuođul. Jos gávnnahit, ahte áiddi huksemii lea dárbu, soitet Johtolatdoaimmahat ja Lappi EJB-guovddáš huksegoahtit áiddi juo boahtte gease, muitala Johtolatdoaimmahaga ruovdegeainnu buoridanossodaga hoavda Magnus Nygård. Bálggus árvala, ahte áiddi haddin šaddá 400 000–500 000 euro.

Áššis muitala Lapin Kansa -aviisa.

Suomas leat dán jagi šaddan priváhtta suodjalanguovllut badjel 500 hektára ovddas

Priváhtta eanaoamasteaddjit leat dán jagi Suoma 100-jagi ávvujagi gudnin vuođđudan ođđa suodjalanguovlluid oktiibuot 540 hektára ovddas.

Suomas leamašan dán jagi jođus kampánja, mainna leat hálidan movttiidahttit priváhtta eanaoamasteddjiid vuođđudit iežaset eatnamiin suodjalanguovlluid. Stáhta lea lohpidan suodjalit seamma olu stáhta oamastan eatnamiid, go maid dát eaktodáhtolaš eatnama oamasteaddjit ásahit suodjalanguovlluid iežaset eatnamiin.

Sámeguovllus okta eanaoamasteaddji ásahii 20,4 hektára sturrosaš suodjalanguovllu Kuusimukkai Anára gielddas.

Dán áigge maiddái sápmelaččat bidjet návccaid juovlaborramušaid ráhkadeapmái ja háhkamii. Suoma beale sápmelaččaid beavddis dávjá leat suopmelaš juovlaborramušat dego náppoš- ja rušpenjuvdosat ja spiinni čoarbbealli.

Farga 81-jahkásaš Heijá Ánne, Anni Äärelä goittotge muitala, ahte su mánnávuođas ovdal soađi, sin juovlabeavddis ii lean makkárge earenomáš biebmu.

– Mun in gal muitte, ahte dalle livčče lean makkárge earenomáš biebmu, dieđusge mális ja biđus. Eat mii leat diehtán spiinnebierggus maidege, muitala Heijá Ánne.

Heijá Ánne leage bajásšaddan badjebearrašis nuba sii ledje meahcis bohccuid guođoheamen. Dállui sii manne vehá ovdal juovllaid.

– Miihan leimmet guhká goađi luhtte ja de juste ovdal juovllaid vulggiimmet de dállui. Dan mun muittan go galggai visot rádjat ja buot rissiid čoaggit eret amas sáhpánráidu darvánit dasa, muittaša Heijá Ánne.

Heijá Ánne bearaš orui Njunnážis dalle go son lei mánná, ja ovdal soađi ii lean gávppitge lahkosiin. Son muitá, ahte sin bearaš álggii ráhkadit juovlabiepmuid easkka, go Bealdovuopmái bođii gávpi.

– Unna gávppaš bođii Bealdovuopmái 50-logu bealle muttus. Mun muittán go eadni finai doppe ja buvttii risenrivnniid, eathan mii lean oaidnánge risenrivnniid, ja dego vuoššai dan buvrru nu dat lei nu njálgga buvru, rábmo Ánne.

"Biđus dohkke juovlabiebmun"

Heijá Ánne ii goittotge bora dán áiggi juovlaborramušaid. Son oaivvilda, ahte badjeolbmuide dábálaš biđus dohkke maiddái juovlaborramuššan.

– Biđđosa lea álki goit ráhkadit, cabastit bierggu ja steikket. Dat lea hui buorre.

– Mun in bora dieid spiinnebierggu ja márffiid, mun in dárbbaš earágo vuodjaláibbi ja biđđosa.

Heijá Ánne ii láve ieš oba málestit juovlabiepmuid, baicce son láve mannat iežas mánáidis juovlabeavdái.

– Go mun in ieš bora, nu in mun gille inge máhte ráhkaditge, oaivvilda Heijá Ánne.

"Juovlabeavdái buot buoremus borramušat"

Hotealla Kultahovi restoráŋŋa anáraš gievkkanmeašttir Heikki Nikula lea guorahallan sámiid biebmoárbevieruid ja gávdnan doppe maiddái juovlaborramušaid.

– Juovllat leat leamašan dehálaččat, buoremus borramušat leat biddjon beavdái ja stuorimus dápmoha, man leat čakčat goddán, leat sálten ja bohcco čoarbbealis lea dahkkon biđus, muitala Nikula.

– Leat leamašan maiddái muhtin erenomáš biepmut, degomat bohccovuostá ja lean maiddái gullan, ahte mánáide leat ráhkadan bohccomielkkis dákkár jieŋa, mii lea leamašan dego dan áigásaš lákcajiekŋa.

Gievkkanmeaštára iežas juovlabeavddis leat dábálaš juovlaherskot, dego spiinnebiergu ja iešguđetlágan njuvdosat, muhto dehálamos biebmu lea goittotge Juvdujoga dápmot.

– Mis lea dákkár árbevierru mánnávuođa rájes, ahte buot stuorimus dápmoha man leat bivdán, lea áhčči sálten ja seastán dan juovllaide. Muhto de nuppi juovlabeaivvi mii bassit bohcco čoarbbeali, muitala Heikki Nikula.

"Bohcco biergu ja min guolit leat nu jalla buorit"

Bohcco birgui ja Sámi guliide eai láve dábálaččat bidjat earágo sáltti ja gánske vehá bihppora. Maiddái gievkkanmeašttir Nikula lea dan oaivilis, ahte daidda ii dárbbaš lasihit maidige badjelmearálaččaid.

– Mun ieš láven sálteguollái bidjat dušše sáltti, bihppora ja veháš sohkkara, muhto jus háliida, dasa sáhttá bidjat vehá fenola siepmaniid dahje konjáhkka. ja bohcco biergui sáhttá bidjat dimjána.

– Muhto mu mielas daidda ii gal dárbbaš goittotge bidjat maidege erenomážiid, dat leat jo muđuige nu jalla buorit, deattuha Heikki Nikula.

Odne sáddejuvvojit jagi maŋimus Yle Ođđasat. Yle Ođđasat báhcet bearjadaga juovlaboddui. Ođđasat máhccet fas 2.1.2018, Yle TV1-kanálas diibmu 16.45.

Yle Ođđasat vel odne bearjadaga Yle TV1-kanálas dii: 16.45.

Yle Ođđasat -joavku sávvá buohkaide buriid juovllaid.

Yle Sámi bokte lei ohpit vejolašvuohta sáddet dearvvuođaid ja sávvat musihka. Sátta bisttii bealgoammat diimmu.

Olles sáddaga beassá gullat Yle Areena bokte 30 beaivve.

Meahciráđđehus lea 13.12. bivdán cealkámušaid eanaláigohanohcamušas Suttesjoga guvlui, gosa plánejit vuot čáhcebohtalastinfidnu. Eanaláigoohcamuš lea sáddejuvvon geassemánus 2017, sullii mánotbaji dan maŋŋá go Meahciráđđehus ovddit háve almmuhii, ahte dat ii láigot guovllu.

Ođđa eanaláigoohcamuš Suttesjoga lahkosiidda guoská 2,7 hektára eanabihtá. Ovddit ohcamušas dat lei 3,25 hektára.

– Ohccojuvvon láigoguovlu lea dál suodjalanguovllu olggobealde boares čievrarogganguovllus, ja bovrenráiggit, maid áigot bovret čázi váldima várás, šattašedje dál dan láigoguovllu siskkobeallai, muitala Meahciráđđehusa Giddodatovddideami eanageavahanáššedovdi Tuomo Kokkoniemi.

Ohccin fitnodat, man muhtin sápmelaččat áigot vuođđudit

Ohccin eanaláigoohcamušas lea oasussearvi, man sápmelaš olbmot áigot ovttas vuođđudit. Láigoáigin evttohuvvo 25 jagi. Ohcciid beales ášši dikšu Veikko Porsanger.

– Diibmá dat eanabihttá maid ozaimet, lei Meahciráđđehusas nu gohččoduvvon luonddubálvalusaid balánssas, ja doppe lea sierralágan ortnet, mainna daid sáhttet láigohit ja man dárkilit galget geahččat buot šattuid ja nu ovddos guvlui. Dát eana, gokko dál leat ohcan, lea fitnodatekonomiija balánssas, ja dathan lea boares čievrarogganguovlu. Dat lea giehtadallon eana, das eai leat dakkár šattut, maid sáhttá vahágahttit, muitala Porsanger.

Plánat leat muđui seammaláganat go diibmá. Dalle plánejedje, ahte čáhci váldojuvvošii 20-30 m³ jándoris. Guvlui plánejit bovret gáivvuid, ja hukset čáhcebohtalastinbáikki ja dárbbašlaš lassevisttiid oktiibuot 350 njealjehasmehter viidot ovddas. Diibmá plánas goit hállojuvvui 100-200 njealjehasmehtera sturrosaš visttis.

– Dat lea dan láhkai biddjon dasa, ahte ii dárbbaš dalle álgit muhttit soahpamušaid, jos dan maŋŋá gártá stuoridit. Iihan dat álggos dárbbaš leat nie stuoris, muhto ferte váldit goittot vuhtii dan, ahte vejolašvuohta lea lasihitge, čilge Porsanger.

Ovddit ohcamuš hilgojuvvui giđđat

Giđđat 2017 Meahciráđđehus mearridii, ahte ii láigot guovllu, daningo Suttesjoga birrasiinnis lea kulturhistorjjálaččat mávssolaš sámiid bassi gáldu ja dološmuitolága suodjalan giddes dološbázahus. Čuozáhat lea laktojuvvon dološmuitoregistarii jagis 1989, ja dološmuitoláhka gieldá guoskamis giddes dološbázahusaide. Diibmá láigoheapmái ohccojuvvon guovlu lei muhtin oassái dološbázahusguovllu siste.

– Dát guovlu ii leat šat suodjalanguovllu siste, ii oba oassáige, muhto baicce lea ollislaččat suodjalanguovllu olggobealde, čilge Tuomo Kokkoniemi Meahciráđđehusas.

Dan dáfus Veikko Porsanger ii jáhke, ahte dál láigoheapmái livčče miige eastagiid.

– Dieđusgehan sáhttá daid buotlágan gáttuide ja oskkuide meroštallat maid beare, muhto juos diená manašii máilbmi, de iihan dáppe livččii ii mihkkige, giige ii sáhtášii bargat ii maidige. Ohcejoga gielda goittotge dárbbaša fitnodagaid ja boahttevuođas dahje lagaš jagiid ain eambo ja eambo gáibida fitnodagaid deikke, jos gielda áigu ceavzit ovddos guvlui, dadjá Porsanger.

"Sámeservoša oainnus lea mearkkašupmi"

Dát lea dál goalmmát geardi go čáhcebohtalastinfidnu plánejit Suttesjoga guvlui. Dan váikkuhusaid čázi mearrái ja birrasii leat dutkan oalle olu.

– Daid ovddit čielggademiid vuođulhan diehtit dárkilit Suttesjoga guovllu nana kulturhistorjjálaš mearkkašumi sámeservošii. Dieđusge dát ášši váldo vuhtii dalle go mearridit, láigohatgo eatnama vai eat. Dieđusge dasa váikkuhit maiddái dat eará cealkámušat, maid leat bivdán, dadjá Kokkoniemi.

– Ja gal das lea mearkkašupmi, ahte mii lea sámeservoša oaidnu áššis, deattuha Kokkoniemi.

Kokkoniemi lasiha maiddái, ahte váikko dál ohccojuvvon eanabihttá lea suodjalanguovllu olggobealde, lea dat goittotge ain seamma vuođđočáhceguovllus Suttesjogain.

"Das lea márkanárvu ja dat lea lahka johtolaga"

Veikko Porsanger mielas fidnus ii galggaše leat stuorra mearkkašupmi bodnečáhceguvlui.

– Dat mearit, maid mis lea dárkkuhus das váldit, dathan lea nu uhccán dies maid dat galbmagáldu buvttada. Dieđusge lea nu, dat lea Eurohpá stuorámus galbmagáldu, das lea márkanárvu. Jos mun bovren ráiggiid, čázihan gal gávnnan váikko gos, muhto dat lea earálágan čáhci, dasa leat earálágan kriterat márkanastit dan, go maid lea gáldočáhcái, dadjá Porsanger.

Porsanger muitala maiddái Suttesjoga gáldu leat buorre sajis, go dat lea geaidnoguoras ja johtolaga lahka.

– Dan dihtii hálidan doallat dies gitta.

Cealkináigi nohká ođđajagimánu loahpas

Meahciráđđehus bivdá cealkámušaid eanaláigoohcamušas Sámedikkis, Sámemusea Siiddas, Báišduoddara bálgosis, Ohcejoga gielddas ja Ealáhus-, johtolat- ja birasguovddážis. Cealkináigi nohká 31.1.2018.

Tuomo Kokkoniemi árvala, ahte guovvamánus mearridit dasto, mo áššiin ovdánit.

– Dás vuordit daid cealkámušaid ođđajagimánu lohppii ja dieđusge mis lea duogážis dat čielggaduvvon materiála ja ovddeš cealkámušat, maid vuođul geahččat dasto guovvamánu bealde, ahte mo ovdánit áššiin.

– Cealkámušaid vuođul galgá dasto guorahallat, mo ovdánit, ahte leago dárbu čielggadit lasi. Jos lea, de dasto dat lassečielggadeamit dahkkojuvvojit.

Kokkoniemi muittuha, ahte meahciráđđehusa rolla lea láigohit eatnama ja čázi bohtalastinfidnu aitosaš lohpeeiseváldi lea Guovlohálddahusdoaimmahat.

Guldal Tuomo Kokkoniemi jearahallama Yle Areenas dáppe.

Beaividuvvon 29.12.2017 dii 14:10: lasihuvvon liŋkkat Yle Areenai

Eanodaga gielda lea ráhččan garrasit manjemus jagi oččodan dihte davvisámegielat giellabeassedoaimma johtui. Váddáseamos leamašan gávdnat giellabesiide bargiid. Manjemus jahkebeali áigge lea gielda ohcan giellabeassebargi guktii bohtosiid haga. Dál viimmát goit lea gávdnon bargi ja doaibma beassá johtui jagi 2018 álggu rájes. Eanodaga beaiveruoktu Rievssaha vástideaddji mánáidgárdeoahpaheaddji Tiia Saatio illuda.

– Dat čájeha dan, ahte ii gánnit vuollánit. Váikko dat bargu leage bisttán guhká, de viimmátge mii beassat álgui dáinna doaimmain. Dat lea hirbmat buorre ođas, dadjá Saatio.

– Mun oainnán giellabeassedoaimma álgima dáppe Eanodagas hirbmat dehálažžan. Boahttevuođashan mis leat dasto eambbo mánát geat sámástit. Dat viiddida maiddái vejolašvuođaid geavahit sámegiela ja dat doarju bearrašiid ja kultuvrra. Mun lean nu ilus, ahte dat viimmatge šaddá duohtan, dadjá Tiia Saatio.

Sávaldat viiddidit doaimma

Giellabeassedoaibma álgá vuos Heahtá gilis. Bealdovuopmáige leamašan ulbmilin vuođđudit giellabeasi, muhto dohko eai leat vel gávdnan bargi. Heahtá giellabeassedoaibma ordnejuvvo bearašbeaivedivššu hámis ja giellabeasis lea sadji njealjji ollesáigásaš mánnái ja ovtta oasseáigásaš mánnái. Dálá dilis giellabeasis leat vel guokte guoros saji. Saatio sávvá, ahte gielda beasašii viiddidit doaimma boahttevuođas maiddái eará giliide.

– Doaivumis mii beassat álggahit giellabesiid maiddái eará giliin. Dieđusge vuosttáš ášši lea dat, ahte ferte vuos gávdnat bargiid.

Heahtá davvisámegielat giellabeassi álggaha doaimmas gieldda láigovisttis. Ulbmil goittotge lea, ahte mánát galledit maiddái beaiveruovttus.

– Mii iskkat ordnet nu, ahte giellabeasi mánát bohtet stoahkat dohko beaiveruovttu šilljui ja oasálastet muđuige seammalágan doaimmaide go beaiveruovttusge, muitala Saatio.

"Giellabeassi doarju bearrašiid ja kultuvrra"

Eanodagas vánhemat eai leat nu aktiivvalaččat almmuhan giellabeasse dárbbus ja beroštumis. Eanodaga beaiveruoktu Rievssaha vástideaddji mánáidgárdeoahpaheaddji Tiia Saatio jáhkká, ahte eahpesihkkaris dilli lea dagahan dan.

– Dál go giellabeassedoaibma viimmát beassá johtui, de dat boktá sihkkarit fas beroštumi vánhemiin ja sii háliidit bidjat mánáideaset giellabeassái. Jáhkán, ahte oalle jođánit gielda šaddá ohcat eambbo bargiid ja viiddidit doaimma, dadjá Saatio.

–Sávan, ahte eambbo nuorat ohcalivčče dan suorgái, ahte mis livčče boahttevuođas bargit. Dán rádjái dat leamašan dat buot stuorámus čuolbma dan Eanodaga giellabeassedoaimma álggaheamis, ahte mo mii oažžut daid bargiid, dadjá Saatio.

1. Sámegielat Yle Sámi neahttaođđasiin eanemus olbmuid dán jagi lea olahan artihkal Katja Gauriloffa Jussi bálkkašumi vuoittus: ”Täidd leeʹd vuõssmõs säʹmmlaž ǩii lij Jussi-ciist väʹlddmen vuâstta”.

Artihkal muitala das go Katja Gauriloff vuittii njukčamánus Jussi bálkkašumi, dokumeanttain “Mánu meahcci Kaisa”. Ášši lea čallon Katja Gauriloffa giitos-sága vuođul.

2.

Nubbin eanemus olbmuid lea olahan neahttaášši Eero ja Riikka Morottaja ráhkisvuođas: “Kulmâ ive tassaaš tuárnuslâš Eero Juntti rähistui säminieidân – Onne sust šadda hiärrá Morottaja”.

Áššis muitaluvvo duortnuslaš Eero ja Anárlaš Riikka Morottaja ráhkisvuođabálgás. Ášši almmustuvai sutno headjabeaivve, geassemánus 2017.

3.

Goalmmádin eanemus olbmuid lea olahan ođas Ohcejoga dilis maŋŋá Deanu soahpamuša: Ohcejoga márkan lea guorranan ja turisttat jávkan – "Jos mii livččiimet Fránskkas, nu dáppe sáhtášedje viehka stuimmit jo"

Yle Sápmi jearahalai várás ohcejohkalaš fitnodatdolliid Uula Tapiola ja Petteri Valle. Soai muitaleaba, ahte ođđa Deanu soahpamuša lea garrasit čuohcan luossaturismii.

4.

Njealljádin eanemus lohkkojuvvon sámegielat artihkal lea ođas, mii lea čállojuvvon Helssega Pride -dáhpahusas. "Lea dehálaš, ahte mii oidnot" – Sámit vázze olles joavkkuin Helssega Pride -ráiddus

Áššis muitaluvvo, ahte Suoma Sámi Nuorat -searvi ja City Sámit -searvi válde oasi Helssega Pride -dáhpáhusa ráidovázzimii. Ráidovázzimii oassálastán Anne Olli muitalii, ahte lea dehálaš sii oidnojit. Olli mielas lea dehálaš, ahte olbmot dihtet, ahte sámeservodagasge lea sadji queer-olbmuide.

5.

Viđadin eanemus lohkkon ođas jagis 2017 lea čoahkkaigeassu sámiin, geat leat manname Suoma iehčanašvuođabeaidoaluide Presideantta šlohttii: Dán jagi sámenuorat oidnosis Presideantta iehčanasvuođabeaidoaluin

27.12.2017 dii 12:13 divvojuvvon vuosttas kapihttalis Kaisa Gauriloff namma riekta Katja Gauriloff hábmái.

Báljohnjálbmi-Geađgeluoppal gaskasaš geainnu dálvedikšun buoriduvvo

Suoma johtolatdoaimmahat lea dahkan johtilis mearrádusa buoridit geainnu 93 dálvedikšuma Eanodagas. Buorideapmi guoská oktiibuot 63 kilomehtera guhkkosaš geaidnooasi Bálojohnjálmmis Heahtá bokte Geađgeluobbalii Norgga ráji rádjái.

Dálvedikšuma buoridemiin geahččalit lasihit sihkkarvuođa ja dorvvolašvuođa. Mearrádus boahtá fápmui dalán jahkemolsuma maŋŋá. Áššis muitala Lapin Kansa -aviisa.

Ráfáláš juovlabasit davvin

Juovlabasit ledje oalle ráfálaččat Davvi-Suomas dieđiha Davvi-Suoma boles. Boles lea šaddan bargat seamma olu go dábálaš vahkuloahpasge, eanáš gárrenvuoddjiid ja smávva johtolatvahágiid dihte. Miige vearráid ii leat dáhpáhuvvan.

Maiddái johtolagas buot lea mannan oalle bures juovlabasiid áigge. Okta guorbmebiila gopmánii lávvardaga Kolaris. Dasa lassin boles lea šaddan čielggadit máŋggaid smávva johtolatvahágiid.

Báŋkostreaika gidde kantuvrraid ihttin

Jus áiggot dikšut báŋkoáššiid basiid gaskkas, de dan gánneha bargat otne. Ruhtasuorggi guovttebeaivásaš streaika álgá ihttin duorastaga ja dalle máŋggat báŋkokantuvrrat leat gitta. Neahttabáŋkkut ja báŋkokoarttat galggašedje goit doaibmat dábálaččat, muhto bálvalusain soitet šaddat boatkkagat ja daid divvun bistá streaikka áigge guhkit go dábálaččat.

Sivvan ruhtasuorggi streikii lea dat go oassebeliiguin leat iešguđetlágan oainnut vahkuloahpaid áigge dahkkojuvvon bargguin.

Registrerejuvvon párat ožžot jahkemolsuma maŋŋá váldit oktasaš sohkanama

Registrerejuvvon párragottit ožžot jahkemolsuma maŋŋá váldit oktasaš sohkanama Suomas. Sohkanammaláhka rievdá jagi 2018 álggus. Dán rádjai seamma sohkabealát párat, geat leat registreren iežaska gaskavuođa, eai leat sáhttán váldit oktasaš sohkanama.

Ollásit ođđa ovda- ja sohkanammaláhka boahtá fápmui jagi geahčen. Dalle namaid válljen šaddá eanet friddjan ja lea vejolaš maid iešguđet láhkai ovttastit sohkanamaid.

Divvojuvvon 27.12.2017 diibmu 12.39. Báŋkostreaika álgá ihttin.

Skábmagovat-filbmafestivála ávvojagi prográmma lea almmustahtton. Jagi 2018 temát leat Davvi-Amerihkká ja Ellos eallin.

– Davvi-Amerihkká oidno min prográmmas nu, ahte mis leat olu oanehisfilmmat ja moadde guhkit filbmage doppe. Standing Rock -ealligovaid, Rise 1 ja Rise 2, bagadalli Michelle Latimer lea okta dán jagi gudnegussiin. Mii maiddai čájehit su Rise-ealligovaid min festiválas, muitala Skábmagovaid buvttadeaddji Aleksi Ahlakorpi.

Dán jagi festiválas leat badjel golbmalogi filbmačájáhusa ja čájehuvvo badjel guhttalogi sierra filmma.

Bileahtaid filbmačájáhusaide sáhttá várret Skábmagovaid interneahttasiiddus, gos sáhttá maid dutkat Skábmagovaid 2018 prográmma.

Suoma vuosttaseahkedis aboriginála western

Skábmagovaid buvttadeaddji Aleksi Ahlakorpi dadjá, ahte Skábmagovat-festivála lea dáhpáhusvahkuloahppa, muhto váldooasis leat goittotge álgoálbmogiid filmmat.

Aboriginála western, Sweet Country oažžu Skábmagovain Suoma vuosttaseahkeda. Filbma lea ožžon bálkkašumiid filbmafestiválain miehtá máilmmi. Filbma vuittii guokte bálkkašumi Venetsia filbmafestiválas čakčat 2017.

Skábmagovat-filbmafestivála čájeha juohke jagi varrasamos sámi filmmaid. Dán jagi Sámevarra-filmma lassin prográmmas leat maid sámi oanehisfilmmat.

– Anders Sunna ja Inga Wiktoria Påve bálkkašuvvon oanehis animašuvnna lea vejolaš beassat geahčat Anáris ja dasa lassin leat maid oanehisfilmmat Marja Helanderis, Per-Josef Idivuomas, Egil Pedersenis, Lada Suomenrinnes ja Katja Gauriloffis, muitala Ahlakorpi.

Sofia Jannokis konsearta

Skábmagovat-filbmafestivála prográmmas lea ealligovaid lassin maid eará kultuvra. Sámemusihka násttiin Niillas Holmbergin ja Sofia Jannokiin leat konsearttat festivála oktavuođas.

Holmberg konsearta loaiddasta bearjadaga ovttas estteeanalaš Siiri Sisaskiin ja Jannok fas lávvardaga Skábmagovaid eahketdoaluin.

Ávvojagi gudnin lágiduvvo ovttas Yle Sámiin vuosttas háve Skábmagovaid lávvoságastallan, Ellos eallin. Ságastallan almmustahtto festiválaid áigge Yle Areenas.

– Ellos eallin -ságastallamis leat fárus aktiivvalaš sápmelaččat earret eará Ellos Deatnu -joavkkus, muitala Ahlakorpi.

– Dasa lassin lávvardaga lea sátnefriddjavuohtapanela, masa oassálastet Sofia Jannok ja soapmásat min Davvi-Amerihká gussiin, čilge Ahlakorpi.

Álgoálbmogiid filbmafestivála Skábmagovat lágiduvvo Anáris 25.- 28.1. 2018, dál juo guoktelogát geardde.

1. Ylivoimaisesti eniten lukijoita keräsi uutisartikkeli Utsjoen naispapista: Utsjoen seurakunnan naispappi herättää tunteita – suntio irtisanoutui.

Artikkelisssa kerrotaan miten naispapin tulo Utsjoen seurakuntaan herätti suuriakin tunteita. Utsjoen seurakunnan pitkäaikainen suntio irtisanoutui virastaan, koska ei halunnut työskennellä naiskirkkoherran, Päivi Aikasalon kanssa. Seurakuntalaiset kuitenkin ottivat Aikasalon positiivisesti vastaan.

2. Toiseksi eniten lukuaikaa keräsi nettijuttu kansallisbaletin ballerinasta joka muutti Inariin syrjäiseen saareen: Kansallisbaletin ballerina muutti syrjäiseen saareen Inariin – "Myös Saamenmaalla voi elää tanssimalla".

Artikkelissa kerrotaan inarinsaamelaisesta Auri Aholasta, joka jätti Helsingin ja Kansallisbaletin ja muutti Inariin. Ahola elättää itsensä tanssimalla ja erilaisilla taideprojekteilla, vaikka se onkin pohjoisessa vaativampaa kuin etelässä.

3. Kolmanneksi luetuin nettijuttu kertoo nuoresta Atte Ikkalasta, joka muutti Saarijärveltä pieneen Näätämön kylään Norjan rajan tuntumaan: Nuori mies löysi paikkansa Suomen pohjoisrajalta – "Tykkään Näätämöstä enemmän kuin Keski-Suomen kuravesistä"

Jutussa kerrotaan kuinka Ikkala aluksi tuli Näätämöön kalastusmatkailijana, mutta on nyt perustanut oman yrityksen ja näkee tulevaisuutensa Näätämössä.

4. Neljänneksi luetuin uutisartikkeli kertoo pienessä Angelin kylässä 11 vuotta sitten kadonneesta Antti Hanhivaarasta ja hänen etsinnöistään: Lähes 11 vuotta sitten kadonneesta Antista satelee yhä uusia vihjeitä – sisko ja äiti järjestävät etsinnät vielä kerran.

Jutussa kerrotaan, miten Hanhivaaran äiti ja sisko edelleen saavat vihjeitä kadonneesta ja ovat itse yrittäneet etsiä Anttia vuosittain. Viime syksynä he aikoivat vielä kerran järjestää etsinnät Inarissa Angelissa ja Utsjoen Karigasniemellä

.

5. Viidenneksi luetuin nettijuttu kertoo sotaa paenneesta syyrialaisesta Ibishin kurdiperheestä, joka saapui viime elokuussa Enotekiölle suoraan Turkin pakolaisleriltä: Kurdiperheen raskas matka sodan runtelemasta Syyriasta Enontekiölle – "Olemme tulleet kotiin"

Artikkelissa kerrotaan Ibishin perheen pakomatkasta sodan runtelemasta Syyriasta Suomeen. Ibishit ovat onnelisia ja kiitollisia uudesta elämästään Enontekiöllä. Koko perhe opettelee kovasti suomenkieltä ja lapset ovat aloittaneet koulun.

Soađegili gielda lea lasihan sámegiela giellalávgunoahpahusa vuođđooahpahusa oahppoplánii skábmamánus. Sámegiela giellalávgunoahpahus lea lasihuvvon báikkálaš oahppoplánas lohkui 10, mii gieđahallá guovttegielat oahpahusa ordnema.

– Sámegielat giellalávgunoahpahusa ulbmilin lea addit ohppiide dakkár njálmmálaš ja čálalaš sámegieldáidu, mainna sii bastet gulahallat, boahtá ovdan giellalávgunoahpahusa guoski lasáhusas.

Soađegili gielda deattuha vuođđooahpahusa oahppaplánastis, ahte sámegiela giellalávgunoahpahusas dorjot oahppi vuosttas giela ja sámegiela seamma áigásaš ovdáneami.

Sámegiela giellalávgunoahpahusa viiddideami leat válmmaštallan prošeavttas, mii lea ollašuhttojuvvon jagiid 2016 – 2017 áigge.

Giellalávgunoahpahusa leaba plánen giellalávguma ovddideaddjioahpaheaddji Rauni Äärelä-Vihriälä ja luohkáoahpaheaddji, sámegiela oahpaheaddji Miira Suomi.

Joatkka giellabeassedoibmii

Soađegilis leat ordnen juo guhkit áiggi giellalávgunbeaivedivššu Vuohčus ja girkosiidda giellabesiin.

Soađegili gieldda čuvgehuslávdegottis gieđahallojuvvon válmmaštallanáššebáhpára mielde giellalávgunoahpahus lea joatkka giellabeassedoibmii. Oahppi álgá giellalávgunoahpahussii ovdaskuvllas ja joatká giellalávgumis skuvllas.

Giellalávgunoahpahusas oahpahusas uhcit oahppit ožžot oahpahusa álggos measta beare sámegillii. Suomagielat oahpahusa mearri lassána vehážiid mielde ovdamearkan dalle go sierra gielat luohkáin leat seamma oahppoávdnasat.

Giellalávgunoahpahusas oahppit ohppet vuosttasin lohkat ja čállit sámegillii. Suomagiela oahpahus álgá vuosttas luohkás.

Soađegili gieldda giellalávgunoahpahusa oahppoplána mielde sámegiela giellalávgunoahpahusas čuvvot sámi bajásgeassima árvvuid ja sámepedagogihka.

– Giellalávgunoahpahusas nanosmahttojuvvo diehtu sámekultuvrras, lohká gieldda giellalávgunoahpahusa oahppoplánas, mii lea laktojuvvon oassin giella vuođđooahpahusa oahppoplána skábmamánus.

Giellalávgunoahpahus ollašuhttojuvvo temáoahpahussan, mii čuovvu sápmelaš jagigierddu ja gávcci jagiáiggi. Sámetemát oidnojit oahpahusas ovdamearkan dainna, ahte guđege temá oktavuođas deattuhuvvojit fáddái gullevaš sánit. Temáoahpahus čuovvu sámi luonddu ja jagigierddu: dan bargguid, dálkkiid, mo luonddus galgá johttit ja birget.

– Buot oahppoávdnasiin galgá juksat riikkaviidosaš oahppoplána ulbmiliid, boahtá ovdan oahppoplána lasáhusas.

Oahpahus dárkkuhuvvon ii-sámegiellagiidda

Sámegiela giellalávgunoahpahus lea dárkkuhuvvon daidda ohppiide, geat eai hála sámegiela ruovttus. Giellalávgun ordnejuvvo ovttastuvvon luohkkáoahpahussan, mas galget leat unnimustá golbma oahppi.

Giellalávgumii váldojuvvojit dakkár mánát, geat leat oassálastán giellalávgumii ovdaskuvllas dahje giellabeasis. Giellalávgunoahpahussii beassá maid dakkár manná, mii lea leamaš sámegielat beaivedivššus dahje ovdaoahpahusas.

Muhtin dáhpáhusas giellalávgunoahpahussii sáhttet váldit maiddái oahppi, gii ii leat leamaš giellabeasis, muhto jus su jáhkket birget guovttegielat oahpahusas.

Giellalávgunoahpahussii oahppin váldimis mearrida Soađegili čuvgehusdoaimma hoavda.

Tâʹvv-Lääʹddjânnam vaaldšemvuõiggâz mieʹrrõõzz mieʹldd Veikko Feodoroff tuåimm saaʹmi ouddooumžen eeʹjj vaaʹjjtõõzzâst.

Tâʹvv-Lääʹddjânnam vaaldšemvuõiǥâs uuʹdi ääʹššest kõskkmieʹrrõõzz rosttovmannu 22. peiʹvv.

Vaaldšemvuõiǥâs heelǥii tiuʹddepiijjmõõžž kuõskki kaibbtõõzzid - Juätkk õinn vaiddlõõzzi ǩiõtt'tõõllmõõžž

Sanila da Fofonoff lie kaibbjam vaiddlõõzzines, što vaal-luʹvddkååʹdd mieʹrrõs kååʹmted da tõn tiuʹddepiijjmõš ǩeʹldded. Vaaldšemvuõiǥâs lij heelǥääm tiuʹddepiijjmõõžž ǩeâlddmõõžž kuõskki kaibbtõõzz.

Vaal-luʹvddkååʹdd ciâlklmest pohtt kuuitâǥ ouʹdde, što mieʹrrõõzz tiuʹddepiijjmõõžž ij õõlmlaž ouddõõzz diõtt vueiʹt mââʹjeed.

Näkkam sââʹjest ij leäkku äʹšš ǩeâlddjed mieʹrrõõzz tiuʹddepiijjmõõžž. Tõʹnt vaaldšemvuõiǥâs heelǥad Sanila da Fofonooff ooccmõõžžid. Vaaldšemvuõiǥâs oudd veâl vaiddlõsäšša mieʹrrõõzz mâʹŋŋlest jeeʹrab.

Vaal-luʹvddkåʹdd lij ǩiõččam vaiddlõõzzâst, što sij mieʹrrõs feʹrttai tiuddeed muʹttemoccmõõžžâst huõlǩani, što saaʹmi siidsåbbar jååʹđat saaʹmi ouddooumaž tuåimmpââʹj vaajtõõzzst 1.1.2018. Näiʹt staaneet saaʹmi siidsåbbar aaʹššid håiddmõš.

Tuâǥǥaž: Ouddooumažvaalin vaiddleš eʹpet vaaldšemvuõiggsa

Čõhččmannust saaʹmi ouddooumažvaaʹli vaal-luʹvddkåʹdd tuâddai, što saaʹmi ouddoummuvaalin 2017 leäʹt piijjâm õõut vaalââʹntemvuõđlaž võboršeǩ, Veikko Feodoroff.

Vaal-luʹvddkåʹdd nâânii Veikko Feodorooff saaʹmi ouddoummžen poʹdde 2018-2020. Tän mieʹrrõõzzâst Tanja Sanila d Sergei Kp. Fofonoff vaiddle Tâʹvv-Lääʹddjânnam vaaldšemvuõiggsa.

Feodoroff álggaha ovdaolmmožin

Boazodoalli Veikko Feodoroff álggaha nuortalaččaid ovdaolmmožin boahtte jagi álggus. Davvi-Suoma hálddahusriekti lea dahkan gaskaboddosaš mearrádusa áššis, man mielde Feodoroff beassá álggahit dán doaimmas.

Nuortalaččaid ovdaolmmošválgga válgalávdegoddi mearridii čakčamánus, ahte Feodoroff válljejuvvo njuolga ovdaolmmožin, go dušše son oassálasttii válgalávdegotti ásahan gielladáidoiskosii.

Válgalávdegotti mearrádusas goit váide guokte eará evttohasa, Tanja Sanila ja Sergei Kp. Fofonoff. Vástádusastis válgalávdegoddi geahččá, ahte nuortalaččaid áššiid dikšun ii oaččo gaskkalduvvat dán váiddaproseassa áigge. Hálddahusriekti searvvai dán mearrádussii.

Streaika gidde báŋkkuid otne ja ihttin

Stuorra oassi Suoma báŋkokantuvrrain lea gitta otne ja ihttin ruhtasuorggi bargostreaikka dihte. Dál lea vuordimis ahte áššehasat galget vuordit bálvalusa guhkit áigge go dábálaččat. Neahttabáŋkkut gal doibmet streaikka áigge, muhto muhtin boatkkagat soitet šaddat. Bargoriiddu soabadallama jotket boahtte maŋŋebárgga.

Influensa ollen davás

Influensa lea ollen Davvi-Supmii. Davvi-Suomas njommot dál sihke A- ja B-influenssavirusat. Influenssaboahkuhus suodjala A-virusa vuostá. B-virus, mii dál njoammu, ii leat seammalágan go man vuostá leat boahkuhan dearvvašvuođaguovddážiin.

Vejolaš ohcat stipeandda

Johkamohkis lea vuođđuduvvon ođđa Team Lapland -foanda, mii áigu vuosttažettiin juolludit ođđa Sápmi Art -nammasaš stipeanddaid sámi dáiddáriidda oktiibuot 50 000 Ruoŧa kruvnno ovddas. Dát supmi juhkkojuvvo golbma dáiddára gaskkas.

Stipeandda sáhttet ohcat sápmelaš govva-, duodje- ja musihkkadáiddárat Ruoŧas, Norggas ja Suomas ođđajagimánu 15. beaivvi rádjai neahttasiiddus www.sapmiart.com. Vuosttaš stipeanddat juolluduvvojit Johkamohki dálvemárkaniin guovvamánus.

Välipäätöksen mukaan hallinto-oikeus hylkää täytääntöönpanon kieltämistä koskevat vaatimukset. Tanja Sanila ja Sergei Fofonoff ovat valittaneet luottamusmiesvalinnasta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valituksessaan Sanila ja Fofonoff vaativat Kolttien luottamusmiesvaalin vaalilautakunnan päätöksen kumoamista ja sen täytäntöönpanon kieltämistä.

Hallinto-oikeus hylkäsi hakemukset täytäntöönpanon kieltämisen osalta

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden välipäätöksen perusteluissa sanotaan, että hallintolainkäyttölain 31 §:n momentin 1 mukaan päätöstä, johon saa hakea muutosta valittamalla, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Pykälän 2 momentin mukaan päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa tai asetuksessa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä.

Välipäätöksessä todetaan myös, että valituksenalaisessa päätöksessä ei ole lausuttu päätöksen täytäntöönpanosta. Vaalilautakunnan lausunnosta kuitenkin ilmenee, että päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä. Näissä olosuhteissa aihetta päätöksen täytäntöönpanon kieltämiseen ei hallinto-oikeuden mukaan ole ja tämän vuoksi hallinto-oikeus hylkää hakemukset.

Kolttien luottamusmiesvaalin vaalilautakunta on lausunnossaan hallinto-oikeudelle katsonut, että päätös tulee panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jotta kolttien kyläkokousta johtaa kolttien luottamusmies toimikauden vaihtuessa 1.1.2018 alkaen. Näin turvataan kyläkokouksen asioiden hoidon jatkuvuus.

Hallinto-oikeus antaa vireillä olevaan valitusasiaan ratkaisun erikseen myöhemmin.

Taustaa

Kolttien luottamusmiesvaalien vaalilautakunta totesi syyskuussa, että kolttien luottamusmiesvaalissa 2017 on asetettu vain yksi vaalikelpoinen ehdokas, Veikko Feodoroff. Näin ollen vaalilautakunta vahvisti kokouksessaan 13.9.2017 Veikko Feodoroffin kolttien luottamusmieheksi kaudelle 2018–2020.

Kolttien nykyinen luottamusmies Tanja Sanila ja Sergei Kp. Fofonoff tekivät vaalilautakunnan päätöksestä valituksen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen lokakuussa.

Meahciráđđehus lea dál juo goalmmát háve ožžon eanaláigoohcamuša Gáregasnjárgga Suttesjoga guvlui čáhcebohtalastinfabrihka huksema várás. Ovddit háve ášši lei áigeguovdil giđđat, go priváhtta olbmot ledje guođđán eanaláigoohcamuša 3,25 hektára eanabihtás Suttesjoga lahkosiidda. Dan vuostálaste garrasit, dego dahke maiddái jagis 2001, go gielda lei plánemin vel stuorát fabrihka seamma guvlui. Meahciráđđehus mearridii miessemánus 2017, ahte dat ii láigot guovllu čáhcebohtalastinfidnu várás.

Dál Meahciráđđehus lea bivdán cealkámušaid ođđa eanaláigohanohcamušas, mii guoská 2,7 hektára eanabihtá. Juo álggu rájes fidnu vuostálastán Kirsti Paltto ii leat mielas ođđa plánii.

– Dat gal lea hui váivi dieđusge, go galgá vuot álgit ákkastallat vel oktii, ja geahččalit beastit dan galbmagáldu ja Suttesádjaga guovllu, oaivvilda Paltto.

Paltto: "Eatnamat gullet daidda sogaide, geat doppe leat bohccuiguin eallán"

Meahciráđđehus ákkastalai mearrádusas leat láigotkeahttá eatnama dainna, ahte Suttesjohka birrasiinnis lea kulturhistorjjálaččat mávssolaš sámiid bassi gáldu ja dološmuitolágas suodjaluvvon dološbázahus. Ođđa láigoohcamušas, mii lea sáddejuvvon Meahciráđđehussii geassemánus 2017, eanabihtá ii leat šat dološmuitoguovllus dahje suodjalanguovllus baicce čievrarogganguovllus. Paltto mielas dat ii váikkut veháge.

– Dat lea sámiid bassi guovlu ja dat eatnamat gullet daidda sogaide, geat doppe leat bohccuiguin eallán, ja dat čáhci váldojuvvo seamma sajis, lei dal kilomehter dahje guovtte geažes. Dat váikkuha dan galbmagáldui, lei dal lahka dahje guhkeliiddos, dadjá Paltto.

– Ja ieš dat fabrihkkaráhkkanusge maid váldá saji ja muhttá, molsu ja rievdada dan birrasa, ja sáhttá juoba biliditge ollásit dan. Dat gullá maiddái Deanu čázádahkii, ja doppe leat olbmot olu, geat leat Deatnogáttis maid vuostá dán fidnu, lasiha Paltto.

Porsanger: "Jos eai sámit fidne mangelágan vejolašvuođaid, dáppe oažžu heaitit fitnodagaid eret"

Eanaláigoohcamuša lea dahkan fitnodat, man muhtin sápmelaš olbmot áigot vuođđudit. Veikko Porsanger, guhte dikšu ášši ohcciid beales, lea dan oaivilis, ahte sámiin galggašii leat vejolašvuohta ávkkástallat stáhta eatnamiid.

– Dalle jos eai sámit oaččo dáppe bargat stáhtaeatnamiin eaige fidne mangelágan vejolašvuođaid, dat lea dalle giehtadallon dát ášši ja dáppe oažžu heaitit fitnodagaid eret. Dáppe lea goittotge luondu, mii lea dehálamos dakkár luondduriggodat. Jos mii eat sáhte ávkkástallat dan moge, de matbat midjiide báhcet dat vejolašvuođat, dadjá Porsanger.

Kirsti Paltto mielas das ii leat mearkkašupmi, leatgo ohccit sápmelaččat vai eai. Son maiddái bidjá gažaldatvuložin stáhta oamastanvuoigatvuođa Suttesjoga guovllu eatnamii.

– Dat dal ii váikkut dasa ii mange láhkai, jos dat leat sápmelaččat dahje man eará laččat, jos dat áigot muhtin guovllu bilidit ja vuovdit dakkár báikki, mii ii leat dutkojuvvon, geasa dat gullá. Dan ferte vuos dahkat hui viidásit, dadjá Paltto.

Makkár fitnodatdoaibma dasto heive sámeguvlui? Paltto mielas dat galgá leat dakkár, mii gudnejahttá luonddu.

– Sámeguovlu lea hui rašes guovlu ja dan ii heive nu hirbmadit moivet iige boltut, go dat ođđasit šaddan ja lieđđun lea nu hiđis. Sámeguovllushan leat bohccot ja badjealbmát geat dárbbašit luonddu, ja dan sivas dat heive dakkár doaibma sámeguvlui, mii gudnejahttá luonddu ja váldá vuhtii dan, ahte makkár guovlu dat lea, čilge Paltto.

Paltto: "Olu olbmot bealušteamen Suttesádjaga"

Mannan giđa fidnu vuostálastit čájehedje miela fidnu gullandilálašvuođas, čohkke namaid fidnu vuostá ja háleštedje muđuige áššis almmolaččat. Sii eai áiggo vuollánit dánge háve.

– Dat leat olu olbmot juo almmuhan, ahte sii leat mielde bealušteamen dan Suttesádjaga ja vuostálastimin dan vuovdima, ahte gal das muhtin lihkadus boahtá vuostá.

– Ellos Suttesája, loahpaha Kirsti Paltto.

Beaividuvvon 29.12.2017 dii 14:13: lasihuvvon liŋka Yle Areenai Kirsti Paltto jearahallamii