Vuoigŋa johtá (sg. Henki kulkee) -listtu evttohasat leat Tapani Silventoinen, Papu Peltonen ja Riitta Näkkäläjärvi.
Ovttastuvvon searvegoddi (sg. Yhdistynyt srk) -listtu evttohasat leat Eeva Harmanen, Markku Harri, Rainer Siirtola, Valtteri Huhtamella, Satu Yliluoma ja Pekka Roinesalo.
Lahka du (sg. Lähellä sinua) -listtus leat Anneli Kuhmonen, Laila Aikio, Jouni Ilmari Jomppanen, Ritva Hirvelä, Marketta Lehtola, Hilma Mustonen, Aare Vilponen, Ilmari Laiti, Kerttu Valle-Leukkunen ja Henna Tervaniemi.
Searvegotteráđiid evttohasat
Ohcejoga searvegotteráđđái válljejuvvojit 8 lahtu ja Anára searvegotteráđđái 12 lahtu. Sihke Ohcejoga ja Anára searvegotteráđi válggain leat seamma válljenovttastusat, go girkoráđi válggasge.
Evttohasat Oktasaš buorrin -listtus leat Kirsti Guttorm, Veikko Guttorm, Väinö Guttorm, Tarja Halonen, Maarit-Sofia Harjunen, Jouni Esa Nousuniemi, Maiju Seppänen, Marketta Vuolab ja Ursula Waltari.
Guovssu-listtu evttohas lea Pentti Morottaja.
Anára searvegotteráđđái leat 27 evttohasa.
Ovttastuvvon searvegoddi -evttohaslisttu evttohasat leat Eeva Harmanen, Markku Harri, Rainer Siirtola, Veltteri Huhtamella, Satu Yliluoma ja Pekka Roinesalo.
Vuoigŋa johtá -listtus evttohassan leat Tapani Silventoinen, Papu Peltonen ja Riitta Näkkäläjärvi.
Avvila SDB evttohaslisttu evttohasat leat Tiitu Kemppainen, Kaisa Tanhua, Kari Tammela, Ritva Savela ja Pertti Kangasniemi.
Lahka du -listtus leat Anneli Kuhmonen, Laila Aikio, Jouni Ilmari Jomppanen, Ritva Hirvelä, Marketta Lehtola, Hilma Mustonen, Aarre Vilponen, Ilmari Laiti, Kerttu Valle-Leukkunen, Henna Tervaniemi ja Laura Ryytty.
Avvilleagi Ráfiovttastusa evttohaslisttus leat Aslak Pekkala, ja Matias Holmström.
– Mun lean deaivan hui ilolaš mánáid. Go jurddaša, ahte mánát leat leamašan dušše guokte vahkku giellabeasis, muhto nu dat fal buorástahtte ja muitaledje namaideaset sámegillii. Jus ná oanehis áiggis dákkár ovdáneapmi dáhpáhuvvá, de makkár váikkuhus das lea giellabirrasii? Mun dieđán, ahte dat lea dušše beare positiivvalaš ja daidda mánáide ja bearrašiidda hirbmat dehálaš, dadjá Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio.
Giellabeasi ásaheapmi Eanodahkii ii leat leamašan álkes bálggis. Gielda lea geahččalan gávdnat bargi giellabeassái jo moadde jagi ja máŋggaid ohcamiid mannjel de viimmat lihkostuvve das.
– Dat giellabeassi lea okta ovdamearka das, ahte mii eat vuollánan. Geahččaleimmet baicce ohcat čovdosiid ja nie ovttasbarggaimet, muitala Tiina Sanila-Aikio.
Kristiina Näkkäläjärvi
Giellabeasit váikkuhit oahpahussuorgái
Eanodaga gielddahoavda Jari Rantapelkonen maid deattuha giellabeasi dehálašvuođa.
– Eanodat háliida ovddidit giela ja kultuvrra. Ja jus mis eat livčče ožžon giellabeasi doaibmat, de iihan sámegiela boahttevuohta livčče manjit jagiid beare áktánas gielddas. Giellabeassi lea konkrehtalaš doaibma mainna gielda sáhttá ovddidit giela vuollel skuvlaahkásaččaid gaskkas, dadjá Rantapelkonen.
Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila- Aikio muitala, ahte dain guovlluin gos leat giellabeasit, de dat lea váikkuhan maiddái dan oahpahussuorgái.
– Maiddái gielladiđolašvuohta lea lassánan maŋimus viđa jagi áigge hirbmat olu. Go dat diđolašvuohta ovttastahttojuvvo sámepedagogihkkii, de dien dáfus oahpahus lea hirbmat olu ovdánan ja mun oainnán das stuorra vejolašvuođaid, dadjá Sanila-Aikio.
– Mun háliidan ovddidit dan jurdaga, ahte váikko livččii dušše okta sámegielat oahppi skuvllas, de sus lea riekti oažžut dan oahpahusa sámegillii ja maiddái sámegiela oahpahusa. Go mii hállat dákkár meriid birra ja jurddašit min boahttevuođa, de dat okta olmmoš sáhttá jo rievdadit boahttevuođa. Das lea mearkkašupmi, dadjá Tiina Sanila-Aikio.
– Mis leat dáppe guhkes gaskat ja sihkkarit sámegielat bargit barget iežaset barggu stuorra váimmuin. Ja muhtumin orru, ahte leago das ávki. Gal ovtta olbmos sáhttá leat hirbmat stuorra mearkkašupmi. Dan dilis lea hirbmat dehálaš, ahte mii doarjut daid bargiid. Ja dakkár ovttasbargočoahkkimiin mii muittuhit, ahte maiddái Sámedikkis lea vejolašvuohta leat áššedovdin ja veahkkin dárbbu mielde, muittuha Sámedikke ságadoalli Tiina Sanila-Aikio.
Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio.Vesa Toppari / Yle Sápmi
Lasihit ovttasbarggu?
Eanodaga gielda ja Sámediggi čoahkkanit oktii jagis ovttasbargočoahkkimii. Gielddahoavda Jari Rantapelkonen váillahivččii ovttasbarggu goittotge eanet.
– Go mii deaivvadit dušše oktii jagis, de dan ovtta deaivvadeapmái sáhttet čoggot beare olu vuordámušat. Eanodaga gielda gal sávašii, ahte vel sierra suorggitge sáhtaše doallat iežas ovddidanbeivviid ovttas Sámedikkiin. Dasa lassin mii galggašeimmet beassat juohkit iežamet vásáhusaid eará sámi gielddaiguin ja sámedikkiin. De mii sáhttit oahppat ja fuobmát mo sáhtašii bargat buorebut, lohká Rantapelkonen.
Eanodaga gielddahoavda Jari Rantapelkonen.Rosa-Máren Magga / Yle
Ođđa vuodjingoartaláhka lea boahtán odne fápmui. Dat mearkkaša dan, maiddái eksohtalaš riikkaid turisttat besset vuodjit Lappi geainnuin ja láigohit mohtorgielkká. Dassážii omd. kiinnálaččaid vuodjingoarta ii leat dohkken Suomas, muhto otnáža rájes dilli rievdá. Lága mielde goittotge buot vuodjengoarttain, mat leat mieđihuvvon olggo bealde EU/ETA-guovllu, galgá leat mielddusin luohtehahtti jorgalus suoma, ruoŧa, norgga, dánmárkku, eŋgelas, duiska dahje fránskkagillii.
Kiinnálaš turisttaid mearri lea lassánan sakka maŋemuš jagiid Suomas ja danne láhkarievdadussii leamašan dárbu. Máŋgasat leat goittotge ballan mo kiinnálaš biilavuoddjit birgejit Lappi dálvesiivvuin, go eai soaitte oaidnán muohttaga goassege.
Lappi boleslágádusa bajitkomisára Rauno Pätsi ii goittotge jáhke, ahte láhkarievdadus váikkuha geainnuid dorvvolašvuhtii. Pätsi muittuha, ahte Ruoŧas ja Norggas kiinnálaččain leamašan lohpi vuodjit juo guhkit áigge ja iige dat leat vuhtton johtolat bárttiin dahje statistihkain.
Sámi pedagogalaš fágabeaivvit leat dál jođus Johkamohkis. Dáhpáhus álggii ikte ja bistá vel otnáža. Fágabeaivvit čohkke oahpaheddjiid ja dutkiid miehtá Sámi oktii. Dáhpáhusa sáhttá čuovvut maiddái njuolggo streama bokte čujuhusas http://statped.aventia.no/.
Lapin Safarit bálkkašuvvui birasdagus
Pidä Lappi Siistinä ry lea odne bálkkašan Lapin Safarit fitnodaga Kultainen luuta-bálkkašumiin birassemináras Levis. Bálkkašupmi juhkkojuvvo jahkásaččat dakkárii, guhte lea iežas doaimmain geahččalan ovddidit Lappi buhtes luonddu ja birrasa seailuma. Lapin Safarit lea doaibman Lappis jo badjel 30 jagi ja šaddan mearkkašahtti prográmmabálvalusfitnodahkan.
Pidä Lappi Siistä ry strivra ságadoalli Leo Pitkänen dadjá, ahte Lapin Safarit lea buorre ovdamearka fitnodagas mii jurddaša birasustitlaččat. Lapin Safarit lea molson dassážii 80% gielkkáin njealljetávttatgielkkaide ja leamašan maiddái ovddideame šleađgagielkká. Pidä Lappi Siistä ry lea juohkán Kultainen luuta-birasdahkkubálkkašumi jo 16 geardde.
– Dat soaitá dáhpáhuvvat daguiguin dahje sániiguin, ja mun jáhkán dákkár dáhpáhusat leat leamašan. Jus dákkár dáhpáhusat šaddet, de Sámedikkis lea nollatoleránsa dákkáriidda, deattuha Sanila-Aikio.
Jus Sámediggi oažžu almmuhusa dákkár ilgadis dáhpáhusas, de Suoma Sámediggi gieđahallá dan dalán.
– Dieđusge dat lea dilis gitta, muhto mii gullat oassebeliid ja dat ovdána dasto Sámedikki siste vuos hálddahusdásis, de stivrii ja vel dievasčoahkkimii, jus lea dárbu, čilge Sanila-Aikio.
Mii dáhpáhuvvá, jus soames Sámedikki áirasiin, bargiin dahje eará luohttámušolbmuin gávnnahuvvo sivalažžan dákkár heađušteapmái? Mo Sámediggi doarju su, guhte lea gártan vásihit dákkár unohas dáhpáhusa? Guldal Yle Areenas.
Norgga Sámedikki dáhpáhusain lea leamašan sáhka dán vahku Buorre Iđit Sápmi -sáddagiin. Daid sáhttá guldalit Yle Areenas.
Enontekiön kunta ja Saamelaiskäräjät kokoontuivat kuluneella viikolla yhteistyökokoukseen, jossa käsiteltiin Enontekiön alueen saamenkielisiä palveluja. Osallistujat eivät pelkästään istuskelleet kokoushuoneessa, vaan kokousväki jalkaantui tutustumaan saamenkielisiin palveluihin Hetan kirkonkylälle jossa vierailtiin koululla, päiväkodilla ja vanhainkodilla.
Ensimmäinen vierailukohde oli tammikuussa toimintansa aloittanut pohjoissaamenkielen kielipesä. Enontekiön Hetassa kielipesä on aloittanut toimintansa kaksi viikkoa sitten. Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion mielestä iloisten lasten näkeminen oli mieleenpainuvaa.
– Ajatella, että lapset ovat olleet kielipesässä vasta pari viikkoa ja nyt he jo tervehtivät saameksi ja kertoivat omat nimensä. Jos näin lyhyessä ajassa tapahtuu näin suurta edistystä, niin miten suuri vaikutus sillä on kieliympäristöön tulevaisuudessa? Se on pelkästään positiivista ja näille lapsille ja heidän vanhemmilleen erityisen tärkeää, sanoo Sanila-Aikio.
Kielipesän perustaminen Enontekiölle ei ole ollut helppoa. Kunta on yrittänyt löytää kielipesään työntekijää jo muutaman vuoden ajan, mutta laihoin tuloksin. Viime vuoden loppupuolella kova työ tuotti tulosta.
– Hetan kielipesä on hyvä esimerkki siitä, ettemme antaneet periksi, vaan teimme yhteistyötä, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.
Kristiina Näkkäläjärvi
Kielipesän vaikutus ulottuu myös kouluun
Saamenkielen elvytys on Enontekiöllä nähty tärkeäksi. Enontekiön kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen painottaa toiminnan tärkeyttä.
– Enontekiön kunta haluaa edistää kieltä ja kulttuuria. Ja jos meillä ei ole ollut kielipesää alle kouluikäisille lapsille, jossa voimme tarjota kielioppimista ja kasvatusta, niin eihän se tulevaisuus olisi ollut sitten kovin hyvä kielen ja kulttuurin edistämisen kannalta myöhempinä ikävuosina.
– Jos me nyt pystymme heti kohdentamaan alle kouluikäisiin ja tarjoamaan kielenopetusta sellaisille, joilta se mahdollisesti on kadonnut, niin onhan tämä konkreettinen toimenpide sille, että kunta oikeasti edistää kieltä ja kulttuuria, sanoo Rantapelkonen.
Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion mukaan kielipesien positiiviset vaikutukset opetustoiminnassa on muualla Saamenmaassa havaittu.
– Tietoisuus kielestä on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Kun tämä tietoisuus yhdistetään saamenpedagogiikkaan, niin opetus on siltä osin edistynyt tosi paljon ja näen siinä suuria mahdollisuuksia, sanoo Sanila-Aikio.
Sanila-Aikio painottaa, että raha ei saa olla saamenopetuksen esteenä. Hän myös rohkaisee vanhempia laittamaan lapsensa saamenkieliseen opetukseen.
– Vaikka olisi vain yksi oppilas, niin hänellä on oikeus saamenkieliseen opetukseen ja myös saamenkielen opetukseen. Kun puhutaan näin pienistä oppilasmääristä ja ajatellaan tulevaisuutta, niin pelkästään jo se yksi oppilas voi muuttaa tulevaisuutta. Sillä on merkitystä, sanoo Tiina Sanila-Aikio.
Enontekiön kunnan ja saamelaiskäräjien edustajat kokoontuivat yhteistyökokoukseen Hettaan 29.1.2018.Yle / Anni-Saara Paltto
Saamenkielisiä työntekijöitä vähän
Suurin ongelma jonka kanssa Enontekiökin on paininut pitkään, on saamenkielisen työvoiman vähyys. Pulaa on niin opetuksessa, varhaiskasvatuksessa kuin muillakin aloilla. Saamelaiskäräjien puheenjohtajan mukaan Enontekiön kunta ei ole ongelman kanssa yksin.
– Varmasti jokaisella saamelaisalueen kunnalla on samat haasteet ja vaikeudet. Enontekiöllä on vähän saamelaisia, joten asukkaiden määräkin jo vaikuttaa siihen, että työntekijöitä on vaikea löytää, miettii Sanila-Aikio.
Yksittäiset saamenkieliset työntekijät voivat joutua kovankin työtaakan alle. Saamelaiskäräjät kuitenkin pitää tärkeänä, että heidän hyvinvoinnistaan pidetään huolta.
– Meillä on täällä pitkät välimatkat joka suuntaan ja saamenkieliset työntekijät tekevät työtään suurella sydämellä. Ja joskus voi tuntua, että onko tästä mitään hyötyä. Mutta kyllä yhdelläkin ihmisellä voi olla suuri merkitys. On todella tärkeää, että tuemme työntekijöitä. Ja juuri näissä yhteistyökokouksissa me muistutamme, että myös saamelaiskäräjät voi olla asiantuntijana ja apuna tarpeen mukaan, sanoo Tiina Sanila-Aikio.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.Vesa Toppari / Yle Sápmi
Enontekiö haluaisi lisätä yhteistyötä
Enontekiön kunta ja saamelaiskäräjät kokoontuvat kerran vuodessa pitämään yhteistyöpäivää. Kunnanjohtaja Rantapelkonen toivoisi yhteistyötä kuitenkin enemmän.
– Yhteistyöpäivät ovat todella tärkeitä, koska näissä pystytään jakamaan kokemuksia ja ottamaan kantaa mahdollisiin yhteisiin esityksiin mitä aiotaan edistää. Koska yhteistyöpäivä on vain kerran vuodessa, niin tapaamisen tärkeys korostuu. Kyllähän meillä on toiveena, että eri toimialoilla pysyttäisiin pitämään omat kehittämispäivät yhdessä saamelaiskäräjien kanssa erikseen, ettei yhdelle päivälle kasaannu liian kovat odotukset, sanoo Jari Rantapelkonen.
Enontekiön kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen.Yle / Anni-Saara Paltto
– Mii leat Oarjánnieiddat ja mii juoigat ovttas árbevirolaš luđiid, muitala Inger-Anni Valkeapää.
Go deiven Oarjánnieiddaid vuosttas háve, sii ledje hárjehallamin áŋgirit, ledjehan sis ovddabealde ovdanbuktimat Skábmagovaid nuoraidbeaivvis ja vel eahketdoaluin hoteallas.
Anna Näkkäläjärvi-Länsman bagadallá Oarjánnieiddaid.Ville-Riiko Fofonoff / Yle Sápmi
Earenomáš, ahte háliidit juoigat
Sin dálá bagadalli Anna Näkkäläjärvi-Länsman rámidii joavkkus seammás go čájeha mo artista galgá doallat gieđaid , moddját ja fáŋget olbmuid beroštumi.
– Nieiddat leat beroštuvvan namalassii árbevirolaš luođis ja dan ealáskahttimis. Sii háliidit oahppat namalassii daid sin sogaid boares luđiid.
– Dat lea viehka earenomáš dán áigge, ahte dat háliidit namalassii daid oahppat eaige ovdamearkka dihte pop-musihkka dahje rock-musihka, čilge Näkkäläjärvi-Länsman.
Vaikko nuora leatge, de eai rohtte vuosttas geardde luođi
Oarjánnieiddat joavku lea leamašan čoahkis moadde jagi. Sin leat bagadallan nu beakkán juoiganartista Vilgon Máreha Anna-Reetta, Anna-Reetta Niemelä ja vaikkoba Biret Ristin Sara.
Jávrrešduottar-luohti muitala mu máttuin, muitala Maren-Elle Mäkitalo.Ville-Riiko Fofonoff / Yle Sápmi
Oarjánnieiddat leat oahpahallan árbevirolaš oarjánsámiid luđiid. Go vuorus lea Jávrrešduoddara-luohti, de Maren-Elle Mäkitalo muitala, ahte dat lea suinne dehálaš luohti.
– Dat muitala mu muitala mu máttuin, dan áigge fulkkiid guohtoneatnamiin.
Šaddá somás ja diekkár energiijalaš dovdu go juoigá, dadjá Máret-Elle.Ville-Riiko Fofonoff / Yle Sápmi
Joavkku nuoramusa, 12-jahkásaš Máret-Elle Valkeapää dego ealáskivčče vel eanet go rohttesta luođi. Go bivddán govvidit dovddu mii suinne juoiggadettiin šaddá, vástádus ii ádján.
– Hui somás ja diekkár energiijalaš dovdu, govvida Máret-Elle Valkeapää.
Vielladit vel stuorát lávddiide
Go guđđe Skábmagovaid nuoraid beaivvi –lávddi, de eai eisige lean báltun juoigamis. Oktasaš niehku šealggehii ja juohkehaš háliida dan seammá.
– De eará konsearttaide ja festiválaide vaikko ja diekkáriidda, doapmala Inger-Anni dadjat.
De festiválaide, jurdilii Inger-Anni konseartta maŋŋá.Ville-Riiko Fofonoff / Yle Sápmi
Suoma sámenuorat searvvi várreságadoalli Ida-Maria Helander fuomášii dán vahku álggus, ahte son ii šat beasa ságastallat Suoma Sámi stuorimus sosiálamedia lávddis, Inarin kansalaiskanava -nammasaš Facebook-siiddus.
Mads Fægteborg
Helander čilge, ahte son lei bidjan jovkui gažadeami, mas jearai, ahte leago ortnegis, ahte joavkku okta moderáhtoriin gullá našunalisttalaš Suomen Sisu –searvái.
– Mun bidjen dohko dakkár jearahallama, mas jerren ahte mobat earát jurddašit: Leatgo olbmot seamma oaivilis, sierra oaivilis vai eai dieđe maid vástidit. Gažadeapmi ii mannan čađa goassige ja dan mun measta árvidinge, ja danin bidjenge dan maid mu seaidnái.
– Na dathan bálkestedje mu eret dan joavkkus. Eaige dat leat muitalan munnje manin ja in munge leat geargan inge veadján álgit jearahallat moderáhtoriin, ahte mii lea sivva.
– Mis ii leat moderáhtorin makkárge bassi geatnegasvuohta dohkkehit oaguheami ja dán sivas leat almmá váruhusaid haga eastán joavkku, mii lea geahččalan oaguheami, kanálas. Okta lea šluhttejuvvon kanálas dan dihte, go son lea almmolaččat cielahan joavkku moderáhtora Twitteras, čállet joavkku moderáhtorat.
– Ovttaveardásašvuođa áittardeaddjái válde ođđasit oktavuođa juovlamánus. Áššeolmmoš guorahallá, ahte deavdágo čálašeapmi, mii lea su dieđus, ovttaveardásašvuođalágas máinnašuvvon heađušteami dovdomearkkaid ja jus deavdá, de mo áššái galggašii reageret, dadjá ovttaveardásašvuođa doaimmahaga bajit dárkkisteaddji Aija Salo.
Salo joatká, ahte neahttaságastallamiin ja eará neahttabálvalusain moderáhtoriin lea guovddáš rolla heađušteami ja eará vealaheami eastimis ja dasa fuomášumi giddemis.
– Sáhtašin masá čuoččuhit, ahte dat gilit dáppe davvin main lea dát fierpmádat, dat gilit leat hui aktiivvalaččat.
– Dat leat dát gilit gos lea ain eallin, gos leat nuorat go oktavuođat doibmet, gos loktet maiddái bargoahkásaš olbmot, ja gos maiddái vuorrasut olbmot sáhttet assat ruovttus guhkkit, go dat digitálabálvalusat dahket dan vejolažžan, čilge Alatörmänen.
– De dieđusge soapmásiin mis leat televišuvnnas badjelmearálaš kanálat ja dál mun vuorddánge jiekŋaskearrospealuid álgima vai beasan daid geahččat, boagusta Kustula.
Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio Twitter-siidu.Yle
Ohcejohkalaš Márjá Sofe Aikio maid váillaha sámedikki sosiála mediai ja muittuha, ahte Facebook-siidduid beaivádeapmi ii leat nu váttis gal.
– Go Ohcejoga gielda searvvai Facebookkai, de dat orui hui vuogas. Gielda bidjá juoidá dieđáhusaid dohko. Sámediggi sáhtášii sosiála medias juogadit dieđáhusaid, bargosajiid ja liŋkkaid, ja ná juksat olbmuid.
– Dien várás gal ii dárbbaš sierra bargi, baicce sierra ossodaga olbmot sáhtášedje ieža beaivádit Facebook, dadjala Aikio.
“Stuorra áššiin galggašii bastit buorebut addit dieđu, nu sámiide go Suoma servodahkii”
Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio muitala, ahte Sámediggi lea nu stuorra ja máŋgga bealát organisašuvdna, ahte dieđiheaddjái lea dárbu. Dieđiheaddji sáhtášii juohkit dieđu das, makkár áššiin leat bargamin ja mii lea dáhpáhuvvamin.
– Go smiehttá makkár áššit leat dál jođus, dat leat stuorra áššit. Dain galggašii bastit buorebut addit dieđu nu sápmelaččaide go Suoma servodahkii, danin oainnán dárbbu iežamet dieđiheaddjái.
Márjá Sofe Aikio gáibidivčče Sámedikkis maiddái áššiid duogášdieđuid. Son maiddái arvaladdá, ahte leago stuorát dárbu dieđiheaddjái vai ovdamearkka dihte politihkalaš ráđđeaddái. Goabbá dal leaš prioritehta, de dan olbmos fertešedje leat buorit oktavuođat ja buorre dovdámuš sihke Suoma- ja sámeservodagas, gáibida Aikio.
– Ferte bastit fuolahit oktavuođain dohko riikkabeivviide ja bellodagaide. Galggašii diehtit, gosa ja mainna lágiin bastá váikkuhit eiseválddiide, dadjá Aikio.
Márjá-Sofe Aikio gáibida buriid oktavuođaid ja servvodatdovdámuša.NRK / Tamie Sue Runningen
Dat vel skájihii go Ohcejogas rihppaskuvlanuorat oahpahalle olggul Áhčči min -rohkosa. Maren-Elle Mäkitalo háliidii namalassii Ohcejoga rihppaskuvlii vaikko mátki Eanodaga Bálojotnjálmmis deike leage máŋga čuohte kilomehtera.
– Mun gullen dán rihppaskuvllas nu olu buori, nu mun háliidin boahtit deike. Dasto dat lea sámegillii go doppe Eanodagas ii leat sámegielat rihppaskuvlla, muitala Maren-Elle.
Go leat nu máŋgga guovllu nuorat ovtta sajis, dat oahpaha olu, muitala Biret-Iŋgá Pieski, guhte lea eret Fierranjogas, Deanuleagis.
– Dáppe lea okta anáraš ja son hállá anárašgiela. Dat viiddida min sámegiela dáiddu ja dan mo mii áddet dan earálágan sámegiela, čilge Pieski.
Rihppaskuvla nuorat hárjehalle girkostallama Ohcejoga girkkus.Vesa Toppari / Yle
Buot nuorain lea seamma mihttu, geasi guhkes rihppaleaira ja dan maŋŋá konfirmašuvdna, joatká Pieski.
– Galhan dat lea dan ektui, ahte don beasat dasto náitalit girkus ja dieđusge dat rihppaleaira lea somá go dáppe leat nu olu skihpárat. Go geassit lea guhkes leaira de lea áigi leat singuin.
Girku sámebarggu čálli Erva NiittyvuopioVesa Toppari / Yle
Sámiide konfirmašuvdna lea hui dehálaš
Sápmelaččaide konfirmašuvnnas lea stuorra mearkkašupmi, muitala girku sámebarggu čálli Erva Niittyvuopio. Dasa ráhkkanit guhká ja olles sohka searvá konfirmašuvdnadoaluide.
– Mun jáhkán dat dološ vierut dahket beaivvi dehálažžan. Go lean háleštan daid boarrásut olbmuiguin, dieđusge dalle oaččui konfirmašuvdnii dan vuosttas gávtti ja dien láhkai.
Gaskavahku eahkedis sáddejuvvui Yle TV 1 -kanalas Suoma riikaviidosaš sáddagis A-studio ságastallan, mas lei fáddán “gii lea sápmelaš”. Guossin studios leigga sámediggeáirras guovttos Anu Avaskari ja Jan Saijets. Dasa lassin čájehuvvojedje ovddal gihtii davvin báddejuvvon oasit, main ledje mielde earret eará Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio, Sámedikki ovddeš ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi, Ohcejoga gielddaráđđehusa lahttu Anni Koivisto, sámediggeáirras Kari Kyrö ja eanodatlaš boazodoalli Tuomas Keskitalo.
Ovdal TV-sáddaga almmustahtte guhkes neahttaođđasa, mii ii lean buot sámiid mielas vuohkkasit čállojuvvon, dan atne baicce dakkárin, mii váldá beali.
Sosiála medias civke gaskavahko eahkes viššalit prográmma birra. Ovdamearkka dihte ovddeš vuoigatvuohtaminister ja dálá bargominister Jari Lindström čálii Twitteras, ahte vaikko son lea veháš oahpásnuvvan fáddái, de son ii sáhte dadjat áššis maidege, go ahte son ii leat oahpásnuvvan fáddái doarvái.
– Leat nu váttis áššit, cealká Lindström.
Jarin Lindström civkin.Šearbmagovva Jari Lindström civkimis.
Yle áigeguovdilis doaimma hoavda Riitta Pihlajamäki, guhte maid vástida A-studio-prográmmas dadjá, ahte Yle A-studio "gii lea sápmelaš" -ságastallan ja ášši leat dahkkojuvvon dábálaš journalisttalaš vuogi mielde.
–Jus mii válljet man nu fáttá, de galgágo mis leat álot man nu servošis ovddasteaddji. Dathan ii lea journalismma dáfos jierpmálaš. Dát journalisttalaš proseassa lea hui dábálaš, dadjá Pihlajamäki.
Pihlajamäki deattuha, ahte ášši dagadettiin doaimmahus ja doaimmaheaddji leat dahkan viiddis duogášbarggu ja jearahallan máŋggaidlogiid olbmuid prográmma dagadettiin.
– Dat, ahte mis ii lean sámi journalista fárus proseassas, ii dárkkut dan, ahte dat livčče dagahan dan, ahte mii leat bargan barggumet funet.
– Dalle go gieđahallat fáttá, mas leat čielgasit juohkásan joavku, main lea hui nana oaivil man nu áššis, de dalle jus dat iežas oaivil ii leat áidna, mii boahtá ovdan ášši oktavuođas, de dalle min álkit lávejit sivahit bealálažžan, dadjá Riitta Pihlajamäki.
Näkkäläjärvi: Sápmelaččat fertejit joatkit hállama ja čállima áššis
Jagi sápmelaš ja Yle Sámi ovddeš hoavda Pirita Näkkäläjärvi geahčai A-studio ságastallama restauráŋŋa maŋŋelanjas seammás, go livčče lean jođus somás eahket Sáhkavuorrokaraokes ustibiiguin. Prográmma ii goittotge lean nu vearrái, go ledje jáhkkán ja ballan ovddalgihtii, dajai Näkkäläjärvi gaskavahku eahket.
8.2.2018 dii 20.59 Artihkkal beaiváduvvon ja dasa lasihuvvon sosiála media kommeanttat ja govat prográmma sisdoalus ja lasihuvvon diehtu, ahte Pirita Näkkäläjärvi lea Yle Sámi ovddeš hoavda.
9.2.2018 dii: 16:46: Lasihuvvon diehtu das ahte Pirita Näkkäläjärvis livčče lean jođus somás eahket Sáhkavuorrokaraokes ustibiiguin.
Moonnâm skammâmáánust Elisa Ylinampa ooinij Facebookist almottâs, mast TV-persovn Kirsi Salo uusâi rijjâtátulâš pargeid jieijâs ekosiijdân Tave-Kolumbian, alda Santa Marta riddokaavpug. Ylinampa lâi jo kuhháá siäštám ruuđâ Maadâ-Amerik määđhi várás, mutâ lopâlâš miärádâs šoodâi jotelávt.
Rijjâtátulij paargon kullui eereeb iärán nuurrâđ heđâlmijd já kähvipáávuid.Priivaatkove
Ekosijdâ šadda lanjâsân
Elisa lâi ohtâ vuosmuin rijjâtátulâšpargein Kirsi Salo ekosiijdâst Sierra Nevada de Santa Marta váráduvvâst. Salo lii tobdos eereeb iärán TV-rááiđust Heikoin lenkki. Čohčuv 2017 sun oostij 60 hehtaarid eennâm lanjâsist, kuus sun lii huksimin ekosiijdâ, mon nommâ lii “Avokadomaa”.
Ekosiijdâst ovdâmerkkân šoddâdeh jieijâs purrâmušâid já huksejeh ekologâlâš vuovij mield.
Riddoulmuuh iä tuušij tiet muurâšt
Astoääigi Elisa eelij Santa Marta kaavpugist tánssáámin salsa páihálijn baarijn. Karibiameerâ riddoost sun peesâi meiddei vuojâdiđ já surffađ. Veikkâ Elisa lijkkui-uv huolâttemes riddoelimân, lâi ohtâ äšši mast koolgâi poollâđ: krokodiilijn.
– Toh láá tuođâi-uv varâliih. Ettii, ete ij kannat moonnâđ tohon kost toh láá, ko toh tuođâi-uv poreh ulmuu jis tohon mana liijkás alda, Elisa čielgee.
