Luondduriggodatguovddáš lea girdán maŋemuš vahkkuid Anára guovllus ja lohkan ealggaid. Dárkilis dieđut eai leat vel fidnemis, muhto ealgalohkkiin leat gal juogalágan árvalusat ealgameriin.

– Dan gal jo diehtit muitalit, ahte Anára guovllus leat dálá dilis máŋga duháha ealgga. Ealggaid lohkan lea vel goittotge gaskan ja materiála gieđahallamis leat beassan easka álgui. LUKE lohká dál birrasiid 25% olles Anáris, muitala LUKE dutkaninšenevra Petri Timonen.

10-20 heakka čorragat

Anára oarjedavveosiin, Áŋŋel ja Leammi guovlluin orrot lohkama vuođul eanemus ealggat. Norgga ja Suoma rájá alde leat ealggaid dálveguohtuneatnamat ja olu Norgga beale ealggat bohtetge dálvái Suoma beallái. Luondduriggodatguovddáža ealgalohkamis áice moadde juobe 10-20 heakka čorraga. Dat dieđut galgetge leat ávkin ealgalobiid mearrideamis.

– Dáid dieđuid geavahit ealganáli árvvoštallamii. Anár lea nu viiddis guovlu ja dáinna vugiin mii bastit lohkat hui dárkilit. Áidna váttisvuohta lea, go lohkat daid ealggaid dálvet, de dát ealga mearithan leat dušše dálvit dáppe."

"Áššit álget ovdánit"

Anárjoht’leagis ja Áŋŋela guovllus stuorra ealganálli dihtto jo olbmuid šiljuin. Gieskat muitaleimmet mo báikki olbmot šaddet gávdnjilit ealggaid eret vai besset šilljobohccuidis biepmat. Máŋgasat ballet šilljoealggain ja áŋŋellaš boazodoalli Arvi Torikka lea gártange riŋget bolesiidda ealggaid geažil. Torikka mielas lea buorre go dutkit oidnet dál ieža man olu guovllus leat ealggat.

– Mun jáhkán, ahte áššit álget ovdánit dál. Ii leat eará go ohcat goddinlobi dan moatti elgii mat leat dat vearrámusat, dadjá Arvi Torikka.

Suoma Sámedikki kulturlávdegoddi jugii kulturmearreruđaid mannán vahkus. Lávdegotti ságadoalli Áslat Holmberg muitalii, ahte dán vuoro ledje uhcit ohccit go ovdal. Kulturmearreruđaide ledje oktiibuot 78 ohcci.

Dá leat buot searvvit ja priváhtta olbmot, geat ožžo mearreruđaid:

Davviriikalaš sámedáiddaorgnasišuvnnaid doaibma- ja prošeaktadoarjagat:

Juoigii Searvi 1 250 €

Sámi Dáiddačehpiid Searvi, SDS, projekti 1 250 €

Sámi Dáiddarráđđi SDR 1 500 €

Sámirádi Suoma Juogus 4 000 €

Sámi Girječálliid Searvi, SGS 2 000 €

Sámi Lávdi 1 000 €

Sámi Komponisttat 1 000 €

Bål, Ingir Ane 1 000 €

Bål Nango, Marja 1 000 €

Aira, Noami 1 000 €

Eará kulturdoarjagat:

Sis-Suoma sámesearvi Bárbmu, duodje- ja árbevierukurssa ordnen 2 500 €

Oulu Sámit rs, Duodje-cáfe ordnen 2 500 €

Roavvenjárgga sámesearvi Mii, dáhpáhusaid ordnen 3 000 €

Sámi Siida rs, Skábmadoaluid ordnen 1 500 €

Sámi Siida rs, ságastallan- ja máinnastanbottuid ordnen 1 500 €

SámiSoster rs, bearrašat ja boarrásat ovttas 6 000 €

Suoma Sámi Dáiddasearvi rs, bargobájiid ordnen mánáide ja nuoraide 1 000 €

Sámi Duodji, govva- ja duodječájáhus sámeduojis 2 000 €

Kulturdáhpáhusat:

Anarâšah rs, anáraččaid girkobeaivvit 2018 500 €

Anára Sámi Searvi rs, Ijahis Idja -eamiálbmogiid musihkkafestivála 2018 3 000 €

Johtti Sápmelaččat rs, Márjjábeaivvit 2018 5 000 €

Sámedáidaga doarjjasearvi, Skábmagovat-eamiálbmogiid filbmafestivála 2018 3 000 €

Vuohču Sámiid -searvi, Taiga-festivála sámemusihkka konserttii 3 000 €

Mátkedoarjja:

Ailigas-sääsket -searvvi sisbandy ja spábbadoaškun mátkkiide 1 000 €

Anára Sámi Searvi rs, Arctic Winter Games 2018 4 000 €

Staare Sápmi spábbačiekčamii 1 000 €

Oarjánnieiddat, juoiganhárjehusat ja oahpahusgolut 1 000 €

Servviid doaibmadoarjagat

Anára Sámi Searvi rs 2 700 €

Anarâšah rs 1 000 €

Anarâškielâ servi 3 500 €

Bárbmu rs/ Sis-Suoma sámesearvi rs 2 500 €

City Sámit- searvi 2 500 €

Guovssu rs 1 500 €

Johtti Sápmelaččat rs 3 000 €

Oulu Sámit rs 2 500 €

Roavvenjárga Sámi Searvi Mii rs 2 700 €

Sámegiela ja -kultuvrra dutkansearvi 1 500 €

Sámedáidaga doarjja rs 2 500 €

Sámi Árvvut rs 1 500 €

Sámi bálgosat 1 500 €

Sámi Duodji rs 22 000 €

Sámi Siida rs 2 500 €

Suoma boazosámit rs 2 500 €

Suoma Sámi Dáiddasearvi rs 1 000 €

Suoma Sámi Guovddášsearvi rs SSG 2 500 €

Suoma Sámi Nuorat rs 2 000 €

Oulu Sámit rs 2 500 €

Ohcejoga girkostohposearvi rs 11 000 €

Vuohču Sámiid -searvi 2 500 €

Álmmustahttindoarjja

Anarâškielâ servi rs, Anarâš-bláđi álmmustahttin 9 000 €

Sámi Árvvut rs davvisámegielat kalender 2 500 €

Ovttaskas ohcciid doarjagat:

Govvadáidda:

Juuso Antti-Oula, bargodoarjja govaid málemii 1 000 €

Pieski Outi, prošeaktadoarjja dáiddagirjái ládjogahpiris 3 000 €

Ranttila Merja Aletta, bargodoarjja dáiddalašbargui 6 000 €

Girjjálašvuohta:

Aikio Niilo, bargodoarjja romána "Dánsa birui 2." čállimii 2 000 €

Kitti Sunna, bargodoarjja ráidogova gárvvasin bargamii 2 000 €

West Helga, bargodoarjja davvisámegielaid divttaid čállimii 1 000 €

Sunna Kitti, bargodoarjja sámegielat ráidogova sárgumii 2 500 €

Moshnikoff Minna, Saxholm Sari ja Korpimäki Mari (bargojoavku), bargodoarjja nuortalaškultuvrra dokumenteremii girjin 5 000 €

Musihkka:

Feodoroff Erkki, prošeaktadoarjja Gájanas-joavku skearru báddemii 4 000 €

Linnanmäki Teija, bargodoarjja anárašgielat lávlagiid ráhkadeapmái 1 000 €

Näkkäläjärvi-Länsman Anna, prošeaktadoarjja vokálamusihkka Complete Vogal Tehnique -skuvlemii 1 500 €

Saari Frans Vilhelmi, bargodoarjja CD-skearru ráhkadeapmái 2 000 €

Duodji:

Laiti Petteri, bargodoarjja duodječájáhusa huksemii 2 000 €

Labba Anne-Maret, bargodoarjja árbevirolaš duoji čájáhussii 1 000 €

Mäkinen Elli, bargodoarjja sámi dákte- ja muorraduodječiŋaid plánen 1 000 €

Filmmat ja multimedia:

Paltto Aslak, prošeaktadoarjja Badjealbmá čálmmiiguin -dokumeanta ráhkadeapmái 2 500 €

West Jouni, bargodoarjja animašuvnna ráhkadeapmái 1 500 €

Teáhter:

Haarla Birit, prošeaktadoarjja baleahta meaštirkursii oassálastin 1 700 €

Haarla Katja, prošeaktadoarjja baleahta meaštirkursii oassálastin 1 700 €

Eará kulturdoarjagat:

Vuolab Brita, bargodoarjja Siidasta Siljoon - Ohcejoga ássanhistorjjá dokumenteremii 3 000 €

Niskanen Eljas, bargodoarjja Anâraš-bláđi ja -kalendera doaimmaheapmi 3 500 €

Näkkäläjärvi Pirita, prošeaktadoarjja Fáktalávvu-bloggii 500 €

Almmustahttindoarjja:

Aikio Inger-Mari, prošeaktadoarjja diktagirji "69" almmusteapmái 3 200 €

Sámediggi máksá dán jagi bálkká maiddái várreságadolliide

Suoma Sámediggi máksá dán jagi bálkká maiddái várreságadolliide. Ná geahččaluvvo geahpedit aitosaš ságadoalli ja čállingotti bargonoađi ja fidnet lasi resurssaid Sámedikki doaimmaide. Dán rádjai Sámedikki politihkáriin dušše ságadoalli barggus lea máksojuvvon bálká. Sámedikki stivra lea mearridan bálkká máksimis dán jahkái. Ruhtadeapmi várreságadolliid bálkkáid várás lea sestojuvvon Sámekulturguovddáš Sajosa láigoboađuin.

Várreságadolliid 50 proseantta bálkká áigot oažžut Sámedikki bušehttii maid jahkái 2019. Jagi 2019 rámmaevttohusas evttohuvvo boahtte jahkái 460 000 euro lasáhus Sámedikki bušehttii. Dan supmis 50 000 euro lea várrejuvvon Sámedikki várresádadolliid 50 proseantta bálkkái. Sámediggi dohkkehii dán bušeahttaárvalusa dievasčoahkkimisttis mannan bearjadaga. Guokte Sámedikki lahtu guđiiga sierraoaivila bušeahtaárvalusa dohkkeheames.

Opukasjávrri ávdinstohpu bulii sotnabeaivve

Opukasjávrri ávdinstohpu Gálddoaivvi guovllus Anáris bulii sotnabeaieahkes. Dađi dárkilabbot eai dieđe, makkár vahágat leat šaddan, muhto ášši leat čielggadeamen. Opukasjávrri ávdinstohpu lea Čeavetjávrris sullii ovcci kilomehtera oarjedavás, Opukasjávrri máttageažis. Áššis muitala Lapin Kansa -aviisa.

Siidda Leammi-temásaš luonddueahket sirdojuvvon boahtte mánnui

Davvi-Sámi luondduguovddáš Siiddas galggai ordnejuvvot maŋŋebárgga guovvamánu 13. beaivvi Leammi-temásaš luonddueahket. Buohcuvuođa dihte luonddueahket galgá sirdojuvvot ja dat dollojuvvo njukčamánu 12. beaivvi diibmu 18 rájes. Leammi-eahkediin gehččojuvvojit govat ja juhkkojuvvo diehtu Leammi birrasis, vánddardanvejolašvuođain, golleroggamis ja luonddumeahci bargiin. Leammi-eahkedat lea oassi Siidda 20-jagi ávvujagi dáhpáhusain.

Studeantaiskosat leat álgán

Studeantaiskosat álget odne Suoma logahagain. Vuosttažettiin leat suoma- ja ruoŧagiella eatnigiela nu daddjon teakstadáiduiskosat ja dán vahkus čađahuvvojit maiddái ruoššagiela iskosat. Čálalaš studeantaiskosat álget mánotbaji geahčen njukčamánu 12. beaivve. Sámegiela vierisgiellan abiturieanttat čállet 23.3. ja sámegiela eatnigiellan 28.3. Dán vahkus Suoma logahagain leat studeanttaid feasttat nugo vuojašanhervvoštallamat ja boarrásut studeanttaid dánssat.

Stáhtaráđi kansliija, riekteministeriija ja Suoma sámedikki ordnen seminára ulbmilin lei háleštallat vuordámušain, mat láktasit duohtavuođa -ja soabadallanprosessii.

Nuorra sámenisu, Ida-Maria Helander lei mielde panelaságastallamis, mas oasseváldit besse ovdanbuktit iežaset jurdagiid vejolaš soabadallanproseassas. Máŋgasiin ledje eahpádusat, nu maiddái Helanderis.

– Mun vehá balan, ahte mii vuordit diekkár áššiid, maid mii eat sáhte olahit dainna soabadallankommišuvnnain. Dan dihte mun doaivvun, ahte mii leat realisttalaččat, vai ii dárbbaš šat behttot, dadjá Ida-Maria Helander.

"Hállat lossa áššiid birra jitnosit"

Maiddái ovddeš sámepolitihkkár, eanodatlaš Nils-Henrik Valkeapää lei mielde panelaságastallamis. Valkeapää mielas sápmelaččat eai dálá dilis oaččo iežaset jiena gullot. Son leage soabadallanproseassa dáfus sihke positiivvalaš, ahte maiddái seammás pessimisttalaš.

– Mun lean oaidnán daid Suoma stáhta viggamušaid daid komiteain ja doaibmagottiin, ja oaidnán ahte bohtosat leat unnán. Álot go bohtet positiivvalaš evttohusat sámiid eallima buorideapmái, dat hilgojuvvojit, dadjá Nils-Henrik Valkeapää.

Anárlaš Anna Morottaja mielas deháleamos soabadallanbarggus livččii dat, ahte sámit beasaše muitalit lossa ja bávččas áššiid birra.

– Dat buoridivččii min servodaga ja sáhtašii buoridit ovttaskas olbmuid. Dat, ahte hállá daid váivves áššiid birra jitnosit, de dainna beassá ovddos guvlui iige dárbbaš sirdit daid šat boahttevaš buolvvaide. Muhto guođđá daid baicce vássán áigái, gosa dat gulletge, dadjá Morottaja.

"Sámit ieža galget dohkkehit soabadallanproseassa"

Anára soabadallansemináras lei mielde Kanada duohtavuođa- ja soabadallankommišuvnna komissára Marie Wilson, guhte leamašan mielde Kanada duohtavuođaproseassas. Wilson mielde áššiin galgá dieđihit hui bures, jus áigu lihkosmuvvat soabadallanproseassas.

– Mii fertiimet bidjat hui ollu návccaid dieđiheapmái ja čilget olbmuide, ahte manin leimmet dahkan dákkár válljejumiid ja mearrádusaid, čilge Wilson.

Maiddái Norgga olmmošvuoigatvuođa instituhta fágajođiheaddji, jurista Laila Susanne Vars doalai guhkes sáhkavuoru semináras soabadallama birra. Vars mielde soabadallanbarggu vuosttas eaktu lea dat, ahte sámit ieža dohkkehit dan.

– Sápmelaččat galget ieža beassat leat mielde dán proseassas. Ulbmilhan lea buktit ovdan sápmelaččaid historjjá ja giibat dan muitala, jus eai sápmelaččat ieža, dadjá Vars.

Kanada vuohki ii soaitte heivet Sápmái

Vars doaibmá áššedovdin Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošvuoigatvuođaáittardeaddji doaimmahagas eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gieđahalli áššedovdimekanismmas (EMRIP:as). Son lea leamaš mielde oktan láhttun lávdegottis, mii Norggas guorahalai tatára-romanálbmoga dili jagiid 2011-2015. Lávdegotti barggu sáhttá bures buohtastahttit soabadallanprosessii, mii dál lea váldimin Suomas vuosttas lávkkiid. Laila Susanne Vars muittuha, ahte duohtavuođakommišuvnnat sáhttet bargat buori barggu, muhto sáhttet maiddái eahpelihkostuvvat.

– Olbmuin leat stuorra vuordámušat. Lea dehálaš oahppat sierralágan duohtavuođakommišuvnnain ja soabadallanproseassain, mat leat čađahuvvon máilmmis, mat leat doaibman bures ja mat fas hejot, ja de heivehallat daid sámiid árgabeaivái. Dat mii lea doaibman bures Kanadas, ii soaitte heivet Sápmái, dadjá Laila Susanne Vars.

Vars váldá ovdan maiddái dan beali, ahte ii buot sápmelaččaid mielas leat dárbu soabadallankommišuvdnii.

– Lea hástalus hukset luohttámuša. Sáhttá leat, ahte sámi politihkkárat gal dovdet ja dihtet dáid áššiid birra, muhto dat dábálaš sápmelaččat doares beale giliin eai dovdda daid áššiid eaige oainne dárbbu soabadallanbargui. Danne fertege juohkit dieđu ja muitalit manne ášši lea dehálaš. Lea doarvái, ahte sámi eiseválddit, dego Sámediggi, oidnet dan dárbbu, dadjá Vars.

Soabadallanproseassat jođus maid Norggas ja Ruoŧas

Maiddái Norggas ja Ruoŧas leat sullasaš duohtavuođa- ja soabadallanproseassat jođus sámiid gaskkas. Mannan duorastaga Ruoŧa riikkabeaivvit goit hilgo evttohusa álggahit sámiid duohtavuođakommišuvnna Ruoŧas.

Suomas soabadallanproseassa ovdána dál Sámedikki stivrra gieđahallamii. Maŋŋelis giđđat ášši lea ovdan Sámedikki ollesčoahkkimis, ja dat de mearrida ovdánago ášši Sámedikki beales. Suoma stáhtaráđđi ii leat vel mearridan vejolaš kommišuvnna mandáhtas, namas dahje komissárain.

Seminára oasseváldi Ida-Maria Helanderis leat sávaldagat jus soabadallanproseassa álgá.

– Mun doaivvun, jus mii álgit dan prosessii, ahte mii plánet ja válmmaštallat dan bures. Smiehttat juo ovddalgihtii maid mii háliidit, mii dan ulbmil lea ja makkár máilbmi lea dan maŋŋá, dadjá Helander.

Geahča eanet dán áššis vuossárgga Yle Ođđasat -sáddagis Yle TV1-kanalas diibmu 16:45.

Ohcejoga gielddaráđđehus cealká Suttesjoga eananláigoohcamušas

Ohcejoga gielddaráđđehus mearrida otne, maid dat cealká eananláigoohcamušas, mii guoská čáhcebohtalastinfabrihka huksema Suttesjoga guvlui. Gielddaráđđehusa áššelisttus mearrádussan evttohuvvo, ahte oasusfitnodatsearvvi doaibmit ja Meahciráđđehus galget ráđđádallat čáhceváldinprošeavtta vuođđudeamis eará guvlui go Suttesjoga guvlui. Ohcejoga gielddaráđđehus čoahkkana otne diibmu 10.

EMRIP áššedovdijoavku galleda Anáris

Ovttastuvvan našuvnnaid eamiálbmotrivttiid áššedovdijoavku EMRIP galleda dán vahkus Suomas. Galledeami ulbmilin lea oahpásmuvvat sápmelaččaid dillái Suomas. Eamiálbmotrivttiid áššedovdijoavkku bargun lea fállat ON olmmošvuoigatvuođaráđđái áššedovdamuša ja rávvagiid eamiálbmogiid rivttiin, eandaliige jagis 2007 dohkkehuvvon eamiálbmotrivttiid julggaštusa ektui. Áššedovdijoavku galleda Anáris ja Helssegis, ja áigu deaivvadit Sámedikkiin ja earret eará sámeorganisašuvnnaiguin ja ealáhusbargiiguin, ja stáhta ovddasteaddjiiguin.

Sámegirjerádjosii beassá dál dallege, go bargit eai leat báikki alde

Sámegirjerádju Anáris rabai vuossárgga uvssaidis iešdoaimmalaš girjeráju geavaheapmái. Dat dárkkuha dan, ahte (badjel 15-jahkásaš) áššehasat besset girjerádjui iežaset girjerádjokoarttain dallege, go girjeráju bargit eai leat báikki alde, árgan diibmu 8-21 ja vahkuloahpaid diibmu 8-17. Áššehas sáhttá lohkat aviissaid, luoikkahit ja máhcahit girjjiid ja eará materiála, ja geavahit maiddái girjeráju dihtora.

Lappi lihttu ohcá suoma- ja sámegielat sisdoalubuvttadeaddji

Lappi lihttu ohcá sisdoalubuvttadeaddji suoma- ja sámegielat dieđiheami várás. Sisdoalubuvttadeaddji bargun lea dieđihit boahttevaš Lappi eanangotti barggus ja eanangoddeođastusa áigeguovdilis áššiin Davvi-Suoma olbmuide. Sisdoalu buvttadeaddji vástida Lappi eanangoddeođastusa válmmaštallama dieđiheamis ja suoma- ja sámegielat sisdoaluid plánemis ja ollašuhttimis. Bargu álgá njukčamánus dahje soahpamuša mielde njukča- ja cuoŋománu áigge. Bargosaji figget deavdit vuos álgui miessemánu loahpa rádjai. Ohcamušaid digitálahámis galgá sáddet maŋimustá bearjadaga 23. beaivve guovvamánu Kuntarekry-bálvalusa bokte.

Anára, Kárášjoga ja Ilulissat olbmuid rievttit guorahallojuvvojit gaskavahku semináras Árktalaš guovddážis

Ihttin gaskavahku lágiduvvo Roavvenjárggas seminára eamiálbmotrivttiin ja báikkálaš oainnuin. Lappi universitehta lea koordineren fidnu, mas leat čielggadan, mo Kárášjogas Norgga bealde, Anáris Suoma bealde ja Ilulissatis Ruonáeatnamis báikkálaš olbmuid ja eamiálbmogiid rievttit ollašuvvet.

Gaskavahku lágiduvvo fidnu loahppaseminára ja dat álgá ovtta áigge Lappi universitehta Árktalaš guovddážis ja bistá gitta njealji rádjai. Dan sáhttá čuovvut maiddái neahta bokte (YouTube). Seminára prográmma gávdno Lappi universitehta neahttasiiddus.

Suoma Sámedikki nuoraidráđđi ortniiduvai mannan vahkoloahpa, ja nuoraidráđđi válljii ođđa ságadoallin sámegiela lektor Risten Mustonena.

Mustonen jođihišgoahtá buriin mielain nuoraidráđi.

– Mus lea hui buorre dovdu, ja dat lea justa dan dihte go mis leat nu čeahpes lahtut nuoraidráđis, rápmo Mustonen.

Nuoraidráđi bargun lea fuolahit ahte Suoma beale sámenuoraid jietna gullo Sámedikkis, muhto maiddái stáhtadásis ja davviriikalaš ovttasbarggus. Dan ovttasbarggu Mustonen háliida ovddidit ja lasihit, muhto ođđa ságadoalli oaidná erenomáš dehálažžan maiddái nannet sámenuoraid ja -mánáid gielladáiddu ja kultuvrra dovdamuša.

– Okta ášši, mii orru álot áigeguovdil, lea dat ahte mii sámenuorat ja -mánát dárbbahit earenomáš doarjaga sámeidentitehta nannemii, sihke giela ja kultuvrra seailluheapmái.

Nubbi dehálaš ášši dán bájis lea giddet fuomášumi seksuála heađušteapmái, man sámenuorat gártet vásihit.

– Mii Sámi parlamentáralaš ráđi nuoraidlávdegottiin, mas leat mielde Norgga ja Ruoŧa beale nuoraidráđit, leat ordneme konferánssa boahtte jahkái, man temán lea seksuála muosehuhttin.

– Dat lea maiddái okta min váldotemá dán jagi ja mii áigut maiddái ordnet boahtte čavčča seminára, ja dan semináras mii eat áiggo dušše dan muosehuhttima gieđahallat, muhto baicca maiddái obalohkáige seksuála dearvvašvuođa, muitala Mustonen.

Muhto mat leat nuoraidráđi gávcci váldoulbmila dán badjái? Makkár áššiid Mustonen háliida deattuhit? Makkár eará plánat nuoraidráđis leat? Guldal Yle Areenas.

A-studios ságastallet otne duohtavuođa ja -soabadallanproseassas

Suoma riikkaviidosaš TV-prográmma A-studio joatká sámetemá gieđahallama. Otná sáddaga oktan fáddán lea sámiid ja stáhta gaskasaš duohtavuođa ja -soabadallanproseassa. Studioguossin prográmmas leaba Suoma Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio ja máilmmipolitihka professor Teivo Teivainen. A-studio oidno Yle TV1:žis diibmu 21 rájes.

Njeallje ohcci Sámedikki dieđiheaddjin

Sámedikki dieđiheaddjin leat ohcan njealjis. Barggu ohce Terhi Harju, Jukka Seilonen, Helga West ja okta ohcci, guhte ii háliidan namas almmolašvuhtii. Ohcanáigi bargui nogai vuossárgga. Sámediggi bálkáha jahkái 2018 mearreáigásaš dieđiheaddji, gii boahtá plánet ja ollašuhttit Sámedikki dieđiheapmái gulli áššiid.

Ohcejogas ordnejuvvo vuosttašveahkkekursa iešsoardimiid eastadeapmái

Ohcejoga gieldda Eallin-fidnu ordne Suoma vuosttaš nu gohčoduvvon vuosttašveahkkekurssa iešsoardimiid eastadeapmái boahtte mánus. Guovtti beaivásaš kursa ordnejuvvo Ohcejoga searvegoddedálus njukčamánu 21. ja 22. beivviid ja dat lea oassálastiide nuvttá.

Kursii galgá almmuhit iežas ovddalgihtii njukčamánu čihččet beaivvi rádjai. Almmuhemiid váldá vuostá Minna Pieski Ohcejoga gielddas. Kursii váldet eanemustá 30 olbmo ja oassálastit váldojuvvojit kursii almmuhanortnegis.

Ohcejoga gielda ii doarjjo čáhcebohtalastinfidnu Suttesjoga guvlui

Ohcejoga gielddaráđđehus nannii ikte gieldda cealkámuša Suttesjoga čáhcebohtalastinfabrihka eanaláigoohcamušas Meahciráđđehussii. Gielddaráđđehus cealká maiddái, ahte oasusfitnodatsearvvi doaibmit ja Meahciráđđehus galget ráđđádallat čáhceváldinprošeavtta vuođđudeamis eará guvlui go Suttesjoga guvlui.

Ággan lea dat, Suttesjoga guovlu lea kulturhistorjjálaččat ja luonddu dáfus dehálaš guovlu, maid čáhcebohtalastinfabrihka oalle sihkkarit áittášii ja heajudivččii. Maiddái dat váikkuhii cealkámuššii, go badjel čuođi báikkálaš olbmo leat ovdanbuktán, ahte sii vuostálastet fidnu garrasit.

Stuorámus ruhtadoarjaga Suoma kulturruhtarádjosis lea ožžon Anarâškielâ servi ry 90 000 euro fidnui, mainna hálidit ovddidit dan, ahte anárašgiella oidno čállojuvvon hámis.

Eará sámeguovllu ja sámekultuvrii sihke sámegillii guoskevaš ruhtadoarjagiid oažžut leat:

Fil. mag Markus Juutinen, Oulu, nuortalašgiela giellakontávttaid gieđahalli nákkosgirjedutkamuššii, golmma jahkásaš veahkkeruđa vuosttas jagi veahkkeruhta, Ulla ja Eino Karosuo foanddas 24.000 euro

Fil. doavttir Annika Pasanen, Anár, sámegielaid intensiiva rávesolbmooahpahusa váikkuhusat Suomas gieđahalli nákkosgirjji maŋŋá dahkkon dutkamuššii 28.000 euro

Fil. mag Sonja Tanhua, Oulu, nuortalaččat oassin aktiivalaš álbmotservodaga 1970-logus gieđahalli nákkosgirjedutkamuššii, Reino Kontola doanddas 24.000 euro

Ph.D. Laura Junka-Aikio, Roavenjárga, sámedutkamuša servodatlaš viidodaga Suomas gieđahalli dutkamuššii, oassin SoDi-Sámi-dutkanfidnu, E. J. Längman foanddas 28.000 euro

Fil. mag Tuuli Miettunen, Oulu, sápmelaččaid ja Suoma buresbirgenstáhta gaskavuođaid gieđahalli nákkosgirjedutkamušššii, Väinö Tanner foanddas 24.000 euro

Fil. mag Maarit Magga ja govvejeaddji Nilla-Máhtte Magga, Eanodat, Ráhkkanit rihpaide – Sanoin ja kuvin -fidnu ollašuhttimii 10.500 euro

Fil. mag Maarit Magga, Eanodat, sámiid duodjeestetihka gulahallan liturgalaš tekstiillaiguin gieđahalli nákkosgirjedutkamuššii, E. J. Längman foanddas 24.000 euro

Sámi Duodji ry, Anár, nuortalašeamitgahpira ja anárašnissonolbmo ládjogahpira duddjon- ja dokumenterenfidnu ollašuhttimii 12.000 euro

Anára Sámisearvi ry, Anár, Ijahis idja 2018 -eamiálbmogiid musihkkadáhpáhusa lágideapmái, M. S. Elomaa foanddas 15.000 euro

Medianoma AMK Henna Haverinen ja musihkkapedagoga AMK Jessika Lampi, Anár, Samaa Puuta – sukupolvet ja kohtaaminen -prošeavtta ollašuhttimii Davvi-Lappis, Taidetta hoitolaitoksiin -veahkkeruhtan 5.000 euro

Hetan Musiikkipäivät ry, Eanodat, 49. Heahtá musihkkabeivviid lágideapmái, E. J. Längman foanddas 10.000 euro

Filbmabagadalli Ditte Uljas, Helsset, guolásteaddjisápmelašvuođa gieđahalli dokumeantafilmma dahkamii, Eero Mäkisa muitofoanddas 10.000 euro

Dokumeantabagadalli Suvi West ja medianoma AMK Anssi Kömi, Helsset, Suttesája-filmma ovdabuvttadeapmái 13.000 euro

Artihkkal beaiváduvvo.

Sääʹmteʹǧǧ halltõs jieʹli teimma vueʹssmannust kaunnõõttmen vueiʹvvminiʹstter Sipiläin da tän õhttvuõʹđest mij suåviim, što altteep näkam proseeʹss leša tõin detaljiin suâppap mâʹŋŋlest, maainast Sanila-Aikio. Sääʹmõhttsažkåʹdd taarbâs lââssteâđaid måkam proseeʹss maaiʹlmest lie leämma, mii tõi täävtõs da lopp-puåđõs lie leämma da tõnt de suåviim valdiasuåvtõõlli pravleeʹnnʼjain, što mij jäʹrstep näkam seminaar tõin ǩiõččlâsttmõõžžin mõõk maaiʹlmest lie leämma tuõttvuõtt da suåvâdvuõtt prosessin, särnn Sanila-Aikio.

– Jos tän presessa vueʹlǧǧep de tät-han miârkkčääv što olgg komissio âzsted da komissaarid kook komissiost lie da tõk tuåimmamnääʹl. Tõt lie seʹlvv kâʹl, što pukin ǩiõlljooukin lie jijjes-i ääššaid kook taarbže lokku välddmõõžž, leša nääll mäʹhtt da kuâss, täk-han lie aivv äävai ko jeäʹp leäkku piâssâm suåppad täi detaljin veâll, što vueʹlǧǧep-a mij ouddsââʹjest lääʹddjânnam valdiain tän prosessa avi jeäʹp, maainast Tiina Sanila-Aikio.

Kuvddal maainâs pâʹjjbeäʹl.

Anarist tollum tuotâvuotâ já sovâdâttâm seminaarist ohtân paaneelsavâstâllen lâi Anna Morottaja. Sun jieijâs sahâvuárustis muštâlij, et masa jo juáhháást láá mottoomlágáneh traumah pááccám tast, maid staatâ já kirkko lává toohâm sämmilijd tovle.

Morottaja mielâst tuotâvuođâ ucâmân já sovâttâlmân lii tárbu tääl, et puáttee suhâpoolvah iä taarbâš tom porgâđ.

Piäiván lijjii puáttám meid eres enâmijn äššitobdeeh muštâliđ ääšist já taat lâi pyeri.

– Tot lâi kale pyeri, et šoodâi tobdo, et mij ep taarbâš keksiđ puoh aalgâst, et mii uážžup iše, muštâl Morottaja.

Maaŋgâin enâmijn lii ennuv hyeneeb tile, omd. Tave-Irlantist láá kuddum maaŋgah tuhátteh ulmuuh já toh-uv láá peessâm joton taan sovâdâttâmprosessist

Kuldâl Anna Morottaja sahhiittâllâm ubbân täst.

Onne ustevpeeivi anarâškielâlii kielâpiervâl Piäjust puđáldii koortâid skipáráid já savâstillii tobdoin.

Maire ja Mervi Tervaniemi kal tiettiv, maht onne ferttee lattiđ.

– Kalga leđe muččâdávt skipáráin, Maire iätá.

– Talle kalga sierâdiđ iärásijguin. Mervi juátká.

Elna-Biggá Paananengis sierâd puoh párnáiguin Piäjust.

Láá-uv tust usteveh? Kiäh?

– Na Tinja, Noel muu uccviljâ, talle Maire, Mervi, Jose jâ Sampo. Já talle Ailu, Nils-Eemil já Noosa.

Motomin skipáráin sáttá puáttiđ meid rijdo, jis lii vâik fiijnâ sierâst kišto. Mut talle kalga sovâdâttâđ.

– Talle mij sooppâp, ete kuábášgin ij sierâd toin sieráin, Aini Morottaja muštâl.

Tänään ystävänpäivänä inarinsaamenkielisessä kielipesässä pohdittiin, miten ystävänpäivänä tulee käyttäytyä. Kaksostytöt Maire ja Mervi Tervaniemi kyllä tietävät, miten tänään tulee toimia.

– Täytyy käyttäytyä nätisti kavereiden kanssa, Maire Tervaniemi sanoo.

– Silloin pitää leikkiä kavereiden kanssa, Mervi Tervaniemi jatkaa.

Inarinsaamenkielisessä kielipesässä askarreltiin tänään muun muassa sydänkarhuja ystävälle, ja käytiin läpi tunnesanoja lasten kanssa.

Inarilaisella Elna-Biggá Paanasella on kielipesässä paljon kavereita, joita muistaa joka päivä.

– Onko sinulla kavereita? Keitä he ovat?

– No Tinja, Noel minun pikkuveljeni, sitten Maire ja Mervi. Lisäksi Jose, Sampo ja sitten vielä Ailu, Nils-Eemil ja Noosa. Ei sen enempää, Elna-Biggá kertoo.

Joskus kaverin kanssa voi tulla riitakin, esimerkiksi jos jokin lelu on oikein mieluinen. Silloin tarvitaan sovittelua, Aini Morottaja kertoo.

– Silloin me sovimme, että kumpikaan ei saa leikkiä sillä lelulla, Morottaja sanoo.

Ohcejohkalaš nissonguoktá Siv Káre Holm ja Tuija Guttorm govviiga njuolggovideoid Instagramis, go finadeigga Kárášjogas gávppašeamen gáktediŋggaid. Dan video gehčče badjel čuođi olbmo ja dál soai leabage álgán ráhkadit eanet vlog-lágan videoid.

Masba earás jurdda livčče šaddan go čiŋadeamis.

– Leimme čiŋadan Sámi álbmotbeaivái ja dan maŋŋá bođii sáhka beassášmárkaniin, ja moai háliideimme álgit goarrugoahtit ođđa gárvvuid, muitala Siv Káre Holm.

– Ja go mun in leat goassige gorron alccen gávtti, de mun háliidivččen dokumenteret dan ja dies de bođiige jurdda, ahte moai sáhtášeimme filbmet dan go letne ráhkkaneamen beassášmárkaniidda, joatká Tuija Guttorm.

Dássážii nissonguovttos leaba njuolggovideo lassin almmustahttán maiddái moadde eará video. Vaikko dássážii videot gieđahallet eanáš duoji, leat sudnos maiddái eará fáttát videoide.

– Munnos leat olu jurdagat, ovdamearka dihte mun smihtten ahte okta sáhtášii guoskat sámegirjjiid. Mun lean dál hirbmat olu lohkan sámegielat nuoraidgirjjiid de livčče somá daid birra hállat ja movttiidahttit olbmuid lohkat daid, muitala Guttorm.

Ulbmilin bargat sámi sisdoalu

Vai maid -vlog lea dieđusge sámegillii, muhto sisdoallu lea maid sápmelaš. Tuija Guttorm ja Siv Káre Holm eaba áiggo ráhkadit dábálaš vlog sámegillii, baicca soai háliideaba ahte sisdoallu maiddái ovddasta sápmelaš jurddašeami.

– Go geahččá daid eará vloggaid, de dat leat oarjemáilmmi oainnu mielde ráhkaduvvon, aisttan lákcagáhku, diekkár bajildus hápmi ja nie ain, lohká Holm.

– Munno jurddan lea čiekŋut, mat min árvvut leat, dat min nuorathan dávjá čuovvolit dan mii doppe lea "in", nuoraide lea hui váttis vuolgit doalvut min sámevuogi ovddos guvlui, soai čilgeba.

Sudno gávdná Instagramis namain vai_maid.

Maid eará soai háliideaba dainna vloggain čalmmustahttit? Mo dat susno prošeakta joatkašuvvá? Manne soai eaba liiko oarjemáilmmi vloggaide? Makkár máhcahaga soai leaba ožžon? Guldal Yle Areenas.

Eanodat háliida dorvvastit Heahtá girdijohtolaga

Eanodaga gielda sávvá, ahte Finavia, mii oamasta ja ovddida Suoma girdigittiid, investere Heahtá girdigieddái ja sihkkarastá Heahtá girdigietti doaibmanvejolašvuođaid. Girdigietti ovddideami ja johtolaga lasiheami dihtii galggašii earret eará girdigeaidnu buoriduvvot. Heahttái seivot dálvebajiid áigge sullii 23 000 mátkkošteaddji. Eanodaga gieldda ovddidanhoavda Hannu Autto dadjá, ahte mearri lea čielgasit lassáneamen.

Sámenuoraide ordnejuvvo YouTube-videoskuvlejupmi Anáris

YouTube -beakkálmas Mansikka boahtá otne Anárii skuvlet sámenuoraid tubbet nappo ráhkadit YouTube-videoid. Skuvlejupmi láktasa sámenuoraid dáiddadáhpáhusa tubbentemái ja dat ordnejuvvo otne duorastaga diibmu 13-14 Sámekulturguovddáš Sajosis. Dilálašvuohta lea rabas buohkaide. Tubeteaddji Mansikka oassálastá maid Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii cuoŋománu 12. beaivve Vuohčus.

Siidii ohcet bargiid

Sámemusea Siida ohcá áššehasbálvaleaddji fásta bargogaskavuhtii ja maiddái beannot jagi mearreáigásaš bargogaskavuhtii. Dát barggut álget cuoŋománu álggus dahje soahpamuša mielde. Áššehasbálvaleaddji bargui gullá Sámemusea Siidda áššehasbálvaleapmi: bileahtaid vuovdin, rávven ja gávppi barggut Siida Shop -gávppis.

Sámemusea Siida ohcá maiddái geassebargiid: 5 áššehasbálvaleaddji miessemánu loahpas čakčamánu lohppii dahje soahpamuša mielde, 4 anárlaš nuora museabargoveahkkin mánotbaji guhkkosaš bargogaskavuhtii sihke geassemánnui ja suoidnemánnui ja čorgejeaddji sadjásačča geassemánu beallemuttus suoidnemánu beallemuddui. Dasa lassin ohcet guovtti geassebargi Nuortalaččaid Árbevierrodállui Čeavetjávrái geassemánu álggo bealde čakčamánu beallemuddui.

Ohcanáigi nohká guovvamánu 25. beaivvi.

Hannukainen ruvkeplána Ylläsis Davvi-Suomas ovdána

Hannukainen ruvkeplána Ylläsii lea ovdánan evttohusmuddui. Suomas ruvke ásaheamis lea golbma muttu čađahit, ovdalgo dainna sáhttá álggahit. Hannukainen ruvkeplána lea dál goalmmát ja maŋimus muttus ovdáneamen. Kolari gielddaráđđehus gieđahallá boahtte vahkus,guovvamánu 20. beaivvi evttohusa ja ásaha evttohusa oaidninláhkái.

Gielddahoavda Antti Määttä lea goitge evttohan, ahte evttohus livččii oaidnin láhkai erenomáš guhkes áiggi 45 beaivvi. Dainna háliidit sihkkarastit ahte buohkain lea buorre áigi cealkit áššái, go jearaldat lea goitge oalle viiddes ja mearkkašahtti lávvaevttohusain Kolari gielddas, Ylläs guovllus.

Oktiibuot ruvkke várás plánejuvvo ođđa láva viidodat lea 86,7 njealjehaskilomehtera. Áššis muitala Lapin Kansa -aviisa.

Kevitsa ruvke Soađegilis lea ožžon ođđa ruhtadeaddji

Ruoŧŧelaš fitnodat Boliden lea investeren 80 miljon euro Kevitsa ruvke doibmii Soađegilis. Kevitsa buvttada málmma jahkásaččat 7,5 miljon tonna, ja dáinna investeremiin lasihit málbmabuvttadeami 9,5 miljon tonnii. Ođasmahttimat álggahuvvojit juo dán jagi. Kevitsa ruvkkes rogget veaikki ja nihkkela ja unnit meriid golli, platina ja balladiuma.

Ruoŧŧelaš Boliden fitnodat lea almmuhan maiddái, ahte dat áigu ruhtadit maid Harjavalta suddadanfitnodaga ja Pori málbma riggodahttin ruvkii 45 miljon euro. Áššis muitala Lapin Kansa -aviisa.

Soalddátálggut vurdnot soalddátváli Avvilis bearjadaga

Ihttin bearjadaga 96 Lappi rádjegohcinlágádusa rádjejeagárveaga soalddátálggu vurdnot soalddátváli dahje addet soalddátdáhkideami. Soalddátvuordnus álgá bearjadaga diibmu 11 Avvila girkus Anáris. Dan maŋŋá dolvot rássegierddu sáŋgárhávddi ala Avvila hávdeeatnamii.

Girječálli, diktačálli, musihkkačálli, filbmačálli ja -bagadalli Inger-Mari Aikio, nappo Ima, lea čállán ođđa diktagirjji. Dat lea sámi girjjálašvuođa vuosttas sámegillii čállojuvvon erohtalaš diktagirji. Girji galggašii almmustuvvat loahppajagis.

Ima čálligođii divttaid beannot jagi dassái.

– Mun ledjen Meksikos, álgoálbmogiid diktafestiválas ja hálešteimme Niillas Holmbergiin. Son muitalii son láve temáid mielde čállit dán áigge divttaid. De mun jurddašin mun maid háliidan čállit temá mielde, ja válljejin temán erohtalaš divttaid.

Aikio lea maiddái čállán mánáide girjjiid ja lávlagiid, ja su maŋimuš girji "Tropihka rievssat" lei oaivvilduvvon nuoraide. Dál lei áigi fas čállit rávesolbmuide.

– Jáhkán gal, ahte oalle nuorat sáhttet dan lohkat, ii das leat gal áibba snuollan vaikke oalle njuolga čálán gal. Lean iskan seailluhit dákkár čábbodaga, čilge Ima.

Inspirašuvnna divttaide lea Ima ožžon iežas vásáhusain, muhto maiddái interneahtas.

– Oasi fáttáiguin ja jurdagiiguin lean áibba neahtas viežžan, lohkan maid olbmot čállet ja de lean heivehan daid iežan oaivái.

Háliida boktit ságastallama seksuálavuođas Sámis

Vaikko seksuálavuohta lea lunddolaš oassi olbmo eallimis, de dan birra eai leat hirbmat rahpasit hállan sámeservodagas. Inger-Mari Aikio jáhkkáge, ahte dat girji boktá ságastallama.

– Jáhkán dan maŋŋá go dat almmustuvvá, de dat, geat lohket nu jáhkán das šaddá oalle ságastallan. Dien gal lean áigá vuohttán, ahte dat lea tabu ainge.

– Doaivvu miel daid divttaid mielde sáhttá háleštit rahpasabbot daid áššiid birra, ja oaidnit, ahte dat ii leat álo fiinna romantihkalaš ášši, mo dat oidnojit filmmaiguin, muitala Ima.

Leago Imai álki hállat rahpasit seksuálavuođas? Makkár áššit dan diktagirjjis eai leat? Guldal Yle Areenas.

Máŋggat sámi bálgosat leat gáibidan Meahciráđđehusas ollislaš čielggadeami dahkama vuovdečuohppamiid váikkuhusas boazodollui. Dan seammá lea gáibidišgoahtán dál maiddái Njellima siida , mii lea oassin Avvila bálgosis.

Njellimlaš boazodoalli Kalevi Paadar ballá, ahte sin guohtoneatnamat gáržot vuovdečuohppamiid dihte ja bohccuid šaddet biebmagoahtit eambbo. Danin sin siida searvá sámi bálgosiid gáibádussii.

– Ášši orui leamen áigeguovdil dál ja go eará davi bálgosat leat dasa searvan, de mii maid háliidat leat maid mielde guohtoneanačielggademiin, dadjá Kalevi Paadar.

Meahciráđđehus: "Beare divrras"

Sámi bálgosiid oktasaš gáibádusa mielde vuovdečuohppamiid ollislaš váikkuhusat boazodollui galget čielggaduvvot. Njellimlaččat maid bivdet bissehit buot vuovdečuohppamiid dassážii váikkuhusat leat čielggaduvvon. Meahciráđđehusa guovlohoavda Kirsi-Marja Korhonen mielde čielggadeapmi šattašii beare divrrasin ja danne dan lea veadjemeahttun ollašuhttit.

– Go hállet dákkár čuđiid duháhiid euroid máksi čielggademiin, de dán guovllu vuovdedoalu dietnasat eai reahkká dása. Ja go gáibádussan vel lea, ahte vuovdečuohppamat galget bissehuvvot. Dálá dilis mis lea buorre diehtu luondduárvvuin ja boazoealáhusas. Buot dieđut lea báikediehtovuogádagas. Vuolggasadji lea dat, ahte váikkuhusguorahallan lea jo dan dáfus dahkkon. Ja bálgosathan besset muitalit iežaset beali, dadjá guovlohoavda Kirsi-Marja Korhonen.

Guhkes vuovderiidu duoga bealde

Njellima siida lea dáistalan iežas guohtoneatnamiid bealis jagiid. Siida álggahii lágasteami Meahciráđđehusa vuostá jagis 2005 ja doalvvui ášši maiddái gitta ON olmmošvuoigatvuohta komiteai. Jagis 2009 Njellima siida ja Meahciráđđehus soabadalle vuovdečuohppanáššis ja dilli Njellimis ráfui. Dahkkon soahpamuša mielde Meahciráđđehus ii galgga čuohppat muoraid dakkár guovlluin čuovvovaš 20 jahkái, gos eai leat ovdal čuohppan. Meahciráđđehus ii maiddái galgga čuohppat geasseeatnanáigge ja dat lohpida seastit láhppomuoraid.

Vuovdedoallovuvddiin čuohppamat gal leat joatkkašuvvan dán beaivái Nuorta-Anáris. Kalevi Paadar morašta manahuvvon guohtuneatnamiid.

– Doppe gos muoraid leat njeaidán, de dat ii šat dohkke guohtoneanan. Dán áiggi vuogi mielde njeidet vel buot muoraid eret, muitala Kalevi Paadar.

Paadar: "Eat oaččo šat dieđuid čuohppamiin"

Kalevi Paadar moaitá garrasit dálá dili ja Meahciráđđehusa. Paadara mielde sin siida ii šat oaččo dieđuid vuovdečuohppamiin Njellima guovllus.

– Ovdal oaččuimet gárttáid gos Meahciráđđehus čuohppá. Dál eat oaččo šat makkárge dieđuid. Ovdal gal juobe riŋgejedje go galge vuolgit dihto guovlluide čuohppat, ahte hehttego min boazobargguid motge, muitala Kalevi Paadar.

"Eat čuohpa jus bálggus vuostálastá"

Meahciráđđehusa guovlohoavda Kirsi-Marja Korhonen gal lohká sin doallat sohppojuvvon soahpamušain gitta.

– Mii sáddet juohke čuohpahagas gárttáid ja dieđuid boazoisidii. Boazoisidis lea de golbma váhku áigi muitalit, ahte háliidago bálggus lassiáiggi, ráđđádallamiid dahje vuostálastágo bálggus čuohppamiid. Jus boazoisit almmuha, ahte bálggus vuostálastá, de Meahciráđđehus ii čuohpa dan guovllus, dadjá Korhonen.

– Jus bálgosis leat siskkáldasnákkut de mii fertet birget buohkaiguin. Muhto eat miige sáhte juohke siiddas álgit jearrat, ahte oažžugo čuohppat vai ii, dadjá Kirsi-Marja Korhonen.

Gostege eará sajis Suomas dákkár ovttaskas ealáhusa gullamat eai leat ja dát vuohki ain jotkojuvvo, deattuha Korhonen.

– Njellim guovllus eai leat dál leamašan dakkár čuohppamat maid bálggus livčče vuostálastán, eat leat goit boazoisidis ožžon dakkár dieđu. Obalohkái sápmelaččaid ruovttuguovllus mii eat daga dakkár čuohppamiid maid bálgosat vuostálastet. Mii gullat bálgosiid ja dan eai daga eará guovlluin Suomas, dadjá Meahciráđđehusa guovlohoavda Kirsi-Marja Korhonen.

Yle Sápmi lea geahččalan fáhtet Avvila bálgosa boazoisida Ari Kustula gaskavahkko eahketbeaivvi rájes. Yle Sapmi lea geahččalan riŋget Kustulai ja guođđán jearahallanbivdagiid, muhto das fuolakeahttá eat leat__ lihkostuvvan oažžut Kustula ságaide ja kommenteret ášši.

”Leatgo buot biktasat ráhkaduvvon bohccos?”

“Hálletgo sápmelaččat suomagiela?”

“Áddehalletgo sierra sámegielagat gaskaneaset?”

Dákkár gažaldagaiguin Helssega skuvlaoahppit lahkonedje sámekultuvrra Saamenmaa -dálvedáhpáhusas, mii lágiduvvui váimmuidbeaivve Helssega Herttonjárgga Nuoraiddálus.

Máŋggakultuvrralaš dáhpáhus čohkkii oktii sámemánáid Pasila giellabeasis ja Herttonjárgga skuvllain. Ulbmilin lei oahpistit Helssega oahppiid sámekultuvrii buđaldeame ja herskostallama oktavuođas.

Golmmátluohkálaš skuvlaoahppit Kiira ja Aava leigga gealdagasas, go Pentti Pieski čájehii, mo njoarostit bohcco gitta. Soai háliideigga ieža maid geahččalit, vaikko sudno mielas njoarosteapmi ii orron eisige álkes hommán.

Soai muitaleigga, ahte sámekultuvra ii leat sudnuide oahpis, ja dieđut das leat váilevaččat, muhto beroštupmi oahpasmuvvat sámekultuvrii gal gávdno.

– Sámegiella lea mu mielas čáppis. Muittán, ahte okta dain gielain gohččoduvvo anárašgiellan, jurdila Aava Herttonjárggagátti vuolledásis.

Dát lei vuosttas geardi, go soai deaivvadeigga sámemánáin. Soai muitaleigga, ahte sudno skuvllas gávdno maid sámeoahpaheaddji.

– Min skuvllas lea oahpaheaddji, guhte hállá sámegiela. Su namma lea Sunna. Son ii leat goit min oahpaheaddji, muitala Aava.

Herttonjárgga Nuoraiddálu šiljus gullui reaškin njoarosdeame oktavuođas

Jurdda oktasaš dálveriemuid ordnemii šattai guokte jagi dassái, go City-Sámit -searvái evttohuvvui Helssega skuvllain bargat ovttasbarggu. Ulbmilin lei muitalit buđaldeame bokte ealli sámekultuvrras.

Mari Korpimäki lei guokte jagi dassái ođđajagimánus mielde ordnemin Saamenmaa-dáhpáhusa, ja dál son háliidii fas searvat, go Päivi Manninen Herttonjárggagátti Nuoraiddálus evttohii seammasulasaš dálvedáhpáhusa.

Korpimäki illuda, ahte máŋggakultuvrralaš Helssegis beroštupmi maid sámiide gávdno. Su váibmui eanemus cuozai mánáid reaškin ja illu.

– Otne buot buoremus lea leamašan, go mánát leat leamašan nu movttágat. Go mánná vuordá iežas vuoru, vai beassá njoarostit, ja dalle go son deaivá dahje dat manná meattá, dat lea áibbas seamma, go buot lea beare nu suohtas, illuda Korpimäki.

Mánáid govva sámiid birra ii álo beaiváiduvvon

Beaivvi áigge Pentti Pieski muitalii sámiid birra ja mánát ožžo jearrat sus, maid de háliidedje. Dan lassin mánát besse njoarostit ja bassit bullá, mii lei stellejuvvon seakke geahčái. Veaigin prográmma joatkašuvai diskoin ja iešguđet bargobájiin.

Herttonjárggagátti vuolledási oahpaheaddji Sara Alkula lei movttagis, go buvttii luohkás dálvedáhpáhussii. Ilolaš jienat devde Nuoraiddálu šilju.

– Sámeeana lea mis oktan teman biras- ja luondduoahpas, na gal sámekultuvra ságastuhttá aŋkke golmmátluohkálaččaid.

– Mis lea hui máŋggakultuvrralaš skuvla, na mii leat dahkan nie, ahte sierra guovlluid oktavuhtii leat bidjan dearvvahansániid iešguđet gillii, ja doppe lea maid sámegiella oidnosis, muitala Alkula, mo sámekultuvra čájehuvvo sin skuvllas.

Alkula lohká, ahte mánáin lea sámiid birra dihtolágan govva iige dat leat álo beaiváiduvvon dán áigái. Mánát ovdamearkka dihtii leat sáhkkilat diehtit, maid sámit buđaldit ja gos sii ožžot iežaset biktasiid. Alkula figgáge buoremus vuogi mielde čilget, ahte sámiid árbevieruid lassin sámiin leat maid dán áiggi vejolašvuođat.

Herttonjárggagátti Nuoraiddálus joatkašuvvá Sámeeanan-teemamánnu olles dálveluomu áigge.

Unna Junná máhccá fas sáddenbottu maŋŋá tv:i. Dán giđa Unna Junnás oaidnit Saammâl ja meeci kunâgâs-ráiddu, máidnasiid ja Säppli fearániid.

Giđa vuosttas prográmma sáddejuvvo vuossárgga 19.2. Yle Fem kanálas diibmu 8.33. Seamma prográmma sáddejuvvo nuppádassii álo čuovvovaš sotnabeaivve Yle Fem -kanálas.

Vuossárgga sáddenáigi lea dábálaččat Yle TV2 -kanálas, muhto Olympiagilvvuid áigge buot Yle mánáidprográmmat sáddejuvvojit Yle Fem -kanálas. Unna Junná vuossárgga sátta sirdása maiddái 12.3. Paralympiagilvvuid áigge Yle Fem -kanálii.

Ođđa prográmmaráidu

Dán giđa geahččit besset oahpásmuvvat ođđa prográmmaráiddus Saammâlii. Saammâl ja meeci kunâgâs-ráidu lea dahkkon Lee Rodgers seamma nammasaš girjji vuođul. Saammâl lea illávejiid ja šaddá veallát seaŋggas, muhto ii dat álo leatge nu láittas go gáttášii.

Unna Junná giđa prográmmain čielgá maiddái, gávdnogo gollegiisá ja leago doppe árdná. Diibmá gehččiide šattai oahpisin maiddái Säppli-Säplig- Sáhpán. Dál ráidu joatkašuvvá ja veháš maid viidána.

Unna Junnás leat dán giđđabaji oahpes prográmmajođiheaddjit Heli Huovinen, Irene Länsman, Niki Rasmus ja Anna Lumikivi.

Binnabánnaš gávdno Yle Areenas

Unná Junná ja eará sámegielat mánáidsisdoalu, dego Binnabánnaža gávnnat maiddái Yle Areenas. Binnabánnaš lea NRK Sámi Mánáid-TV ođđa ráidu, mas Binnabánnaš buđaldallá iežas skihpáriin Ujjujuin ja seammás oahpaha mánáide ođđa sániid ja doahpagiid. Binnabánnaža sáhttet čuovvut sihke unnit ja stuorát mánát. Binnabánnaš gávdno Yle Areenas sihke nuortalaš-, anáraš- ja davvisámegillii.

Ovttastuvvon našuvnnaid eamiálbmotrivttiid erenomášmekanisma EMRIP lea gálledeame Suoma.

EMRIP lea okta ON:a eamiálbmogiid riekteáššiid áššedovdiorgána. Dát lea EMRIP vuosttaš riikagálledeapmi dan maŋŋá, go sin mandáhta rievddai jagis 2016.

EMRIP ságadoalli, kongolaš Albert Barume muitala, ahte sii leat boahtán gullat eamiálbmotdilis Suomas. Oktan galledeami fáddán lea sámediggeláhkaođasmahttin, mii lea dál barggu vuolde.

– Sámediggi bovdii EMRIP boahtit ja veahkehit sámediggeláhkaođastusain, mii dál lea jođus, Barume lohká.

Sámedikkis olu stuorra áššit, maidda sávvet rávvagiid

Sámedikkis leat dál olu stuorra áššit barggu vuolde, ja daid áššiid ovddideapmái sis sávvet áššedovdimekanismmas veahki, Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio muitala.

– Gielalaš ja kultuvrralaš rievttit, dasto mot doaibmabidjat álgoálbmotjulggaštusa Suomas, Sámediggelága ođasmahttin, eanan- ja čáhcerievttit.

– Nu ahte hui viiddes giettis dát gažaldagat leamašan mis beavdde nalde, ja dieđusge dat johtet giehta gieđas máŋggain osiin.

Sanila-Aikio namuha maiddái eanagodde- ja sodeođastusa oktan stuorra áššin, man ollašuhttimis riekteáššiid áššedovdimekanisma EMRIP sáhttá leat rávvemin.

– Dieđusge maiddai okta hui guovddáš ášši dál lea eanangotte ja sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa ođastus, Sanila-Aikio lohká.

Sámedikki várreságadoalli duđavaš EMRIP ođđa mandáhtain

Sámedikki nubbi várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso lea leamaš Sámedikki ovddasteaddjin mielde ON:as ráđđádallamin EMRIP ođđa mandáhtas ja son jáhkká, ahte EMRIP bastá veahkehit ođđa mandáhtainis. Dál EMRIP:s lea vejolašvuohta rávvet stáhtaid njuolga.

– EMRIP:ii lea addon ođđa mandáhta ja dan vuođul leat EMRIP:s áibbas ođđalágan vejolašvuođat geahččat daid álgoálbmotvuoigatvuođaid erenomážit eamiálbmotjulggaštusa duohtandahkama. Ja dat lea dál vuosttas guossástallan EMRIP:s.

– Mii leat maid sávvan dan, ahte dát guossástallan muhtun muddui sáhttá doaibmat ovdamearkan maid olles máilbmái mainna ládje EMRIP ođđa mandáhtta galgá duohtandahkkot, muhto leat dieđusge dat áigeguovdilis áššit mat Suomas leat dál jođus, mat leat ággan dasa ahte mii leat sihtan sin boahtit.

Tuomas Aslak Juuso čilge, ahte Ovttastuvvon Našuvnnaid álgoálbmotjulggaštus lea dan dihte erenomáš dehálaš, go dat čohkke oktii visot olmmošvuoigatvuođaid, mat leat maiddái sápmelaččain álgoálbmogin. Juuso oaidná, ahte EMRIP lea áibbas ođđalágan vuohki gohcit eamiálbmotrivttiid ON orgánain.

– Dán EMRIP:a mandáhtas lea áibbas ođđa málle, masa mus lea erenomáš jáhkku.

– Ja munge go lean leamaš mielde huksemin dán EMRIP ođđa mandáhta Sámedikki ovddasteaddjin nu mus lea dieđusge maid nana jáhkku dasa, Juuso lohká.

"Eat leat čállimin raporttaid, muhto rávvemin"

EMRIP:s muitalit, ahte sii eai leat Suomas čállimin raporttaid, muhto baicca rávvemin stáhta sámiid riekteáššiid ollašuhttimis eamiálbmotjulggaštusa vuoiŋŋa mielde.

Sii leat johtán dán vahku álggus Sámis, ja loahppavahkusges EMRIP lea ságastallan Helssegis stáhta ovddasteaddjiiguin.

– Mii jáhkkit, ahte go mii čohkket dieđuid goappát bealde ja ságastallat rahpasit, mii fidnet beaktilit dieđuid, maiguin sáhttit addit rávvagiid min mandáhta mielde, Albert Barume lohká.

Divvojuvvon 16.02.2018 diibmu 12:03: Albert Barume lea EMRIP ságadoalli. Ii lahttu, nu mo ovdal muitaleimmet.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lágiduvvo dán jagi 12.4. Anáris. Jagi 2018 dáiddadáhpáhusa teman lea ”iežas jietna” ja dáhpáhusa fáttát leat musihkka ja tubben dahjege YouTube-videoid govven.

– Musihkka lea maiddái riikadásis fáddán dán jagi ja go teman lea iežas jietna, heive tubben maiddái hui bures midjiide, muitala Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa buvttadeaddji Aleksi Ahlakorpi.

Gilvvu duopmárin lea tubenásti Mansikkka

Tubben-gilvvu duopmárin lea Mansikkka dehege Maiju Voutilainen, gii lea okta Suoma bivnnuheamos tubededdjiin. Su kanála čuvvot badjel 160.000 olbmo.

– Lea gal somá oažžut dákkár beakkálmasa duopmárin midjiide. Mansikkkahan finai duorastaga 15.2. Anáris doallamin tubben skuvlejumi nuoraide ja dan ledje čuovvumin čuođemat nuora ja máná Sajosis ja vel lasi streama bokte, illuda Ahlakorpi.

Dáiddadáhpáhusa leat sirdán Vuohčus Anárii

Dán jagáš dáiddadáhpáhus galggai álgoálggos lágidit Vuohčus, muhto Soađegili gieldda gádjuneisseváldi mielas Vuohču skuvlla sále lea menddo unni dáhpáhussii.

– Šállošan go mii eat beassan Vuhččui, muhto ovttalahkai dán sáhttá gal jo gohčojit positiivalaš váttisvuohtan. Mis leat jo nu ollu sámi nuorat ja sámegiela hálli nuorat, ahte ii meinne gávdnot doarvái stuorra sadji dáhpáhussii. Maiddái mánáid ja nuoraid dorvvolašvuohta lea midjiide hui dehálaš ja dasa gullevaš áššiid galgá váldit bures vuhtii dáhpáhusa plánemis, deattuha Ahlakorpi.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa lágida Sámediggi. Tubben gilvu boahtá leat ovttasbarggus Arktista pedagogiikkaa -fidnuin ja das lea duopmárin tubeteaddji Mansikkka.

Lassedieđut dáiddadáhpáhusas bohtet maŋŋelis skuvllaide ja mediai.