Unna Junná palaa taas lähetystauon jälkeen ohjelmistoon. Tänä keväänä Unna Junnássa nähdään mm. Saammâl já meeci kunâgâs-sarja, tarinoita ja Säpplin seikkailut
Ensimmäinen ohjelma lähetetään maanantaina 19.2. Yle Fem kanavalla klo 8.33. Ohjelman uusinta on seuraavana sunnuntaina klo 8.15 Yle Fem kanavalla. Maanantain lähetysaika on tavallisesti Yle TV2 kanavalla, mutta olympialaisten aikaan kaikki Ylen lastenohjelmat näytetään Yle Fem -kanavalla. Unna Junnán maanantain lähetys siirtyy myös 12.3. paralympialaisten aikana Yle Fem -kanavalle.
Sä´ppli seikkaillee Unna Junnássa.Unna Junná
Luvassa uusi sarja
Tänä keväänä katsojat pääsevät tutustumaan Saammâliin uudessa lastensarjassa. Saammâl já meeci kunâgâs on tehty Lee Rodgersin samannimisen kirjan pohjalta. Saammâl on kipeänä ja joutuu makaamaan sängyssä, mutta ei se aina olekaan tylsää kuin luulisi.
Unna Junnán kevään ohjelmissa selviää myös löytyykö kultakirstu ja onko siellä aarretta. Viime vuoden lähetyksistä tutuksi tullut Säppli-Säplig- Sáhpán -sarja jatkuu ja hieman myös laajenee.
Unna Junnán tämän kevätkauden tutut juontajat ovat Heli Huovinen, Irene Länsman, Niki Rasmus ja Anna Lumikivi.
Heli Huovinen on yksi Unna Junnán juontajista.Yle / Unna Junná
Binnanbánnaš seikkailee Yle Areenasssa
Unna Junná ja myös muu saamenkielinen lastenohjelmisto ja sisältö, kuten Binnabánnaš löytyvät Yle Areenasta. Binnabánnaš on NRK Sámi Mánáid TV:n uusi sarja, jossa Binnabánnaš touhuilee kaverinsa Ujjujun kanssa ja samalla opettaa lapsille uusia sanoja ja käsitteitä. Binnabánnašta voi seurata sekä pienemmät että isommat lapset. Binnabánnaš löytyy Yle Areenasta sekä koltan-, inarin- ja pohjoissaameksi.
Binnabánnaš löytyy Yle Areenasta kolmella saamenkielellä.NRK
Riikkaidgaskasaš TV-ráiddu leat govvegoahtán davimus Suomas ja dán Ivalo- dahjege Arctic Circle -nammasaš rihkusprográmmaráidu ohcet báikkálaččaid veahkkin neaktit iešguđetlágan duogášrollaid, muitala Lapin Kansa -aviisa.
Avvila logahaga abiturieanta Tomi Ahonen dánssuige dál jo nuppi geardde.
– Dihto láhkai lei munnje álkkit dál go dánson nuppi geardde, muhto diibmá mus lei dakkár párra guhte lei dánson jo ovdal, nu son de máhtii oahpahit mu, ja dál fas lei dakkár párra guhte dánssui vuosttas geardde, de mun galgen oahpahit su.
Ahonen maid balai eanemusat Wiener válssa dánsuma.
– Mu favorihtta lei, dego diibmáge, Cha cha muhto váddásamos lei Wiener-válsa. Orru leamen nu, ahte buohkat vašuhit dan dánssa.
Tomi Ahonen lea liikon nu olu dánsut, ahte sáhtášii dánsut vel goalmmátge háve.Xia Torikka / Yle Sápmi
Vaikko Tomi Ahonen beasságe dál giđđat eret logahagas, de son sáhtášii vel goalmmátge háve dánsut.
– Iihan dan goassege dieđe, sáhtášinhan mun vaikko dánsutge.
– Boarrásiid dánssat leat gal suohttasat, dat leat áibba earálagan go dábálaš árga, čilge Ahonen.
Dan maŋŋá duiskalaš almmái beassá ráfis vuorddašit goas beassá ruoktot. Sosialabargi lea viđa jagis bidjan mátkái čuđiid buohcciid, ja máŋggas maŋŋá su giitalit sakka go leat ožžon veahki. Seppälä muitá goit bures ovtta buohcci, guhte ii šat goassige máhccan ruoktot. 50-jahkásaš australialaš almmái ii beassange ruoktomátkái.
– Son hálidii boahtit oaidnit juovlastálu ja buktit 6-jahkásaš bártnáža reivve sutnje. Son goit šattai buohccevissui go leai joavdan Roavvenjárgii iige beassan šat buohcceviesus eret. Mii diŋguimet juovlastálu fitnat su luhtte, nu ahte son beasai doaimmahit reivve, muittaša Seppälä.
Geahča eanet Yle ođđasiin dii 16.45 Yle TV1-kanálas.
Dokumeantabagadalli Suvi West lea ovttas guimmiinis, medianoma Anssi Kömiin álggaheamen ođđa Suttesája-filbmaprošeavtta. Soai oaččuiga mannan vahkus Suoma kulturruhtarádjosis 13 000 euro ruhtadoarjaga Suttesája-filmma ovdabuvttadeapmái.
Bargu lea vel áibbas álggus, ovdánahttin- ja giehtačállindásis, ja dábálaččat West ii ná álggus oba muitalivččege ođđa filbmaprošeavtta birra. Filbma guoská goit Suttesjoga dahjege Suttesádjaga, mii lea maŋimuš jagi ságastahttán oalle olu dohko plánejuvvon čáhcebohtalastinplána dihtii. West lea okta sis, geat leat aktiivvalaččat vuostálastán fidnu, ja danin son atnáge dehálažžan hállat Suttesája-filmmas juo dál.
– Diibmá, go lei dat vuosttaš ohcamuš boahtán Ohcejoga gieldda siste, mun mo nu sorrojin dasa hui čiekŋalis dásis, ja dat válddii hirbmat stuorra oasi mu jurdagiin. Mun jurddašin ja láven ain jurddašit Suttesádjaga hirbmat ollu, das lea šaddan hirbmat stuorra oassi mu iežan eallimis.
Guorahallá nu báikki bassivuođa go olbmo luondduge
West álggii Suttesjoga bokte smiehttat, mii lea bassivuohta ja báikki bassivuohta ja mii lea olbmuid oktavuohta báikkiide, lundui, bassivuhtii ja luonddu bassivuhtii. Su mielas Suttesjogas lea sáhka maiddái dekoloniserema birra.
– Suttesájahan lea okta báiki ja dat lea hui erenoamáš báiki, muhto gal oppanassiige dát ságastallan, mii lea leamašan ja jorran Suttesádjaga birra, muitala nu ollu eará áššiid birra, dego olbmo luonddus ja maiddái min mearkkašumis oppa dáppe eananspáppa alde.
West lea dan oaivilis, ahte vaikko filmmas leage muhtin fáddá, dat iešalddes máŋgii muitala áibbas vuođđoáššiid birra, mat laktásit olmmošvuhtii.
– Mun lean maiddái beroštuvvan diehtit vehá das, ahte mii lea ovttaskas báikki vuoigatvuohta eallit ja leago mis ovdamearkka dihtii vuoigatvuohta mearridit muhtun báikki badjel.
Filmma ráhkadeapmi Suttesjogas lea boktán West smiehttat maid ehtalaš gažaldagaid. Son dovdá, ahte sus lea stuorra ovddasvástádus fáttá čalmmustahttimis.
– Mun sávašin, ahte go dat lea nu rašes ášši, de sáhtášin leat mánnu láhkai viissis dás.
Dan dihtii West mielas lea dehálaš gullat, maid olbmot oaivvildit áššis. Ovdal go lei ožžon dieđu veahkkeruđas, West jearai Suttesjoga suodjaleddjiin, maid sii jurddašit filmma ráhkadeames Suttesjoga birra.
– Dál mun lean ožžon oalle máŋga vástádusa, ahte sin mielas dat lea ortnegis. Dat lea dieđusge hirbmat stuorra ášši munnje. Jos dat livččii leamašan nuppelágan boađus, de fertešin dieđusge geassádit das.
Sáhttágo bassi báikki govvet?
Vel leat goit ollu áššit čielggatkeahttá. West muittuha, ahte dolin bassi báikki ii leat ožžon govvet, ja danin son fertege dál smiehttat, sáhttágo báikki alde govvet.
– Filmma gal sáhttá ráhkadit doppe, muhto sáhttágo govvet, vai sáhttágo dan ášši bargat muhtin eará láhkai. Dat lea vel dakkár ášši, man birra ferte joatkit ságastallama Suttesádjaga suodjaleddjiiguin ja guovllu olbmuiguin.
– Mun in eaiggát Suttesádjaga ja mun in sáhte dalle maiddái eaiggádit dan jurdaga dan filmmas maiddái. Mun ferten ieš maid láhttet nu mo mun sávan, ahte earát láhttejit.
Iežas barggu olis West lea beroštuvvan guorahallat, mo ráhkadit filmmaid nu, ahte váldá vuhtii sámi vugiid, ja mo dekolonialiseret iežas bargovugiid ja jurddašeami iežas barggu ektui.
– Mii dat lea, de dan mun in vuos dieđe, muhto dat lea gal hui miellagiddevaš dan oppalohkáige smiehttat.
Veahkkeruhta veahkeha álgui
West lea ilus Suoma kulturruhtaráju mieđihan veahkkeruđas.
– Mun illudan dan, ahte dát veahkkeruhta dál sihkkarasttii dan, ahte mun beasan mannat dan guvlui ja sáhtán veháš áigge ássat dalle guovllus, ja dat lea hirbmat stuorra ášši dat.
Submi veahkeha West ja Kömi álgui filmma ráhkadeamis, muhto dainna ii goit vel olles filbma ráhkaduvvo.
– Dat lea easkka álgu dasa, ahte mii sáhtášeimmet dalle ohcat dasa vejolaččat stuorát doarjaga, vai sáhttit ráhkadit ámmátlaš filmma, mii vejolaččat olahivččii dakkár dási, ahte das livčče duođas ávki Suttesádjagii. Mu mielas dokumenteren ja dieđiheapmi lea maiddái hui dehálaš bargu boahtte buolvvaid várás ja maiddái suodjaleami várás.
Suvi West jearahallama sáhttá guldalit Yle Areenas.
Yle Sápmi geavaha Suttesjohka-nama dan guovllus, man muhtimat gohčodit Suttesájan. Suttesjoga nama geavaheami vuođđun leat geavahan Kansalaisen karttapaikka, mii lea Suoma áidna kártávuođđu, mii lea áiggi dásis ja masa báikenamaid leat čoaggán ruovttueatnandutkanguovddáža diehtovuođus. Daidda dutkamušaide sámi olbmot leat ieža oassálastán ja buktán dieđuid namaid birra ja duogážis. Kansalaisen karttapaikka mielde Suttesjogat leat Ohcejoga gielddas guokte. Okta Suttesája lea ja dat lea Gámasmohkis, ja ája golgá Gámasjohkii.
Searvegottieallin lea earáge go ipmilbálvalusat ja rohkosat. Evángela-luteralaš girku interneahttasiidduin čállojuvvo, ahte girku ja searvegoddi galggašii leat olbmo fárus eallima stuorra ja dehálaš dáhpáhusain gitta gásttašeamis hávdjejaččaide. Evángela-luteralaš girku sámebarggu čálli Erva Niittyvuopio dadjá, ahte searvegottieallimis sámegiela adnošii beaivválaččat.
– Dasa hálidivččen vástidit, ahte dan dárbbašivčče juohkehaš ja juohke beaivve. Mii bargat mánáiguin, nuoraiguin ja boarrásiiguin, dat giella lea hui dehálaš. Sávašin, ahte min bargit movttiidivčče oahppat sámegiela.
Niittyvuopio čalmmustahttá earenoamážit Ohcejoga dili, gos lea dál girkohearrá virgi rabas.
– Ohcejogas mis lea dál dakkár dilli, ahte mis lea hui olu nuppástuvvan bargit ja mis ii leat dáppe dán vuoro (sámegielat bargi). Mii doaivut, ahte mii fitnešeimmet dál dakkára. Mii geahččalat fáhtet ohcciid girkohearrá virgái, man ohcanáigi nohká 20.2.
Dán rádjai Meahciráđđehussii leat ollen cealkámušat Ealáhus- johtolat- ja birasguovddážis, ja servviin, dego Suoma Sámi Nuorain, Sámi Siiddas, ABC Company e-skuvllas ja sohkasearvi Bihtožiin. Maiddái ovttaskas olbmot leat doaimmahan cealkámušaid ja nammalisttuid.
Meahciráđđehus vuordá vel cealkámušaid Sámedikkis, Sámemusea Siiddas, Báišduoddara bálgosis ja Ohcejoga gielddas, mii mearridii mannan vahkus leat doarjjokeahttá čáhcebohtalastinfidnu.
Oahppobargu sámiid sátnefriijavuođas almmolaš
Sámiid sátnefriijavuođas dahkkojuvvon oahppobargu lea dál buohkaid olámuttus ja almmolaš. Gávpediehtagiid ja servodatdiehtagiid magisttár Pirita Näkkäläjärvi dutkkai London School of Economics oahppobarggustis sámiid sátnefrijavuođa.
Sámedikki diehtojuohkinčállin lea válljejuvvon gávpediehtagiid magisttar Johanna Alatorvinen Avvilis.
– Sus lea bargovásáhus dieđiheami ja gulahallama ordnemis ja ovddideamis ovdamearkka dihtii Anára gielddas ja Suoločielggi turisma oasussearvvis, muitala Sámedikki hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi.
– Cääʹǯǯ!, ǩeeʹlljad Ǩiurrâl Harju da juätkk siõrivuiʹm. Suu jeäʹnn Terhi Harju lij hoʹhssjam, mäʹhtt suu vuõssmõs pärnn juʹn siõmmnai siõmmnai maainâst saaʹnid nuõrttsäämas.
“Muʹnne lij vääžnai, što Kiurrâl peäss ââʹnned suu jeäʹnnǩiõl teʹl ko son mättai ǩiõl da maainâst. Leʹčči hääʹšǩ jos suʹst leʹčči seämma âkksa mainstemtaaurrõõzz. Ǩiõllpieʹzzest suʹst lie seämma âkksa päärna.
Son ij nuʹt jiânnai veâl nuʹt jiânnai jiõčč maainâst, peʹce muädd sääʹnn lij säärnam sääʹmǩiõʹlle. Son kâʹl fiʹttai ko suʹnne maainâst sääʹmǩiõl. Tõt miârkkšââvv jiânnai, leäm tuõđi kuärǥast tõʹst što son lij mättjam. Jiõm vuõssân meinnam åskkad, što son fiʹttji mâiʹd mon särrnim suʹnne säämas.
Suu nuõrttsääʹmǩiõll silttõõzzâst, mon tuâivam što son peäss kuullâd tõn ǩiõl. Ââʹn son ǩiõllpieʹzzest kooll tän ǩiõl leâša tuåiv mieʹldd še mâʹŋŋlest son škooulâst piâssči še seämmanalla kuullâd da ââʹnned. Nuʹt tõt ij puåtkkan ǩiõllpieʹzz mâŋŋa.
– Buohkat ballet, maiddái mun balan. Diehtu das, ahte guovllus ii leat boles, rahpá uvssaid vearredahkkiide, go ii leat oktage bearráigeahčči. Mii eat hálit dán dili, go ulbmilin lea ovddidit Eanodaga guovllu, dadjá Alatörmänen.
– Jus bolesa návccat vel gáržžiduvvojit, de šaddat vihkkehallat gos bolesat eanemus dárbbašuvvojit birra Suoma. Dálá fámuiguin mii leat boahtán dan bohtosii mii dál lea, dadjá boleshoavda Seppo Kolehmainen.
Boahtte vahkkus čielgá guđe guvlui Jiekŋameara máđiija –fidnu jorggiha, go vuosttaš čielggadeamit gárvánit. Suoma ja Norgga stáhtat leat dahkamin čielggademiid iešguđet molssaeavttuin geassit ruovdemáđiija Suomas Norgga Girkonjárgii, Romsii dahje Narvikii dahje Ruošša Murmánskii. Čielggademiin leat earet eará árvvoštallan ruovdemáđiija huksema goluid ja ávkkiid. Suoma johtolatministtar Anne Berner oaivvilda, ahte ruovdegeaidnoplána ollašuhttimii dárbbašuvvojit máŋga eará perspektiivva ja dat galgá leat guhkes áiggi siste gánnihahtti ja jierpmálaš investeren.
– Mii háliidit oaidnit Jiekŋameara máđiija oassin Suoma iežas johtolat- ja logistihka ollisvuođa ja maiddái Eurohpalaš fidnun ja jierpmálaš fidnun olbmuid ja gálvvuid fievrrideami dáfus. Dát leat dat rámmaeavttut, dadjá johtolatministtar Anne Berner.
Johtolatministtar Berner oassalastii dán vahkkus konferánsii Girkonjárggas Norggas ja doppe ságastallojuvvuige Jiekŋameara máđiijas. Berner rábmo, ahte Norga lea leamašan buorre ovttasbargoguoibmi fidnu válbmemis ja čielggademiid dahkamis, ja ovttasbargu Norgga ráđđehusa ja johtolatdoaimmahagain leamaš erenoamáš buorre.
Anarâškielâ iäláskittee, dooseent, FT, anarâškielâ ollâopâttâhlehtor Oulu ollâopâttuvâst, Marja-Liisa Olthuis muštâl, et anarâškielâst ij lah tääl eeti jos puoh juátkoo nuuvt ko táássáš. Vuoiŋâstiđ kuittâg ij äävti kielâ iäláskitmist. Pargo kalga korrâsávt ubâ ääigi porgâđ.
– Ij tot kuittâg čyeđe ihán jäämi, muu mielâst, tuáivu Olthuis.
Uccâ kielah láá heerkih ulguubeln puáttee uhkijd. Ohtân ovdâmerkkân lii škovlâtile muttum 1900-lovo aalgâst, mii páguttij sämipárnáid syemmilii pirrâsân. Tääl sämikielâ lii sämipirrâsist turvâstum, mut ulguubeln ij nuuvtkin, veik tobbeen ääsih ain eenâb já eenâb sämmiliih. Kielâ sajaduv nonnim ličij tergâd.
– Ohtâ maid mij kolgâp tääl porgâđ, lii et lasettep taggaar kielâ já kulttuur tiäđulâšvuođâ (su. kielitietoisuus), et ulmuuh tietih pyerebeht, maht kielâ sirdoo ovdâskulâi já maht tot kiävttoo, muštoot Marja-Liisa Olthuis.
Pauliina Feodoroff lij tååbdas teaʹtter oʹhjjeei da mieʹldd määŋgnallšem sääʹm-i jieʹllem pueʹreem tuåimain. Tuõttvuõtt da suåvâdvuõttkomissio vaalmštõõlli tuâjj-jooukâst son lij še mieʹldd.
Pauliina Feodoroff maainast še tõʹst måkam lij sääʹm-i staattus lääddjânnmest tän peiʹvv. Pueʹtti ääʹjj pirr Pauliina Feodoroff lij veârteeʹm, son ij ååsk, što sääʹm leʹčči õõut-tässʼsaž lääʹddjânnmest suu jieʹllem äigga, leša tuâivv, što suu niõđ vuäinči tõn peiʹvv.
