Moonnâm kiiđâ lijjii val 14 kielâpiervâlid Suomâst, mut kyehti kielâpiervâl iä innig čohčuv álgám.

Helsig kielâpiervâl, Máttabiegga, jooskâi keesi äigi toimâmist já Čevetjäävri piervâl ij meid puáhtám juátkiđ tooimâst, pargei, saje já párnái váilum tiet.

– Tom ij kannat jurdâččiđ, et taat ličij joskâm, tot lii tääl tuše vyerdimin, et oppeet pesâččij toimâđ, muštâl Sämitigge kielâpiervâl stivrejee Annika Pasanen.

Veik Helsigist lii kielâpiervâl nuuhâm, te tobbeen lii álgám kaavpug tááhust pajekielâlâš arâšoddâdem juávkku, Susanna-nommâsii peivitipšo pääihist, Pasilast.

Kielâpiervâlijn lii pargei já soojijn vänivuotâ

Pargei vänivuotâ kielâpiervâlijn lii puoh stuárráámus čuolmâ eidu tääl. Tile lii puárránmin, ko ive loopâst valmâštuveh 17 párnáikärdimáttáátteijed Oulu ollâopâttuv já Säämi máttááttâskuávdáá ohtâsii škovliittâsâst.

– Taat lii vuossâmus kerdi, ko šaddeh sämikielâliih arâšoddâdem luuhâm párnáikärdimáttáátteijeeh. Taat kolgâččij leđe pissoo škovliittâs, te tast ličij meid puátteevuođâst iše, muštâl Pasanen.

Anarâškielâ kielâpiervâlijn mana tääl pyereest

Moonnâm täälvi Säämi máttááttâskuávdáá anarâškielâ lohhein kuulmâs pessii kielâpiervâlân paargon.

Avveel kielâpiervâl, Kuáđist, lii tuše mottoom pärni já ohtâ pargee. Maŋeláá taat-uv piervâl tiävá. Avelist lii nuorttâlâškielâ kielâpiervâl já tavekielâ peivitipšo, moigin Kuáti-juávkku lii ennuv oovdâst.

– Mii eellip še kolliistâlmin já sii mii. Meid ohtsiih meccimoheh láá tergâdeh, muštâl Avveel kielâpiervâl, Kuáti, jođetteijee Airi Portti.

Aanaar markkân kuohtuuh kielâpiervâleh láá tievâ. Tääl čohčuv algâttij meid eenikielâlâš peivitipšo. Tipšosaje ij lah kielâpiervâlist já taat lii kundá ornim peivitipšo. Taat adelij kielâpiervâlijd lasesoojijd. Ulmen lii et párnááh puáđáččii nuuvt uccen kielâpiervâlân ko máhulâš.

Täst kuulah mii Aanaar kielâpiervâl, Piervâlân, kulloo.

Sámenuorat čalmmustahttet seksuála heađušteami ja veahkaválddi sihke iešsorbemiid easttadeami Anáris

Sámedikki nuoraidráđđi ordne golggotmánu álggus Anáris seminára, man fáddán lea sámenuoraid vásihan seksuála heađušteapmi ja veahkaváldi. Semináras gullat ámmátolbmuid sáhkavuoruid, sámenuoraid iežaset vásáhusaid ja dasa lassin lágiduvvojit bargobájit. Buohkaide rabas seminára lágiduvvo Sámekulturguovddáš Sajosis golggotmánu 5. beaivve.

Seamma vahkuloahpa áigge, 5.-7.10. lágiduvvo sámenuoraide digitála muitalanbargobádji iešsorbmemiid easttadeamis. Bargobáji ulbmilin lea juohkit muitalusaid bokte vásáhusaid ja jurdagiid iešsorbmemiid easttadeames ja miela buresveadjima doarjumis sámenuoraid servošiin.

Bargobáji lágida sámedikki nuoraidráđđi ovttasbarggus kanadalaš áššedovdijoavkkuin, sosiála- ja dearvvasvuođaministeriijain ja árktalaš ráđiin. Dat lea oassi árktalaš ráđi prošeavttas, Circumpolar Resilience, Engagement and Action Through Story (CREATeS).

Divvojuvvon 23.8. dii 11:51: Muitalanbargobádji lágiduvvo golggotmánus, ii borgemánus nu mo vuos muitaleimmet.

Lappi ortodoksalaš searvegoddi hálida vuođđudit sámebarggu virggiid

Lappi ortodoksalaš searvegoddi lea dahkan álgaga, ahte sámeguvlui vuođđuduvvošedje sámebarggu bargopárra virggit, nappo báhpa ja kántora virggit. Bargi guovttos galggašeigga máhttit nuortalašgiela dahje čatnasit stuđeret nuortalašgiela.

Ortodoksalaš girkolaščoahkkin mearrida virggiid vuođđudeamis skábmamánus ja bargu álggášii maŋimustá jagi 2021 álggus, jos álgga dohkkehuvvo, muitala Lappi ortodoksalaš searvegotti roavás Rauno Pietarinen.

Okta guovža lea goddon sámeguovllus

Boazodoalloguovllus leat goddán 13 guovžža dán muttus bivdobaji. Bivdu álggii vuossárgga.

Nuorttabealde boazodoalloguovllus leat goddán 10 guovžža, main ovtta Anáris, ovtta Guossámis ja gávcci Suomussalmis. Oarjjabealde boazodoalloguovllu leat goddán golbma guovžža, main ovtta Roavvenjárggas ja guokte Hyrynsalmis.

Guovžabivdu bistá golggotmánu lohppii, jus bivddu dihtoearit eai dan ovdal jo dieva. Nuorttabealde lea lohpi báhčit 75 guovžža, oarjjabealde fas 20 guovžža.

Bivdodili sáhttá čuovvut Fuođđoguovddáža neahttasiiddus.

Soađegillái evttohit hukset ođđa skuvlla

Soađegili čuvgehuslávdegoddi evttoha, ahte Soađegillái galggašii hukset ođđa skuvlla Aleksanteri Kena skuvlla viessosadjái. Soađegili Sompio ja Aleksanteri Kena skuvllain leat sisáibmováttisvuođat. Gielddastivra mearrida huksemis maŋŋelabbos.

Evttohusa olis oahppiid váhnemiidda ja oahpaheaddjiide lágiduvvo gullandilálašvuohta Soađegili gielddaviesus boahtte vahku duorastaga.

Nuorat sáhttet fas ohcat oahppoveahkkeruđa Rádjeguovlosearvvis

Rádjeguovlosearvvi dahje ovddeš Rádjeguovlolihttu oahppoveahkkeruđat leat dál fas ohcan láhkai. Oahppoveahkkeruđaid mieđihit nuppi dási oahppolágádusaid ohppiide, geat leat birgen skuvllas bures ja dárbbašit ruđalaš doarjaga.

Oahppoveahkkeruđa oažžuma eaktun lea, ahte oahppi lea gaskal 16 - 20 jahkásaš. Oahppoveahkkeruđa sáhttá ohcat Rádjeguovlosearvvi neahttasiiddu bokte. Ohcanáigi lea čakčamánu lohppii.

Rádjeguovlu searvi lea juolludan oahppoveahkkeruđaid jagis 1949 ja maŋemuš jagiid daid movttiidahttin veahkkeruđaid leat mieđihan jahkásaččat birrasiid 150 oahppái.

Mohtorsihkkeliid riedja gullosta jo mealgat olu ovdal go leat joavdan Vuohču skuvlla buohta. Mohtorsihkkelráidu jorggiha skuvla šilljui.

Motoristit koulukiusausta vastaan- searvi lea guhká bargan skuvlagivssideami vuostá ja johtán dán ášši olis miehtá Suoma skuvllaid.

Dán háve sii leat boahtán Vuohču skuvlii hállat skuvlagivssideamis. Givssideame sivvan sáhttá leat mii beare.

– Dán áigái nieiddain lea deaddu das, makkárat sii leat olggosoaidnit ja gánddat galget čájehit iežasit joavkkus. Áli leat dakkárat, geat gáddet, ahte go sii givssidit, de dainna loktejit iežaset árvvu. Áli leamašan maid givssideapmi, ja juos dieđašii siva dasa, dan sáhtášii eastit, dadjá joavkku dieđiheaddji Marko Saarinen.

Unna skuvllasge ja báikegottis lea buorre hállat skuvlagivssideamis

Vuohču skuvla lea uhca skuvla Suoma máttimus sámeguovllus. Dáppege goit lea dehalaš hallat dán áššis.

– Galhan Vuohčus lea hirpmat dorvvolaš skuvlabiras, muhto dieđusgehan mun jáhkán, ahte juohke skuvllas lea dakkár dilli, ahte lea givssideapmi ja ahte lea hui dehalaš, ahte juos boađášii dakkár dilli, ahte ii livččii givssideapmi ollege, árvala skuvlla veahkkehoavda Marja Magga.

Njealját luohkálaš Elle Sieppi beasai iskastit maid mohtorsihkkela čorvviid gieđas. Elle lohká leat duhtavaš go hállet gívssideame vuostá. Uhca birrasisge dat sáhttá boahtit ovdan, diehtá maid áhčči Sulevi Sieppi.

– Givssideapmi sáhtá leat nu uhca go stuorra skuvllas, ii skuvla sturrodat dasa váikkot.

Joavku lea ožžon buorre máhcahusa galledemiin

Mohtorsihkkelasttit skuvlagivssideame vuostá- prošeakta leamašan jođus vihtta jagi. Vaikko sii leat hui seahkalas searvegoddi nu olbmuid, biktasiid go vuojániid oasil, sii dohkkehit nubbi nuppiides ja leat verddet gaskaneaset.

Sierraláganvuođa dohkkeheami sii hálidit muitalit maid skuvllalaččaide. Máhcahat skuvlagalledemiin leamašan buorre.

– Mii leat ožžon oahppiin dakkár máhcahaga, ahte galledeami maŋŋá leamašan dorvvolaš miella boahtit skuvlii, oahpaheaddjiin ja váhnemiid servviid mielas maid skuvla vuoigŋa lea buorránan. Min galledeami maŋŋá oahppit leat maid sárgon mohtorsyhkkeliid ja lea buorre go vel smiehtastit, ahte mannebat dat mohtorsihkkelasttit fitnege dáppe, muitala Saarinen.

Geahča otne Yle ođđasiin dii 16.45 ja Ođđasiin maŋŋiteahkedis Yle tv1-kanálas.

Aanaar škovlâ maaŋgâtoimâtáálust, ovdii asuntolast, kuulgâi čäässi läđđei. Tivvoom pargoh taheh motomijd nubástusâid aainâs-uv škovlâlijd. Sii purâdemviste ij lah tääl kiävtust já sii purâdeh tääl luokkâin. Jo vuosmuu peeivi uáppeeh já máttáátteijeeh huámmášii et roskeh puátih ennuv, ko sii poreh pááppárlitijgin. Aanaar škoovlâst láá 134 uáppee já uáppein poođij-uv juurdâ et iä-uv sii pyevti väldiđ jieijâs liitijd fáárun.

– Taathân lii hirmâd šiev äšši, et huámmášeh tágárijd aašijd, muštâl máttáátteijee Maijukka Pyykkö.

Talle poođij totkis huollân, et liitijd kalga tiskáđ já čääci kolá. Aanaar škovlâs sárnuh ennuv šeštimist, sist lii omt. kiävtust kompost já juurdân ličij et jos motomin finniiččij jiejâs šaddoviste.

Mangâs ij val nube peeivi lam puáhtám jiejâs taldrikijd, mut nube ohhoost liitij meeri lii lasanâm mottoom veerdi, muštâleh škovlâ máttáátteijeeh.

Peivitipšo Urbi lâi evakkost Siidast

Tave sämikielâlii párnái peivitipšo Urbi loonjah killájii meid čäcivahâgist. Urpi jođetteijee Merja Pieski uáiná meid puorijd peelij täst. Taan ohhoost sii karttii patârij pargoalmaid, kiäh rahtii koskâpuddâsii seini sii loonjáid. Juávkku lai peeivi museo Siidast, ellii keččâmin olgo- já siste museo čáitálduvâid. Ođđii, purrii já sierâdii museo pirrâsist.

– Áigum koijâdiđ jos mii pesâččijm jiejah máálái tom uđđâ seini, aaibâs luuvijn, muštâl Pieski .

Tipšopääihi piäiválâš toimâ ij killáá tivvoom pargoin täđe eenâb. Kuldâl Merja Pieski sahhiittâllâm täst.

Täk nuõrttsäʹmmlai ođđ jiõn piʹjje festivaalǩiicceejid faart mõõnni neäʹttel-loopp Iinnteʹmes Iinnâst, ko 11 eeʹjj mâŋŋa nuõrttsäämas šõõddi ođđ musiikk.

Leuʹddjeei da lääulai Anna Lumikivi di Hanna-Maaria Kiprianoff alttee Suõmmkar -joouk õõut eeʹjj musikkakatemia mättʼtõõzz mâŋŋa. Musiikkraaʹjji uʹcc nuõrttsääʹmǩiõʹlle jie leäkku rääid vääras.

– Tät lij ǩiõll diõtt vääžnai, što kuullâp ǩiõl juõʹǩǩpeiʹvvsaž jiellmest. Da teâđast kulttuur diõtt, što sääʹmoummu da jeeʹres oummu kolle tän nuõrttsääʹm ärʹbbvuõđlaž musiikk, mušttal Anna Lumikivi.

Tuâlʼjõž äiʹǧǧ kaaunââtt modern ääiʹj

Suännai lââʹzzen Suõmmkar jouʹǩǩe koʹllje musikkneeǩ Marko Jouste, Pessi Jouste da Ari Isotalo. Õõutsââʹjest siʹjjivuiʹm Suõmmkar lij ruõkkâm vuäʹmm arkiivliântid da suåvtam leeuʹdid ânnjõžääiʹj musiikk mieʹldd.

Suõmmkar lij õhttääm musiikkâst nuõrttsääʹm musiikkäʹrbbvuõđid. Suõmmkar lij ouddmiârkkân pooutam siʹjji musiikkâst ouʹdde tuâlʼjõž leeuʹdid da raajjâm še mâiʹd-ne aivv ođđ.

Juʹn tät, što nuõrttsäʹmmlai ärbbvuõđ pueʹtte ouʹdde kuõʹsǩǩe ǩiicceejid.

– Meeʹst nuõrttsääʹmoummuin lij samai määŋgpiellsaž musikkärbbvuõtt. Muu miõlâst lij šiõǥǥ čuäʹjted tõn, što leeuʹd lââʹzzen lie nuâkkamlaaul da tansslaaul, mušttal Lumikivi.

Ǩiõl mättjummuš ääʹvii uus leeuʹdi maailma

Vuõssmõs albuum õlmmʼmummuž mâŋŋa toobdâlm lie ååskteʹm, ko lij jiijj siõl juʹrddjin laulläm tiudd kueʹrnca.

– Tät lij kâʹl leämmaž nåkkam paalǥâs, što jiõm leäkku ååskam ouddâl, što mon vääldčim, smeâtt Kiprianoff.

– Sami miõlǩiõʹssi lij leämmaž. Tät lij vuõssmõs cd-bliin mâʹst lij mieʹldd muu tuejjääm musiikk, da tõt lij samai vääžnai muʹnne. Teâđlõs põõlâm siõmmna mâid oummu tuʹǩǩee täʹst.

Paalǥâs tän peivva iʹlleämmaž hiâlbb. Suäna kuhttu lie mättʼtõõttâm nuõrttsääʹmǩiõl vuõrâsooumžen da ââʹn täi iiʹjjid mâŋŋa suäna lie maaddrid leuʹddjemärbbvuõđ čuäʹjtam maailma.

– Mon leäm čuuʹt jiânnai ǩiõččlõõttâm mättjed tän ǩiõl da ââʹn tät, što vuäitam leuʹddjed täin ǩiõlin, nuʹt tät lij muʹnne kâʹl šuur miârkktõs, rämmaš Kiprianoff.

Sámeguovllus leat maiddái muhtin šaldit heajos ortnegis

Itálias dáhpáhuvvan šaldebártti dihte maiddái Suomas leat dál morihan guorahallat šaldiid ortnega. Davvi-Suomas lea okta oalle heajos šaldi, Durdnosis, mii lea huksejuvvon jagis 1979. Johtolatlágádusa mielde Lappi eanangottis leat buohkanassii 40 heajos šaldi.

Sámis heajos šaldit leat Gárasavvonis, Njiljoga šaldi Deanuleagis ja jagis 1975 huksejuvvon Buođđobohki Ohcejoga siste. Davvin stuorát divodanbarggut maŋimuš leamašan Giehtaruohttasis.

Wauto-biilla eaktodáhtolaččaid skuvlegohtet

Wauto-biilla nuoraidbarggu eaktodáhtolaččaid skuvlegohtet boahtte vahkus. Vuosttas skuvlejupmi lea maŋŋebárgga 28.8. Ohcejogas, Eanodagas skuvlejupmi lea gaskavahku 29.8. ja Avvilis fas duorastaga 30.8. Sámediggi ordne johtti nuoraidbarggu boahtte dálvve áigge ovttas sámeguovllu gielddaiguin.

Bálgosiid ovttastusas sávvet, ahte boazodoallit eai dárbbašivčče kriisaruhtadeami

Bálgosiid ovttastus sávvá, ahte boazodoalliide ii dárbbašivčče máksit kriisaruhtadeami. Bálgosiid ovttastusa doaimmajođiheaddji Anne Ollilla sávašii goittotge, ahte stáhta ovddasteaddjit smiehtašedje dan, manin geasi jaŋádat lea bohciidahttán ságastallama kriisapakeahtain eará eanadollui, muhto ii boazodollui.

Vássán geasi váikkuhusat čilget čakčat, go oaidnit makkár guopparšaddu šaddá. Ruoŧas boazodoallit leat gáibidan stáhtas ruđalaš veahki vai cevzet dilis man geasi jaŋádat lea dagahan.

Avvila ođđa skuvlaguovddáža huksehanplánat ovdánit

Anára gielddastivra lea mearridan Avvila ođđa skuvlaguovddáža huksehanvuogis ja mieđihan plánenruđa dasa 100 000 euro. Anára gielddastivra mearridii ikte duorastaga čoahkkimisttis ovttamielalaččat, ahte Avvilii huksehuvvo ođđa skuvlaguovddáš ovttasbarggus priváhta fitnodagain.

Geavadis dat dárkkuha dan, ahte gielda dahká priváhta fitnodagain njuolggoskáhpponsoahpamuša ruhtadeami, hukseheami ja juridihkalaš bálvalusaid oasil. Dat maid dárkkuhivččii dan, ahte priváhta fitnodat fuolahivččii visttis guhkes áiggi ovddos guvlui. Dán vuogi jáhkket geahpedit dan riskka, mii hukseheamis ja visttis fuolaheamis šattašii gildii.

Gielddastivra mearridii maid rievdadit gieldda bušeahttaárvalusa nu, ahte sáhttet mieđihit 100 000 euro lasi plánenruđa skuvlaguovddáža áššedovdibálvalusaide.

Áššis muitalii vuosttamužžan Lapin Kansa -aviisa.

Moadde beaivve áigi vel ohcat Sámiráđi kulturdoarjagiid

Vuossárgga lea maŋimuš beaivi ohcat Sámiráđi kulturdoarjagiid, mat juhkkojuvvojit oktii jagis, jagi álggus. Sámiráđis sáhttá ohcat prošeaktadoarjaga, bargostipeandadoarjaga ja oahppomátkestipeandda.

Sámiráđđi juohká jahkásaččat ruhtadoarjagiid sámi kulturdoaimmaide ja doarju earenoamážit prošeavttaid, mat dihtomielalaččat barget olles Sámi perspektiivvas.

Kulturdoarjagiid sáhttá ohcat Sámiráđi neahttasiiddu bokte ja ohcanáigi nohká boahtte vuossárgga 27.8. gaskaija áigge Norgga áigge, Suoma áigge gaskaija maŋŋá ovtta áigge.

Bassi Trifona čázi basuhandoalut bistet olles vahkuloahpa

Bearjadaga iđđes álgá čázi basuhan feasta bassi Trifona muitobeaivvi gudnin ja dat bistá sotnabeaivái. Iđđes ovcci áigge lea vuosttas iđitbálvalus Avvilis bassi Nikolaus girkus. Kiäváájávrris bassiid Boris ja Gleb goahtekapeallas lea rohkosbálvalus guovtti áigge.

Eahketbálvalus lea bassi Golmmaoktasašvuođa ja bassi Trifon Beahcánlačča girkus Njellimis. Dát lea seammás Njellim girku 30 jagi ávvudeapmi. Gilifeasta ordnejuvvo Njellima hámmanis viđa áigge.

Lávvardaga iđđes leat ávvudoalut Čeavetjávrri skuvllas ja čázi basuheapmi jávregáttis. Lávvardaga eahketbálvalus lea Čeavetjávrris bassi Trifon Beahcánlačča girkus ja iđitbálvalus sotnabeaivve seamma báikkis.

Suoma ávdinstobuin lea almmustahtton girji

Suoidnemánus lea almmustuvvan girji, mas leat dieđut Suoma ávdinstobuin. Girjjis ovdanbuktet ávdinstobuid davimus Suoma duottarguovlluin gitta máttimus Suoma suologuovlluide. Girjji leaba čohkken Joel Ahola ja Jouni Laaksonen.

Suomas leat oktiibuot badjel 500 ávdinstobu, bartta ja gámme. Girjái sáhttá fitnat oahpásmuvvamin dáppe.

Museasuorggi sámi áššedovdit ja riikkaidgaskasaš eamiálbmotáššedovdit čoahkkanit boahtte vahkus Anárii suokkardallat sápmelaččaid ja eará eamiálbmogiid oainnuid musea, museageavadiid ja kulturárbbi suodjaleami dáfus.

Maŋŋebárgga ja gaskavahku 28.-29.8. lágiduvvo Sámemusea Siiddas seminára, man namma lea Áigi lea buoremus oahpaheaddji. Dat lea Sámemusea Siidda, Lappi universitehta ja Giellagas-instituhta oktasaš njunušfidnu loahpahanseminára.

Fidnus leat guorahallan doaibmamálliid kultuvrralaččat ja sosiálalaččat suvdilis eamiálbmotmuseai. Ulbmilin leamaš maiddái buhtadit čájáhuspolitihkalaš prográmma Sámimusea Siidii das, ahte mo dat vállje ja buvttada molsašuddi čájáhusaid, muitala Siidda čájáhusamanueansa Áile Aikio.

Semináras almmustahttoge dál Siidda ođđa váldočájáhusa giehtačálus, masa professor Veli-Pekka Lehtola lea čállán sámekultuvrra birra ja suodjalanbiologa Matti Mela fas luonddu birra.

– Soai leaba guktot doppe muitaleamen iežaska jurdagiid, movt soai áiguba ovdanbuktit iežaska fáttá ja de mis lea buohkain vejolašvuohta kommenteret dan, muitala Aikio.

Áššedovdit Sámis ja eará sajiin máilmmis

Áigi lea buoremus oahpaheaddji -seminára čohkke oktii sámemuseaid ámmátolbmuid lassin maid eará kulturárbbi áššedovdiid.

– Mis lea ovttasbargoguoibmin dás EMRIP ja UNESCO. Dain mii gullat dan riikkaidgaskasaš oainnu eamiálbmotkulturárbái, muhto mii beassat maid sidjiide muitalit, ahte manin dat min sámi kulturárbi lea erenoamáš ja divrras, muitala Áile Aikio.

Riikkaidgaskasaš eamiálbmotáššedovdit muitalit semináras das, ahte mo sii riikkaidgaskasaččat barget eamiálbmotkulturárbeáššiiguin. Sáhkavuoruid doallaba earret eará professor Kristen Carpenter Ovttastuvvan našuvnnaid eamiálbmotvuoigatvuođaid EMRIP- sierramekanismmas ja Laurella Rinçon UNESCO:s.

Dasa lassin leat áššedovdit iešguđet guovlluin Sámis: Sigga-Marja Magga muitala duojis, Anna Näkkäläjärvi-Länsman luođis ja Anne Nuorgam guollebivddus. Ánde Somby Tromssa universitehtas fas hállá das, mii dáhpáhuvvá kulturárbái, go dat gártá oarjemáilmmi institušuvnna vuollásažžan.

Semináras lea gaskavahku veaigin panelaságastallan, mas dábálaš olbmot besset muitalit iežaset oaiviliid sámi kulturárbbis.

Olles prográmma gávdno Sámemusea Siidda neahttasiiddus.

Rabas seminára dulkojuvvo

Buohkaide rabas seminára giellan leat eaŋgalasgiella, davvisámegiella ja suomagiella ja visot sáhkavuorut dulkojuvvojit dan golmma gillii.

– Mii leat geahččalan nu ahte dat diehtu, maid mii dáppe juohkit, livččii buohkaid olahanmuttus, ii nu ahte alla hearrát hupmet gaskaneaset, muhto ahte mii buohkat ovttas beassat bargat dan sámi kulturárbbi buorrin, dadjá Sámemusea Siidda čájáhusamanueansa Áile Aikio.

Gullu lea hedjonan muhtin veardde badjel 750 000 suopmelaččas. Mearri lassána go olbmot boarásmuvvet, ja maiddái šláma mearri mii gártá nuoraid beljiide sin friijaáiggis, lea lassanan.

Gullulihttu lea riikkaviidosaččat doaibmi riikkavulošorganisašuvdna, man gullubiillas dárkkistit gulu ja lebbejit dieđu fuones gulus miehtá Suoma. Dát gullulihtu gullubiila lea johtán dán vahkus davimus Suomas.

Gullubiilla bálvalusain lei gulu dutkan olbmui, gii ii geavat gullubiergasa ja dasa lassin biillas sáhtii buhtistahttit gullubiergasa ja oastit dasa várreosiid. Biila lea vuolgán Giemas mannan vahku duorastaga, ja dán vahkus biila lea johtán Sámis.

– Mii johtit dál jo goalmmát geasi. Biila johtá dušše geassit, go dás eai leat dálverieggát. Mun lean johtán dáinna biillain buot golbma geasi, muhto in leat ovdal dán geasi johtán ná davvin, muitala gullubiilla vuoddji ja gulludárkkisteaddji Pauli Leskinen.

Guldal Pauli Leskinen jearahallama Yle Areenas.

Oinnii facebook-almmuhusa gullubiilla galledeamis

Gullubiila lei duorastaga Anáris, ja okta vuosttamuččain, geat ledje iđđes dárkkisteamen iežas gullu, lei Hilma Mustonen. Mustonen oaivvilda leat dehálaš atnit fuola eandalii beljiin. Son muitalage ahte son finai dál dárkkisteamen gullu, go máŋgii orru ahte illá oba gulláge.

– Jus leat ollu olbmot ja iská gii nu muinna háleštit, de mun in gula in maidige. Lean fuomášan, ahte mus lea vehá gullu futnon, min sogas lea fuones gullu, muitala Mustonen.

Guldal Hilma Mustonen jearahallama Yle Areenas.

Sääʹmjânnmest tät vuäitt miârkkšõõvvâd kappelisieʹbrrkåʹdd maall, koon mieʹldd Sääʹmjânnmest leʹčči papp da jaakân tuâjjpaarrân. Tuâjjǩiõlan seeʹst leʹčči sääʹmǩiõll. Lappi sieʹbrrkåʹdd lij tuejjääm ehdtõõzz täʹst ceerkavsåbbra da tuʹmmstõk feʹrttjeʹči pueʹtted skamm-mannust.

Roavvenjárgga gávpoga skuvlenlávdegoddi mearridii duorastaga ahte gávpot ordne sámegiela oahppiide fievrredeami sámegiela diimmuide dán lohkanjagi 2018-2019, muitala doaibmasuorggijođiheaddji Antti Lassila Roavvenjárgga gávpogis.

Fievrredandárbu boahtá das go gávpoga máŋgga skuvllas lea dušše okta dahje guokte máná geat leat válljen lohkat sámegiela. Dain oahpahusjoavku livččii menddo unni.

Roavvenjárggas almmuhedje dán lohkanjahkái 65 vuođđoskuvlamáná sámegiela oahpahussii. Sis 56 leat almmuhuvvon davvisámegiela oahpahussii, loahpat anáraš- ja nuortalašgiela oahpahussii.

Mánát leat 18 sierra skuvllas dán viiddis gávpogis. Gávpot lea várren 6200 euro lohkanjahkái 2018 - 2019 oahppiid fievrredallama ja ná lagašoahpahusjoavkkuid čohkkema várás.

Oahpaheaddji ja prošeaktabargi jáhkká sámegiela oahpahusa lassánit Roavvenjárggas

Gáiddusoahpahussii maiddái lea dárbu go áibbas buot skuvllain mat leat guhkin eret gávpotguovddážis eai ordne sáhtuid sámegiela diimmuide gávpogii. Anáraš- ja nuortalašgiela diimmuid gávpot ordne gáiddusoahpahussan.

Prošeaktabargi ja diibmooahpaheaddji Karoliina Harvala mielas čakčalohkanbadji lea dál duođabeales álgán buriin movttain.

Go Roavvenjárggas ásset sullii 500 skuvlaahkásaš sámemáná de sámegiela oahpahusasge sáhtášedje boahttevuođas leat ain eanet mánát go maid dál leat, oaivvilda Karoliina Harvala.

Luossaveajehiid unna vevssiid alde lea Ohcejoga luossanáli boahttevuohta. Logiid jagiid dutkamiid mielde gieračáziid veajetdilli lea gulul buorránan. Luossanálli goit gearggai measta jávkat Ohcejogas, mii lea Deanu stuorámus oalgejohka Suoma bealde.

Suoma luondduváriid guovddáža LUKE dutkanprofessor Jaakko Erkinaro lohká, ahte luossanáli dilis ferte leat fuolas. Erkinaro muitala, ahte johkagierragis leat áli gođđan stuorra luosat ja danin son sávváge ahte dat seaillošedje.

Maŋimuš jagiid dieđuid mielde Deanu čázádagas ovtta ára dahjege 10 x 10 mehtera sturrosaš dutkanbáikkis leat leamaš gaskamearálaččat nuppelogi luossaveajeha. Erkinaro mielas dat lea buorre lohku.

– Diibmá ledje viehka ollu gođđuguolit. Báikkuid ledje stuorrage guolit ja veajetmearit leamašan viehka buorit, muhto mis leat barggut ain gaskan.

Juohke beaivvi dutkit šaddet gálistit jorbmái. Čáhcái addojuvvon elerávdnjesignála ánssus luossaveajehat mannet galmmasin. Dát dutkanvuohki lea árbmugas, go veajehat leat galmmasnaga dušše oanehis áiggi. Mihtideami maŋŋá veajehat besset fas ruovttoluotta stuorrut. Lihkus dat eai duotto borši guikii.

– Mii eat mana vearrámus rávdnjái, gal dáppe stuorra almmái ceavcá. In dárbbaš geđggiid lupmii coggat, muitala ohcejohkalaš dutki Matti Kylmäaho.

Ohcejoga luosa boahttevuohta orru dál vehá čuovgasut.

– Ođđa bivdosoahpamuša dihte turisttaid mearri lea geahppánan Ohcejogas, muitala dutkanprofessor Erkinaro.

Dilli lea leamas earenoamáš, mii lea leamas buorre ášši luossanállái, muitala Erkinaro.

– Guokte maŋimuš geasi leamašan hui sierraláganat. Diibmá johka lei dulvvis, danin bivdu leai váigat. Dál fas dan geasi bivdu ii lihkostuvvan nu bures báhkaid dihte.

Geahča otne Yle ođđasiin dii 16.45 ja Ođđasiin maŋŋiteahkedis Yle tv1-kanálas.

Ságastallandilálašvuođas plánejuvvui anárašáššiid ráđđádallangotti

Sámedikki áirasiidda ordnejuvvui mannan vahkus ságastallandilálašvuohta anárašáššiid ráđđádallangotti vuođđudeamis. Ráđđádallangotti bargun lea ovddidit anárašservoša ovddastusa váldit servoša aktiivalabbot oassin Sámedikki doaimmaid.

Sámediggi lea ásahan oktan dehálamos doaibman válmmaštallagoahtit anárašáššiid ráđđádallangotti nu, ahte čoakkádus ja doaibmagovva livččii mearriduvvon rápmaráđđádallamiid rádjái.

– Ságastallandilálašvuođas ságastalaimet anáraččaid guoskevaš áigeguovdilis áššiin ja plániimet ráđđádallangotti doaibmagova sihke čoakkádusa, muitala ságastallan dilálašvuođa čoahkkái bovden sámedikki vuosttas ságadoalli Heikki Paltto.

Ulbmilin lea, ahte ráđđádallangoddi álggaha barggus vejolaččat juo jagis 2018 dahje maŋimustá jagis 2019 nu, ahte dat sáhtášii doarjut duohtavuohta- ja soabadallanproseassa, davviriikkalaš sámesoahpamuša gieđahallama ja eará láhkafidnuid, mat leat jođus.

Ráđđádallangotti vuođđudeapmi ovdána dál sámedikki stivra gieđahallamii.

Oahpponeavvoseminára movttiidahttimen sámi pedagogalaš materiála- ja oahpponeavvoovddideddjiid

Norgga sámediggi lágida golggotmánu álggus oahpponeavvoseminára lulli-, julev- ja davvisámegielat ovdaskuvlaoahpaheddjiide, oahpaheddjiide, studeanttaide, čálliide, jorgaleddjiide, lágádusaide, fágabirrasiidda ja eará berošteddjiide.

Seminára mihttu lea movttiidahttit ja áimmahuššat dálá sámi pedagogalaš materiála- ja oahpponeavvoovddideddjiid ja rekryteret ođđa čálliid, jorgaleddjiid ja fágaolbmuid bargui. Dá gávdnat seminára olles prográmma.

Mihttu lea maid nannet gelbbolašvuođa hábmet digitála materiála ja oahpponeavvuid. Oahpponeavvoseminára lágiduvvo Romssas 2.-3. golggotmánu. Otne vuossárgga lea maŋimuš beaivi almmuhit iežas seminárii.

Davvisámegielat mánáiddivššára ohcet Oulu sámegielat beaiveruktui

Oulu beaiveruoktu Mäntylä-Snellmanii ohcet ain davvisámegielat mánáiddivššára doaibmabadjái 2018 - 2019. Ovddit ohcanáigi bargui nogai borgemánu beallemuttus. Bargui ohce viđas, geain okta máhtii sámegiela, muhto son ii váldánge barggu vuostá. Dál ohcanáigi beaiveruoktu Mäntylä-Snellman davvisámegielat mánáiddivššára bargui lea jotkojuvvon. Ohcamušaid galgá doaimmahit maŋimustá čakčámánu 10. beaivvi diibmu 16.

Sámiráđi boahtte jagi kulturdoarjagat vel otne ohcanláhkái

Otne vuossárga lea maŋimuš beaivi ohcat Sámiráđi kulturdoarjagiid, mat juhkkojuvvot oktii jahkái, jagi álggus.

Sámiráđis sáhttá ohcat prošeaktadoarjaga, bargostipeandadoarjaga ja oahppomátkestipeandda. Kulturdoarjagiid sáhttá ohcat Sámiráđi neahttasiiddu bokte ja ohcanáigi nohká otne gaskaija maŋŋá.

Kela lea dál čállán čielga dieđáhusa ja rávvagiid das mo fástataksigeavaheaddji galgá doaibmat go dárbbaša mátkki dearvvasvuođafuolahussii, ovdamearkan doaktárii dahje guovddášbuohcceviesu dutkamušaide.

Rávvagat davvisámegillii, nuortalašgillii ja anárašgillii gávdnojit earret earáid dán Čoahkis - Koossa bálvalusas.

Sámegielat sáhttogeavaheaddji oažžu diŋgot iežas fásta sámegielat taksivuoddji, dakkára guhte lea searvan diŋgonguovddáža njuolggobuhtadusortnegii. Vuođđun dákkár nu daddjon Kela-táksesáhtuide lea sámegiellaláhka ja Kela iežas mearrádus.

Táksevuoddjit Jouni Ilmari Jomppanen Anár Leammis ja Raimo Esa Guttorm Ohcejogas dáhkideaba, ahte diŋgonortnet doaibmá ja tákseguovddážis áddejit dán dárbbu. Álggos ođđa ortnet sáhtii vehá roahkkasaddat, muhto sudnos leat beare buorit vásihusat Kela-sáhtuin dál go diŋgonortnet lea vuogáiduvvan.

Maiddái nuortasámegielat taksevuoddji lea fidnemis. Dál sáhtttoguovddáš diehtá maiddái dan mii lea erohus sierra sámegielain, muitala táksevuoddji Antto Semenoja Anár Čeavetjávrris.

Nääi’t ti’llʼjak Kela ko’rvveem taaks Sää’mvuu’dest

Návt tun tiilááh Kela sajanmäksim taksimääđhi Säämist

Avvila skuvllas leamašan muhtumin eahpevirggálaš giellalávgun, go oalát suomagielat oahppi lea vázzán skuvlla sámegielat luohkás. Skuvlla rektor Pirkko Olli lea ilus, go sii viimmat leat fidnen johtui virggálaš geahččaladdama.

Giellalávgumis mánná vázzigoahtá skuvlla alcces vieris gielain. Álggos oahpahus lea ollásit vieris gillii dassážii, go mánná lea buorre muddui oahppan giela. Dábálaččat dan maŋŋá vehážiid mielde oahpahussii lasihuvvo maid eatnigielat oahpahus nu, ahte bajit luohkáin oahpahus lea guktui gillii seamma olu. Ulbmilin giellalávgumis lea guovttegielatvuohta.

Avvila skuvlla giellalávgumis lea ulbmilin lea, ahte mánná dahje su váhnemat válljejit nuppi luohká maŋŋá sáme- dahje suomagielat luohká, muitala Olli.

– Mishan dáppe Avvilis leat garra ulbmilat. Mii leat dán málles smiehttan dan láhkai, ahte go mánná manná goalmmát luohkkái son vállje dasto, dahje váhnemat válljejit mannágo mánná sámegielat vai sámegielat oahpahussii. Mis lea ovdaskuvla- ja álgooahpahus jurddašuvvon davvisámegillii ja dasto ovddosguvlui geahččá goappá oahpahusas mánná lea.

Skuvla sáddii mannán giđa ovdaskuvlii ja vuosttas luohkkái boahtti oahppiid váhnemiidda gažadanreivve, mas sii jerre livččiigo sis beroštupmi bidjat mánáset davvisámegiela giellalávgunluohkkái. Dan láhkai luohkkái bohte guokte ovdaskuvlalačča ja golbma vuosttasluohkkálačča.

Olli deattuha, ahte go sis lea geahččaladdan, de sii fertejit geahččat, dutkat ja guorahallat skuvlajagi mielde mo sii ovdánit. Anára čuvgehusdoaibma lea mearridan, ahte čavčča áigge válmmaštuvvá loahpalaš giellalávgunplána.

Hálida addit iežas mánnái buori vásáhusa sámegielas

Katri Kittilä nieida Lumi álggahii dál ovdaskuvlla giellalávgunluohkás. Bearáš lea ollásit suomagielat bearaš, iige sis leat sámeduogáš. Bearraša áhčči lea mannán dálvve vázzán sámegiela gurssa virtuálaskuvllas. Váhnenguovttos fuobmáiga dan oktavuođas, ahte Lumis lei beroštupmi oahppat sámegiela.

Vuosttas beaivve maŋŋá nieiddaš lei vehá váiban, muhto logai iežas bures ádden sámegielat oahpahusa, muitala Kittilä. Eahkedis, go soai leigga sihkkelastimen Lumi lei fáhkkestaga dadjan “mu namma lea Lumi”. Maiddái eadni oaččui dasto oahppadiimmu sámegielas, go lei imaštallan man olu son lei jo oahppan dalán vuosttas beaivve.

– Nuppi beaivve son smiehtadii “rássi”-sáni ja man suopmanii dat gullá. Oalle johtilit moatti beaivvis son lea oahppan. Lumi lea gal iskkadan ovdamearkka dihtii eaŋgalasgielage oalle spontánalaččat. Son lea lávlon gal maid sámegillii skearruid mielde, muhto ii leat ádden sániid, muitala Kittilä.

Sudnos eai leat dađi eanet makkárge vuordámušat Lumi sámegiela dáiddu ektui. Orru buorre, ahte mánná oahppá giela stoahkama bokte. Vehá soai ballaba dan, ahte Lumi sáhttá váibat gullat beare vierisgiela. Kittilä mielas livččii sáhttán leat buorre, jos Lumi livččii lean sámegielat beaivedivššus.

– Duohta buorre livččii lean, jos livččii lean vaikkeba davvisámegielat giellabeassi.

Kittiläs lea iežas mánnávuođas positiivvalaš vásáhus vieris gielas. Sii orro Duiskkas ja son manai duiskagielat vuosttas luohkkái, vaikke dat lei sutnje áibbas vieris giella. Sus lea báhcán das nana iešdovdu duiskagiela ektui.

– Dát lei mu duogáš ja danin mu mielas lei somá jurddašit, ahte Lumige oaččošii dakkár vásáhusa davvisámegielas. Nu, ahte dat sáhtašii šaddat su iežas giellan suomagiela lassin.

Son lea ilus dán vejolašvuođas

Ulpu Mattus-Kumpula nieida Elle lea vuosttas luohkás. Ulpu lea ieš leamaš eahpevirggálaš giellalávggus iežas skuvlaáigge 90-logus. Son lei ollásit suomagielat, muhto váccii skuvlla sámegielat luohkás. Elle lea oahppan sámegiela vehá ruovttus. Ulpu lei ilus, go bođii lea dákkár vejolašvuohta.

– Mun hálidin, ahte mu mánát ohppet sámegiela, muhto mun in livčče duostan bidjat máná ollásit sámegielat luohkkái eanaš dan dihtii, go sámegiella ii leat su gievrasamos giella, ii leat du vuosttas giella. In ličče hálidan áibbas suomagielatge luohká, go goittotge hálidan sámegiela juohke beaivválaš eallimis geavahit.

Mattus-Kumpula lea duđavaš, go luohkká lea unni. Son jáhkká, ahte oahppit šaddet buorit skihpáraččat. Skuvlla álgima maŋŋá Mattus-Kumpula lea fuobmán, ahte su nieida lea ožžon ođđa movtta sámegiela oahppamii.

– Ruovttus son sáhttá dadjat munnje: “hála munnje suomagiela”. Dál, go son beassá oahppat dakkár sániid, maid son hálida oahppat, main son lea ieš beroštuvvan. Ain jo dál orru, ahte dat manná hirbmat olu buoret guvlui.

Giellalávggodeaddjiin stuorra mokta

Giellalávgunluohká vihtta nieidda guldalit dárkket maid oahpaheaddji Leena Mattanen hállá sidjiide sámegillii. Go sámegiella ii leat sin gievrramus giella ja muhtimiidda dat lea áibbas vieris giella, de skuvlla maŋŋá sáhttet leat vehá váibasat. Dat ii geahpet sin movtta.

Vuosttas luohkkálaš Elle Kumpula muitala, ahte son lea oahppan sámegiela vehá jo ruovttus. Son hálida oahppat eanet sámegiela.

– Eadni hálidii, ahte mun oahpašin eambbo sámegiela ja mun hálidin mannat giellalávgun luohkkái, go dáppe oažžu hállat sámegiela.

Elle mielas giellalávgunluohkás lea somá. Son jáhkká iežas hállat olu sámegiela, go beassa skuvllas.

Ovdaskuvllalaš Lumi Lappalainen movttiidii sámegielas, go áhčči oahpahalai dan neahttagurssas.

– Mun hálidan oahppat sámegiela, go áhččige oahpahallá sámegiela. Dasto mii sáhttit háleštit ovttas, go eadnige áigu oahpahallat sámegiela.

Lumige mielas giellalávgunluohkká orru somá. Son ii iežas máhttit vel nu galle sáni, muhto muitala alddás garra hálu oahppat sámegiela.

Privattoummu helikopter teivvii reddsuäkka

Aanar Njeäʹllmest šõõddi vuõssaarǥ jeäʹǩǩää uʹcc helikopterleekkteʹmesvuõtt. Privat oummu helikopter leäi loŋŋneʹmmen aimmu, ko tõn roottor teivvii reddsuäkka.

Pilott kuuitâǥ ooʹnnsti luâšttõõttâd staanâld maddu ij-ǥa ni ǩii lammšõõvvâm leekkteʹmesvuõđâst. Puõccihåidd jieʹli taʹrǩǩeʹmmen piloott vââʹj šõddmõõžž mâŋŋa. Helikopptra ij šõddâm jõnnsab pååʹmhid.

Anne Olli vaʹlljeeš še eeʹjj LHBTIQ -aktivisttân

Aanarneǩ Anne Olli lij vaʹlljuum eeʹjj LHBTIQ -aktivisttân, neäʹttel tõn mâŋŋa ko seksuaaʹl õõutverddsažvuõđ õhttõs Seta valljii suu eeʹjj teârmmazjohss nuõrrân.

Tâʹvvriikksaž seksuaaʹlminoriteeʹtti aaʹššid ǩiõttʼtõõlli QX -lõstt riâšši mõõnni neäʹttel-looppâst QX-awards nõmmsaž gaala Heʹlssnest. QX Awardsist leʹjje mieʹldd õhttsa 15 jeeʹres kategoriia da õhtt täin leäi eeʹjj LHBTIQ -aktivistt.

Seta leäi nõõmtam Anne Olli ehdtõssân ko son leäi teimma õhttan väʹlddjärjsteejen Sápmi Pride šõddmõõžžâst Aanrest. Anne Olli ii silttääm vueʹrdded vuäittmõõžž jiijjâs kategoriijast.

Lapin Kansa: Ǩieʹssturismm lij måtam sõõʹjin lââzznam Lappist

Turismm lij lââzznam måtam Lappi vuuʹdin mõõnni ǩieʹzz ääiʹj, leâša måtam paaiʹǩin lij kuuitâǥ jõskksab ko teimma, mušttal Lapin Kansa.

Ouddmiârkkân Aanrest turismmsueʹrǧǧ lij ǩiõssâm pueʹrab teimma. Inarin-Saariselän matkailu oy markknasttemjååʹđteei Tarja Manninen mušttal, što Aanrest oummui miõl lij ǩiõssâm jeäʹrben tanccâm-kååʹlez, mõin vuäitt jååʹtted mieʹccest (lä. maastopyöräily).

Aanar turiismâst kuâsttai voudda raajjum ođđ aazztõspääiʹǩ. Aanar vuuʹdest leʹjje 7 proseentt jeänab instummuž ko teimma.

Muđoi Lappi vuuʹd aazztõspaaiʹǩin leäi mõõnni ǩieʹssmannust 0,7 proseentt uʹccääb instummuž ko teimma. Ouddmiârkkân Ruäʹvnjaarǥâst leäi ååuʹc proseeʹnt miinus. Ǩieʹzz ääiʹj Lappist jåʹtte jeänab dommjânnamlaž määtkla, ko ålggjânnamneǩ.

Raaʹjji rââstteei kaaupšummuž haaʹleet viikkâd ooudâs

Tâʹvv-Kaloott vuuʹd äʹrbbǩiõtt-tuâj raajji lie tän ääiʹj kõrr teädd vueʹlnn, teâđat Lappi lett.

Tâvv-Kaloott suåvtõõzz jååʹđteei da Finnmark mäddkååʹddhalltõõzz Remi Strand lij läittam, ko Taarr beäʹlnn piiđveʹrǧǧneǩ jie fiʹttje tâʹvv-vuuʹdi, raaʹjji rââsteei markkni kuʹǩes äʹrbbvuõđid peʹce ǩiõččlâʹstte jeänab looppted obbnes raaʹji rââsteei kaaupšummuž.

Tâʹvv-Kaloott, leʹbe ouddmiârkkân Taarr da Lääʹddjânnam oummu lie vuässõõttâm räʹjjlažriikki festivaalid da jeeʹres kulttuuršõddmõõžžid, koʹst jeeʹres riikki ǩiõtt-tuâjjla lie kaaupšam jiijj ouddsid.

Ouddmiârkkân raajji rââsteei kaaupšummuš lij leämmaž sami vääžnai säʹmmlaid, ǩeäiʹd obb Tâʹvv-Kalott lij tääʹrǩes kaaupšemvuʹvdd. Raaʹji rastteei kaaupšummuž pirr saaǥǥtâʹlle Tromssa gåårdest Tâʹvv-Kaloott suåvtõõzz såbbrest mõõnni neäʹttel-loopp.

Škooulväʹʒʒemjååʹđteei ooʒʒat Jeännõõǥǥâst

Jeännõõǥǥ kåʹdd ååcc sääʹmǩiõllsaž škooulväʹʒʒemjååʹđteei mieʹrräiggsaž reâuggvuõʹtte. Tuâjj Hetta škooulâst älgg kålggmannu vuõssmõs peiʹvv da peštt vueʹssmannu loʹppe. Ooccmõõžžid âlgg tuåimted Jeännõõǥǥ mättʼtõstuåimma čõhččmannu 7. peiʹvv čiâss 15 räjja.

Tän neäʹttel pâʹsspeeiʹv nuõrttsäʹmmla noorâʹtte jiõnstempaaiʹǩid vaʹlljeed sij ođđ saaʹmi ouddooumaž.

Pâʹsspeeiʹv vaalin vueitʹte jiõnsted Aanar kååʹddest jälsteei nuõrttsäʹmmla. Tän čõõuč vaalin võboršeʹǩǩen lie Veikko Feodoroff (nââmar 2), Sergei Kp Fofonoff (nââmar 3) da Tanja Sanila (nââmar 4).

Veikko Feodoroff: Mäddkåʹddkäävv lij vuõssmõs äʹšš, kååʹtt vaaikât säʹmmlaid

Čeʹvetjääuʹrest jälsteei Veikko Feodoroff lij ouddooumažvaalin võboʹršeʹǩǩen nââmmrin 2.

Feodoroff kaggõõđi jiijjâs vaalmainstâttmõõžžâst ouddmiârkkân ââʹn tuâj vueʹlnn leämmaž lääʹǩǩhaʹŋǩǩõõzz, mâʹte mäddkåʹddkääv oođummuž da sote-oođummuž.

– Mäddkååʹddkääv lie raajjmen ââʹn, nuʹt tõt lij nåkkam vuõssmõs äʹšš, kååʹtt vaaikât jiânnai miʹjjid. Mäʹddkååʹddkääv seʹst lij tõt Jiõŋŋmiâr ruʹvddčuâǥǥas, koon lie plaaʹnemmen mij jânnmi čõõʹđ. Tõt šâdd vaaikted jiânnai mij puõʹtti äigga, mušttal Veikko Feodoroff.

Sergei Kp Fofonoff: Ǩiõllpieʹzzid feʹrttai vuäǯǯad tuåimmad eʹpet

Täi vaali puärrsõmâs võboršeʹǩǩ Sergei Kp Fofonoff kaggõõđi vaalfiiʹlmestest huõl nuõrttsääʹm ǩiõllpieʹzzi ânnʼjõžsââʹj.

– Ǩiõllpieʹzz tuâimmje õinn, leâša Čeʹvetjääuʹrest lij ǩiõllpieʹsstuåimm puuttâm. Tõk feʹrttai vuäǯǯad lââʹzz päärnaid da ǩiõl uʹčteeʹl, smeâtt Fofonoff.

Tanja Sanila: Jiõm vuäinn Jiõŋŋmiâr čuõkku täʹrǩǩen

Võboršeǩ Tanja Sanila särnn, što jos suu vaʹlljeet saaʹmi ouddoummžen, son äigg haaʹleči taʹrǩǩeed puk lääʹǩǩaalǥtõõzzid čõõʹđ. Son vuäinn, što ouddmiârkkân Jiõŋŋmiâr ruʹvddčuõkku ij saaʹmi siidsåbbrest riʹjtte resuurs.

– Näkkam media miõl ǩiõššum teemm, mâʹte Jiõŋŋmiâr ruʹvddčuâǥǥas, kååʹtt lij kâʹl vääžnai, leâʹša feʹrttai väʹldded lokku, što tõt lij jeäskka 30 eeʹjj ǩeeʹjjest puettmen. Lij tõt nåkkam äʹšš, mõõzz mij uʹcc saaʹmi siidsååbbar kannat piijjâd uʹcc resuursid da tuʹhlljed ääiʹj?, smeâtt Sanila.

Jiõnstempääiʹǩ lie sääʹmvuuʹdin Njeäʹllmest da Keväjääuʹrest di Njauddmest da Čeʹvetjääuʹrest

Saaʹmi ouddooumažvaalin vuäitt jiõnsted täin paaiʹǩin:

Njauddâm: Näätämö Gateway, Sevettijärventie 12245, čiâss 11.00 – 14.00
Čeʹvetjäuʹrr: Sääʹmpõrtt (Kolttatalo), čiâss 16.00 – 19.00

Keväjäuʹrr: Tero da Terhi Harju põrtt, Siskelintie 34, čiâss 11.00 – 14.00
Njeäʹllem: Njeäʹllem kerhopõrtt, Siikajärventie 40, čiâss 16.00 – 19.00

Jiõnstemvuõiggâdvuõtt lij Aanar kååʹddest põõšši jälsteei nuõrttsäʹmmlain da siʹjji pieʹllkueiʹmin, ǩeäk lie jälstam kååʹddest ouddâl 13.7.2018, 51 peeiʹv ouddâl vaalpeeiʹv.

Vaalin jiõnstemvuõiggâdvuõđniiʹǩǩi loǥstõõǥǥ vuäitt taʹrǩǩeed 1.8.2018 – 1.9.2018 Čeʹvetjääuʹr sääʹmpõõrtâst leʹbe teʹlfoonin tel. 040 715 3680. Jiõnstemvuõiggâdvuõđ vuäitt taʹrǩǩeed še vaalpeiʹvven 2.9.2018 vaalpaaiʹǩin.

Muotkeduoddara bálgosa várreboazoisit Keijo Pirttijärvi sáhttá dán čavčča geahčadit duđavaččat, go su šilljoboazu herskostallá guobbariiguin ja buoidu.

– Álgogeasi ja suoidnemánu loahpa geahčen eai lean guobbarat. Dál easkka ihte dán mánus, go lea arván ja leamašan liegga dálkkit ja sevdnjes ijat, de ihte maid guobbarat.

Guobbarat leat dán čavčča oalle bures ja dallehan meahccebohccotge daid gávdnet. Aiddo dál eallu lea gal ain veaiddalassii miehtá duoddariid. Easkka go bohccot bohtet gárdái, de oaidná makkárat dat leat. Muotkeduoddaris bigálusat álget maŋŋelabbos, go ránnjábálgosiin.

– Ránnjábálgosat bidjet ovdal áidái, de dallehan dan oaidná man olu leamašan guobbarat, lohká Pirttijärvi.

Gusaguoppar lea bohcco hersko

Boazu borrá máŋggalágan guobbariid, muhto gusaguobbarat lohket leat dan herskot. Dan lea maiddái Pirttijärvi fuobmán.

– Dat lávejit daid “herskotattiid”, gusaguobbariid borrat. Ain jo mu šilljoboazu oidno maid daid stuorra gusaguobbariid borramen.

Muhtin badjeolbmot lohket, ahte bohccot eai nu beroš daid beakkán divrras jápánlaččaid herskuin, matsutake-guobbariin. Pirttijärvi eahpida oktan sivvan dasa manin bohccot eai leat matsutake-guobbariidda nu váibmilat, ahte dat leat uhccán. Son ieš ii leat oaidnán matsutakeid. Son lohká iežas dovdat borranguobbariid. Son maiddái borrá guobbariid, muhto ii nu menddo dávjá.

– Mun lean smiehttan, ahte in mun gáđaš bohcco borramuša, boagusta Pirttijärvi.

Reppolooʹddi šeellmõõžž šeellemääiʹjid rääʹjted uuʹccab ko teimma

Mädd- da meäʹcctäällministeria lij ouddam repplooʹddi šeeʹllemääiʹjid kuõskkvaž asetõõzz, mõin šeeʹllemääiʹjid rääʹjted uuʹccab ko teimma.

Ođđ raajjtõõzz pueʹtte viõʹǩǩe 10. čõhččmannu. Šeeʹllemääiʹj kuuʹǩǩummuš vuâđđââtt sueiʹnn- da påʹrǧǧmannu ääiʹj tuejjuum låʹddlaʹsǩǩummšid, Pâʹjj-Lappi repplaʹsǩǩummšid di Lääʹddjânnam šiilkõõskõõzz ehdtõʹsse, koon mieʹldd Lääʹddjânnam lååʹddišõkknemvuõtt lij ravsmam jiânnai mõõnni ekka veeʹrdeeʹl.

Repplooʹddi šeeʹllemäiʹǧǧ puuđi ouddâl juʹn kålggmannu looppâst, leâša tän eeʹjj čuhččlååʹdd, huurrčuuhč da pââǥǥ šeeʹllem juätkk joba skamm-mannu 10. peivva.

Aanar škooul rehttorveeʹrj ǩiõttʼtõõlât čuõvtemluʹvddkååʹdd puõʹtti såbbrest

Aanar kååʹdd čuõvtemluʹvddkåʹdd siiʹrdi Aanar škooul rehttoor vaʹlljummuž puõʹtti neättla.

Čuõvtemluvʹddkååʹddest leäi jåhtta mââibaarǥ sååbbar, koʹst õhttân äʹššen leʹčči leämmaž rehttoor vaʹlljummuš. Čuõvtemjååʹđteei Ilkka Korhonen mušttal, što jååutjõž sååbbar kõskldõõvi, ko såbbrest iʹlleämmaž teänab mieʹrreemväʹldd.

Ääʹšš ǩiõttʼtõõlât puõʹtti neäʹttlest pâiʹlmeärrsaž såbbrest. Čuõvtemluʹvddkåʹdd mainstââtt rehtorvõboršeeʹǩ Samuli Kinnunen, Paula Nilivaara, Leila Kyngäs-Teeriniemi da Marja Seilonen puõʹtti såbbrestest.

Njauddâm sijdd mieʹldd Yle Egenland -mäʹtǩǩvuäʹpsteeiprograammest

Yle Egenland -prograaʹmmest lij tän ee´jj mieʹldd Njauddâm sijdd. Yleisradio mäʹtǩǩvuäʹpsteeiprograaʹmmin tobddum Egenland fiʹlmm prograʹmmes pirr Lääʹddjânnam tän čâhčča da čõhččmannu aalǥâst Egenland puätt še Aanar kååʹdd Njauddâm siʹjdde.

Egenland prograamm tuâjjlaid da prograamm fiʹlmmjummuž vuäitt seuʹrrjed Njauddâm siidâst 3.-5. čõhččmannu.

Yle Egenland -prograaʹmmest lie tän eeʹjj mieʹldd še Tornio da Pello.

Pro gradu - tuʹtǩǩummšin seʹlvvted Yle Sääʹm radiokuvddlummuž – vuässʼsââtt kõõjjõʹsse da mušttal tuu jurddjin

Yle Sääʹm radiokuvddlummšest da radioprograammi pirr lij raajjmen Pro gradu -tuʹtǩǩummuž.

Oulu universiteeʹtt Giellagas -instituutt mättʼtõõtti da Yle Sää´m siiskâžvaʹstteei Aletta Lakkala lij tu´tǩǩeškuettam pro gradu tuâjastest Yle Sää´m radiokuvddleejai jurddjin, måkkam ääʹšš ǩieʹsse miõl da måkkam aaʹššin vuäitči radioprograaʹmmid viikkâd ooudâs.

Pro Gradu tuʹtǩǩummuž kõõjjummuš kaaunak kolmm sääʹmǩiõʹlle da lääddas. Tuʹtǩǩummuž täävtõsjoukkân lie pâʹjjel 15-ekksa säʹmmla.

Kaaunak kõõjjõõzz nuõrttsäämas täʹst.

Anâraškielân taast.

Davvisámegillii dás.

Suomeksi tästä.

Oulu gávpoga Mäntylä-Snellman beaiveruktui ohcet ain davvisámegielat mánáiddivššará doaibmabadjái 2018 - 2019 ja bargu bistá 31.7. rádjai. Bargu lea mearreáigásaš.

Ovddit ohcanáigi bargui nogai borgemánu beallemuttus. Bargui ledje vihtta ohcci, geain okta lei davvisámegielat. Son ii váldán barggu vuostá. Ohcanáigi davvisámegielat Rásit-beaivedikšojovkui Mäntylä-Snellman beaiveruktui lea dál jotkojuvvon. Ohcanáigi lea rabas 10.9.2018 dii. 16:00 rádjai.

"Váttis gávdnat gelbbolaš ohcciid"

Mäntylä-Snellman beaiveruovttu jođiheaddji Eija Salmi mielde lea váttis gávdnat davvisámegielat gelbbolaš ohcci mearreáigásaš bargui. Dál sis leat golbma davvisámegielat bargi davvisámegielat beaivedikšojoavkkus.

Bargui gáibiduvvo mánáiddivššára dahje lagašdivššára skuvlejupmi ja bargovásáhus.

– Ávžžuhan ahte buohkat ohcet, vaikko ii livččiige mánáiddivššára skuvlejupmi. Dát lea buorre vejolašvuohta maiddái skuvlet iežas mánáiddivššárin oahpposoahpamuša bokte, čilge Salmi.

– Mus lea dál čieza jagi vásáhus dáid davvisámegielat mánáiddivššáriid rekryteremis ja sáhtán lohkat, ahte lea váttis gávdnat gelbbolaš bargiid, smiehtada Salmi.

"Boahttevuođas dárbu sámegielat beaivedikšui lassána"

Mäntylä-Snellman davvisámegielat beaivedikšojoavkkus leat olu mánát. Oulus lea stuorra sámesearvvus ja dat oidno maiddái davvisámegielat mánáiddivššu dárbbus.

– Dál davvisámegielat Rásit-beaivedikšojoavkkus leat 15 máná ja ovdaoahpahusas njeallje máná. Mánáid mearri molsašuddá 15-20 máná gaskkas, muitala Salmi.

– Ieš lean duođaid fuolas boahtteáiggis, go sámesearvvus Oulus viidu. Min čovdosat leat oanehisáigásaččat, go árabajásgeassima gelbbolašvuohta lea gáibádussan bargui, ja danin mii sáhttit fállat dušše mearráigásaš bargosoahpamušaid.

Bargui sáhttá ohcat Kuntarekry.fi bokte dáppe.

Guldal Eija Salmi jearahallama Yle Areenas.

Boazoáiddi huksen Suoma beallái Anárjotleahkái boktá garra vuostálastima. Suopma ja Norga leat ceggemin boazoáiddi Gilbbesjávrris gitta Suoma, Norgga ja Ruošša rájá rádjái eastin dihte bohccuid beassamis rastá rájá.

Stáhta eiseválddit dolle vuossárgga Anáris dieđihandilálašvuođa Anárjohleagi eananeaiggádiidda vai gullet maid eananeaiggádat jurddašit áššis.

– Lei buorre ordnet dákkár dilálašvuođa vai mii gullat maid eananeaiggádat jurddašit áššis. Áiggun doalvut eananeaiggádiid dearvvuođaid ovddosguvlui rádjeáidekomišuvdnii, go mii ráđđádallet Norgga beale lahtuiguin áidelinnjás, ossodathoavda Hannu Linjakumpu Lappi ealáhus-, johtolat- ja birasguovddážis.

Hannu Linjakumpu ejb-guovddážis lea okta Suoma beale lahtuin. Eará lahtut leat doaimmajođiheaddji Anne Ollila Bálgosiid ovttastusas ja rihkuskomisário Leo Kortesalmi Lappi bolesis. Norgga beale lahtut leat Morten Floor eanadoallo- ja borramušdepartementtas, Johan I. Haetta eanadoallodirektoráhtas ja Katarina Påve Gaup Norgga boazosápmelaččaid riikkasearvvis.

Guldal Hannu Linjakumpu olles jearahallama Yle Areenas.

Vuostálastet gitta lohppii

Eananeaiggádat celke garra sániin vuossárgga dilálašvuođas Anáris, ahte eai hálit lasi áiddiid iežaset gáddeeatnamiidda. Dálá áiddit galget reahkkát ja jus eai de sii leat gárvá dáistalit vuostá. Osmo Niittyvuopio Gáregasnjárggas lea čoaggigoahtán jo namaid áiddi huksema vuostá.

– Dát geat leat čállán namaid dan listui, badjel 20 olbmo, de doppe leat oassi dakkár olbmot, mat lohket ahte mii geahččat lohppii dan ášši ja mun lean maid dan mielas.

Guldal Osmo Niittyvuopio olles jearahallama Yle Areenas.

Ealggat soitet dagahit vára johtolahkii jus huksejit ođđa áiddiid

Ohcejoga fuođđosearvvi doaimmajođiheaddji Esa Vuomajoki muittuhii maid hehttehusain maid ođđa áidi soaitá buktit mielddis. Anárjohleagis leat ealggaid dálveeatnamat ja jus dohko ceggejit ođđa áiddi boares áiddi báldii, de dilli sáhttá leat ahte ealggat leat guovtti áiddi gaskkas geainnu alde.

– Dat vearrámushan gal lea dat, ahte jus das olmmoš roasmmohuvvá nu bahát, ahte sáhttá vaikko jápmit. Dan gal galggašedje smiehttat dárkilabbot ovdal go dákkár áiddi ráhkadit, ahte leago dat áidi dan veara ahte mii sáhttit manahit olbmuid das.

Guldal Esa Vuomajoki olles jearahallama Yle Areenas.

Deanuleagi eanandoalli illuda áiddi huksemis, muhto ádde Anárjot olbmuid fuola

Deanuleagis gal fas eanadoalli Urho Guttorm illuda áidehuksemis. Vaikko dál maŋimuš jagiid áigge ii leatge dárbbašan gillát das go Norgga bohccot guhtot su gittiin, de lea movtta go viimmat boazoáidi ceaggána. Deanuleagis áiddi ceggejit Norgga beallái.

– Anárjoga sisti lea várra vehá heajos soahpamuš juos dat galgá mannat eananoamasteddjiid bokti. Gal mun ádden, ahte dat eai liiko. Dáppe mii gal leat duđavaččat, ahte dat manná Norgga bealdi ja dat galggašii mannat gitta Leavvajoga rádjai dat áidi. Ja lean fuomášan go lean vuodján, ahte dat oidnojit čuohppan dan linnjá doppe geainnu bajá bealdi.

Guldal Urho Guttorm olles jearahallama Yle Areenas.

Rádjeáiddi huksen álgá albmaláhkai boahtte gease ja bargu joatkašuvvá vel geassit 2020. Áiddi huksema várás lea várrejuvvon 200 000 euro jahkái.

Geahča ášši Yle ođđasiin dii 16.45 ja Ođđasiin maŋŋiteahkedis Yle tv1-kanálas.