Ovdal go ohcejohkalaš Maarit Länsman bázii ealáhahkii, barggai son olu bearašbargguid ja nu šattai olu maid nuoraid deaividit. Ealáhagas son ii leat goit olu bisánan ja miella lea ain beassat olbmuid sisa. Dál son leage álgimin eaktodáhtolažžan johtti nuoraidbargui ja fargga jo johtigoahtá Ohcejoga guovllus viessobiillain nuoraid lusa.

– Mu mielas dat lea hui suohtas ja somá go beasan deaivvadit daid nuoraid. Mun mielas guldalivččen ja rávvešin sin, dadjá Länsman.

Viessobiila Wauto lea Aseman lapset -searvvi johtti nuoraidlatnja. Aseman Lapset –searvvi Walkersdoaibma vuođđuduvvá dorvvolaš, eaktodáhtolaš rávesolbmuid nuoraide addin áigái. Biilla fárus lea álo gieldda dahje searvegotti nuoraidbargi ja dál Sámeguovllus jođedettiin maiddái sámegielat eaktodáhtolaš.

Biila johtá čakčamánus gitta juovlamánnui sámeguovllus, nappo Ohcejoga, Anára, Eanodaga ja Soađegili Lappi bálgosa viidodagas.

Sámedikki nuoraidráđđi čájeha ná ovdamearkka gielddaide johtti barggus

Suoma beale Sámis nuoraide leat unnán fálaldagat, eandaliige sámegillii, go sámegielat nuoraidbargit eai leat. Danin lea sámedikki nuoraidráđđi ordnen Wauto-biilla Sápmái. Dárkkuhussan lea olahit daid nuoraid, geat eai fina gieldda nuoraidlanjain.

– Mii leat ohcan dan biilla fárrui sámegielat eaktodáhtolaččaid, vai dasto nuorain livččii vejolašvuohta hállat maid sámegillii dahje geavahit sámegiela nuoraidbarggus maid dáppe Suomas, go gielddaid nuoraidbargit leat dál goittot visot suomagielagat, muitala sámedikki nuoraidčálli Kaisa Tapiola-Länsman.

Son sávvá, ahte dát geahččaleapmi movttiidahtášii sámeguovllu gielddaid maid iskat johtti barggu biillain, mii jođášii unna gilážiin.

Skuvlejumiin oahpistit eaktodáhtolaččaid nuoraid vuostáváldimii

Oktiibuot sámeguovllus leat nuppelogi eaktodáhtolačča, geat vurrolagaid johtet Wauto-biilla fárus. Sin joavkkus leat sihke davvisámegielat, anárašgielat ja nuortalašgielat olbmot.

Eaktodáhtolaččaid skuvlegohte dán vahkus, vuosttas skuvlen lei maŋŋebárgga Ohcejogas. Otne gaskavahku leat skuvlen Eanodagas ja duorastaga vel Avvilis.

Skuvlejumis lea dárkkuhus muitalit, makkár Walkers-nuoraidbargu lea ja maid dat dárkkuha. Sii oahpistit eaktodáhtolaččaid nuoraid vuostáváldimii ja dasa, mo nuoraiguin galgá láhttet ja mo iežas ovdanbuktit deaivvadeamis. Ulbmilin lea láhčit dorvvolaš deaivvadanbáikkiid ja giktalit olbmuid positiivvalaš mielain deaivvadit nuoraiguin.

– Gal dat eaktodáhtolaččat leat dehálaččat dán barggus, dadjá Niilo Karjalainen, guhte skuvle eaktodáhtolaččaid Wauto-biilla doibmii Aseman lapset -searvvi bealis.

Wauto johtti nuoraidlatnja johtá álggos guokte vahku juohke gielddas, vuos Anáris, Eanodagas ja dasto Ohcejogas. Dan maŋŋá dat johtá guhkit áiggi ain ovtta guovllus.

Maarit Länsman vuordá juo oaidnit, mo dat nuorat dohkkehit Wauto-biilla, ja vuordá dieđus olu oasseváldiid. Okta ráva dahje sávaldat sus nuoraide lea.

– Mun doivvošin, ahte dát min sámevuohta ja giella seillošedje.

Verddebeaivvit ordnejuvvojit Eanodaga Heahtás fas dán vahkkoloahpa 30.8.-2.9.

Lea juo ovccát geardi, go dáhpáhus čohkke báikki olbmuid ja luopmoássiid oktii. Verddebeivviin beassá earret eará oahpásmuvvat Eanodaga gieldda doaimmaide, návddašit márkaniin ja musihkas.

Verddebeaivvit álget odne duorastaga filbmačájáhusain. Duottar-Sámi luondduguovddážis čájehuvvo dbm 18 dokumeantafilbma mas muitaluvvo mo elrávdnji bođii Lappii ja Sápmái.

Meängielat reggae čuodjá

Albma láhkai Verddebeaivvit vulget johtui bearjadaga. Eanodaga gielddadálus ordnejuvvo dilálašvuohta, mas ságastallojuvvo luoddubuktagiid dilis ja lagašbiepmu vejolašvuođain Duottar-Sámis.

Beaivvi áigge lea vejolaš fitnat hervemin Ounasmajat ja Aspa šiljuid gáhttaivnniiguin. Eahkes nuorat besset discoi ja veháš boarrasut olbmot besset guldalit meängielat reggae, man The Meänland joavku čuojaha.

Girjerájusdoaibma maid oidnosis

Lávvordaga ordnejuvvojit márkanat Heahtá skuvlaguovddážis. Dán jagáš Verddebeivviin maiddái girjerádjodoaibma lea oidnosis. Girjerádjosis lea vejolaš oažžut girjecavgilemiid ja beaivvi áigge lea vejolaš oaidnit maiddái dokumeantta, mii muitala girjebussevuoddji Oula Kotakorvas.

Eanodaga gielddaráđđehus fas doallá almmolaš čoahkkima olgun Heahtá skuvlaguovddáža šiljus. Seammás čielgá maid dat, geat leat dán jagáš Enontekijä-bálkášumi vuoitit. Márkanšiljus lea vejolaš geahččalit njoarosteami, geahčadit boares mopedaid ja oahpásmuvvat maiddái ambulánsii.

Eahkesbeaivve ordnejuvvo konsearta, mas loaiddasteaddjin leat Reetta Kumpulainen, Reijo Kumpulainen, nuoraid bándiriekkis ja OUTI. Eahkes beassá vel dánsut Verddedánssain.

Verddebeaivvit nohket sotnabeaivve Verddemeassui Eanodaga Heahtá girkus diibmu 14. Meassu maŋŋá 50 jagi dassái rihppaskuvlla vázzán olbmot deaivvadit searvegoddedálus.

Verddebeivviid dárkilut prográmma gávdno dáppe.

Jeännõʹǩǩe da Uʹccjoʹǩǩe vuäitt pueʹtted eʹpet jiijj pååʹles valdia ođđ budjett diõtt

Pååʹles vuäǯǯ jeänab resuurs väʹrddjummša da pååʹlestuåim Pâʹjj-Lappi da Ǩiõttmäädd vuuʹdin staaneed pueʹrab ko ââʹn, särrni siisǩminiʹstter Kai Mykkänen jåhtta budjett pirr. Mykkänen mieʹldd 3,3 miljon eeuʹr lââzztõs miârkkšââvv lååimeʹt pååʹlesveeʹrj obb Lääʹddjânnma.

Siisǩministeria mušttli, što Lääʹddjânnam halltõs lij mieʹrrääm lââʹzzted še 3,3 miljon euʹrred pååʹles tuåimid jeärben nåkkam vuuʹdin koʹst lie occanj oummu da väʹǯǯlõs kääzzkõstääʹss.

Jeännõõǥǥâst vueʹrddet jiijj pååʹles valdia ođđ budjeett diõtt. Jeännõõǥǥ kåʹddjååʹđteei Jari Rantapelkonen rämmaš jååutjõž ođđsest, koon mieʹldd siisǩministeria lij vaʹrrjam poostaipaaiʹǩi pååʹlsa lââʹzz mieʹrrtieʹǧǧ.

Jeännõõǥǥ kåʹddjååʹđteei Jari Rantapelkonen mušttal, što tät mieʹrrõs vuäitt miârkkšõõvvâd tõn, što Jeännõʹǩǩe vuäǯǯad eʹpet jiijjâs pååʹles, mii looppteš ouddâl šeäʹšttemtuåimi diõtt.

Dihtosis -haʹŋǩǩõs lââʹzzan nuõri teâđ säʹmmlai pirr

Mättʼtõs- da kulttuurministeria lij miõttâm Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõõzz da Nuorten Akatemia Dihtosis-haʹŋǩǩõʹsse teäggtõõzz.

Haʹŋǩǩõõzzin tuejjeet sääʹmkulttuur škooulin tobddsen, ko Lääʹddjânnam škooulin säʹmmlai pirr mättʼtet čuuʹt occanj da määŋg vuâra mättǩiiʹrjin teâtt lij occanj da vuämmnam.

Täʹbbe juʹn pâʹjjel 70 % sääʹmnuõrin da päärnain jeälste säʹmmlai dommvuuʹd oolǥpeäʹlnn, koʹst sij vuäiʹtte teâđ vääʹnnvuõđ diõtt jouddâd čårstum da ǩeeuʹsuum. Aktiivlaž sääʹmnuõr jouʹdde še vuâsttlõõžži vââjjsaaǥǥivuiʹm. Õhttân mäinnan tääzz lij mediast uvddum õõutpeällsaž koovv säʹmmlain.

Dihtosis -haʹŋǩǩõõzz tääʹrǩmõs äʹššen lij lââʹzzted jeänbõs nuõri teâđ säʹmmlai pirr. Haʹŋǩǩõõzz Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjliʹžžen lij vaʹlljuum kulttuurpuuʹtʼtummuž (AMK) mättʼtõõtti aanarsäʹmmlaž Minna Lehtola. Minna tuâjjan lij õhttsažtuâjast sääʹmnuõrivuiʹm noorrâd teâđ tõʹst, mâiʹd säʹmmlai pirr õõlǥče mušttled lääʹdd päärnaid da nuõrid.

Verddpeeiʹv äʹlǧǧe Jeännõõǥǥâst

Veerdpeeiʹv riâššat Jeännõõǥǥ Hettast tän neäʹttel-looppâst. Lij juʹn ååucad ǩerdd, ko šõddmõš noorââtt siid oummid õʹhtte. Veerdpeeiʹvin peäss tobddõõttâd Jeännõõǥǥ kååʹdd tuåimid, naaudšed markknin da musiikkâst.

Veerdpeeiʹv äʹlǧǧe täʹbbe nelljdpeeiʹv fiʹlmmčuäʹjtõõzzin. Tuõddâr-Sääʹm luânddkõõskõõzzâst čuäʹjtet čiâss 18 dokumeʹnttfiʹlmm, mâʹst mušttlet mäʹhtt liâđǥ puõʹđi Lappi voudda da Sääʹmme.

Jâđđa piâtnâc lij vueiʹtlvaž piâssad kuullâd meänǩiõllsaž reggae, ko meänǩiõllsaž musikkjoukk The Meänland soittad musiikk. Sueʹvet Jeännõõǥǥ kåʹdd õlmstââʹtt tän âkksaž Enontekijä-ciist vuõiʹti.

Enontekiön väärtipäivät järjestetään jo yhdeksännen kerran tulevana viikonloppuna 30.8.-2.9.

Väärtipäivät-tapahtuma kokoaa yhteen paikalliset ja mökkiläiset. Väärtipäivillä pääsee tutustumaan niin kunnan toimintaan kuin myös nauttimaan markkinoista ja musiikista.

Väärtipäivät alkavat torstai-iltana elokuvanäytöksellä. Tunturi-Lapin luontokeskuksessa Hetassa esitetään klo 18 dokumenttielokuva Lapin sähköistämisestä.

Meänkielistä reggaeta

Kunnolla Väärtipäivät pääsevät vauhtiin perjantaina. Enontekiön virastotalolla järjestetään keskustelutilaisuus lähiruuan ja luonnontuotteiden tilasta ja tulevaisuudesta Tunturi-Lapissa.

Päivän aikana on mahdollista tutustua Päiväkoti Riekkoon tai käydä koristelemassa katuliiduilla Ounasmajojen ja Aspan pihat uuteen uskoon. Illalla nuoret pääsevät discoon ja vähän vanhemmat taas pääsevät kuulemaan meänkielistä reggaeta, kun The Meänland-bändi hyppää lavalle.

Kirjasto esillä laajasti

Lauantaina vuorossa ovat markkinat Hetan koulukeskuksen pihalla. Tänä vuonna Väärtipäivillä esillä on laajasti myös kirjaston toiminta. Kirjastosta saa kirjavinkkauksia ja päivän aikana on mahdollista myös nähdä dokumenttielokuva, joka kertoo kirjastoautonkuljettaja Oula Kotakorvasta.

Enontekiön kunnanhallitus pitää julkisen kokouksen ulkosalla ja julkistaa samalla vuoden Enontekijä-palkinnon saajat. Markkinatorilla on mahdollista kokeilla suopunginheittoa, ihastella vanhoja mopoja ja tutustua ambulanssiin ja sen toimintaan.

Iltapäivällä on luvassa konsertti, jossa esiintyvät paikalliset muusikot Reetta Kumpulainen, Reijo Kumpulainen, nuorten bändikerho ja OUTI.

Väärtipäivät päättyvät sunnuntaina Väärtimessuun Enontekiön kirkossa klo 14. Messun jälkeen järjestetään seurakuntakodilla 50 vuotta sitten rippikoulun käyneiden tapaaminen.

Väärtipäivien tarkempi ohjelma löytyy täältä.

Halltõs lij vääldam budjettehdtõõzzâst lokku še säʹmmlai historia da ǩiõččlâsttmõõžžid tuʹtǩǩeei tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissiotuâj.

Puõʹtti eeʹjj budjettehdtõõzzâst ehdtet komissio vuâđđummša da tuõʹjju õhttsa 1,5 miljoon euʹrred.

Lääʹddjânnam eeʹjj 2019 budjettehdtõõzzâst teâđteš jåhtta seärad 29. påʹrǧǧmannu.

Sääʹmteʹǧǧ iʹlla veâl ǩiõttʼtõõllâm ääʹšš

Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥtuõʹlljeei Tiina Sanila-Aikio gåårâtt, ko jiõčč sääʹmteʹǧǧ iʹlla veâl piâssâm saǥstõõllâd tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio pirr.

– Kuullâmpoodd lie čõõđtum da Sääʹmteʹǧǧ vuârdd õinn õʹhtteǩieʹssi rapoort kuullâmpooddi pirr, särnn Sanila-Aikio.

– Leäi gåår, što Sääʹmteʹǧǧ ij leäkku piâssâm ǩiõttʼtõõllâd veâl ääʹšš ouddâl budjeʹttsaǥstõõllmõõžžid. Teäggtõs lij kuuitâǥ ååʹnvaʹrrjum, jõs Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar tuʹmmai aalǥted tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttproseeʹss. Tõt leäi uuʹccmõs, mõõn vueiʹtim vuõiggâdvuõttministeriain tuejjeed ääʹšš vueiʹtlvažouddnem vääras, mušttal Tiina Sanila-Aikio.

Sääʹmteeʹǧǧest lij puõʹtti tiuddsååbbar 14. čõhččmannu Aanrest.

Peiʹvvuum čiâss 11:53: Ođđâz lij peiʹvvuum Tiina Sanila-Aikio kommeentti vuâđald.

Anarâškielâ seervi já Sämimáttááttâskuávdáá ornim anarâšehideh älgih oppeet. Vuosmuš eehid lii jo vuossargâ čohčâmáánu 3 peeivi Anarist. Talle lii kuobâreehid, mon uárnee Kirsi Ukkonen.

Anarâšehideh láá toimâm jo iivijd. Sämimáttááttâskuávdáš lii ornim saje já máksám laiđiisteijei päälhi já mätkikoloid, jos jođetteijee lii taid halidâm. Anarâškielâservi lii faallâm heerskuid. Taan ive lii Petra Kuuva lopedâm älgiđ ehidij vuávájeijen. Vuávájeijee pargon lii vuáváđ ehidijd jođetteijeid já orniđ saje já meid tieđettiđ Säämimáttááttâskuávdážân ehidij orniimist. Ehidij uárnejeijeeh jieijah talle huolâtteh ehidij joođoost.

Ehideh láá suullân muáddlov ivveest. Ehideh iä máávsi uásálisteid maiden,peic jos kárttá uástiđ amnâs, maid ehidist puđâldeh, jis lii omt. taggaar tuoijumeehid.

Anarâšehidij ulmen lii sárnuđ já kuullâđ anarâškielâ

Anarâšehideh ožžuu aalgâs, ko poođij tárbu kuullâđ kielâ meid škoovlâ já kielâpiervâ ulguubeln. Ehidij kielâ lii ain anarâškielâ. Ehidijd puáhtá puáttiđ veik ij nuuvt tievâsnis kielâ sárnuuččiigin. Puáhtá puáttiđ tuš kuldâliđ.

Facebook Anarâškielâ orroomvisteest lii tääl joođoos koijâdâllâm, magarijd ehidijd lii perustume. Meid Kuuva Peetran puáhtá njuolgist iävtuttiđ.

Anarâšeehid 2015.

Professor Veli-Pekka Lehtola ja biologa Matti Mela muitaleigga gaskavahku Siiddas Áigi lea buoremus oahpaheaddji -seminára oktavuođas, makkár čájáhusa soai leaba plánen Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáš Siidii ođđa bissovaš čájáhussan. Lehtola lea čállán giehtačállosa sámekultuvrras ja Mela fas Sámi luonddus.

Veli-Pekka Lehtola mielas stuorimus ođastus dálá vuođđočájáhusa ektui lea dat muitalus, man čájáhus buktá ovdan. Boahtte áiggis Siidda vuođđočájáhusas juohke diŋgga ja gova duohken leage muitalus.

Ođđa čájáhusas lea dárkkuhus gieđahallat dan, mo maŋimuš sohkabuolvvaid vásáhusat ja muitalusat leat seammaláganat ja makkár earut dain leat. Lehtola oaivvilda, ahte vaikko vásáhusat leat hui earáláganat, de seamma árbevierut ja árbevirolaš jurddašeapmi čatná daid oktii.

– Vuolggasadjin lea dakkár jurdda, ahte mo vássán áiggit ellet mis dán áigge olbmuin, ahte mii lea mearkkašahtti dan nu gohčoduvvon árbevierus ja historjjás mii mis lea, ja mo dat oidno olbmuid eallimis.

Kultuvrra ja luonddu eai áiggo šat sirret

Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáš Siidda ođđa vuođđočájáhusas áigot ovttastahttit kultuvrra ja luonddu oktan ollisvuohtan. Dálá čájáhusas dat leat čielgasit sirrejuvvon.

Luonddu oasi giehtačálli, suodjalanbiologa Matti Mela muitala, ahte ulbmilin lea ovdanbuktit luonddus ealli olbmuid hui lahka dan luonddu, iige sierra sajis.

– Muhtin govain lea kultuvra, ovdamearkka dihte guollebivdit, bohccot ja boazodoallu, ja dasa lassin kulturbealli sáhttá dán gova ovdii hukset iežas, dasa laktáseaddji kulturášši. Dat čavga ráddjen guovtti čájáhussii jávká dahje geahppána, dadjá Mela.

Son lohpida, ahte ođasmuvvi čájáhusa govat leat maid olu buoret go boares čájáhusas. Sivvan lea dieđus dat, ahte teknihkka ja govaid gieđahallanprográmmat leat 20 jagi áigge ovdánan. Stuorra govain áigot dál maid mánotbajiid lassin čájehit muhtin suodjalanguovllu, meahcceguovllu dahje guovloollisvuođa, dego Anárjávri.

– Daidda dasto vel ovttastahtto muhtin guovddáštemá, dego Geavu ávžái ovdamearkka dihte báktevuođu ovdáneami ja nu ovddosguvlui, čilge Matti Mela.

Giehtačálus lea gárvvis, loahpalaš hápmi ii leat vel dieđus

Dálá vuođđočájáhus lea bisson seamma láganin dan rájes, go Sámemusea Siida rahppojuvvui jagis 1998. Vuođđočájáhus ođasmahttojuvvo Siidda viiddidanfidnu oktavuođas. Ođđa vuođđočájáhus rahppojuvvo jagis 2022.

Dán muttus ii leat vel diehtu, makkár ođđa čájáhus lea olggosoaidnit loahpaloahpas.

– Mun jáhkán mii viggat seailluhit dan, mii lea lihkostuvvan dan dálá čájáhusas, muhto mii beaivádit dan ođđa áigái, dadjá Sámemusea Siidda čájáhusamanueansa Áile Aikio.

Čájáhusa giehtačállosa ođasmahttin šattai vejolažžan, go Suoma akademiija mieđihii ruhtadeami Siidda, Lappi universitehta ja Giellagas-instituhta guovtti jahkásaš njunušfidnui, Sosiálalaččat ja kultuvrralaččat suvdilis musea. Fidnu ulbmilin leamaš ođđa giehtačállosa buvttadeami lassin hábmet museai ođđa čájáhuspolitihka.

Stáhtaministera stáhtačálli Paula Lehtomäki dadjá, ahte mearreruđain ráđđehus lea ráhkkaneamen dasa, jus soabadallanproseassa ovdána stáhta ja sápmelaččaid gaskkas. Soabadallanproseassa várás lea várrejuvvon guovtti jagi mearreruhta.

– Mearreruđa vuođuštusaide lea ulbmil čállit, ahte mearreruđa sáhttá geavahit álgoálbmogiid soabadallanmáhttu nanosmahttimii ja dán prosessii gullevaš psykososiála doarjaga ordnemii.

Lehtomäki sávvá, ahte sápmelaččaiguin basttášedje soahpat das, maid dat vejolaš kommišuvdna galggašii bargat ja bargu viimmat beasašii álgit.

– Jus Sámediggi mearrida, ahte ii vuolgge mielde prosessii, dalle duohtavuohta- ja soabadallanproseassa ii šatta, dadjá Lehtomäki.

Lehtomäki árvala, ahte dán dáhpáhusasge ruđa sáhtašii geavahit eamiálbmogiid soabadallanmáhtu doarjumii.

– Lea dieđus, ahte davvin universitehtat leat ordnen fierpmádatovttasbargun soabadallanskuvlejumi, ja ulbmil lea dál oassin soabadallan- ja duohtavuođaproseassa geahččat mo, dán sáhtašii nanosmahttit veháš.

Sámediggi ii leat vealá mearridan searvágo prosessii

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio dadjá, ahte Sámediggi ii leat velá geargan ságastallat ja gieđahallat soabadallan- ja duohtavuođakomiteaášši dievasčoahkkimisttis.

Giđđat stáhtaráđđi lágidii gullamiid ja Sámediggi vuordá dál beassat oaidnit raportta gullamiid bohtosiin, dadjá Sanila-Aikio.

– Šállu, ahte Sámediggi ii leat beassan gieđahallat gullamiid bohtosiid ovdal bušeahttaságastallamiid. Ruhtadeapmi lea goittotge dasa várrejuvvon, jus Sámedikki ollesčoahkkin mearrida searvat duohtavuohta- ja soabadallanprosessii. Dat lea unnimus maid leat sáhttán vuoigatvuođaministeriijain dahkat dán muttus, dadjá Sanila-Aikio.

Sámediggi čoahkkana čuovvovaš geardde čakčamánu 14. beaivve.

Lappi universitehta lea ođasmahttán sámedutkamuša siidoávnnasoahpuid. Dat leat dál sáme- ja eamiálbmotdutkamuša siidoávnnasoahput.

– Sáme- ja eamiálbmotdutkamuša oahpuin lea oaivil deattuhit servodatoasi ja servodaga dálá dili guorahallama, muitala Lappi universitehta eamiálbmotoahpuid dutkanprofessor Rauna Kuokkanen sáme- ja eamiálbmotdutkamuša ja oahpuid ođđa mihttomeriin.

Sámegiella ja kultuvra Roavvenjárgga universitehtas leat oahpahan juo guhká. Sámedutkamuša veahkkeprofessor virggi ja sámedutkamuša siidoávnnasoahpuid Lappi universitehta lea álggahan jagis 2014.

Universitehtas badjánii árktalaš eamiálbmotdutkamuš ja dasto oahput leat ain viiddiduvvon guoskat sáme- ja eamiálbmotdutkamuša. Ná universitehta prioritehta lea sámedutkamušas ja loktet dan viiddit oktavuhtii.

Ođđa kurssat láidejit sámedutkamuššii ja oahpahit árbedieđu ja historjjá

Siidoávnnasoahpuid viidodat lea dál 25 oahppočuoggá. – Figgamuš lea ain viiddidit dan jus fal fidne oahpaheddjiid ja dutkiid, dál eai leat nu máŋga fásta virggi, muitala Rauna Kuokkanen.

Dán čavčča ođđa kurssat leat láidehus sámi- ja eamiálbmotdutkamuššii, mas Rauna Kuokkanen oahpaha, Sámi historjá, das oahpaha Veli-Pekka Lehtola. Klemetti Näkkäläjärvi oahpaha Sámi árbevirolaš ealáhusa sámeservodagas ja Sanna Valkonen fas oahpaha fáttas sámeservodat ja váldegaskavuođat.

Dál hábmejit sámedutkamuša ehtalaš njuolggadusaid ovttas servošiin

– Universitehtat lea maid ceggen bargojoavkku mii hábme sámedutkamuša ehtalaš njuolggadusaid, muitala Lappi universitehta eamiálbmotoahpuid dutkanprofessor Rauna Kuokkanen, Jovnna-Jon Ánne Kirstte Rávdná.

Ehtalaš njuolggadusaid lea hábmen álggus unna bargojoavku mas leat áššedovdit Helsset, Oulu ja Roavvenjárgga universitehtain.

– Oaivil lea duođai dahkat dáinna áššiin juoidá, ii dušše ságastit, muitala Rauna Kuokkanen. Sii leat bovden áirasiid Sámedikkis, Sámi oahpahusguovddážis ja Sámemusea Siiddas hábmet njuolggadusaid ovttas dutkanehtalaš doaibmagottiin. – Galgá atnit fuola das ahte vástida daidda dárbbuide mat sámeservošis leat. Oktasaš dutkanmateriála seailluhanbáikki maid gártat smiehttat, árvala Rauna Kuokkanen.

Girdinmášen seaivui jeaggái Roavvenjárggas

Unna girdinmašin gárttai seaivut jeaggái Roavvenjárggas gaskavahko eahketbeallai. Polesa dieđáhusa mielde girdis ledje guokte olbmo. Soai eaba lápmašuvvan.

Maiddái girdinmášen seaillui čavddisin. Girdinmášen lea nu daddjon ponttonemállet, mainna sáhttá seivvodit čázis. Polesa oažžun dieđu mielde mášiidnii lei boahtán teknihkalaš vihki. Seaivunbáiki lea Sotoaapa Roavvenjárgga gávpoga olggobealde.

Gádjunlágádus ja poles fitne seaivunbáikkis. Dát lei juo nubbi unna girdinmášiidnii geavvan bárti guovtte mánu siste Roavvenjárggas.

Burdnomohkis oahpásnuvvet boares sámegili historjái

Burdnomohkis lágiduvvo huksenárbbi ja duovdaga dikšuma rávvenbeaivi lávvardaga 1. čakčamánu diibmu 13-16. Beaivvi áigge oahpásnuvvet Burdnomohki gili historjái sihke huksenárbái ja duovdaga dikšumii.

Burdnomohkki lea boares sámegilli, mii duššaduvvui ollásit Sámi soađis. Gili boarráseamos visttit leat huksejuvvon ođđasit. Burdnomohki gilis leat olu kulturárbeárvvut. Burdnomohkki lea riikkaviidosaččat mearkkašahtti huksejuvvon kulturbiras (RKY), sámeguovllu árbeduovdda ja báikkálaččat divrras árbebiotohpa.

Burdnomohkis galledit šiljus, man divodanbarggut álggahuvvojedje diibmá. Eaiggádat muitalit báikki historjá ja divodeami hástalusaid ja maid somás áššiid birra. Galledeamis mielde lea maiddái restaurerenmeašttir Seppo Pulska, guhte muitala divodanbarggu iešguđet muttu, vigi ja daid čovdosiid birra. Das bohtet ovdan hirsahuksema dábáleamos váttisvuođat.

Maiddái galledeapmi iežas báikkis Burdnomohki gilis lea vejolaš. Jos háliidat áššedovdi veahki vistti ordnemii iežat birrasis, de sáhttá várret áiggi ovddalgihtii telefovnnain 040 180 1501 dahje e-poasttain paivi.magga@samimuseum.fi

Dáhpáhusa lágidit Sámemusea Siida, Vuohču Sámiid Searvi ja Lappi EJB-guovddáš.

Dán jagáš Sápmi Pride vahkoloahpas Staares

Viđát Sápmi Pride -dáhpáhus lágiduvvo dán vahkoloahpas Staares. Sápmi Pride -dáhpáhus fállá máŋggabealát prográmma olles vahkoloahppa áigge. Árbevirolaš Sápmi Pride -ráidovázzin lea ihttin lávvardaga diibmu 14 ovddosguvlui.

Máilmmiviidosáš Pride -lihkadus bealuštá seksuála- ja sohkabeallivehádagaid rivttiid. Sápmi Pride dáhpáhusa ja ráidovázzimiid bokte sámi seksuálavehádagat háliidit čájehit, ahte queerolbmot leat dáppe ja sis galget leat seammalágan rievttit go earáinge.

Sápmi Pride lágiduvvui diibmá Anáris Ijahis Idja -festivála oktavuođas. Dalle ráidovázzimii oassálaste badjel 150 olbmo.

Deanu kulturskuvla teáhteroahppit nektet Sajosa lávddi alde bearjadaga

Sámi mánáidkulturguovddáš Mánnu ja Deanu kulturskuvla leat sámi mánáid kultursuorggi doaimmat, mat leat huksen ovttasbarggu mánáid ja nuoraid teáhtervásáhusaid ollašuhtimii.

Ollislaččat lea vásáhus nuorra neavttariidda boahtit Anárii Sajosa lávddi ala neaktit, muhto maiddai gehččiin, geat leat seamma ahkejovkui gullevaččat. Vásáhus boahtá lagabui gehččiid ja teáhter addá eambbo go dat čađahuvvo mánáid eatnigillii ja alladási bagadallama vuođul.

Bagadallin mánáid kulturskuvlla teahtersuorggis doaibmá Ebba Lovise Joks. Teáhter-čájálmasa namma lea Vuoi Panama Vuoi, ja dat lea hápmejuvvon Janoscha muitalusa vuođul ja dan lea sámegillii jorgalan Sverre Porsanger. Musihka komponisttan lea Marianne Halmrast.

Suotnjarat leat Deanu kulturskuvlla gaskadási sámegielat teáhteroahppit. Teáhterohppiin lei digaštallan, geat galget neaktit Guovžža ja Tigera. Danin lea mearriduvvon, ahte buohkat nektet vurrolagaid váldorollaid.

Maidson olbmot oaivvildit ealgabivddus, sámeguovllu eanageavaheamis dahje vaikko sámi skuvladilis? Maiddái boazodoallu ja sámiid vuoigatvuođat soitet oalle beroštahtti fáttát, main livčče miellagiddevaš gullat olbmuid ságastallamin seamma beavdeguoras.

Ovdamearkan dákkár fáttáid birra ságastallá ovttas studiogussiinguin doaimmaheaddji Ásllat Paltto Ásllaga Á-studio -ságastallanprográmmas.

– Boahtte vuossárgga Ásllaga Á-studios fáddán lea sámi museadoaibma ja dat makkár mearkkašupmi midjiide sápmelaččaide lea Sámemusea ja luondduguovddáš Siiddas, muitala Paltto vuosttas sáddaga sisdoalus.

Čakčamánus Ásllaga Á-studio suoskkada maiddái Jiekŋameara ruovdemáđijai gullevaš plánaid ja báikkálaš olbmuid jurdagiid das, gos máđija ii aŋkke sáhtášii johtit.

Ásllaga Á-studio sáddejuvvo vuossárggaid diibmu 14.30 – 16.00 Yle Sámi –kanálas.

Oulu universitehta Giellagas-instituhta magisttarstudeanta Aletta Lakkala gažada loahppabarggustis sápmelaččain, makkár vásáhus sis lea sámegielat radiosáddagiin, maid sii vurdet Yle Sámi fállat radios ja vástiditgo dálá fálaldagat guldaleaddjiid vuordámušaid, dárbbuid ja sávaldagaid. Dasa lassin son figgá čielggadit, geat oppalohkái dán áigge guldalit Yle Sámi radiosáddagiid.

Lakkala lea beroštuvvan dutkat sámi radioguldaleami dálá dili, daningo lea ieš sihke studeren journalismma ja bargan sámi journalistan logemat jagi. Neahttaságaid lohkkiid ja TV-geahččiid mearis lea gal jeavddalaččat fidnemis diehtu, muhto radioguldaleaddjiid meari mihtideapmái eai leat anus fásta mihttárat.

– Lean sihke Yle Sámi doaimmaheaddjin, sisdoallovástideaddjin ja vástideaddji buvttadeaddjin máŋgii smiehttan, mo doaimmahus sáhtášii buot buoremusat bálvalit dan dehálamos publihka, sámeálbmoga, muhto vástádusat eai leat eambbo váldimis.

Aletta Lakkala lea leamašan maŋimuš guokte jagi oahppoluomus Yle Sámi vástideaddji buvttadeaddji virggis. Son máhccá bargui čakčamánu álggus.

"Radio lea buoremus njálmmálas giela doalahan- ja ealáskahttinlávdi"

Ovddemusat Aletta Lakkala lea beroštuvvan dutkat radio sajádaga sámeservodagas iežas eatnigiela, sámegiela dihte. Son lohká iežas lean álo giellaberošteaddji ja lea dan dihte lohkan sámegiela váldoávnnasin Oulu universitehta Giellagas-instituhtas.

– Sámegielaid dilli lea rašši miehtá Sámi.

Lakkala čujuha Suoma riikka garra assimilerenpolitihkkii, man dihte sámegiella ii leat sirdásan eatnigiellan máŋgga su buolvva sápmelažžii. Skuvlaoahpahusa bokte eambosat leat goit váldigoahtán gielaset ruovttoluotta.

Skuvlaoahpahus ii goittot Lakkala mielas bastte gáhttet Sámi rikkis njálmmálaš árbbi. Dasa eai bastte maiddái čállojuvvon sámegielat neahttaođđasat, preassa iige TV-fálaldatge dan vátnivuođa dihte.

– Radio lea mu mielas dat dehálamos, beaktilamos ja buoremus giela doalahan- ja ealáskahttinlávdi. Radio bokte mis lea vejolašvuohta juohkit, doalahit ja ovddidit min njálmmálaš giellaárbbi ja suopmanriggodaga. Dan dihte mun oainnán radio ain dán beaivve hui dehálažžan.

Gažadeapmi gávdno njealji gillii neahtas

Buohkaide rabas neahttagažadeapmi lea dál deavdinláhkái. Skovvi gávdno njealji gillii: davvisámegillii, anárašgillii, nuortalašgillii ja suomagilliii.

– Dan ožžot deavdit buohkat, geat leat deavdán 15 jagi ja leat sápmelaččat.

Vaikko skovvi lea vuosttažettiin gávdnomis neahtas, áigu Lakkala goit printet daid vai maid dat olbmot, geat eai geavat neahta, sáhtášedje vástidit. Son sávvá maid nuorat buolvva veahkehit vuorrasut buolvva gažadeapmái vástideames.

Lakkala áigu čakčamánu áigge bargat dutkamuša gárvvisin ja lohpida, ahte čavčča áigge dat boahtá maiddái lohkanláhkái.

Saaʹmi ouddooumažvaalpeeiʹv pieʹsse naaudšed fiinn peivvõõǥǥâst da tõt kuâsttai še vaalpääiʹǩin.

Keväjääuʹr vaalpäikka, Tero da Terhi Harju põʹrtte pueʹtte jiõnsteei aivv rääid veâra. Jiõnstummuž õhttvuõđâst lij še hääʹsǩ vueiʹnned tobddâz oummu kuʹǩǩ ääiʹj mâŋŋa.

Âʹvvlest jälsteei Teemu Titola jieʹli vuõssmõs vuâra jiõnsteʹmmen saaʹmi ouddooumažvaalin.

– Kâʹl leäi sami hääʹsǩ jieʹlled, tääiʹben lij šiõǥǥ toobdâlm da jiânnai oummu. Seämmast vueinim jiânnai tobddâz oummuiʹvuiʹm, ǩeäid jiõm leäkku lååiʹmet iiʹjjin vueinam. Leäi vuõssmõs ǩeʹrdd muʹnne, ko jiõnstim, ouddâl leäma jälstam ålggpäiʹǩǩkooʹddin, mušttal Titola.

Võboršeeʹǩ valljummuš ij leämmaž vaiggâd tõn mâŋŋa, ko leäi piâzzam tobdstõõttâd ouddooumažvõboršiiʹǩǩi juʹrddjid.

– Muädd neäʹttel smiõʹttem, ǩeän jiõnsteʹčim da kõõʹjjim rooddlain täi ââʹšši pirr, ko jiõm jiõčč nuʹt puârast teâttam. Leâša teʹl, ko pueʹtte täk vaalvideo, nuʹt tõin pueʹtte võboršiiʹǩǩi juuʹrd ouʹdde nuʹt leäi hiâlbb tuʹmmjed, mušttal Titola.

Saaʹmi ouddooumažvaaʹlin vueiʹtte jiõnsted puk Aanar kååʹddest jälsteei oummu, håʹt ij jäälsteʹči sääʹmvuuʹdest. Titola jordd, što saaʹmi ouddooumaž lij sami vääžnai äʹšš õinn säʹmmlai jieʹllmest.

– Suʹst kâʹl feʹrttai viikkâd ooudâs mij säʹmmlai aaʹššid. Saaʹmi ouddooumaž kuâsttai mediain, ij pâi tääiʹben Aanar vuuʹdest leâša še pirr Lääʹddjânnam. Aaiǥam kâʹl jiânnai seuʹrrjed ouddoummu tuâj vaʹlljummuž mâŋŋa, smeâtt Titola.

Keväjäuʹrra haaʹleet õinn jiijj norrõõttâmpäiʹǩǩ – "Tuâivam, što ouddooumaž ij vääjldââttči Keväjääuʹr da Njeäʹllem vuuʹdi aaʹzzjid"

Õhtt äʹšš mij Keväjääuʹr jiõnstempääiʹǩest saǥstõõʹtti jiânnai jiõnsteejid, leäi Keväjääuʹr norrõõttâmpäiʹǩǩ. Siid oummu lie juʹn kuʹǩǩ niõǥääm jiijj norrõõttâmpääiʹǩest da tõt kuâsttai še täin vaalin.

Vaalpäiʹǩǩen lie juõʹǩǩ vaaleeʹjj leämmaž privaatt oummui põõrt, ko Keväjääuʹr siidâst iʹlla jeeʹres päiʹǩǩ, koozz norrõõttâd da riâššâd ouddmiârkkân vaalid.

Keväjäuʹrra jeäskka seʹrddam Anna Lumikivi tuâivv, što puõʹtti ouddooumaž ij vääjldââttči nuuʹbb siid nuõrttsäʹmmlaid da vääldči lokku säʹmmlai huõlid.

– Puk võboršeeʹǩ lie Čeʹvetjääuʹr vuuʹdest, nuʹt mon tuâivam što sij jie ouddoummžen vääjldââttči miʹjjid, ǩeäk jälstep tääiʹben Njeällem da Keväjääuʹr vuuʹdest. Muʹnne lij vääžnai, što ǩiõl da kulttuur sââʹjj puʹhtted ouʹdde da teâđlõs jos lij nåkkam haʹŋǩǩõõz mõõk vaaikte mij jeällma. Ouddmiârkkân muʹst lij huõll tõn Jiõŋŋmiâr ruʹvddčuõkku pirr, smeâtt Lumikivi.

Nuʹbb Keväjääuʹrest jälsteei nuõrttsäʹmmlaž Erja Wiltse leäi še vuõssmõs vuâra jiõnsteʹmmen saaʹmi ouddoummust. Son še âânn huõl maddu õhttõõvvi kõõččmõõžžin, mâʹte mäddkåʹddkäävâst.

– Mäddkåʹddkääv lij jõnn äʹšš, da ouddmiârkkân Jiõŋŋmiâr ruʹvddčuâkksest leʹčči šiõǥǥ leeʹd õhttsaž jiõnn, što mâiʹd mij säʹmmla juʹrddep tõn pirr. Lij tuõʹđi vääžnai što meeʹst lij õinn oudooumaž. Mij leäʹp kuuitâǥ õinn tårmmjum minoritett, nuʹt ouddooumaž vuäitt mainsted mij pieʹlest, särnn Wiltse.

Sääʹmvuuʹd ålggbeäʹlnn riʹjtte še jiõnsteei – Jieʹllemvueʹjj da sääʹmǩiõll tääʹrǩes ääʹšš seeilted

Keväjääuʹr jiõnstempäiʹǩǩ lij õõutâst Čeʹvetjääuʹr jiõnstempaaiʹǩin õhtt peäglummuž jiõnstempäiʹǩǩ. Pâʹsspeeiʹv ääiʹj nuʹt puärrsab nuõrttsäʹmmla pirr kååʹdd noorrâtʹte vaʹlljeet ođđ ouddoummu.

Henna Lehtola vuejsti ǩidd Aanrest Keväjäuʹrra jiõnsted.

– Ij leämmaž kâʹl vaiggâd vaʹlljeed, leäm ǩiõččam vaalvideoid da tõi mieʹldd leäi hiâlbb kaunnâd oummu, ǩeän mon jiõnstam, mušttli Henna Lehtola Keväjääuʹrest jiõnstummuž mâŋŋa.

Jiõnsteejen kuuitâǥ son jordd, što ouddooumaž ij vaaikât nuʹt jiânnai suu jeällma, leâša kuuitâǥ âânn saaʹmi ouddoummu tuâjain jiânnai miârkktõõzz.

–Mon jiõčč jälstam ålggbeäʹlnn sääʹmvuuʹd, nuʹt muʹnne täk ääʹšš jie nuʹt jiânnai kuõsk, leâša aainâs lij vääžnai što nuõrttsäʹmmlain lij ooumaž, ǩii ooudâst nuõrttsäʹmmlai aaʹššin. Ouddooumaž vuäittči viikkâd ooudâs tõn, što nuõrttsääʹmǩiõl vuäitt mättʼtõõllâd ålggbeäʹlnn sääʹmvuuʹd, smeâtt Lehtola.

Seämmanallšem juuʹrd leʹjje še âʹvvelneǩ Teemu Titolast. Suu miõlâst sääʹmǩiõll lij sami vääžnai viikkâd ooudâs.

– Jeäʹrben nuõrttsäʹmmlai jieʹllemvueʹjj feʹrttai leeʹd vueiʹtlva da jeäʹrben ǩiõl jeälltummša feʹrttai piijjâd resuursid. Täk kueiʹt ääʹšš mon tuâivam, što son veekk ooudâs, juätkk Titola.

Vaalpuåđõs jeäskka vuõssâârǥ jeäʹǩǩääpeeiʹv

Kuʹǩes vaalpeeiʹv mâŋŋa vaal-luʹvddkååʹdd saaǥǥtuõʹlljeei Hanna-Maaria Kiprianoff da väärrsaaǥǥtuõʹlljeei Raimo Gauriloff mušttle tâʹlles jiõnstummuž mâŋŋa, što täi vaali jiõnstemprosentt lij 47 %.

Saaʹmi ouddooumažvaali vaal-luʹvddkåʹdd norrââtt veâl såbbraśtted täʹbbe vuõssaarǥ da nâânad jiõnstummuž puåđõõzz.Vaal-luʹvddkåʹdd âânn såbbres Âʹvvlest, Hotelli Ivalost čiâss 12.

Yle Sääʹm mušttal vaalpuåđõõzzin internettseeiʹdin tâʹlles, ko vaal-luʹvddkåʹdd lij ouddam veeʹrjlaž tuʹmmstõõǥǥ.

Anára skuvlla máŋggadoaimmadálu skuvlla ja beaiveruoktu Urbbi geažis lea loahppageasis beaškkehan ventiila ja čáhci lea golgan feaskárii ja skuvlla boradansálii ja dan čađa maiddái nuppi ráhpa feaskárii.

Anára gieldda giddodathoavda Erkka Tervo muitala, ahte skuvlla gievkkana sáhttá geavahit, muhto borramuša šaddet doalvut skuvlla beallái. Divodanbargguid dihtii leat sámegielat beaiveruoktu Urbbi lanjaide šaddan hukset gaskaseainni amas huksenduolvvat leavvat dohko. Feaskáriin šaddet rahpat seinniid ja láhtiid ja goikadit daid. Tervo ii dieđe vuos man guhká goikadeapmi bistá.

– Dássážii ii leat vel leamašan dárbu sirdit beaiveruovttu doaimmaid eret dálus, son lohká.

Avvila skuvlla boares ásodatbeali šaddet burgit

Avvila skuvlla boares ásodatgiddodaga šaddet burgit, go boares viesu ii gánnet šat čáhcevahága maŋŋá divvut. Dállu lea gurrejuvvon, eaige doppe leat šat makkárge doaimmat. Gielda lea mearridan dohkkehit dáhkádusa buhtadusa ja vuordá dál Ealáhus-, johtolat- ja birasguovddážis burginlobi. Burginbarggut dahkkojuvvojit boahtte geasi luomu áigge, muitala Erkka Tervo.

– Burgima ii leat jierpmálaš dahkat dalle go mánát leat skuvllas, lohká son.

Tervo muitala, ahte boares ásodatviesu burgimis fertejit dutkat vuos makkár bázahusat leat vuordimis, nugo asbesta- ja eará sullasaš bázahusat.

Anára máŋggadoaimmadálu sisáibmu guorahallama vuolde

Beaiveruovttuin leat čuvvon maid vejolaš sisáimmu dagahan váttuid. Muhtin váttut, mat sáhttet boahtit sisáimmus, leat raporterejuvvon, muitala Tervo. Gieldda sisáibmobargojoavku lea guorahallan ášši.

– Sisáibmobargojoavku lea moddii fitnan oahpásmuvvamen Anára beaivedivššu sisáibmodillái, muhto ii leat dássážii gávnnáhan maidige, mii dagahivččii sisáibmováttuid, lohká Tervo.

Anára beaiveruovttuin eai leat maŋimuš áiggiid dahkkon sisáibmomihtideamit eaige sisáibmomihtideamit muital vealttakeahttá sisáimmu dili ollislaččat, muitala Anára gieldda birasossodaga hoavda Minna Saramo.

– Sisáibmomihtideamis oidno guohpa, muhto eai ovdamearkka dihtii dakkár ávdnasat, mat luovvanit huksenmateriálain, čilge Saramo.

Sisáibmobargojoavku čoahkkana moatti vahku geažes giehtadallat Anára beaiveruovttuid sisáibmodili. Bargojovkui gullet bargiid, bargosuodjalusa, dearvvasvuođa suorggi ja giddodaga oamasteaddji, Anára gieldda ovddasteaddjit

Sámediggelága gieđahallan maŋŋona

Sámedikki stivra lea mearridan sirdit Sámedikki dán jagi goalmmát dievasčoahkkima maŋŋelabbui, daningo Sámedikki čoahkkimii gieđahallamii boahtti ráđđehusa evttohushámus sámediggelága nuppástuhttimis ii leat vel loahpalaš hámis.

Sámedikki dievasčoahkkin dollojuvvo čakčamánu 24. beaivve diibmu 10 rájes Anáris. Čoahkkin galggai vuos leat beannot vahku árat, 14.9.2018.

Stáhtaráđđi fas galggai gieđahallat sámediggelága evttohushápmosa 17.9.2018. Dat ii goit bastte dan dahkat ovdal go Sámediggi lea dohkkehan láhkahápmosa. Vel ii leat sihkkar, oažžugo stáhtaráđđi lobi sirdit lága gieđahallanáiggi. Jos lohpi mieđihuvvo ja Sámediggi dohkkeha láhkaevttohusa, de gieđahallá stáhtaráđđi evttohushápmosa sámediggelágas 27.9.2018.

Anáris lágiduvvo miellačájáhus Sámi luonddu bealis ja sisabahkkemiid vuostá

Anára Njoammilguoikkas lágiduvvo gaskavahku miellačájáhus Jiekŋameara ruovdemáđija ja industriijalaš eanageavaheami vuostá sihke Sámi luonddu ja boazodoalu bealis.

Boahttevuođa bealis -nammasaš miellačájáhusa lágida Suoma Sámi Nuorat -searvi ja báikki alde leat ovddasteaddjin maiddái guovllu bálgosiin, Sámedikkis, Sámiráđis, Suohpanterror-joavkkus, Greenpeace-searvvis ja eamiálbmotaktivisttat Kanadas ja Aotearoas dahjege Ođđa-Selánddas.

Miellačájáhus lágiduvvo Juvdujoga Njoammilguoikka goađi luhtte gaskavahku diibmu 17-19.

UArctic Congress 2018 -dáhpáhus álgá otne Oulu gávpogis

Dán jagáš UArctic konferánssas guorahallet, makkár lea suvdilis ovdáneapmi árktalaš guovllus, mo dálkkádatrievdan ja olbmo doaimmat váikkuhit birrasii ja mo universitehtat sáhttet veahkehit buoridit eallindili davvin.

Konferánssa rahpandilálašvuohta dollojuvvo ihttin maŋŋebárgga Oulu universitehta Saalasti-sáles. Rahpandilálašvuođa lágideaba Árktalaš universitehta ráđi ságadoalli Liisa Holmberg ja Taina Pihlajaniemi Oulu universitehtas. Sáhkavuoruid dollet stáhtaministtar Juha Sipilä, Monaco prinsa Albert II ja Aleksi Härkönen Árktalaš ráđis.

Oulu ja Helssega universitehtaid lágidan viđa beaivásaš konferánssa njeallje vuosttas beaivve leat Oulus ja maŋimuš beaivi Helssegis.

Njealjejuvllat lihkohisvuohta Muonás

Muonás Oarje-Lappis geavai lávvardat ja sotnabeaivve gaskasaš ija njealjejuvllat lihkohisvuohta, mas okta olmmoš jámii. Lihkohisvuođas eai lean fárus eará olbmot. Boles navdá áššis gárrenvuodjima, johtolatdorvvolašvuođa dorvvuhuhttima ja čielggada jápminsiva.

Lobihis ealgabivdi báhcán gitta Suovvaguoikkas

Suovvaguoikkas Nuorta-Lappis lea báhcán almmái gitta lobihis ealgabivddus. Máttasuopmelaš albmás eai lean mangelágan lobit bissui iige ealgabivdui. Meahcástanfávttat deive lahkosis nuppi máttasuopmelaš albmá, guhte doaimmai bivdohoavdan.

Boles navdá albmá guoktá bissorihkkosis, nuppi albmá golmma meahcástanrihkkosis sihke lobihis bivddus ja bivdohoavdan doaibman albmá navdet vel meahcástanrihkkosis.

Bolesa, rádjegohcinlágádusa ja Meahciráđđehusa meahccefávttaid patrullat gohce meahcásteami Nuorta-Lappis mannan vahkuloahpa áigge.

Vuonnamárkaniin eanet gávttehasat go ovdal

Lávvardaga Vuotnabađas lágiduvvon Vuonnamárkaniin gallededje 3 655 olbmo. Sis birrasiid 500 ledje coggan gávtti. Dat lea ođđa olahus gávttehasaid mearis, muitala NRK Sápmi.

Boazodoalu álbmotlaš doarjaga ohcanáigi nohká

Otne lea maŋimuš beaivi ohcat boazodoalu álbmotlaš doarjaga. Doarjaga mákset dán jagi 28,50 euro ovtta ealli bohccos.

Doarjaga sáhttá ohcat ovttaskas olmmoš dahje biebmogoddi, nappo bearaš mii orru ovttas. Doarjaga oažžuma várás galget leat unnimustá 80 ealli bohcco. Doarjja ii máksojuvvo dain ealli bohccuin, mat mannet badjel bálgosiidda dahje daid osolaččaide mearriduvvon alimus lobálaš ealliboazologuid.

Doarjaga ohcanáigi nohká otne čakčamánu 3. beaivve ja maŋŋonan ohcamušat hilgojuvvojit. Doarjaga galgá ohcat Lappi EJB-guovddážis, ja ohcanskovvi gávdno Dálonguovlodoaimmahaga neahttasiidduin.

Saaʹmi ouddoummuvaal vaal-luʹvddkåʹdd lij lij såbbrest 3.9.2018 tueʹjjääm uvddum jiõni taʹrǩǩeemlaʹsǩǩummuž da nâânääm saaʹmi ouddoummuvaal 2017 oođeemvaal 2.9.2018 veerǥlaž puåđõõzz.

Jiõnstemvuõiggâdvuõttneeʹǩǩ vaalin leʹjje õhttseʹžže 454 ooumžed. Uvddum jiõn leʹjje 212. Jiõnstemproseʹntt leäi 46,7 %.

Taʹrǩǩeemlaʹsǩǩummuž puåđõs leäi puõʹttinallšem:

Saaʹmi ouddoummuvaali 2017 oođeemvaalin 2.9.2018 uvddum jiõni taʹrǩǩeemlaʹsǩǩummšest Keväjäuʹrr-Njeäʹllem jiõnstemvuuʹdest tuõʹtteš, što uvddum jiõn leʹjje õhttseʹžže: 103.

Jiõn juâkkõʹtte puõʹttinalla:

Nr 2 Feodoroff Veikko Armas: 72 jiõnnâd

Nr 3 Fofonoff Sergei Kp: 1 jiõnn

Nr 4 Sanila Tanja Natalia: 30 jiõnnâd

Ij ni õõut laʹǧǧstum leʹbe hiâlǥuum jiõn kuârraz, ij-ǥa ni õõut kuâras jiõn.

Saaʹmi ouddoummuvaali 2017 oođeemvaalin 2.9.2018 uvddum jiõni taʹrǩǩeemlaʹsǩǩummšest Njauddâm-Čeʹvetjäuʹrr jiõnstemvuuʹdest tuõʹtteš, što uvddum jiõn leʹjje õhttseʹžže: 109.

Jiõn juâkkõʹtte puõʹttinalla:

Nr 2 Feodoroff Veikko Armas: 52 jiõnnâd

Nr 3 Fofonoff Sergei Kp: 2 jiõn

Nr 4 Sanila Tanja Natalia: 51 jiõnnâd

4 meädda pijjum jiõn kuârraz: ij ni õõut kuâras jiõn

Jiõn õhttseʹžže uʹvddeš 212 jiõnnâd

Nr 2 Feodoroff Veikko Armas: 124 jiõnnâd

Nr 3 Fofonoff Sergei Kp: 3 jiõnnâd

Nr 4 Sanila Tanja Natalia: 81 jiõnnâd

4 meädda pijjum jiõn kuârraz: ij ni õõut kuâras jiõn.

Saaʹmi ouddooumžen poʹdde, kååʹtt älgg ko vaalpuåđõs lij vuäǯǯam lääʹjjviõǥǥ da poott 31.12.2020 vaʹlljeeš vaal vuâđald võboršeǩ Veikko Feodoroff.

Vaal-luʹvddkåʹdd teâđat, što sääʹmlääʹjj 48 §:ff 2 momeeʹntest jurddum ooumaž (Aanar kååʹddest jälsteei tiuʹddväʹlddsaž säʹmmlaž da suu pieʹllkueiʹmm) vuäǯǯ ooccâd muttõõzz vaalʹluʹvddkååʹdd tuʹmmstõʹǩǩe vaiddleeʹl Tâʹvv-Lääʹddjânnam vaaldšemvuõiggsa 30 peeiʹv ääiʹjest tõʹst, ko vaal puåđõs lij õlmstõttum, tõn vuâđald, što tuʹmmstõk čuõʒʒat suu vuõiggâdvuõđ leʹbe lij šõddâm puäst riâššmõõžžâst leʹbe lij muđoi lääʹjjvuâsttsaž.

Muttâzooccmest jääʹǩǩtet muđoi tõn, koon vaaldâšmlääʹjjââʹnnemlääʹjjest (586/1996) šiõtteet.

Miestagat ja soagit juohke sajis, iige Deatnu oba oidnoge. Báikki olbmuid dat lea váivvidan juo guhká ja máŋgga eará olbmo maiddái. Leahan dat Suoma viidosaččatge árvvusadnon duovdagat.

– Dat lea dehálaš, ahte johka oidno. Nu máŋgasat leat čállán aviissaide, ahte fertešii juoidá bargat dan ovdii. Dat lea jo jávkan dat johka, dadjá gáregasnjárgalaš eaktodáhtolaš Juha Pohjanraito.

Son lea máŋgii ieš maid smiehttan, ahte livččii dehálaš čábbudahttit Deanuleagi.

Miestagiidda fártta eaktodáhtolaš fámuiguin

Dán geasi Deatnogáttis leat njáskan miestagiid vai dát divrras kulturbiras oidnošii johttiide.

Barggut leamaš jođus dán geasi Suoma bealde moattelogi sajis miehtá Deatnogátti. Miestagiidda leat addán fártta eaktodáhtolaš fámuiguin ja EU-prošeavttain.

– EJB-guovddáža olbmot leat guorahallan ja jearran báikkálaš olbmuin, ahte gos galggašii njáskat oidnosii, muitala Meahciráđđehusa eanageavaheami áššedovdi Tuomo Kokkoniemi.

Eaktodáhtolaččat leat ovttas vuovdedoalu ámmátolbmuiguin bargan vai šaddá fiinna oainnus. Ulbmil lea, ahte boahtte áiggis báikki olbmot ieža doalašedje johgáttiid čorgadin.

Juha Pohjanraitoi dát bargu leat buktán buorre miela lassin juoga earáge.

– Dieđusge lea valástallan, oažžu vehá boaldinmuoraid ja deaivá olbmuid.

– Biibbalisge daddjo, bivastat gállos galggat don láibámet ovdii bargat. Vehá bivastuvvan gal lean. Dat lea somá, mun liikon dákkár bargui, dadjá mojunjálmmiin Juha Pohjanraito.

Geahča ášši Yle ođđasiin Yle Areenas dáppe.

– Skuvlejupmái oinniimmet dárbbu go sisabahkkemiid várra lassána, dadjá Suoma Sámi Nuorat -searvvi ságajođiheaddji Petra Laiti.

Vahkuloahpa skuvlejupmái Anáris oassálaste birrasii 15 nuora. Eanáš nuorat leat 18 - 30 jahkásaččat. Nuorat gevve čađa ovdamearkkaid suodjalandoaimmain ja vuostálastimis nugo Ellos Deatnu ja Standing Rock -lihkadusaid.

– Lean doaibman nuoraidsearvvis ja juo 13-jahkásažžan leamašan čállimin cealkámušaid, muhto dat eai oro veahkeheamen masage, dadjá Ánne-Sofe Niittyvuopio, guhte oassálasttii veahkaválddihis njuolggo doaimma NVDA-kursii (Non-Violent Direct Action).

Suoma Sámi Nuoraid, Greenpeace ja Suohpanterrora oktasaš ulbmilin lea bealuštit luonddu ja eallima eavttuid Sámeeatnamis. Searvvit hálidit seailluhit davimus vuvddiid, mat leat sápmelaš boazodoallui dehálaččat.

Dálkkádatrievdan ja industriija sisabahkkemat leat maiddái sivvan dán lágan doaimma dárbbašlašvuhtii, ákkastallet skuvlejumi ordnejeaddjit.

– Dálkkádatrievdama váikkuhusat oidnojit arktalaš guovllus jo dál, ja rievdadus lea ja boahtá leat erenoamaš alvvus ja johtil. Mii juohkit Suoma Sámi Nuoraid fuola davimus luonddu seailumis ja hálidit doaibmat ovttas dan suodjaleapmin, dadjá Greenpeace Arktisa ja Antarktisa áššedovdi Laura Meller preassadieđáhusas.

Veikko Feodoroff oaččui ovdaolbmoválggas badjel beali jienain

Oktiibuot 212 olbmo jienastedje sotnabeaivve nuortalaččaid ovdaolbmoválggas. Dat lea 46,7 proseantta jietnavuoigadahtton olbmuin.

Čeavetjávrilaš Veikko Feodoroff jienastuvvui nuortalaččaid ovdaolmmožin 124 jienain Sergei Kp Fofonoff oaččui 3 jiena ja Tanja Sanila 81 jiena. Dasa lassin 4 jiena hilgojuvvojedje.

Ovdaolbmoválgga válgalávdegoddi nannii válgabohtosa vuossárgga eahketbeaivve. Veikko Feodoroff álggaha barggus nuortalaččaid ovdaolmmožin dasto, go válgaboađus lea láhkafámolaš, nappo 30 beaivvi váidináiggi maŋŋá.

Red line -proteastaráidu Sámi luonddu beales álgá maŋŋebárgga Vuohčus

Suoma Sámi Nuorat, Greenpeace ja Suohpanterror álggahit otne maŋŋebárgga ovttas báikkálaš servošiiguin dáhpáhusráiddu man gohčodit rádjageassimin. Dáhpáhusain hálidit konkrehtalaččat geassit rájáid Sámi guovllu luonddu suodjaleami bealis.

Dáhpáhusain oasi ordnejit bálgosat dahje siiddat, oassi dáhpáhusain leat rabas ja viidát gulahallandilálašvuođat. Ruoksat lea dáid dáhpáhusaid ivdni, muitala Jenni Laiti ordnejeaddjiid bealis.

– Midjiide sápmelaččaide rukses ivdni lea dat dehálamos ivdni, dat symbolisere eallima, muhto maiddái dainna ivnniin mii hálidat geassit dan rájá, dat lea dat rukses linjá man ii oaččo rasttildit min miehtama haga. Dat lea dakkár čielga čuoččuhus Suoma stáhtii, mii pláne dan Jiekŋameara ruovdemáđija, ahte deike ii leat boahtimuš min lobi haga, čilge Laiti.

– Dan dihte mii bivdit olbmuid coggat rukses biktasiid badjelii, go bohtet dákkár dáhpáhusaide, ahte dainna mii maiddái gaskkustit dan min sága.

Vuosttas rádjageassindáhpáhus lea maŋŋebárgga Vuohčus gilis máttás diibmu 14.00–15.30. Gaskavahku dat lágiduvvo Anáris Njoammelguoikka šaldis diibmu 15.30–17.00. Dan maŋŋá álgá miellačájáhus Sámi luonddu bealis ja sisabahkkemiid vuostá.

Duorastaga rádjageassindáhpáhus lágiduvvo Muttošjávrri bálgosa guovllus diibmu 15.15–17.30. Dáhpáhusas oahpásmuvvet maiddái luonddumeahccái ja vuovdečuollanguvlui. Bearjadaga čoahkkanit Sieminkurtte gárddi luhtte Čeavetjávrris diibmu 16.00–18.00 ja lávvardaga Juhháán Kuátsaijávrris diibmu 17.00–19.00.

Evira dáhttu ealggaid oivviid čájánassan oaivevuori dihte

Borramušgálvvuid dorvvolašvuođa čuovvu eiseváldi Evira dáhttu meahcásteaddjiid sáddet čájánasaid ealggain oaivevuori dahjege CWD-dávdda dihte. Čájánasaid hálidit dakkár ealggain, mat leat gávdnon jápmán dahje maid leat gártan goddit buohcuvuođa dihte. Čájánasaid hálidit maiddái badjel jahkásaš ealggain mat láhttejit apmasit, leat rávžžat dahje leat biergodárkkisteamis hilggohallan.

Čájánassan dárbbašuvvo olles oaivi ja millosamosit vel nu, ahte goddedettiin vuoigŋašiid maŋábealli ii leat vahágahtton. Čájánasa sáhttá sáddet Matkahuolto bokte Evirai, mii máksá sáddengoluid. Lassedieđut gávdnojit Evira neahttasiiddus.

Dán jagi álggus álge dárkilit čuovvut CWD-dávdda Suomas. Ulbmilin lea dutkat golmma jagis sullii 3 000 ealgaealli. Maiddái bohccuin leat čoaggán čájánasaid buot bálgosiin. Suomas gávdne giđđadálvve vuosttas geardde CWD-dávdda ovtta meahcis jápmán ealggas Kuhmo-guovllus nuortarájá alde.

Nubbi guovža lea goddon Anáris

Sámeguovllus leat goddán oktiibuot guokte guovžža dán bivdobajis. Mannan lávvardaga goddui Anáris, Anárjávrri nuorttabealde Visaváris varrisguovža. Dat lei dál nubbi guovža mii goddui Anár guovllus.

Dál boazodoaloguovllu nuorttabealde lea lohpi goddit vel 44 guovžža ja oarjjabealde 16. Bivdoáigi bistá golggotmánu lohppii.

Nuvvosa gilážii boares boastaviesu šilljui leat čoahkkanan moaddelogi olbmo guldalit muittašeami Ohcejoga unna Badje-Deanu gili historjjás. Gasku dán moattelogi olbmo joavkku čuožžu čurgesvuovttat almmái, guhte muitala guldaleaddjiide iežas muittuidis Nuvvosis ja Dálvadasas.

Nuvvoslaš Ándde Jon Piera, Piera Guttorm lea muitaleaddjiid maŋisboahtti. Son lea ieš maid badje-deatnolaččaid gaskkas dovddus muitaleaddji, gii muitá jahkeloguid ja historjjá jorggáldagaid. Maid su áhčis ledje muitaleaddjiattáldagat. Dan Ándde Jon Piera diehtá das, go kulturdutkit jearahalle Ándde Jovnna 1960-logu loahpas nu gohčoduvvon Dálvadas-prošeavtta olis. Piera Guttorm dadjá iežas guldalan áhčis jearahallamiid ovdamearkka dihte rastábuođus ja guollebivddus rámiin.

– Áhčči lea olu hállan dutkiid báttiide. Dat gal hálai dasságo dutki dáhtui eará áššisges hállat, dassážii muitalii go gii nu bonjastii su eará kanálii. Iige su dárbbašan bahčit dego gusa.

Ándde Jon Piera lei okta dain guovllu olbmuin, guhte muitalii Dálvadasa guovllu historjjás Sámi arkiivva ordnen Dálvadasa šurra, šárra ja hurra -semináras Gáregasnjárggas borgemánu loahpas. Seminára ja dasa laktáseaddji oahpásmuvvantuvrra Dálvadassii ja Nuvvosii ledje oassin Sámi arkiiva Dálvadas-čájáhusa. Čájáhus, mii lea oaidninláhkái Gáregasnjárgga gilidálus čakčamánu 14. beaivvi rádjái, lea čohkkejuvvon materiálain, maid dutkit leat čoaggán Deanuleagis gitta 1960-logu rájes.

Dálvadasa guovllus čoaggán badjel duhát jietnabátti – olbmuin vejolašvuohta oahpásmuvvat iežas soga materiálaide

Dutkit gohčodit badjel 50 jagi dassái álggahuvvon dutkanfidnu Dálvadas-prošeaktan. Dutkit ja studeanttat jearahallagohte jagis 1965 Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámeguovlluin sápmelaččain muitalusaid, luđiid ja duodjeárbbi. Jagi 1967 rájes dutkamuša váldobáikin stáđásmuvai Dálvadasa giláš ja dan lagaš guovllut. Dutkiid oktavuođat Badje-Detnui joatkašuvve gitta 2000-logu álggu rádjái. Materiála lea rájus Turku universitehta Kulturdutkamuša lágádusas.

Dálvadasa fidnu olis leat čoaggán oktiibuot 1242 jietnabátti, sullii 500 čuovgagogova ja 900 diagova. Čoggojuvvon materiála digiteren álggahuvvui 2000-logu álggus go Kulturdutkamuša lágádus Turku universitehtas válljii digiteret dán sámečoakkáldaga.

Ándde Jon Piera lea juo oahpásmuvvan Dálvadas-prošeavttas čoggojuvvon materiálaide ja áhčis jearahallamiidda. Su áddjut, Jani Guttorm bealistis árvala, ahte susge sáhttá leat goas nu beroštupmi oahpásmuvvat dárkilabbot materiálii.

– Mu mielas lea buorre, ahte dat lea dutkkojuvvon ja ahte dieđuid sáhttá oažžut, jus nu háliida, dadjá Jani Guttorm.

Ulbmil lea, ahte digiterejuvvon materiálaide; govaide ja jietnabáttiide sáhttet earátge go universitehta dutkit beassat oahpásmuvvat.

Sámi arkiivva bajit dárkkisteaddji Hanna Helander muitala, ahte Turku universitehta arkiivii leat čoaggán ollu dakkár dieđu sámi eallimis, mii lea juo jávkan. Materiála bokte lea vejolašvuohta oahpásmuvvat Deanuleagi olbmuid eallimii ja sin muitalusaide. Helander muitala, ahte olbmuin lea vejolašvuohta dáhttut Turku universitehtas govva- ja jietnamateriálaid iežaset atnui.

– Turku universitehta arkiivvas sáhttá jearrat fulkkiid báddemiid ja govaid. Jus leat váttisvuođat oažžut dieđuid das, leago muhtin fuolki jearahallojuvvon dahje leatgo sus váldojuvvon govat, de Sámi arkiiva sáhttá veahkehit, lohpida Helander.

Loga dáppe eanet Dálvadas-prošeavttas.