Sámi guovllu gielddain dáhpáhuvve jagis 2018 oktiibuot 16 seksuálarihkkosa vuollel 18-jahkásaš mánáide ja nuoraide. Dat boahtá ovdan bolesa čohkken statistihkain.

Seksuálarihkkosiin leamaš Suomas sáhka erenoamáš olu maŋimuš áiggiid, go Oulus ja Helssegis leat dutkagoahtán máŋggaid mánáid seksuálaillastanáššiid. Dain dáhpáhusain vuolleahkásaš nuoraid ledje lahkonan sosiála media bokte.

Anára gieldda nuoraidbargi Pirkko Mäenpää dadjá, ahte nuorain lea dábálaččat diehtu das, mo galgá meannudit jus amas olmmoš váldá oktavuođa sosiála media bokte. Mäenpää dadjá, ahte siige leat goit čuovvugoahtán ášši.

– Munge iskkan čuovvut, ahte makkár applikašuvnnaid nuorat geavahit medias. Ja jos dáhpáhuvvá juoga dákkár ášši, in álgge dalán jearahallat, ahte lehpetgo gullan dás. Vuorddán, váldetgo nuorat ášši ovdan.

Mäenpää oaivvilda, ahte nuoraid galgá lahkonit várrugasat. Dat sáhttá balditge, jos menddo ollu hállá áššis.

– Muhtumin nuorat dadjetge, ahte rávesolbmuin lea dakkár fuones dáhpi, ahte áššiin hállojuvvo menddo olu. Dasto nuorat eai hálit gullat maidege dehálaččage.

Fuopmášupmi ja resurssat mánáid doarjumii

Anára gieldda nuoraidbargi Pirkko Mäenpää sávášii, ahte vánhemat giddejit fuomášumi dasa, ahte nuorat ohppet leat dorvvolaččat neahtas.

– Neahtas leat olu buorit áššit, muhto lea maid deháláš, ahte mánát ipmirdivčče, man muttus áššiin galgá muitalit vánhemiidda.

Mäenpää oaivvilda, ahte maiddái gielddat galggaše bidjat návccaid dasa, ahte beaiveruovttuin, skuvllain ja nuoraiddáluin lea bargoveahka, geain lea áigi čatnat buriid oktavuođaid nuoraide vai nuorat dihtet, geas oažžu rivtteslágán dieđu, rávvagiid ja doarjaga.

Son deattuha, ahte buohkain eai leat lagaš rávesolbmot, geaidda duosttašii muitalit váttis áššiin.

– Danin mii dárbbašit fierpmádaga ja resurssaid. Jos boahtá dákkár dilli, de leat resurssat, maiguin sáhttit doarjut mánáid, nuoraid ja bearrašiid, Mäenpää árvala.

Dehálaš ohcat veahki

Noora Wilhelmsson lea seksuálaveahkaváldebargi Roavvenjárggas Tyttöjen talo -nuoraiddálus. Tyttöjen talo -nuoraiddállu lea dárkkuhuvvon 12–28-jahkásaš nieiddaide. Davimus Tyttöjen talo bálvala Roavvenjárggas, muhto sii barget olu maiddái neahtas chat-bálvalusaid bokte.

– Maiddái eará organisašuvnnat gávdnojit sihke gánddaide ja nieiddaide, ovdamearkka dihte Raiskauskriisikeskus Tukinainen ja Lappi vuosttas- ja dorvoruovttu lagašgaskavuođa- ja veahkaváldebarggu bálvalusat. Sisge leat iešguđetlágán chat-bálvalusat, muitala Wilhelmsson.

– Livččii dehálaš, ahte gávdnošii muhtin rávesolmmoš, geasa sáhtášii dorvvastit amas dárbbašit báhcit okto áššiin.

Wilhelmsson oaivvilda, ahte muhtumin nuorain lea váttis ohcat veahki seaksuálaveahkaválddi vásáhusaide, jos sii jurddašit, ahte galget ovddalgihtii diehtit, leago sáhka rihkkosis vai ii.

– Nuorra ii galggašii dárbbašit fuolahit das, baicce dat lea bolesa bargu dutkat, leago sáhka seksuálarihkkosis. Lea dehálaš ohcat veahki maiddái dakkár dilis, jos smiehttá, ahte leagoson dát boastut mii munnje dáhpáhuvai.

Seksuálaveahkaváldebargi Noora Wilhelmsson muitala, ahte go nuorat váldet oktavuođa, sii isket Tyttöjen talos ordnet áiggi nu johtilit go vejolaš. Sii leat viggan ollašuhttit deaivvademiid vahku siste. Jos nuorra lea eret guhkkelabbos, de sii deaivvadit chat bokte. Vuosttaš deaivvademiin nuoraide addet dieđu das, makkár váikkuhusat seksuálaveahkaválddis dábálaččat leat nuora eallimii.

Wilhelmsson dadjá, ahte lea fiinna dilli, jos nuorra duostá muitalit áššis vánhemiidda. Dalle livččii dehálaš giitit nuora roahkkatvuođas ja čielggadit ovttas, mo ovdánit áššiin.

– Buot deháleamos maid vánhemat sáhttet dahkat, lea fuolahit árgabeaivve rutiinnain ja addit saji nuora dovdduide, oaivvilda Wilhelmsson.

Sámediggi viggá fállat dieđu golmma sámegillii

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio mielas lea hui dehálaš, ahte Suomas ja Sámis sáhttet háleštit dáid áššiid birra.

Son muitala Sámedikki loktet jámma ovdan dárbbu das, ahte sápmelaččain galggaše leat sámegielat ja sámekultuvrii heivehuvvon bálvalusat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggis.

– Dat mearkkaša dan, ahte jos boahtá juoga seksuálaveahkaváldeášši ovdan, de livčče oažžumis sámegielat ja -kultuvrralaš bálvalusat.

Sámediggi bargá dan ovdii, ahte sii bastet fállat dieđu juohke golmma sámegilli, mat leat hállon Suomas, ja ahte sáhtášedje heivehit dieđu sámekultuvrra dárbbuid mielde.

– Mii maiddái loktet ságastallantemáid ovdan. Ovdamearkka dihte Sámedikki nuoraidráđđi lea leamaš aktiivvalaš ja lokten ovdan seksuáladearvvašvuhtii ja seksuálalašvuhtii guoskevaš áššiid.

Sanila-Aikio lea iešge eadni. Son oaivvilda, ahte dálá mánáid ja nuoraid máilmmis leat earálágán arenat, ja seksuálaveahkaválddis ja ávkinatnimis leat earálágán vuogit. Son leage smiehttan, mo sáhtášii hukset dakkár arenaid, gos mánát ja nuorat leat dorvvus.

– Gal mun eadnin lean smiehttan, makkár máilmmis min mánát galget birget, makkár dáidduid mii bastit oahpahit sidjiide, ja jos mii nu dáhpáhuvvá, mo mii bastit veahkehit ja leat doarjjan mánáide.

Eamiálbmogiid filbmafestivála Skábmagovat lea álgán Anáris. Festivála álggii duorastaga, dego jo árbevierrun lea, mánáid- ja nuoraid beivviin. Badjelaš 200 máná ja nuora miehtá Sámi čoahkkanedje geahččat filmmaid ja oassálastit iešguđetlágan bargobájiide.

Álggos mánát gehčče oanehisfilmmaid ja dan maŋŋá mánát sii besse jietnabargobadjái, duddjot nuortalaš dujiid ja stoahkat nuortalaš stohkosiid. Daid lassin ledje guokte Unna Junná bargobáji.

Bargobájiid lassin fállun mánáide lei máinnasbottut anárašgillii ja nuortalašgillii.

Nuorat čoahkkanedje sámemusea Siidii geahčat filmmaid ja guldalit sáhkavuoruid.

Nuorat gehčče badjealbmá čalmmiiguin -dokumeantta ja iešguđetlágan oanehisfilmmaid.

Sáhkavuoruid dolle Henna Lehtola, Aslak Paltto ja Kati Ljetoff.

Eamiálbmogiid filbmafestivála Skábmagovat čohkke dál juo 21. geardde filbmadahkkiid ja kulturberošteddjiid miehtá máilmmi Anárii. Festivála álgá duorastaga 24. beaivve ja bistá gitta sotnabeaivái ođđajagimánu 27. beaivái. Dán jagi temán leat árktalaš guovllu eamiálbmogat, ja eamiálbmotguossit bohtet Kalaallit Nunaatis nappo Ruonáeatnamis ja Jakutias Ruoššas.

Festivála jođiheaddji Sunna Nousuniemi ja dáiddálaš jođiheaddji Jorma Lehtola leaba muitalan Yle Sápmái, maid filmmaid soai earenomážit ávžžuheaba mannat geahččat. Sudno filbmaávžžuhusat gullojit juohke iđit Yle Sámi iđitsáddagis diibmu 7.00–8.00 gaskkas.

Festivála jođiheaddji Sunna Nousuniemi ávžžuha vahku maŋimuš jearahallamis olbmuid geahččat Warrior Women -filbmačájáhusa ja searvat panelaságastallamii.

– Warrior Women -čájáhusas leat guokte oanehasfilmma ja dokumeanta. Čájáhusas leaba maiddái Warrior Womena bagadalliguovttos, Elisabeth A. Castle ja Christina D. King. Panelaságastallamis lea ulbmil joatkit dokumentára temáiguin.

Warrior Women

"Warrior Women lea muitalus etniid ja nieiddaid birra, geat leat dáistalan ja ain dáistalit eamiálbmogiid rivttiid beales. Dat lea movttiidahtti muhto seammas vehá losses filbma. Dat muitala eatnivuođas ja das, mo dáistaleapmi sirdášuvvá sohkabuolvvas nubbái, ja makkár dáistaleamit Amerihká eamiálbmogiin leat ain jođus Amerihká vuostá.

Dat govvida dan, mo eamiálbmot vuoigŋa sirdášuvvá buolvvas bulvii. Das lea maid humor mielde.

Háliidan dán tipset, go filmma nubbi bagadalli Elisabeth A. Castle lea muinna lágideamen de lávvardaga pánelaságastallama."

Warrior Woman čájehuvvo otne bearjadaga diibmu 15.30 Sajosis.

Dekolonialisttalaš ráhkisvuohta -panelaságastallan

"Ságastallama ulbmil lea joatkit Warrior Women -dokumentára temáid. Filbmadahkki Elisabeth A. Castle muitala, mii dekolonialisttalaš ráhkisvuohta lea, maid dat dárkkuha. Das lea jurddan dat, ahte mii dovddastit daid bakčasiid, maid kolonialisma lea dagahan, ja dikšut daid ráhkisvuođain ja rabasvuođain.

Panelistan lea maid earet eará Elle Sofe Sara, guovdageidnolaš filbmadahkki ja koreográfa. Son lea bagadallan Sámi bojá -filmma, mii muitala iešsoardimiin badjeolbmuid gaskkas. Su ođđa oanehisfilbma "Giitu, giitu" čájehuvvo Skábmagovain sotnabeaivve.

Mii leat bovden panelaságastallamii árktalaš guovlluid filbmadahkkiid ja dáiddáriid muitalit iežaset bargguid birra. Ulbmilin lea, ahte dat livčče inspirerejeaddji ságastallan das, mo dáidda ja eandalit filbmadáidda joksá olbmuid ja mo dan bokte sáhttá váikkuhit servvodahkii.

Dohko ožžot boahtit buohkat searvat dan ságastallamii."

Panelaságastallan lea lávvardaga diibmu 13.00 Sajosis.

Oahpahus- ja kulturministeriija almmuhii juovlamánus čielggadeami das, mo immateriála riektevuogádaga, dego dahkkivuoigatvuođaid ja gálvomearkkaid sáhtášii geavahit sápmelaččaid árbevirolaš duoji ja kultuvrra suddjemii. Čielggadeami dahkki, Helssega universitehta nákkosgirjedutki Tuomas Mattila lea dutkan duoji suddjema čuolmmaid eandalitge gávtti oasil.

Ministeriija čielggadeami okta guovddáš gažaldagain lea, geas lea riekti ávkkástallat árbevirolaš dujiin. Čielggadeapmi buktá muhtin evttohusaid dasa, mo sámeduoji vuoigatvuođalaš čuolmmaid sáhtášii čoavdit.

Duoji norpmain ja brándain Oulu universitehtas diibmá nákkáhallan Sigga-Marja Magga oaidná ollu buriid fuopmášumiid ministeriija diŋgon čielggadeamis.

– Čielggadeaddji lei bures gávdnan dan, mii duoji ektui lea dehálaš ja daid čuolmmaid, mat gusket gávtti geavaheapmái gávppálaš oktavuođain. Bures bohtet ovdan dat áššit, mat ságastahttet sámiid, dadjá Magga.

"Dárbu vuoiŋŋaduoji suddjemii galgá vuolgit sámeservodagas"

Oahpahus- ja kulturministeriija čielggadeami čoahkkáigeasus badjánit vihtta gažaldaga, maiddái sámi searvvuš galggašii gávdnat vástádusaid.

Nákkosgirjedutki Tuomas Mattila gávnnahii, ahte vuolggasadji ja dárbu nu gohčoduvvon vuoiŋŋaduoji suddjemii galgá vuostenange vuolgit sámeservodagas. Čielggadeami mielde Suomas lea dárbu ságastallat sámeservodagain ja sámedikkiin das, maid lea dárbu suddjet.

Nubbin áššin čielggadeami mielde galgá guorahallat dan, makkár doaimmaid dahje ávkkástallama vuostá lea dárbu suddjet dihto osiid kultuvrras. Vaikko Sámis leatge ságastallan áššis guhká, dattetge filosofiija doavttir Sigga-Marja Magga oaidná gažaldaga váttisin.

– Stuorimus čuolbma lea guorahallat, mas duoji lea dárbu suodjalit ja man dihte. Immateriála vuoigatvuođaid ulbmilhan lea, ahte eamiálbmogat ieža mearridit, mii lea dehálaš kultuvrras ja mo dan suodjalit ja ovddidit.

– Sáhttitgo mannat nu guhkás, ahte háliidit eastit mannu kultuvrra oasi ovddideami gávppálaš birrasis? Naba goas lea dárbu ráddjet nu, ahte árbevierru galgá bissut justa min birrasis ja goas dan sáhttá ovddidit gávppálaš birrasis? Ráji geassin lea buot váddáseamos, mo dan sáhttá dahkat nu, ahte buohkat leat duhtavaččat. Mis leat earálágan vuordámušat dáppe Suoma bealde vaikkoba go Norgga bealde. Dan ferte sámi servodat ieš ságastallat, unna báikkálaš joavkkuin ja sogain maiddái, smiehtada Magga.

Gávppálaš suorggis dárbbašuvvojit rávvagat

Goalmmát áššin guorahallamis vihkkehallojuvvo, mo galggašii reageret kulturovdanbuktimiidda nugo vaikko gávtti njuolga kopieremii ja mo fas dan áddestallamii ja heiveheapmái. Čielggadanláhkai lea datge, ahte goas heive luoikat maidnu kultuvrra dovddaldagaid dakkárii, gii ii leat sápmelaš.

Nákkosgirjedutki Tuomas Mattila ávžžuha čielggadeamistis njealját áššin smiehttat dan, gii dán árbevirolaš kultuvrra olggosbuktima suddjema hálddaša ja gii mieđiha lobi duoji dahje gávtti geavaheapmái. Galggašiigo dákkár lohpemeannudeapmái oassálastit ovttat olbmo lassin maiddái ovdamearkan bearaš dahje sohka, báikkálaš servodat dahje sámediggi vai mannágo ášši miehtá Sámi viidodahkii, smiehttada čielggadeaddji.

Viđádin ministeriija diŋgon čielggadeamis jerrojuvvo, gii beassá gávppálaččat ávkkástallat árbevirolaš kulturolggosaddimiin. Čielggadeami mielde dange berrešii guorahallat, ahte jus vearru geavaheapmi dáhpáhuvvá, de geasa gullá oažžut ávkki dákkár dilis.

Duojár ja filosofiija doavttir Sigga-Marja Magga váillaha čielga rávvagiid.

– Lea čielggas, ahte mii dárbbašit rávvagiid. Gávppálaš giettis oainnán dakkár surggiid, maidda lea áibbas dušši geahččalit oba váikkuhitge, nugo daid ruskadujiid ja gálvvuid vuovdin. Dat lea dakkár industriija, man ii sáhte eastit. Rávvagat dárbbašuvvojit ehtalaš ja bistevaš geavaheapmái ja Sámedikkishan leat juo rávvagat ovdamearkka dihte govaid geavaheamis gávppálaš birrasis, dadjá Magga.

“Eai oaččo lea beare čavga njuolggadusat”

Sámis lea geavahusas Sámi Duodji -mearka, mii muitala oastái, ahte duojár lea sápmelaš. Mearkka oaivil lea suddjet sámeduoji kvalitehta. Sámi Duodji -mearkka hálddašit njeallje sierra duodjesearvvi Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas.

Ministeriija čielggadeami mielde sámegávtti vearrut geavaheami sáhtášii bissehit lágalaš dahkkivuoigatvuođa addimiin. Dát goittot mearkkašivččii dan, ahte Sámedikkis galggašii leat gárvvisvuohta bealuštit immateriálarivttiid. Sámedáiddáriid ja servodagaid skuvlema dáin riektesuodjeáššiin galggašii joatkit, árvaluvvo ministeriija čielggadeamis.

Sigga-Marja Magga lea dutkan sámi duodjefitnodagaid ja son diehtá, ahte eanaš duojárat háliidit ovddidit iežaset barggu dárbbuideaset vuođul. Jus njuolggadusat leat beare čavgadat, ii dujiin sáhte eallit.

– Duojárat háliidit vuovdit dakkár dujiid, mat heivejit juste sin oastiid dárbbuide. Juos leat ilá čavga mearrádusat, ahte maid oažžu vuovdit, de gal šaddá váttisin. Duodjeealáhusa ulbmilin lea eallit dujiin dahje goittotge fidnet lassidietnasa duojis. Dalle šaddá váttisin, jus lea miinu, maid ii oaččo duddjot, oaivvilda Magga.

Sigga-Marja Magga jearahallama sáhtat guldalit Yle Areenas.

Sámeartistta álbuma evttohassan Davviriikkaid buoremus skierrun

Máttasápmelaš Marja Helena Fjellheim Mortensson álbuma "Mojhtestasse – Cultural Heirlooms" lea evttohassan Davviriikkaid buoremus musihkkaskearrun. Jagis 2018 almmustahttojuvvon skearru lea okta dain, mii gilvvohallá Hyundai Nordic Music Prize -gilvvus, muitala Nrk Sápmi. Hyundai Nordic Music Prize atnet Davviriikkaid dehálamos musihkkabálkkašupmin. Bálkkašupmi lea juhkkojuvvon jagi 2011 rájes.

Mortensson álbuma lassin bálkkašumis gilvvohallet 11 skearru, mat leat almmustahttojuvvon Davviriikkain. Bálkkašupmi juhkkojuvvo guovvamánu ja njukčamánu doajáldagas.

Ávvir: Norggas veahkkeruhta geatkebivdobiergasiid háhkamii

Norgga bealde Finnmárkku fylkkamánni lea mieđihan doarjjaruđa oastit geatkebivdoneavvuid.

Ealáhus ja boraspiret Finnmárkkus -prošeakta lei ohcan fylkkamánnis doarjaga oastit kámeraid ja čuovggaid geatkebivddu várás. Ávvir oažžun dieđuid mielde fylkkamánni lea mieđihan 27 000 Norgga ruvnnu nappo sullii 270 euro doarjaga prošektii veahkkeneavvuid skáhppomii.

Prošeakta lea ákkastallan čuovggaid ja kámeraid oastindárbbu dainna, ahte Finnmárkku fylkkas leat ollu geatkkit ja veahkkeneavvuid dárbbašit bivddu beavttálmahttimii.

Ráđđehus geassá ILO 169 -soahpamuša eret válmmaštallamis

ILO 169 -soahpamuša ratifiseren ii ovdán dán ráđđehusbaji áigge, dieđihit Suoma riekteministeriijas. Stáhtaráđđi attii duorastaga riikkabeivviide virggálaš čállosa, mainna dat geassá eret jagis 2014 addojuvvon ráđđehusa evttohusa ILO 169 -soahpamuša ratifiseremis. Ráđđehusa evttohus lea teknihkalaččat boarásmuvvan earret eará Meahciráđđehusa guoskevaš láhkanuppástusa dihtii.

ILO 169 -soahpamuša ratifiseren gáibidivččii ođđa ráđđehusa evttohusa válmmaštallama ovttas Sámedikkiin. Geavatlaččat válmmaštallama ii šat geargga dahkat dán ráđđehusbaji áigge. Vuoigatvuođaministeriija lea ráđđádallan áššis Sámedikkiin. Eret geassin ii goit dárkkut dan, ahte ášši ii sáhtašii váldit ođđasit gieđahallamii boahtte válgabajis.

Njállačivggaid luitet álbmotmeahccái – sávvet ealáskahttit náli

Várnjárgga álbmotmeahccái Norgga bealde galget luoitit daid beivviid 26 njállačivgga, muitala Ávvir. Njálat bohtet nállašuhttinguovddážis Dovres, ja njálaid luitet dál juo nuppi geardde álbmotmeahccái. Mannán jagi Várnjárgii luite 27 njállačivgga.

Njálaid luoitin gullá davviriikalaš Felles fjellrev -prošektii, mainna geahččalit ealáskahttit njállanáli Suomas, Ruoŧas ja Norggas. Suomas njálla lea bessen maŋimus geardde 1990-logus.

Metsälappalaisvuođa guorahallet dán giđa

Metsälappalaiskultuvrra iešvuođaid guorahallet dál neahttagažadeami ja bargobájiid bokte. Neahttagažadeami ulbmilin lea addit olbmuide vejolašvuođa buktit ovdan dálá metsälappalašvuođakultuvrra iešvuođaid. Giđđadálvvi áigge miehtá Lappi ordnejit maiddái bargobájiid, main metsälapppalaiskultuvrra galget gieđahallat ja suokkardallat. Vuosttaš metsälappalaiskultuvrra čielggadeaddji bargobádji ordnejuvvo Soađegilis guovvamánu 17. beaivve.

Suoma stáhtaráđi kansliija mieđihii mannan miessemánus 80 000 euro čielggadit metsälappalaiskultuvrra iešvuođaid. Ulbmilin lea guorahallat, mii metsälappalaisvuohta lea ja mo dan sáhttá ovddidit. Vuoigatvuohtaministeriija válljii dutkamuša dahkkin MDI Public Oy -konsultafitnodaga, man váldodoaibmabáiki lea Seinäjokis. Čielggadanbargu galgá leat gárvvis miessemánus.

Loga dáppe eanet prošeavtta birra.

Hohkahit olbmuid mielde sámi tv-drámaráiddu buvttadeapmái

Sámegielat tv-drámaráiddu plánejeaddjit ja buvttadeaddjit ordnejit nu daddjon kick-off -diehtojuohkindilálašvuođa Skábmagovat filbmafestivála oktavuođas bearjadaga Anáris. Internašunála filbmainstituhta, NRK ja sámedoaimmahusaid ovddasteaddjit čilgejit drámaráiddu buvttadeami ja muitalit, mo dasa beassá fárrui. Moatti diibmosaš dilálašvuođas lea maid giehtačálusbargobádji ja gevvojuvvo čađa buvttadanproseassa.

Diehtojuohkindilálašvuohta álgá Sajos sámekulturguovddážis bearjadaga diibmu 10.00.

Taan ive anarâšehideh láá vuálgám liävttuijn joton pirrâ Suoma. Moonnâm ohhoost eehid lâi Ruávinjaargâst, majebaargâ Anarist já puáttee máánust Helsigist. Taan kiiđâ ehidijd láá meid ovdâmerkkân Oulust ja Ucjuuvâst.

Aanaar kuávlu vuosmuš anarâšeehid, livđe-eehid, lâi majebaargâ Njellimist. Eehid äigin savâstâllii kuus livđe lappui, kuldâlii puáris liivđijd já livđuu jieijah-uv. Eehid jođetteijee Anna Morottajast lii juurdân toollâđ livđe-eehid jyehi anarâš siijdâst. Morottaja äijih uábbi Anna Briittâ Mattus lii livđum vuárkán 1900-lovo pelimuddoost paijeel čyeti livđe. Tääl Morottaja lii irâttâm iäláskitted taid.

Liivđijd láá tutkâm uccáá. Ij lah čielgâm, manen já kuus tot lappui. Härvi innig muštá livđumist. Totkee Marko Jouste tuđhâškuođij juoigâm 2000-lovo aalgâst.

Njellim ehidân uásálistám Matti Valle ij lah kuullâm liivđijn maiden ovdil ko tai ivij äigin.

– Mun jiem kal kuullâm kuássin, et liččii livđum, iätá Valle.

Liivđij tutkam peht Anna Morottaja lii uáppásmân tovláid huolhijdis. Ennuv suu kuoskâttij Ánná Britá uábi Ristin livđe.

– Tai livđij mieldi šaddeh ohtâvuođah ulmuid, maid ij lah kuássin tubdâm, kuullâm tuš mainâsijd, illood Morottaja.

Helsigist algâtteh bingo-ehidijn

Helssig kuávlu vuosmuš anarâšeehid lii puáttee máánust. Saijeen lii uđđâ Oodi-kuávdáškirjerááju. Ehideh láá ain lávurduv, 23.2.2019 tme 13–16 (bingoeehid) já lávurduv 16.3.2019 tme 13–16.

Kirjerááju loonjân čäähih tuše 16 olmožid já tanen ehidij uárnejee Mervi Skopets ij lah máinum nuuvt ennuv ovdâkietân tai ehidijn. Sii algâtteh älkkee fáddáin.

– Algâttep älkkein fáddáin. Bing-ehidist ij taarbâš ennuv mättiđ sárnuđ já palhâšumeh láá pyereh. Tiervâpuáttim sárnuđ já oppâđ anarâškielâ!, iätá Skopets.

Ruávinjaargâ ehideh vuolgii hyeneest joton

Ruávinjaargâ vuosmuu teividâm ij lam puáttám ko ohtâ já sun-uv vuolgij meddâl, ko iä iärráseh puáttám. Ruávinjaargâ kirjeráájun lii värrejum jyehi nube manjeparâehidân loonjâ anarâšehidij várás.

Ehidijd ij lah meridum sierâ fáddá. Uáivijuurdân lii, et ulmuuh puátih tiätu ääigi tohon já savâstâlleh anarâškielân, muštâl anarâšeehidij uärneijee Jarmo Rauhala.

Ruávinjaargâ ehidijd uáináh täst.

Guovtti rávvásut girječálli vuosttas sámegielat girjjiid almmuheamis lea dál gollan 30 jagi.

Soai leaba 76-jahkásaš Rauna Paadar-Leivo ja 70-jahkásaš Jovnna-Ánde Vest. Čálliguovttos leaba almmuhan goappašat girjjiid jagi 1988 rájes, Rávdná eanáš mánáidgirjjiid ja Jovnna-Ánde románaid.

Davvi Girji -lágádusas muitalit, ahte guktuin lea maid ođđa girji boađi boađi.

Čálii nu mo hálai

Anárlaš Rauna Paadar-Leivos leamaš veháš áigge boddu girjealmmuheamis, muhto ođđa jurdagat leat fas dievva ja čállinmoktage stuoris. Son lea čállán eanaš máidnasiid mánáide ja vuosttas girji Mo giđđa boahtá Sápmái almmustuvai jagis 1988.

– Ledjen čállán juoga muitalusaid suomagillii ja de go iežan mánát šadde, de mannen Avvilis girjerádjosii ja ohcen sámegielat girjjiid. Na eai doppe gávdnon go ovtta gássas ja datge boares čállinvugiin. De jurdilin, ahte munhan gal álggan ieš čállit ja nu álgen, muitala Rauna Paadar-Leivo.

Rávdná lea čálligoahtán sámegillii easkka rávesolmmošin. Lei dieđus hástalus čállit njuolgga girjjiid.

– Go dolvon vuosttas giehtačállosa lágádussii Kárášjohkii de lean smiehttan máŋgga heave, ahte várra dat leat čaibman doppe. Oainnat mun čállen numo hállen, girječállli reaškkiha ain go muittaša mo dat sámegillii čállin álggii.

Čállis lei iežas bealis árvvoštalli.

– Mun go čállen de lohken iežan nieiddažii, jorgalin sutnje daid čállosiiddán ja sonhan liikui daidda. Lean hutkan ieš máidnasiiid mánáidasan ja nu maiddái mánáidmánáidasan, dasa lassin ahte lean lohkan sidjiide.

Mánáidgirjjiid Rauna Paadar-Leivo lea čállán guhtta. Okta dain, Hálssahanjeakki noaidi, lea almmustuvvan maiddái dáro-, suoma- ja anárašgillii.

Rávdná lea beroštan álo girjjálašvuođas ja son maid váccii čállingurssa. Oahppu roahkasmahtii su čállit maiddái romána. Goalsenjárga almmustuvaige jagis 1994 davvisámegillii ja das vel suomagielat jorgalus Vieras talvi suomagillii jagis 1997. Dan girjji várás son logai ollu, guldalii muitalusaid ja njamai ollu iežas mánnávuođabirrasis fáttaid.

– Dat lea romána, girjji olbmot ja dáhpáhusat eai gávdno duohta eallimis.

Rauna Paadar-Leivo lea maid čállán guđaoasat mánáid-tv Kárenina-ráiddu. Dasa son movttiidii, go vuos lei čađahan ealligova giehtačállingurssa, doppe son oahpai dan mo čállit tv-ráiddu. NRK Sámi radio válbmii dan jagis 2001.

Jogaleapmi leamaš dienasbargun – dál astá iežas čállosiiguin buđaldit

Jovnna-Ánde Vest lea eret Ohcejogas, muhto lea orron jo guhká Pariissas. Son muitalii vuosttas románas áhčistis. Čáhcegáddái nohká boazobálggis almmustuvai jagis 1988. Das almmustuvai maid suomagielat jorgalus Poropolku sammaloituu. Moatte jagis almmustuvve vel románat Kapteainna ruvsu ja Eallinbihtát.

Dasa lassin, ahte Jovnna-Ánde lea čállán girjjiid, de lea son dietnasa dihte maiddái jorgalan girjjiid, eandalii oahppagirjjiid ollu.

– Dat leamaš hui dehalaš munnje dat čállinhommá, ii dušše jorgaleapmi. Čállin lea boahtán dehalabbon ja dehalabbon dađi mielde go dobbeliidda ealán, jorgalanhommát álget juo báhcit duogábeallái.

Maŋimuš buvttadeapmi Jovnna-Ánddes lea Astrid ja Anton ja dasa boahtá joatkka Anton ja Álgen. Dát girjjit lea máttuid ja duogážiid guorahallama birra.

– Muitalus lea mearrasámi guovlluin, gos sápmelašvuohta ii leamaš nu nanus, muitala girječálli Jovnna-Ánde Vest.

Rávdná bargá dál ođđa mánáidgirjjiin ja románain

Rauna Paadar-Leivo bargá ovttas Davvi Girji -lágádusain. Girječállimis ja girjjiid almmuheamis bođii guhkebuš gaska isida buohcuvuođa ja jápmima geažil.

Dál Rávdná lea guhkes gaskka maŋŋá fas čállán, oaivil lea almmuhit girjeráiddu. Máinnas lea guržuid birra, geažida girječálli Rauna Paadar-Leivo.

Romána lea maid boahtimin, muhto dan birra ii vuos sáhte maidege muitalit. Ieš son lohká juste dál ollu gelddolaš girjjiid ja liiko ruoŧŧelaš girječálliide dego Åsa Larsson ja Liza Marklund.

Jovnna-Ánde astá fas vuodjut iežas máidnasiidda

Pariisalaš girječállis leat lasi sámegielat girjjit boahtimin.

– Dálhan oainnat easkka leage áigi iežan bargguide, go lean eará čállinbargguin ealáhagas. Badjel 20 jagi dassá čállen golmmaoasat Árbbolaččat-ráiddu ja de lean ordnen dan ođđasit, čuohppan ja buoridan mealgat. Ollu mohkiid lean njulgen, čilge Jovnna-Ánde Vest.

Son lea dáid áiggiid smiehtadan maid dan, mo sámegielagat sáhtášedje ain buorebut ávkkástallat čálliid bargguin. Jearalmas jietnagirjjiide orru lassáneamen.

– Mu ođđasut girjjiin _Goldnan golleguolbanat, _mas leat unnán persovnnat, sáhtášii heivet bures maid jietnagirjin, árvala Vest.

Ávvudeamit ja earáge ođđa sámegirjjit

Davvi Girji -lágádusas leat almmustuvvamin álgojagis 2019 mánáidgirjjit, nuoraidgirjjit ja lohkamuš maiddái rávesolbmuide – máinnašuvvon girječálliid lassin dakkár girječálliin go Kirste Paltto, Marit Hivand, Risten Sokki ja Karen Anne Buljo.

Guovtti rávvásut girječálli Rauna Paadar-Leivo ja Jovnna-Ánde Vest ávvujahki maid oidno lágádusas.

– Lágádus áigu čalmmustahttit girječálliguoktá seammás go sudno ođđa girjjit almmustuvvet, muitala lágádushoavda Jan Helge Soleng Davvi Girjjis.

Davvi Girji ii vuos muital almmuhanbeivviid.

Dát báiki unna Anára gilážis lea šaddán oahpisin jagiid mielde. Skábmagovaide ráhkaduvvon muohtateáhter dieviha sevnnjodettiin geahččiin, ritnemuorat leat čuvgejuvvon sámi leavgga ivnniiguin. Buolaš cikce suorbmagežiid, muhto goittotge filmmaid geahččamis gasku skápma šaddá liegga dovdu.

Anárlaš dáiddár Anna Morottaja rabai livđein 21. Skábmagovat-eamiálbmotfilbmafestivála smávva buollašis duorastateahkedis. Su bidjan livđe govvida muittuid ja dovdduid das, mo Skábmagovat lea juksan geahččiid juo olles 20 jagi áigge.

Festivála dáiddálaš jođiheaddji Jorma Lehtola illuda, mo máilbmi lea nuppástuvvan maid fálaldaga ektui.

– Go jurddášit dáid álgoáiggiid, mo lei váttis gávdnat filmmaid festiválii ja dán beaivve mis leat nu olu buorit filmmat. Dat lea stuorámus ášši, mii lea nuppástuvvan. Juohke jagi ihtá juoga ođđa eamiálbmot, guhte ráhkadišgoahtá filmmaid, dadjá Lehtola.

Árktalaš filbmafestivála beaggá medias, illudeaba báikegotti nissonat

20 jagi áigge Skábmagovat-filbmafestivála lea dušše sturron ja dat oidnui maiddái ávvujagi rahpamis duorastaga.

Maiddái fásta galledeaddjit leat dan fuopmášan. Anára márkanii Skábmagovat buktá hušša, oaidná anárlaš Hilma Mustonen.

– Mu mielas gal lea hui buorre mearkkašupmi min gillái. Olbmothan bohtet olu deike. Dán áigái media bokte gullo ja oidno, álot leat eanet ja eanet olbmot. Mu mielas nu lei dievvan, muitala Mustonen dalán rahpandoaluid maŋŋá.

Elli Maaret Helander lea maiddái áican, mo geahččiid gaskkas eai leat šat báikegotti olbmot.

– Leat olu olgoriikkalaččatge ja suopmelaččat. Dieđusge dát sátni manná ovddosguvlui ja fitnet olbmot. Dat lea mu mielas hirbmat buorre, dadjá Helander.

Vaikko Skábmagovat lea dovddus das, ahte dáhpáhusa áigge soitet leat roaškki buollašat, dat ii leat eastán olbmuid johtimis. Anárlaš nissonguovttos váillaheaba vel eambo olbmuid ja sámeivnniid oidnot festiválagussiid siste.

– Livččii gal buorre, jus sápmelaččat eambo finašedje ja ieža juo movttáskivčče ráhkadit dákkár filmmaid. Ja muđuige dat, ahte sápmelašvuohta oidnošii vehá eanet, smiehtada Elli Maaret Helander.

– Eai olus oidno sáme- ja báikegotteolbmot. Gávttit ja beaskkat badjelii!, movttiida Mustonen.

Geasuha gussiid juo birra máilmmi – "In leat goassige oaidnan dákkára ovdal"

Unna gili stuorra festivála geasuhá maiddái turisttaid, geain eai leat ovdal leamašan vásáhusat filmmaid geahččamis buollašis.

– Munnje dát vásáhus lei kreatiiva, dát lea hui dáiddalaš filbmafestivála. Dat duođai dagai stuorra váikkuhusa, rábmo Corrado Burstio.

Burstio lea boahtán Skábmagovaide eamidiinnis aivve soaittáhagas. Soai leigga boahtán lupmui Anárii Davvi-Italias ja gulle festivála birra vuosttas háve. Emanuela Annoni muitala, ahte dat dáhpáhus dagai su luomus vel eanet erenomáža.

– Liikojin olu, go bessen gullat sámekultuvrra birra eanet. Lei miellagiddevaš oaidnit sámekultuvrra ja duođai beassat dovdat dan, dadjá Annoni.

Skábmagovaid dovdomearka, muohttagis ráhkaduvvon Guovssahasteáhter lei sudno mielas fiinnis.

– Ráhkistin dan šearpma! Dat lei hui čáppa. Vuosttas háve oainnán juoidá dákkára, Burstio ja Annoni muitaleaba ovtta jitnii.

"Eamiálbmotfilmmaid máilbmi lea hui rikkis ja lea dušše áiggis gitta, goas dat gaiku uvssaid vel eanet"

Dáiddálaš jođiheaddji Jorma Lehtola lea duhtavaš dasa, maid oaidná. Juohke jagi nu galledeaddjit go maiddái festiválaguossit bohtet viidásit birra máilmmi.

– Dál lean gullan maiddái, ahte deike leat boahtán áibbas Tasmania rájes olbmot, geat háliidit oaidnit filmmaid.

Dat ii leat mihkkige ipmašiid, oaidná Lehtola. Sáme- ja eamiálbmotfilmmat leat oidnogoahtán ain eanet ja eanet. Filmmaid ráhkaduvvojit ođđa genrein ja dat maiddái birgejit duođai bures riikkaviidosaččatge, muitala Lehtola.

– Eamiálbmotfilmmat leat leavvan ja beaggán máilmmis. Filmmain gieđahallet temáid ja muitalusaid máŋggabealadit. Eamiálbmotfilmmaid máilbmi lea hui rikkis ja dat lea dušše áiggis gitta, goas dat gaiku uvssaid vel eanet.

Lehtola rábmo, mo dán jagi leat dáhpáhuvvan fiinna áššit eamiálbmotfilmmaide: dál lea vuosttas eamiálbmotnisson Oscar-evttohassan ja gávcci eamiálbmotfilmma leat máilmmi stuorámus indie-filbmafestiválas, Sundances USAs, mielde.

– Eamiálbmotfilmmat bahkkejit dál juohke sadjái. Jos stuorra filbmafestiválas eamiálbmotdahkki dahje filbma bálkkašuvvo, dat čájeha bures, mo mii johtit hui alladását joavkkus, Skábmagovaid dáiddalaš jođiheaddji Jorma Lehtola mojohallá.

Internašunála Sámi Filbmainstituhtta, NRK Drama ja NRK Sápmi leat buvttadišgoahtimin ovttas máilmmi vuosttas sápmelaš tv-drámaprográmma.

Ulbmilin lea dahkat tv-ráiddu sápmelaččaid otná beaivvis ja dán áigge muitalusain. Ráidui leat dál ohcamin jurdagiid ja giehtačálliid.

ISFI ja NRK ordnejedje Skábmagovat-filbmafestivála oktavuođas bearjadaga Anáris buohkaide rabas dilálašvuođa, mas muitaledje ođđa drámaprográmma birra, gulle olbmuid jurdagiid das ja hástaledje sápmelaččaid mielde buvttadeapmái. Seammalágan dilálašvuohta dollojuvvui Romssa filbmafestiválas ovddit vahkus.

ISFI ja NRK leat jo ožžon dievva evttohusaid drámaráidui. ISFI direktevra Anne Lajla Utsi goit ávžžuha olbmuid ain almmuhit, jos sis leat jurdagat ovdamearkka dihte prográmma fáttáin.

– Mii leat dál ohcamin ideaid, maiguin sáhtášii bargat viidásabbot. Mii almmuheimmet ovddabealde juovllaid gažadeami, man bokte bohte 50 evttohusa. Lei hui somá oaidnit, ahte olbmuin lea nu stuorra beroštupmi. Dat čájeha, ahte mis lea goiku ja dárbu oaidnit sámi muitalusaid drámaráidduid bokte. Dat orru olbmuide hui dehálaš, Utsi muitala.

Drámaráidui sáhttá sáddet ideaid 26.4. rádjai – muhto vel dan maŋŋáge.

– Daid ideaid, maid mii leat dassážii ožžon, mii árvvoštallat. Muhto sáhttá dieđus leat, ahte maŋŋil vel iđista idea, mii lea vel buoret. Ii leat go váldit oktavuođa minguin ISFIin dahje NRKain, Anne Lajla Utsi čilge.

"Eat galggašii áddestallat ja kopieret"

Anára dilálašvuhtii oassálaste bearjadaga logemat olbmo. Okta sis lei sápmelaš filbmadahkki Katja Gauriloff. Son oaidná sámi drámaráiddus stuorra vejolašvuođaid sápmelaččaide.

– Dat lea máilmme buorre ášši, ahte mii viimmat fidnet dálááigge drámabuvttadeami johtui. Miihan leat jo guhká bargan ealligovaiguin, ja leage jo áigi sirdašuvvat tv-ráidduid beallái. Dát lea fiinna vejolašvuohta.

Vásihan filbmadahkkis leat jurdagat goit drámaráiddu vuolggasadjái.

– Mu mielas dehálamos lea muitit, ahte mii eat áddestala ja kopiere earáid, muhto baicce bargat iežamet buktaga, iežamet vuolggasajis ja iežamet kultuvrra vuođul. Ja mii galgat leat roahkkadat. Mun jáhkán, ahte dat livčče buorre reseapta drámaráidu, Gauriloff smiehttá.

Drámaprográmma buvttadanjoavku čohkkejuvvo jagi 2020 ja govvemat álget 2021. Tv-ráidu galggašii oidnogoahtit 2023.

The Guardian: Eamiálbmotgielat simultánadulkojuvvojit vuosttaš geardde Kanáda parlameanttas

Vuossárgga simultánatulkojuvvojit vuosttaš geardde eamiálbmotgielat sártnit Kanáda parlameanttas. Parlameantaáirasat, geat háliidit iežaset gillii doallat sártni, fertejit guokte beaivve ovdal čálalaččat buktit sáhkavuoruset dulkkaide.

Liikká lea dát eamiálbmogiidda stuorra vuoitu, čállá The Guardian. Kanádas leat sullii guokte miljovnna olbmo, geat lohket iežaset gullat eamiálbmogiidda ja sis 260 000 hubmet muhtin eamiálbmotgiela. Áššis muitala maid NRK Sápmi.

Lappi bálgosii lea mieđihuvvon spiehkastatlohpi ovtta geatkki goddimii

Suoma fuođđoguovddáš lea mieđihan spiehkastatlobi ovtta geatkki goddimii. Spiehkastatlohpi lea mieđihuvvon Lappi bálgosii Soađegili ja Anára gielddain.

Eana- ja vuovdedoalloministeriija lea mearridan stuorámus vejolaš sálašmearrin bivdojahkái 2018–2019 gávcci geatkki. Spiehkastatlobiid sáhttá mieđihit dušše geatkenáli dikšunplánas meroštallojuvvon boazodoalloguovllu davvi- ja nuortaosiide, dohko gos geatkkit dagahit eanemus boazovahágiid.

Mieđihuvvon sierralobiiguin lea ulbmil eastit boazodoalu stuorra borasspirevahágiid. Ovddit jagiid vásáhusaid vuođul lea dieđus, ahte dálve- ja giđđamánuid muohtadilli lea buorre geatkái ja danin geatki dagahage vahágiid dalle.

Meahccegeainnuid ortnega sáhttá almmuhit telefonapplikašuvnna bokte

Olbmot besset dál almmuhit meahccegeainnuid ortnega telefonapplikašuvnna bokte.

Suoma Vuovdeguovddáža ja RoadsML Metsään tie -telefonapplikašuvnna bokte olbmot sáhttet dál almmuhit, makkár ortnegis meahccegeaidnu lea: leago geaidnu njaláhas, leatgo das rokkit, leago dan dárbu plovet ja nu ain. Dieđut čohkkejuvvojit Vuovdeguovddáža kártabálvalussii, gos olbmot besset oaidnit daid.

NRK Sápmi: Sámi ráppár mielde Melodi Grand Prix -gilvvus

Sápmelaš ráppár Fred Rene Buljo lea joavkkuinis mielde Norgga Melodi Grand Prix -loahppagilvvuin njukčamánu álggus. Áššis muitala NRK Sápmi.

Buljo gullá norgalaš-sápmelaš KEiiNO-prošektii ja sii oassálastet gilvui lávlagiin "Spirit in The Sky". Joavkui gullet Tom Hugo, Alexandra Rotan ja Fred Rene Buljo. Buljo lea šaddan dovddusin sápmelaš Duolva Duottar -rápjoavkkus.

Dálvvi garraseamos buollašat leat mihtiduvvon Soađegilis

Dán dálvvi garraseamos buolaš, -38,7 lea mihtiduvvon Soađegilis ikte sotnabeaivve . Sotnabeaiija Suoma dán dálvvi galbmaseamos báiki molsašuddái Guossama, Kiutaköngäs ja Soađegili gaskkas.

Odne boahtá maid 20 jagi das, go Suoma mihtidanhistorjjá galbmaseamos temperatuvra, -51,5 mihtiduvvui Gihttela Bohkás jagis 1999. Dán liŋkkas sáhtát oaidnit tv-ođđasiid 20 jagi duohken.

Anára márkana skuvlagoahkka Mirja Eironen firrestallá moatte čuohte lihttera ruittu. Skuvllalaččaide, beaiveruovttuide ja ahkeolbmuide lea gárvvásmuvvamin beaivvi borramuš. Skuvllalaččat bohtet boradit seainne duohkái, sin borramuša ii dárbbaš fievrredit gosage.

Oahppit goivot vuoncciswok tallerkii. Oassi liiko, oassi ii.

– In mun dieđe, ii munnje gal máistte, muhto ferte borrat vai stuorru, dadjá bajit luohká oahppi, anárlaš Pessi Koskinen.

– Mun gal boran meastta buot borramušaid. Mun liikon biergobulláide, muitala fas vuolleskuvlla oahppi Jouna Linkola.

Anáris goahkat goit duhtavaččat geahčadit, go borramušat jávket oahppiid njálmmiide.

– Min skuvllas oahppit borret bures. In jáhke, ahte beare gallis guđđet skuvlaborramuša borakeahttá. Dieđusge leat dat mielamielborramušat, dego makaronaborramuš ja biergobullát, muitala Anára skuvlla goahkka Mirja Eironen.

Avvilis borramuš 1000 olbmui

Nuppelágan dilli lea Avvilis Anára gieldda guovddášgievkkanis. Doppe beaivvis málestit olles 1 000 olbmui, ja stuorámus oassi borramušain fievrreduvvo biillaiguin miehta gili beaiveruovttuide, skuvllaide ja boarrásiidda. Dan lassin biebmanláhkái lea vel buohcceviesu veahka.

Borramuša dásis váidaluvvo ain duollet dállet. Anára gielddas leat mannan jagi loahpas čoaggán nammalisttu buoret skuvlaborramuša bealis ja váldostivrii dahkkojuvvon álgaga leat vuolláičállán maid olgešbellodat Kokoomus gieldapolitihkkárat.

Guovddášgievkkana hoavda Marika Liimatainen lohká áddet váidalusaid, muhto ovdamearkka dihte nu gohčoduvvon gummebuđehiidda leat máŋga siva. Go buđehat šaddet gálggadit biilla fárus miehtá gili ja maid guhká dollojuvvot liekkasnaga, de veagal dat váikkuha borramuššii.

Suomas buvttaduvvon buđehat bohtet Avvilii nu, ahte dat leat gárvvisin garrejuvvon. Jođánis jurdda borramuša buorideapmin lea, ahte boradeaddjit álget ieža garret buđehiid. Dalle buđet livčče njálgasot ja das maid bisošedje buot vitamiinnat fárus.

Ferte goit muitit, ahte áli go šaddet gohkket stuorra borramušeriid, borramušas eai sáhte leat bearehaga ollu bihpporat, sálti, vuodja ja dien diekkárat. Ja áli go hállat borramušas, jearaldagas lea dat beaggán smáhkkaášši.

– Gal mii oažžut máhcahaga, nu buorre go fuones máhcahaga, muhto ferte muitit, ahte mis leat issoras olu boradeaddjit. Ferte johtit dugo dan sátnevádjasa mielde guovdu geainnu, go lea nu stuorra olmmošmearis jearaldat. Mii rahkadit borramuša, mii galgá heivet uhca mánás gitta boares olbmuide, muitala Avvila guovddášgievkkana hoavda Marika Liimatainen.

Avvila guovddášgievkkan doaibmá dál buohcceviesu oktavuođas. Dili lohpidit buorránit easka muhtun jagi geažis, goas Avvilii gárvvásmuvvá ođđa skuvla ja dalle nu gievkkan go eanáš boradeaddjit leat seamma gáhtu vuolde. Marika Liimatainen muitala, ahte dál sii leat áiddo plánemin, mo dát ođđa borramušfuolahus galggašii doaibmat.

– Ođđa galbmaseailluhansajiid ánssus mii bastit maid lasihit báikkálaš biepmu ávkkástallama. Dáppe go mii ássat stuorra jávrri, Anárjávrri gáttis, de jurddan lea ávkkástallagoahtit eambo maid báikkálaš guliin, Marika Liimatainen muitala.

Sámis skuvlebiebmui geavahuvvo oalle unnán ruhta olles riikka dásis

Skuvlabiepmu investeremiin leat stuorra erohusat Suomas. Jagi 2015 buot unnimus skuvlabiebmui biddjui ruhta Mátta-Suomas Vantaas, gos ovtta oahppi biebmu mávssii gávpogii 1,67 euro. Eanemus skuvlabiebmui biddjui ruhta Mátta-Suomas Puumalas, olles 8,28 euro ovtta oahppi ala.

Soađegili gielda geavaha dán dilis skuvlaborramuššii 2,28 euro ovtta boradeaddji ala. Eanodagas lohku lea 3,02 euro, Ohcejogas 3,50 euro ja Anáris 4,35 euro.

Borramuša hattiid ii goittotge sáhte njuolga veardádallat, go daidda gielddat rehkenastet fárrui earáge goluid, earret eará bargoveahka- ja fievrredangoluid. Ovdamearkan Anáris hattis leat mielde maid fievrredangolut. Dálá dilis buot Anára gielddaid smávit giliskuvllain leat iežaset goahkat, muhto stuorra guovddášgievkkanat doibmejit giliguovddážiin.

Suomas leamaš nuvttá skuvlabiebmu badjel 70 jagi, jagi 1948 rájes. Varas čielggadeami mielde gaskamearálaččat goalmmádas Suoma gávccát- ja ovccátluohkkálaččain eai borat skuvllas, muhto erohusat leat stuorrát guovlluid gaskkas. Suoma Oahpahusráđđehusa mihttomearrin lea fidnet buot skuvllalaččaid boradit skuvllas jagi 2020 rádjai.

Mannan vahkuloahpa ordnejuvvon eamiálbmogiid filbmafestivála Skábmagovat geasuhii 3 500 ealligovvaberošteaddji Anárii.

Dat lea sulaid 800 geahčči unnit go diibmá, goas festiválas fitne sulaid 4 335 olbmo. Dán jagi ledje vihtta filbmačájáhusa unnit go diibmá.

Filmmaid lassin dán jagáš festiválaid oktavuođas ordnejuvvui Skábmaklubba, masa oassálaste sulaid 380 guossi.

Dán jagi festivála váldotemán lei árktalaš eamiálbmogiid ealligovva. Temáin háliidedje čájehit árktalaš guovllu ja ovttasbargovejolašvuođaid.

Klubbat, Laila! Live! ja davviálbmogat geasuhedje

Skábma-filbmaguovddáža plánejeaddji Tarja Porsanger oaivvilda goittotge, ahte sii geasuhedje gussiid oalle bures. Son lea duđavaš maiddái vuosttaš háve ordnejuvvon Skábmaklubbai.

– Skábmaklubba lihkostuvai mu mielas hui bures. Dat lei sihke bearjadat- ja lávvardateahkeda áibbas dievva, muitala Porsanger.

Earenoamážit Laila! Live! -filbmačájáhusas ledje geahččit. Čájáhusas Wimme ja Rinne duddjuiga ođđa jietnamáilmmi norgalaš jienahisfilbmaklassihkkárii.

– Mii gal jáhkiimet dieđus, ahte dat min earenoamáš čájáhus Laila! Live! geasuha. Sále lei áibbas dievva dalle, ja Sajosa sálii čáhket 190 olbmo.

– Dat lei oalle earenoamáš dáhpáhus, mii ii leat leamaš mis ovdal. Dakkár 90 jagi boares filbma, mas ii leat jietna, ja Wimme ja Rinne leigga guokte ja bealle diimmu lávddi alde čuojaheamen ja juoigamen, muitala Porsanger.

Maiddái Saha dásseválddi nappo Jakutia filmmat Ruoššas geasuhedje.

– Mii diđiimet jo ovddalgihtii, ahte davviálbmogat geasuhit. Juohke jagi go mis leat davviálbmogat Skábmagovaid temán, dat geasuhit. Earenoamáš bivnnut lei dat Saha álbmot. Stuorra sále lei oalle dievva, go čajeheimmet Saha álbmoga, jakutialaš filmmaid, muitala Skábma-filbmaguovddáža plánejeaddji Tarja Porsanger.

Sámi guovllu gielddain lea buorre barggolašvuođa dilli. Ná vuollegis bargguhisvuođa logut leamašan maŋimuš 1980-logus.

Bargo- ja ealáhusdoaimmahagas muitalit, ahte Sámi guovllu gielddain Anáris, Soađegilis, Eanodagas ja Ohcejogas leat maŋimuš logi jagis bálvalan-, vuovdin- ja čorgenbargosajit dássidit lassánan. Earenomážit Anáris lassáneapmi leamašan oalle čielggas.

– Dat oidno bargguhemiid mearis, muhto buot ovddemus dat oidno maid das, ahte guhkesáigge bargguheamit leat čielgasit geahppánan, lohká Bargo- ja ealáhusdoaimmahaga bálvalanhoavda Tero Hyttinen.

Privahttafitnodaid bargosajit leat dál Anáris masá njealji geardde eanet go logi jagi dassái. Fitnodagaid bargosajit leat eanáš turismasuorggis, mii lea lassánan olu maŋimuš jagiid. Turismabarggut leat lassánan buot sámi guovllu gielddain.

– Bálvalan- ja vuovdinsuorggi lassánan bargosajit oidnojit daid guovlluin, main turismmas lea nana sadji. Dat vuhtto oppa Davvi-Suomas ja earenomážit turismaguovlluin.

Almmolaš suorggi bargosajit geahppánan

Stáhta ja gieldda barggut leat fas geahppánan sámi guovllu gielddain. Almmolaš bálvalusaid suorggi bargosajit leat geahppánan, go báikkálaš doaimmahagat leat heaittihuvvon ja bálvalusat sirdojuvvon stuorát ovttadagaide.

Statistihkat čájehit, ahte fitnodagaid rabas bargosajit leat lassánan ja gielddaid ja earenomážit stáhta rabas bargosajit leat olu geahppánan.

– Almmolaš bargosajiid oassi rabas bargosajiin lea unni. Dat lea vuollái 30 proseantta dásis, muitala bargo- ja ealáhusdoaimmahaga bálvalanhoavda Tero Hyttinen.

Maiddái barggut, maidda dárbbaša gieđaiguin bargama, leat geahppánan. Dakkár bargguide gullet huksen-divvun-válmmaštanbarggut ja proseassa- ja fievrredanbarggut.

Soađegilis bargosajiide váikkuha Kevitsa ruvki. Ruvkebargu lasiha bargosajiid, muhto váikkuha maid eará bargosajiid lassáneapmái. Ruvki lea lasihan fitnodagaid bargosajiid, ja namalassii proseassa- ja fievrredanbarggut leat lassánan.

Bargu ja barggu ohcci máhttu eai vealttakeahttá deaivvat – digimáhtu mearkkašupmi lassáná

Go bargosajit leat olu, de lea váttis gávdnat bargiid, geain leat dárbbašuvvon dáiddut. Fállojuvvon barggus gáibidit dihtolágan dáidduid, mat barggu ohcciin eai vealttakeahttá deaivva leat.

Dákkár váttisvuohta sáhttá otná beaivve máilmmis ja sámi guovllusge leat dábálaš, muitala Tero Hyttinen.

– Geahppáneaddji bargguohcciin ii leat dakkár máhttu, mii otná beaivve bargomáilmmis dárbbašuvvo.

Hyttinen lohká maid, ahte bargiin gáibiduvvo eanet ah’ eanet máhttu. Ovdamearkka dihtii digidáidduid mearkkašupmi lassána oppa áigge.

– Gáibiduvvojit ođđalágan vuogit bargat. Gáiddusbargu ovdamearkka dihtii lea stuorru trenda máŋgga suorggis. Dat váikkuha bargovugiide oalle olu.

Turismma bargit bohtet dávjá olgoriikkain

Smávit gielddain sáhttet leat eanet rabas bargosajit earenomážit alimus turismasesoŋŋa áigge. Go báikki alde eai gávdno bargit, de fertejit gávdnat bargiid eará guovlluin.

Turismma bargit bohtetge dávjá olgoriikkain.

– Okta čielga vierru leamašan dat, ahte eanet ah' bálkáhit eará guovllus boahtti bargiid, earenomážit olgoriikkain bohtet olu sesoŋgabargit, muitala Tero Hyttinen Bargo- ja ealáhusdoaimmahagas.

Ohcejoga Jeagelveaji ja Leammi Gábe-Jovnna gietti sávzzaid guođoheaddjin leat ohcan badjel 2 000 olbmo.

Meahciráđđehus ozai olbmuid sávzageahččin boahtte geassái 14 sierra báikái miehtá Suoma. Sámeguovllus sávzaguođoheaddjiid ohce guovtte báikái: Leammi álbmotmeahci Gábe-Jovnna báikái ja Ohcejoga Jeagelveaji sámedállui Deatnogáttis.

Njealji báikái ledje badjel 1 000 ohcci: Ohcejohkii (1052), Leammái (1018) ja Koli álbmotmeahci Lakkala (1090) ja Seppälä (1028) dáluide. Oktiibuot sávzaguođoheaddjin ledje 11 609 ohcci. Guođohanvahkut šaddet ain bivnnuheabbon: dán jagi ohccit ledje badjel 3 000 eanet go diibmá.

Meahciráđđehusas árvalit, ahte Sápmi ja Koli geasuhit aiddo fal daid áidnalunddot luonddu dihte.

– Geasi áigge Lappis geasuha ijahis idja ja fiinna duottarluondu, mii lea máŋgasa mielas geasuheaddji molssaeaktu lupmui. Guođoheddjiid leat earenomážit geasuhan maiddai Koli álbmotmeahcci ja dan vánddardanmáđijat, Meahciráđđehusas muitalit.

Meahciráđđehus vuorbáda, geat besset sávzageahččin, ja almmuha vuorbádeami bohtosis ohcciide maŋimuštá guovvamánu loahpas. Geahčči láigoha dálu vahkkui ja fuolaha sávzzain, mat fas dollet boares, historjjálaččat divrras guovlluid luonddudilis.

Davvi-Lappi eanangoddelávvahámus 2040 lea dál cealkinláhkái

Anára, Ohcejoga ja Soađegili ođđa eanangoddelávas sáhttá cealkit dál, go Davvi-Lappi eanagoddelávvahámus 2040 lea almmustahtton. Cealkit sáhttá guovvamánu maŋimuš beaivvi rádjai. Guovvamánus Ohcejogas, Soađegilis ja Anáris ordnejit álbmotdilálašvuođaid gos sáhtta muitalit iežas oaivila eanangoddelávvahápmosis. Álbmotdilálašvuođat leat Ohcejogas gielddadálus 12.2. dii: 18.00, Soađegilis gielddadálus 13.2. dii: 18.00 ja Anáris Sámekulturguovddáš Sajosis 14.2. dii 18.00.

Máhcahaga sáhttá addit boastta bokte dahje šleađgaboasttain čujuhussii info(at)lapinliitto.fi.

Eanagoddelávvahámus doallá sisttis earret eará ruvtta Jiekŋameara ruovdegeidnui ja šleađgalinjá Roavvenjárggas Ohcejohkii.

Anáris dáhpáhuvve diibmá eanemus lihkohisvuođat

Anáris, Soađegilis ja Ohcejogas leat dáhpáhuvvan diibmá eanet lihkohisvuođat go ovddit jagi. Sámeguovllu gielddain dušše Eanodaga gielddas dáhpáhuvve diibmá uhcit mearri lihkohisvuođat go ovddit jagi.

Sámeguovllu gielddain eanemus lihkohisvuođat diibmá dáhpáhuvve Anáris, oktiibuot 368 lihkohisvuođa. Nubbin eanemus lihkohisvuođat dáhpáhuvve diibmá Soađegili gielddas oktiibuot 299 lihkohisvuođa. Goalmmádin eanemus Eanodagas oktiibuot 146 lihkohisvuođa ja Ohcejogas dáhpáhuvve diibmá 77 lihkohisvuođa.

Lappi gádjunlágádusa čoakkán dieđuid mielde diibmá olles Lappis jápme 35 olbmo iešguđetlágan lihkohisvuođain. Ovddit jagi lihkohisvuođain jápme 29 olbmo.

Davviriikkalaš riikkaarkiivvat deaivvadit Guovdageainnus

Davviriikkalaš riikkaarkiivvaid deaivvadeapmi álgá odne Guovdageainnus. Deaivvadeamis earret eará ságastallet oktasaš sámi arkiivva gažaldagain ja riikkaarkiivvat besset oahpásmuvvat Digital access to the Sámi heritage archives –prošektii, man ulbmilin lea buoridit dan, ahte olbmot besset ávkkastallat iešguđet arkiivvain ja čoakkáldagaid sámi kulturárbbiin.

Sámearkiivvaid ovttasbargu rájiid rastá lea dehálaš vai sámiid kulturárbbi bastet seailluhit. Arkiivvaid bagit sávvet, ahte sii bastet golmma beaivvi deaivvadeami áigge ovddidit eamiálbmotarkiivvaid boahttevuođa ovttasbarggu. Deaivvadeapmi álgá disdaga ja bistá golbma beaivvi.

Badje-Durdnosis álgán čiekŋalisbovren Natura-guovllus

Málmmaohcanfitnodat Mawson lea álggahan čiekŋalisbovrema Badje-Durdnosis Natura-guovllus. Suoma ruvkeeiseváldi TUKES mearridii joatkit Kairamaat-nammasaš lohpeguovllu málmmaohcanlobi vel golmma jahkái.

Čiekŋalisbovremiiguin ohcet golle-koboltti. Kobolttiávdnasa dárbbašit earenomážit báhtteriin.

Fitnodaga mielde guovlu lea okta Suoma golmma buoremus báikkis gos gávdno golli. Dan lassin fitnodaga mielde sii ohcet koboltti ehtalaččat ja bistevaš vuogi mielde mii doarju Suoma mihtomeriid.

Málmmaohcanfitnodat gárttai Davvi-Suoma hálddahusrievtti mearrádusain gaskkalduhttit čiekŋalisbovremiid Rajapalo Natura-guovllus mannan dálvve. Dalle TUKESa mieđihan lobis váidaledje Meahciráđđehus, Lappi EBI-guovddáš ja Lappi luonddusuodjalanbire. Daid mielas Natura-čielggadeamit ledje váilevaččat.

Mawson lohká dieđáhusastis, ahte dál Natura-árvvoštallan lea dahkkon vuđolaččat.

Natura fierpmádat dorvvasta luonddudirektiivvas meroštallojuvvon luonddutiippaid ja šlájaid eallinbirrasiid.

Dáid beivviid leat mihtidan dálvvi garrasamos buollašiid Suomas. Sotnabeaivve liekkasmihttár njiejai Soađegilis 38,7 buolašgráđđii.

Dat lea goit bivval dan ektui, mii ođđajagimánus 1999 lei. Dalle Anáris ja Gihttelis mihtidedje badjel -50 gráđa buollašiid. Táksevuoddji Jouni Ilmari Jomppanen Leammi Goškanjávrris muitá daid áiggiid bures.

– Mun dalle vuojihin Lismmá guovllus mánáid Menešjávrái. Dathan lei badjel -50 gráđa Riebanjoga buohta. Mii soabaimet dalle mánáid vánhemiiguin, ahte mii eat šat jođe ja nugo livččiimet diehtán, de nuppi beaivve Menešjávrri skuvllas luoddanedje butkket.

Virgeoapmahaččain dahje skuvllas eai boahtán rávvagat, mo galgá garra buollašiid áigge doaibmat. Jomppanen dagai ieš mearrádusa ovttas mánáid vánhemiiguin.

– Dorvvolašvuohta lei mánáid vánhemiid ja mu duohken, go mii áddiimet heaitit dalle vuodjimis vai eat jieŋo geainnu ala ja dušša dohko. Lohken mánáid vánhemiidda, ahte eatgo mii dál daga stoppi. Mun in šat duostan vuodjit, go buolaš lei nu garas ja dan áigge biillat lávejedje muhtumin jiekŋut.

Jomppanen muitala, ahte son ii duostan jođihit mánáid, vaikko sus lei hálgoguorbmi maŋágeahčen ja bivut vel mánaide.

– Muhto jos biila livččii cuovkanan, gii min livččii doppe luoddaguoras fitnan geahččamin? Ii giige. Mii leimmet galbmot lihkká dohko, jurddaša Jomppanen.

Elrávdnjeboatkka váikkuhii máŋgasiidda

Ođđajagimánus 1999 Sámis lei nu buolaš, ahte mihtáratge eai čájehan šat maidege. Garra buollašiid dihte Anára guovllus bártidedje muđuige. Elrávdnji boatkanii máŋgga diibmui sullii duhát dálus.

Lappi gádjunlágádusa buollinčáskadeaddji Reino Mattus barggai buollinčáskadeaddjin jo daid áiggiid. Son muitala, ahte sii ledje dalle ráhkkanan buktit doaresbeale giliin eandalii boarrásut olbmuid čoahkkebáikkiide. Dasa ii lihkus goittotge lean dárbu.

– Leimmet ráhkkanan evakueret olbmuid, ledje plánat ja fievrrutge ledje diŋgojuvvon dan várás.

Mattus oaivvilda, ahte dálá áigge livččii hui jáhkemeahttun, ahte elrávdnji boatkanivččii nu guhkes áigái, muhto datge lea vejolaš. Jos nu geavašii, sii várra álggášedje seamma lahkái ráhkkanit evakueret olbmuid.

– Eandalii boares olbmuid evakueret dakkár báikkiide, gos leat uvnnat. Nappo seammalágan ráhkkaneapmi livčče go dallege, dadjá Mattus ja čujuha 50 gráđa buollašiidda guovttelogi jagi duohkái.

Reino Mattus mieđiha, ahte lea muhtin háve bohkosan dáid beivviid ođđasiid garra buollašiid birra.

– Leat máŋgii bohkosan ja smiehttan, ahte dálvet galgáge buolaštit. Ja gal dán dálvve leat vuordánge buollašiid, loahpaha Mattus.

Guovdu guolbana ceaggájit giddejuvvon luŋkkaid duohken mihttárat, mat adde dán moatte dálu Bohkká-gillái juoga, mii ii earáin leat, Suoma buolašolahusa.

Ođđajagimánus jagis 1999 gilis mihtidedje virggálaččat 51,5 gráđa buollaša.

Ođđa olahusaide eai šat goassige ole, muitala báikkálaš Kari Kokkomäki.

– Juohke dálvvi dáppe lea gal buolaš, dego ovdalge, muhto min virggálaš mihttár lea sirdojuvvon eará sadjái, muitala Kokkomäki ja guovlá, maid boares mihttár dán dálvvis muitala.

– Dán dálvvi, dán vahkus, dákko leamašan binnáš badjel 40 gráđa buolaš. Dainna livčče dánge dálvvi Bohká gilli fasken dálvvi buolašolahusa, árvala Kokkomäki.

Muhto Bohká guolbanis mihtiduvvon lohku ii dohkke. Boares mihtidanbáiki ii leat šat virggálaš mihtidanbáiki – ođđa virggálaš automáhttamihttár bođii gillái jagis 2008.

Dán dálvvi garraseamos buolaš, -38,7 lea Suomas mihtiduvvon Soađegilis sotnabeaivve 27.1.2019.

Buolašolahusat eai beaškke, go mihttára sirde buolžža ala

Ođđa, automáhtalaš dálkki mihtidanbáiki lea Bohká alimus báikkis, stivlli máddagis. Guossavuovddi siste ceaggájit vaikko guđelágan mihttárat.

Dálkediehtinlágádusa mielde dálkestašuvnnaid bidjet báikkiide, mat govvidit mihtidanbáikki lassin bures lagašbirrasage dálkki.

– Bohká dáhpáhusas mii sirddiimet mihttára báikái, mii govvida buorebut guovllu. Ovdal Bohká temperatuvrraid mihtidedje johkaleagis, dál buolžža alde.

– Buolaš niedjá johkalegiide ja doppe sáhttet mihtidit dálvit máŋga gráđa eanet buollaša, čállet dálkediehtinlágádusas.

Dálkediehtinlágádus háliida gávdnat dan gaskamearálaš temperatuvrra, mii doallá stuorámus oasis guovllus.

– Lea buoret, go árvvut leat lagabus gaskaárvvuid, go daid ravddamus árvvuid, čállet sii.

Boares ja ođđa mihttáriid gaskkas máŋgga gráđa erohusat

Gaskkohagaid Kari Kokkomäki ain fitná guovlladeamen, maid boares eallisilbamihttár muitala. Gal dat mihttára sirdin ain binnáš dálvegápmagis gahká.

– Gal dat veahá váivvida. Juohke dálvvi hállet dan dálvvi olahusas, mis lea áli goit garrasut buolaš, muhto min virggálaš mihttár čájeha áibbas eará go duohtavuođa.

Son lea merkon bajás, ahte boares ja ođđa mihttára árvvuin lea golmma-njealji gráđa erohus.

– Gal dies lea midjiide báikkálaččaide olu, maid leat suoskkadan jo logi jagi, leaikkastallá Kokkomäki mihttára sirdimis.

Anáris álgá seminára árktalaš eamiálbmogiid mielladearvvašvuođas

Anáris álgá gaskavahkku seminára, man fáddán leat árktalaš eamiálbmogiid mielladearvvašvuohta ja iešsoardimat. Seminára lea oassi Árktalaš ráđi Suoma ságadoalliáigodaga.

Dáhpáhussii oassálastet dutkit, politihkalaš mearrideaddjit, eamiálbmotservošat, árktalaš ráđi bistevaš lahtut ja árktalaš guovllu ovddasteaddjit. Eamiálbmotnuoraide leat čállinbargobájit.

Seminára rahpaba gaskavahkku veaigin Suoma sosiála- ja dearvvašvuođaministtar Pirkko Mattila ja Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio.

Seminára lea sámekulturguovddáš Sajosis ja dat bistá golbma beaivvi. Prográmma lea oasil gitta ja oasil rabas mediai. Olles prográmma sáhttá lohkat dáppe.

Seminára ordne Suoma olgoministeriija, sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija ja Dearvvašvuođa- ja buresveadjinlágádus THL.

Ohcanáigi Ketterä-oahpuide lea álgán

Ođđa anáraš- ja davvisámegielat oahpaheaddjiskuvlemii sáhttá dál ohcat.

Oulu universitehta Giellagas-instituhta ja pedagogihkkalágádusa Ketterä-prošeakta leat ovttasbarggus Sámi oahpahusguovddážiin, Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagain ja sámi guovllu gielddaiguin álggaheamen davvisáme- ja anárašgielat ávnnasoahpaheaddjiskuvlema. Nuortalašgielat skuvlen lea jo álgán. Oahpuid ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija.

Ketterä-prošeavttain háliidit skuvlet ođđa sámegiela ja sámegielat oahpaheaddjiid. Oahpuin sáhttá lohkat anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielaid vuođđo- ja ávnnasoahpuid (65 oč), girjjálašvuođa vuođđooahpuid (25 oč) ja oahpaheaddji pedagogalaš oahpuid (60 oč).

Oahput ordnejuvvojit sihke neahta bokte ja lagašoahpahussan Anáris. Oahppu álgá boahtte borgemánus ja nohká jagi 2021 loahpas.

Oahput leat oaivvilduvvon buohkaide, geat leat beroštuvvan oahppat giela, muhto erenoamážit daidda, geat háliidit boahttevuođas oahpahit sámegiela dahje sámegillii.

Lassidieđuid gávdná earret eará Giellagas-instituhta neahttasiiddus.

Soađegili gildii ohcet gielddahoavdda

Soađegili gielda ohcá ođđa gielddahoavdda. Virgi rahppo ohcanláhkai dán vahku bearjadaga 1.2. ja ohcanáigi nohká 28.2.

Soađegili gielddaráđđehus mearridii áššis ikte disdaga. Gielddaráđđehus mearridii maiddái, ahte gielddahoavdda ohcamis geavahit veahkkin olggobeale áššedovdi.

Soađegillái dárbbašit ođđa gielddahoavdda, go dálá gielddahoavda Viljo Pesonen báhcá ealáhahkii boahtte suoidnemánus. Pesonen lea jođihan Eanodaga gieldda sullii gávcci jagi. Son lea bargan maiddái Ohcejoga gielddahoavdan.

Sámit ain álbmotjoavku Norgga vuođđolágas

Norgga stuorradiggi mearridii disdaga eahkedis, ahte sápmelaččat eai namuhuvvo vuođđolágas álgoálbmogin.

Norgga vuođđolágas sápmelaččat leat namuhuvvon álbmotjoavkun. Vaikko eanetlohku stuorradikkis doarjjuige evttohusa rievdadit doahpaga álgoálbmogin, de gáibida vuođđolága rievdadeapmi guokte goalmmádasa áirasiin leat dan mearrádusa duohken.

Stuorradikkis 95 áirasa dorjo ja 71 áirasa vuostálaste evttohusa, golbma áirasa ledje eret. Ovddádusbellodaga ja Olgešbellodaga áirasat jienastedje evttohusa vuostá. Áššis muitala NRK Sápmi.

Suoma vuođđolágas sápmelaččat namuhuvvojit álgoálbmogin.

Dáiddár Britta Marakatt-Labba lea okta dain sámedáiddáriin, gean čájáhusaide lea dál erenoamáš olu jearalmas máilmmis.

Marakatta-Labba dáidaga beassá oaidnit dál maiddái Suomas, go son rahpá ođđa Historian kirjonta -dáiddačájáhusa gaskavahku ođđajagimánu 30. beaivve Kohta-dáiddahállas. Čájáhus doallá sisttis su dáidaga jagi 1968 rájes.

– Lea oba somá vuolgit Helssegii, dannego mus ii leamaš doppe dakkár sierra čájáhus. Dás šaddá stuorra čájáhus, mun bijan dohko máŋggalagan dujiid, das leat girkotekstiillat ja munhan lean ollu hábmen maid teáhterbiktasiid, Marakatt-Labba muitala.

"Historian kirjonta" lea oaidninláhkai Kohtas 31.1.–17.3.2019.

Britta Marakatt Labba lea maid evttohassan fidnet Dagens Nyheter -aviissa dán jagáš kulturbálkkašumi. Son muitala iežas leat mannamin čájáhusainis maid Kanádai dán giđđadálvve. Su dáidda lea oassin Quebec City Biennale -váldočájáhusas.

Britta Marakatt Labba lea riegádan Ađavuomis ja ássá Bajit Sohpparis. Son lea riegádan jagis 1951.

Marja Helander oanehisfilbma "Eatnanvuloš lottit" ii vuoitán mannan ija Suoma áigge Sundance-filbmafestiválas Park Citys Davvi-Amerihkás.

Filbma lei evttohassan filbmafestivála oanehisfilmmaid gilvvus. Gilvvus bálkkašuvvui goit nubbi álgoálbmotfilbma, "Fast Horse" Kanadas, buoremus bagadallamis. Cree-álbmogii gullevaš bagadalli Alexandra Lazarowich oanehisfilbma muitala čáhppesjulggiid riidenárbevieruin. Filbma čájehuvvui maiddái Skábmagovat-festiválas Anáris mannan vahkuloahpa.

"Eatnanvuloš lottit" lea jagi 2018 almmustuvvan oanehisfilbma, mii muitala sápmelaš dánsastudeanttaid Birit ja Katja Haarla birra. Haarla-oappážagat dánsuba filmmas Sámi gilážiid ja mehciid čađa gitta Helssegii. Filbma gieđahallá sámeguovllu oamasteapmái váikkuheaddji stuorát gažaldagaid.

Filbma lea árat bálkkašuvvon ImagineNATIVE-álgoálbmotfilbmafestiválas Torontos ja lea maid ožžon Risto Jarva -bálkkašumi Tampere oanehisfilbmafestiválas.

"Dát lea áibbas jáhkkemeahttun"

Sundance lea okta USA stuorámus ja eanemus mearkkašahtti filbmafestiválain. Sundancei ohce dán háve 9 443 oanehisfilmma, main 73 besse mielde festiválii. Jagis 2018 festiválas fitne 124 900 galledeaddji.

Badagalli Marja Helander ii leat behtton, vaikko filbma ii vuoitánge. Son lea baicce duđavaš, go sámefilbma beasai oidnosii ovtta máilmmi eanemus árvvusadnon filbmafestiválas.

– Dáthan lea áibbas jáhkemeahttun, mun lean hui ilolaš, ahte sámefilbma lea oassin Sundance-filbmafestiválaprográmmas. Mu mielas lea suohtas, ahte lea vejolašvuohta buktit sámefilmma oidnosii stuorra máilmmis. Gal dát filbma lea lihkostuvvan diená, ahte olbmot hálidit oaidnit dan maid dáppe Amerihkás, Helander govvidii dovdduidis vuoitiid almmustahttima maŋŋá.

– Lean hui duhtavaš buot bargojoavkku lahtuide, Helander joatká.

Filmma čájeheapmi ii goit leat áidna dehálaš ášši dákkár dáhpáhusain. Seamma dehálaš lea maiddái beassat deaivat ođđa olbmuid.

– Vurden beassat deaivvadit eara filbmadahkkiiguin ja ságastallat kollegaiguin, ja oažžut ámmátlaš fierpmádaga.

– Mu vuordámušat lea ollašuvvan. Lea leamašan hui dehálaš deaivvadit earáiguin, ja vaikko lea hoahppu leamašan, de lean geargan oaidnit filmmaid, buriid filmmaid.

Marja Helander jáhkká Sundance-evttohasvuođas leat ávkki boahttevuođas.

– Doaivvun, ahte dát filbma vuolggášii maid eará filbmafestiválaide. Kánske maid lea vejolašvuohta oažžut eambbo doarjaga ja ruhtadeami boahtteáiggi prošeavttaide, smiehtada filbmadahkki.

Divvojuvvon 30.1.2019 diibmu 19:05: Fast Horse bálkkašuvvui bagadallamis, ii vuoitán oanehisfilmmaid gilvvu.