Anárlaš Riitta Lehtola čuožžu beaivedivššu šiljus ja čájeha dikšobáikki verráha. Das lohká eaŋgalsgillii stuorra bustávaiguin, ahte ii oaččo govvet. Lehtola dadjá, ahte rávvagat leat hui dárbbašlaččat, go turisttat joreštit lahkosis ja figget govvet maiddái beaivedivššu mánáid. Lehtola namuhage, ahte su bártnáš lea šaddan dihto áššiiguin olu várrugabbo go ovdal.

– Go mánáid fitnet govvemin beaivedivššu šiljus, de goittotge mu mánná ii šat hálit, ahte mun válddán govaid sus. Son láve dadjat, eadni ii oaččo váldit govaid, muitala Lehtola.

Riitta Lehtola muitala, ahte turisttaid mearri oidno Anára girkosiiddas máŋgga láhkai. Gili lahkosis dolastallanbáikkiin leat dávjá busselásttaid dievva olgoriikalaččat golaheamen áiggi. Gili gávppis šaddá vuordit vuorus olu guhkit áigge go ovdal ja olgoriikalaččat bahkkejit máŋgii veagal govvet sámegávttiide gárvodan olbmuid.

– Mun ádden, ahte turisma lea dáppe dehálaš ealáhus, muhto mieđihan, ahte dat hárdá mu muhtimin. Dál go mearit leat lassánan, de lea šaddan dovdu, ahte sii leat juohke sajis, dadjá Lehtola.

Lehtola oaidná, ahte maiddái mátkeealáhusa sesoŋŋa jorggiheapmi geasis dálvvi guvlui lea okta, masa leamaš váttis hárjánit.

– Ovdal Anáris diđii, ahte geassi lea boahtán go turisttat jovde. Dál dáppe leat maid dálvit ollu turisttat ja dat lea okta sivva, manne boahtá dovdu, ahte sii leat juohke sajis.

“Anár-Saariselkä guovllu turisma lassánan jođánepmosit Suomas”

Sámi guovllus Anár girkosiida ja Saariselkä gesset mátkkálaččaid miehtá máilmmi. Statistihkkaguovddáža loguid mielde Anár gielddas ledje diibmá badjel bealle miljovnna registrerejuvvon idjadeami. Lohku lea lassánan viđa jagis mealgat. Jagis 2013 guovllus ledje 471 351 registrerejuvvon idjadeami ja jagis 2018 idjadeamit ledje juo 561 000.

Inari-Saariselkä mátkeealáhusa ovttasbargoorgána vuovdalanhoavda Tarja Manninen dadjá, ahte guovllu turisma lea lassánan maŋimuš jagiid jođánepmosit Suomas.

– Galhan mii leat okta dain, mii lea eanemus sturron turismma oasil. Jahki 2018 lei vuot buoremus guhkes áigái, muitala Manninen.

Manninen muitala, ahte guovllu turisma lea sturron namalassii olgoriikalaččaid ánssus. Olgoriikalaččat leatge dán áigge measta beali eanet, go suopmelaš mátkkálaččat sihke girdijohtolagas ja guovllu idjadansajiin. Ovdamearkka dihte kiinnálaš ja australialaččaid mearri lea lassánan máŋggain čuđiin proseanttain viđa maŋimuš jagis. Stuorimus olgoriikkalaččaid joavku leat goittotge fránskalaččat.

Mátkeealáhusas maiddái jáhkket turismma lassánit Davvi-Suomas čuovvovaš jagiid áigge. Statistihkkaguovddáža árvvoštallama mielde idjadeamit bohtet čuovvovaš jagiid áigge lassánit.

Turismma stuorrun buktá hástalusaid -prošeavttas čalmmustahttet Anára dili

Mátkeealáhusa viidun ja stuorrun ii leat dušše beare beaivvadat ja stuorra sedelat. Go mátkkálaččaid mearri lassána, dat mielddisbuktá maid hástalusaid sihke báikkálaččaide, muhto maiddái ealáhussii. Máilmmis leat ollu ovdamearkkat das, mo turisma leat hehttegoahtán báikkálaš olbmuid eallima, go dat leat šaddan menddo stuorisin guovllu gierdevašvuođa ektui.

Sosiála ja ekologalaš gierdevašvuođas lea sáhka Anárisge, go olbmot leat vásihišgoahtán turismma hehttehussan. Sámedikkis leat juo moadde jagi guorahallan turismma vásttolašvuođa Kultuvrralaččat ovddasvásttolaš sámi turisma -prošeavttas. Prošeavttas lea fuomášan máŋggaid čuolmmaid unna gilážiin dego Anáris, dadjá prošeavtta plánejeaddji Kirsi Suomi.

– Mu dieđuid mielde olbmot álget eardut dasa, ahte dihto jagiáigge gilážis jorret menddo olu turisttat dan ektui, ahte man galli olbmui dán gili ingrastruktuvra ja bálvalusat leat dárkkuhuvvon.

Suomi muittuha, ahte Anára girkosiida ii leat álgo álggos huksejuvvon ja plánejuvvon turismma várás. Gili bálvalusat leat heivehuvvon dan olmmošlogu mielde ja dat dárkkuhage, ahte gilis leat unnán bálvalusat, ja boles ja gádjunveahkage leat máŋggalogi kilomehtera duohkin Avvilis.

– Lassánan turisma dagaha maiddái dorvvuheame, go buohkat eai leat hárjánan vuodjit biillain dálvit, ja viiddes gielddas bolesat leat unnán, muitala prošeavtta plánejeaddji Kirsi Suomi Sámedikkis.

Suomi lea barggustis válmmaštallan maid sámeturismii ehtalaš rávvagiid. Dan barggu olis son lea guorahallan turismma váikkuhusaid Sámi lassin maiddái eará sajis máilmmis. Máilmmi dásis gávdnojitge ovdamearkkat main galggašii oahppat. Kirsi Suomi mielas Sámis livččii dehálaš bargat dan ovdii, ahte guvlui eai buvttaše menddo ollu olbmot golahit vátna resurssaid. Sámedikkis válmmaštallojuvvon ehtalaš njuolggadusat deattuhitge boahtte áiggi.

– Bistevaš turisma galggašii dáhkidit turisttaid lassin maid sámeservoša, sámekultuvrra ja sámeealáhusaid dárbbuid ja vejolašvuođaid maid boahtte áiggis, čohkke Suomi.

Oidnet dárbbu skuvlet sihke turisttaid ja báikkálaččaid

Sámis ja Anáris lea guhkes historjá turismmain dasgo juo 1930-logu loahpas gilis lei hotealla. Maŋŋelis 1970-logus sápmelaččatge serve eanet turismaealáhussii go ceggegohte duodjegávppiid geaidnoguoraide. Dán áigge turisma lea guovllu stuorimus ealáhus ja buktá 80 proseantta Anára gieldda dietnasis. Boahtte áiggis ealáhusa jáhkket leat velá stuorit go dál.

Moatti maŋimuš jagi áigge vásáhusat turismma stuorrumis leat boktán sihke turismaealáhusa doibmiid ja guovllu olbmuid smiehttat turismma viiduma váikkuhusaid maid Sámis. Iešguđet oassebealit mieđihitge, ahte lea dehálaš ságastallat das guđe guvlui ealáhus sáhttá ovdánit.

Inari-Saariselkä mátkeealáhusa ovttasbargoorgána vuovdalanhoavda Tarja Manninen dadjá sii leat váldán ášši duođas ja áigot ordnet ovttas Anára gielddain deaivvadeami, mas báikkálaččaide muitalit guovllu turismma birra ja mas báikkálaččatge besset buktit ovdan iežaset jurdagiid.

– Miige hállat bistevaš turismmas. Das turisttat gudnejahttet báikkálaš olbmuid ja sin eallima. Muhto dat dárkkuha maid dan, ahte báikkálaš olbmot gudnejahttet turisttaid.

Anárlaš Riitta Lehtola oaidná, ahte maiddái turismasuorggi doibmiin lea ovddasvástádus. Son váillaha skuvlema ja rávvema maiddái turisttaide.

– Gánske vel lasihit dien rávvema turisttaide vai sii dieđášedje maid dáppe oažžu dahkat. Vaikko sii leatge dáppe luomus, de liikká sii fertešedje váldit vuhtii maiddái min báikkálaččaid ja min árvvuid ja vieruid, loahpaha Lehtola.

Suoma duoddariin eai ollu oidno vel bieggamillot, soames geahččaladdamiid bohtosa oaidná gal Eanodagas ja Muonás. Riddoguovllu jalgadasaide dan sadjái leat ceagganan olles turbiidnastoalpogurgadasat.

Soađegili gielddas leat guokte bieggafámu buvttadeapmái huksejuvvon várreguovllu, namalassii Kuolavaara - Keulakkopää lahka Gihttel ja Soađegili gielddaid rájá. Dát lea merkejuvvon dan eanangoddelávvii mii dál lea fámus ja doppe jorret guhtta bieggamillo Soađegili bealde ja ovcci Gihttel gieldda bealde. Dat leat laktojuvvon Fingrid 220 kV elfápmofierbmái.

Soađegilli - Gihttel geainnu máttabealde lea nubbi bieggamillopárka, dán Joukhaisselkäs leat ovcci millu. Dat leat laktojuvvon Fingrid 110 kV ellfápmofierbmái.

Ovtta bieggamillopárkka plánema Soađegilis lea Davvi-Suoma hálddahusriekti gomihan moadde jagi dassái. Soađegili gielddastivra lei čoahkkimisttis dohkkehan bieggafápmooasseoppalašláva Palkisvaarai gieldda nuortamáttaoassái.

Eanangoddelávain ráhkkanit lassihuksemiidda

Davvi-Sámi eanangoddeláva válbmema oktavuođas lea dahkkojuvvon Soađegili bieggafápmočielggadeapmi. Dán diimmá bieggafápmočielggadeamis Lapin Liitto ja Ramboll Finland Oy -fitnodat gávnnahedje čieža dakkár guovllu mat sáhtašedje heivet bieggafámu buvttadeapmái.

Oktage dáin ii leat sámeguovllus daningo vuolggasadjin čielggadeamis lei dat ahte sámeguvlui bieggamillot eai plánejuvvo. Nubbi eaktu lea dat ahte turismii dehálaš guovlluide bieggamilluid eai pláne, eai goittot lagabui go 20 kilomehtera geahčai.

Natura 2000 -luonddusuodjalanfierpmádaga suodjalanárvvut čielggadeamis leat váldojuvvon vuhtii. Válljejuvvon leat dakkár heivvolaš guovllut mat čielggadeaddjiid mielde eai hehtte suodjalanárvvuid.

Árvvoštallojuvvon leat váikkuhusat boazoealáhussii. Ovdamearkka dihte guottehanguovllut leat juo ráddjejuvvon eret. Váikkuhusat lodderiikii, dorvvolašvuhtii, johtalussii, kulturhistorjjálaš árvvuide leat maiddái guorahallojuvvon.

Čieža heivvolaš guovllus okta lea Soađegili gieldda nuortaoasis, loahpat oarjeravddas lahka Gihttel ráji. Davimus dain lea Kolholaki - Palo - Naakiselkä Vajunen ja Peurasuvanto oarjjábealde.

Čielggadeapmi addá vuođu eanangoddeláva ráhkadeapmái ja dat ii leat figgan oba oppalašláva dárkodahkii.

Suomas bieggafápmolágádusaid ceggen lassánii jahkásaččat jagi 2016 rádjai - dan maŋŋá leamaš ráfálut fárta

Diibmá, jagi 2018 loahpas Suomas ledje sullii 700 bieggafápmolágádusa. Dat buvttadedje elrávnnji lagabui guhtta tWh (5,85). Bieggafámu kapasitehta lea badjelaš 2000 megawahte. Oppa elfápmobuvttadeamis bieggafámu ossodat Suomas lea 5,6 %. Dáid loguid addá Suomen Tuulivoimayhdistys ry jahkeraporttasttis 2018.

Bieggafámu huksema gollejagit leamaš jagi 2010 maŋŋá. Bieggafápmosearvvi Suomen Tuulivoimayhdistys ry rehkegiid mielde Suomas livččii vejolaš lasihit mealgat bieggafápmobuvttadeami go fal buoremus heivvolaš báikkit nu eatnamis ja mearraguovllusge váldojuvvojit dán atnui.

Suoma buvttadankapasitehtas 13 % čoggo Lappi eanangottis. Davvi-Suomas bieggafápmogieldan sáhttá gohčodit riddoguovllu gielddaid Durdnosa, Simo ja Ii. Doaibmi bieggamillopárkkat leat maiddái Tervolas ja Muonás ja viiddes plánat earret eará Badje-Durdnosis ja Pellos. Muoná Olosduoddara millut leat dál davimusat mat buvttadit bieggafámu vuovdimassii go Eanodaga Lámmasoaivvi millut eai jorat bieggafámu.

Bieggamillopárkkain olgoriikalaš fitnodagat oamastit lagabui goalmmadasa. Ovdamearkan Soađegili Kuolavaara - Keulakkopää Tuulipuisto Oy bieggamillopárkka oamasta duiskalaš Allianz Capital Partners. Dát párka lea bieggafápmolágádusain okta stuorámus stáhtadoarjaga oažžu.

Norga áiggošii bieggafápmorusttegiid boazodoalloguovlluide

Nuppe beale rájá Norggas fas buvttadedje bieggafámuin elrávnnji jagis 2018 lagabui njeallje tWh (3,87), mii lea goalmmádasa unnit go Suomas. Oktiibuot ledje diibmá Norgga rittuin ja duottarguovlluin 610 doaibmi bieggaturbiinna. Oppa elfápmobuvttadeamis bieggafámu ossodat lei ránnjáriikkas 2,6 %, čielgá Vindportalen.no neahttasiiddu loguin.

Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhta (NVE) mielde ulbmil livččii goit lasihit bieggafámuin buvttaduvvon elrávnnji mealgadit boahttevaš jagiid áigge. Plánain leat bieggafápmorusttegat nu sámeguovlluide go maiddái boazoguohtumiidda. Čázádat- ja energiijadirektoráhta (NVE) almmuhiige gieskat raporta, mas čielgá gosa bieggafápmorusttegiid livččii vuohkkaseamos hukset boahttevuođas Norggas. NVE kárttáid mielde plánain leat bieggafápmorusttegat goit Finnmárkku ja Trøndelága boazodoalloguovlluide.

Norgga Sámediggi ii leat goit mielas dákkár plánaide, go dat goaridit vuođđoealáhusaid.

– Ii leat buorre, ahte dánlágan fápmorusttegiid geažil rašes álgoálbmotealáhusat šaddet gillát, dadjá Sámediggeráđđi Silje Karine Muotka NRK Sápmái.

"Áddemeahttun garra roassu"

Oktan Eurohpa stuorámus bieggafápmoguovlun plánejuvvon Davvi-prošeakta ii leat goit dán NVE raporttas dahje plánain mielde. Grenselandet AS dat áiggošii hukset bieggafápmopárkka gasku Nuorta-Finnmárkku Rástegáissá guvlui. Plánejuvvon guovllut leat maiddái guovddáš guohtuneatnamat boazoealáhussii.

Váikko bieggamilloguovlu ii leatge merkejuvvon čázádat- ja energiijadirektoráhta kárttáide, de prošeaktajođiheaddji Harald Dirdal muitala NRK Sápmái, ahte sii jotket plánen bargguin viidáset.

Norgga Sámiid riikkasearvvi ovddeš jođiheaddji ja sámeaktivista Beaska Niillas leamašan njunnošis vuostálastimen sihke Rástegáissá guovllu bieggafápmoplánaid go maiddái Fosen bieggafápmoguovllu huksema Mátta-Sámi boazodoalloguovllus Trøndelágas. Beaska Niillas oaivvilda, ahte lea buorre go ollu olbmot leat dál morihišgoahtán ja vuosttildišgoahtán bieggafápmorusttegiid huksemiid Sámis.

– Dat lea áddemeahttun garra roassu dál ovddos guvlui boahtime. Ii sáhte luohttit, ahte stáhta gudnejahttá daid lohpádusaid, maid leat ILO-soahpamuša ja álgoálbmotjulggaštusa bokte lohpidan. Dat gal eai oro berošteame ja mii fertet leat gozuid alde ja bargat gal garrasit seailluhit iežamet boahtteáiggi, dadjá Beaska Niillas.

Lappis sirdásit geasseleavttuide

Geasseleaktoráddjehusat bohtet Lappi guovllus fápmui boahtte vahkus.

Lappi guovllus dálve- ja sevdnjesáiggiid leaktoráddjehusaid álget váldit eret boahtte vahku mánnodaga. Buot leaktoráddjehusat galget leat molsojuvvon ovdal disdateahkeda. Dalan go leaktoráddjehusgalba lea molsojuvvon, dat boahtá fápmui.

Lappi EBI-guovddáš goittotge muittuha, ahte giđđat siivvut molsašuddet ja biilavuoddjit galgetge váldit daid vuhtii ja giddet fuomášumi maiddái johtolatdorvvolašvuhtii. Giđđat sáhttá vel muohttit ja šlahttit, goas luodda sáhttá leat njalahas ja dalle galgáge heivehit vuodjinleavttu siivui.

Dorjojuvvon luopmu boazodoalliide

Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry ja Bálgosiid ovttastus ordnejit borgemánus dorjojuvvon luomu boazodoalliide. Dorjojuvvon luopmu ordnejuvvo 25.–30.8. Báikin lea Suomen Latu Kiilopääs.

Lupmui válljejuvvojit ohcamušaid vuođul 20 boazodoalli. Dán rádjái lupmui eai leat boahtán ollenge ohcamušat sis, geaidda dat lea oaivvilduvvon. Luopmodoarjjaohcamušaid galgá guođđit Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto -ovttastussii miessemánu 25. beaivvi rádjái.

Veahkkeruđat čáziid dili buorideapmái

EBI-guovddážis sáhttá ohcat veahkkeruđa čáziid dili buorideapmái. Birasministeriija lea bidjan johtui čáziid suodjaleami beavttálmahttinprográmma. Dan ulbmilin lea váikkuhit čázádagaid dillái viidát sierra temáid bokte. Ruhtadeapmi lea várrejuvvon eanadoalu čáziid suodjaleapmái, ovdamearkka dihte jávrriid dili buorideapmái.

Čáziid suodjaleami beavttálmahttinprográmmii laktáseaddji veahkkeruđaid ohcanáigi lea álgán 1.4. ja ohcamuša galgá doaimmahit EBI-guovddážii maŋimustá 10.5.

Avveellâš Aikio Veikko lii rustám jieijâs astoääigi tupán rustigijd, moin uážžu virde päikkitárboid. Veeiko tupe lii Ijjäävrist, kost ij lah kuássin lamâškin šleđgâ. Luoddâ tohon lii, mut iä toolâ tom tälviv áávus. Sun viáttá ennuv ääigi tobbeen já lii-uv hommám tohon piäivášpanelijd já pieggâmilo. Väärrin lii aggregaat, mut harvii tom kiävttá. Rävŋi sun taarbâš čuovân, radion, tv já puhelin luođiimân.

– Piäivášpaaneel ij skammâäigi luođii, mut ko tot lii jolgâ päikki te, ain tobbeen piäggá, et rävŋi kal lii tuárvi, iätá Aikio.

Aikioi pieggâmillo ij lah styeres. Suájáh láá kulmâ já toi koskâ lii suullân meetterpeeli. Piäivášpaaneel lii ucceeb, tuše 55 waatid, millo 300 wattid. Hadden taas poođij talle suullân muáddi tuhháát eurod, akkuin ohtsis, ko sun oostij tom lovmat ihheed talle. Päikki-uv miilon kavnui älkkest.

– Heikka-čeesi kámpá paaldâst lâi taggaar puhelinstuálppu, aigum tom vistig njeidiđ, mut hoksájim, et tom kiäčán piejâm pieggâmilo, muštâl Aikio.

Aggregaat etivääri väärrin

Pyereest Veikko lii piergim luándu vuoimijn puáttee ravŋijn, mut moonnâm täälvi kaartâi turvâstiđ etiváárán.

– Uđđâivemáánust lâi vissâ kulmâ oho kuálkki, puolâšeh, talle kaartâi turvâstiđ aggregaatin, tast finnij räävŋi, muštâl Aikio.

Moonnâm keesi, ko lâi lieggâ keessi, piäivášpaaneel lâi pyereeb, mut talle lijjii mudoi-uv aakuh tievâ, ko keessiv ij ennuv moonâ rävŋi.

– Must lii šiev kiällár, te jiem lah viššâm uástiđ šleđgáin tuáimee jieŋâskääpi, tot kal toimâččij pyereest, iätá Aikio já lii tuđâvâš, ko lii skappum piäggâmilo olssis.

Aikio Veeiko sahhiittâllâm kávnoo täst.

Njeallje sámediggeáirasa leat váidán Sámedikki stivrra aiddo dahkan mearrádusa viggat gomihit Suoma alimus hálddahusrievtti mearrádusaid válgalogahallanáššiin.

Anárlaš áirasat Anu Avaskari, Kari Kyrö, Tanja Sanila ja eanodatlaš Pigga Keskitalo moitet váidagisteaset Sámedikki stivrra das, go dat lea mearridan áššis okto iige leat buktán dan Sámedikki dievasčoahkkima gieđahallamii.

– Ášši ii leat buktojuvvon Sámedikki čoahkkimii dego njuolggadusat, bargoortnet, gáibidit. Dát lea stuorra, viidát váikkuheaddji ášši, man livčče galgan buktit dievasčoahkkimii. Dan dihte stivrra mearrádusat leat lágaheamit, lahtut oaivvildit váigadisteaset Sámediggái.

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio šiitá čuoččuhusaid lága rihkkumis.

– Sámediggeláhka čujuha válgalogahallamii guoski áššiid njuolga válgalávdegoddái ja stivrii. Dát ášši gullá válgaáššiide, main stivrras lea váldi doaibmat, Sanila-Aikio ákkastallá stivrra doaibmanvuogi.

Dát ii leat vuosttas geardi, go Sámedikki stivra ohcá alimus hálddahusrievtti mearrádusaid burgima. Stivra lea áratge ohcan burgima alimus hálddahusrievtti jagi 2011 mearrádusain. Dalle AHR ii miehtán burginohcamuššii iige burgán mearrádusaid.

– Dan oktavuođas oktage ii bidjan gažaldatvuložin dan, ahte stivrras ii livčče lean mearridanváldi áššis, Sanila-Aikio fuopmášahttá.

Mas lea jearaldat?

Jearaldat lea das, go Suoma alimus hálddahusriekti dohkkehii sámediggeválggain 2011 ja 2015 válgalogahallamii 97 olbmo Sámedikki dáhtu vuostá. Sámedikki válgalávdegoddi ja stivra eai lean dohkkehan olbmuid jienastuslohkui, ja sii ledje váidán áššis ovddosguvlui. Alimus hálddahusriekti anii sin sápmelažžan ja dohkkehii jienastuslohkui, nappo attii sidjiide vuoigatvuođa sihke jienastit ja álgit evttohassan sámediggeválggain.

Alimus hálddahusrievtti jagi 2015 mearrádusas váidaleigga Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošriektekomiteai priváhta olmmožin Sámedikki dálá ságadoalli Tiina Sanila-Aikio ja Sámedikki ovddeš ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi. Olmmošvuoigatvuohtakomitea celkkii dán guovvamánus, ahte Suoma alimus hálddahusriekti doaimmai boastut, go mearridii áššis nuppeláhkai go Sámediggi.

Sámedikki stivra válmmaštallagođii alimus hálddahusrievtti mearrádusaid burginohcamušaid dalán guovvamánus. Ohcamuša dahkamii bálkkáhuvvui vuoigatvuohtadiehtaga doavttir Markku Kiikeri. Ságadoalli Tiina Sanila-Aikio atná burginviggamušaid dehálažžan.

– Lea hirbmat dehálaš muitit dán ášši oktavuođas, ahte dás lea gažaldat hui dehálaš vuođđoprinsihpas, sápmelaččaid iešmearridanrievttis. Das, ahte sápmelaččain lea riekti mearridit iežaset siskkáldas áššiin.

Buohkat eai leat ovtta oaivilis

Buohkat eai goit leat duđavaččat Sámedikki stivrra viggamušaide gomihit alimus hálddahusrievtti guvttiin válggain dahkan mearrádusaid ja ná fidnet 97 olbmo eret Sámedikki jienastuslogus.

Áirasat Anu Avaskari, Kari Kyrö, Tanja Sanila ja Pigga Keskitalo oaivvildit, ahte stivra ii leat ovdánan áššis dego láhka gáibidivččii. Sii oidnet, ahte maiddái Ovttastuvvan Našuvnnat lea meaddán áššis váilevaš dieđuid dihte.

– ON olmmošvuoigatvuohtakomitea lea ožžon váidalusa ovttaskas olbmuin, iige leat dutkan ášši doarvái. Dan oaivil vuođđuduvvá ovttabealat ja válljejuvvon dieđuide, iige dat sáhte leat vuođđu Sámedikki stivrra dálá doaimmaide, váidit čállet váidagis.

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio dadjá, ahte dát ii doala deaivása.

– Olmmošriektekomitea lea gullan viidát sihke váidiid ja Suoma stáhta. Komitea mearrádus vuođđuduvvá siviila- ja politihkalaš rivttiid soahpamuša dulkomii, iige dasa, makkár dieđut dasa leat addojuvvon, Sanila-Aikio deattuha.

Erenoamáš boastut váidiid mielas lea dat, go Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio lea váidán áššis olmmošriektekomiteai priváhta olmmožin, ii Sámedikki namas.

– Ságadoalli Tiina Sanila-Aikio lea dahkan váidalusa priváhta olmmožin. Stivrras ii dan dihte leat maiddái riekti addit ságadoallái rievtti ovddastit olles sámeálbmoga, njeallje lahtu oaivvildit.

Tiina Sanila-Aikio ii oainne áššis váttisvuođa.

– Mun in oainne iežan easttalažžan danin, go mun lean doaibman Sámedikki stivrra mearrádusa vuođul ja diená Sámedikki bealis. Lean doaibman ságadoalli sajádaga ja namalassii stivrra mearrádusa vuođul.

Váidiid mielas stivrras ii leat maiddái leamaš vuoigatvuohta bálkkáhit Markku Kiikeri dahkat burginohcamušaid.

– Stivrras ii leat leamaš vuoigatvuohta addit hálddahushovdii lobi bálkkáhit olbmot čállit burginohcamušaid, daningo dasa ii leat várrejuvvon ruhta bušeahtas ja doaibmaplánas. Sámediggelága mielde Sámediggi mearrida oktasaš ruđaid geavaheamis, váidit deattuhit.

Tiina Sanila-Aikio dadjá, ahte dán lunddot áššiin meannudit jámma seammasullasaččat.

– Burginohcamušaid mearreruhta lea váldojuvvon Sámedikki doaibmamearreruđain, áibbas seammaláhkai go mii leat ovdamearkka dihte gollerogganáššiid oktavuođas dárbbašan mearreruđaid iešguđetlágan diggogeluide dahje áššedovdigoluide. Dat mannet bargoortnega mielde Sámedikki stivrra dahje hálddahushoavdda mearrádusain, čilge Sanila-Aikio.

Okta váidiin lea ieš beassan válgalogahallamii AHR mearrádusain

Okta váidiin, anárlaš Kari Kyrö lea okta daid 97 olbmos, geat leat beassan Sámedikki válgalogahallamii alimus hálddahusrievtti mearrádusain. Son ozai válgalogahallamii dalle nuppi háve.

– Dat lei loahppageassi 2011, go ožžon das dieđu. Dat lei ilolaš ja liekkus dovdu.

Kari Kyrö dadjá, ahte válgalogahallamii gullan lea sutnje dehálaš ášši. Danin son atná Sámedikki álggahan burginproseassa unohassan.

– Das leat guokte ášši. Das lea dat identitehta almmolaš dovddasteapmi ja de dat, ahte beassá mearridit iežat áššiin. Dát lea hui morašlaš dilli.

Váidit gáibidit, ahte ášši gieđahallo ođđasis

Váidi Anu Avaskari atná čuolbman dan, ahte válgalogahallamii alimus hálddahusrievtti bokte dohkkehuvvon olbmot gieđahallojuvvojit dál oktan joavkun.

– Dát 97 olbmo gieđahallojuvvojit oktan joavkun, stivra ohcá burgima daidda buohkaide hávil. Dát lea hui fuolastuhtti. Jos olmmoš leamaš jo guokte válgaáigodaga válgalogahallamis, ja dál su hálidit doppe eret, de galhan dat oalle ártet orru, imaštallá Anu Avaskari.

Sámediggelahtut Anu Avaskari, Kari Kyrö, Tanja Sanila ja Pigga Keskitalo gáibiditge, ahte Sámedikki stivra gieđahallá ášši ođđasis. Váidit maiddái gáibidit, ahte Sámedikki stivra njulge ja dievasmahttá ON olmmošvuoigatvuohtakomiteai addojuvvon dieđuid.

– Ášši galgá gieđahallat ođđasis, daningo stivra ii leat čuvvon áššis mearridettiin hálddahus- ja sámediggelága, ja dat leat Sámedikki bargoortnega vuostá.

Tiina Sanila-Aikio lea eará oaivilis.

– Stivra ii leat bargan bargoortnega vuostá, daningo válgaaáššit leat dakkárat, mat njuolga čujuhuvvojit sámediggelágas válgalávdegoddái ja maiddái Sámedikki stivrii, son geardduha.

Ságadoalli Tiina Sanila-Aikios ja lahttu Anu Avaskaris leatge oalle earálágan vuordámušat burginproseassa ektui.

– Suopmahan lea riektestáhta ja dáppe mii čuovvut alimus hálddahusrievtti mearrádusaid. Mun luohtán alimus hálddahusriektái ja riektestáhta prinsihpaide, Avaskari muitala.

– Mun sávan, ahte mearrádus boahtá ovdal čavčča válggaid vuoi Suoma stáhta čájeha, ahte dat efektiivvalaččat bidjá doibmii olmmošvuoigatvuohtakomitea mearrádusa, dadjá Tiina Sanila-Aikio.

Dievasmahtton 5.4.2019 diibmu 16.35 Kari Kyrö kommeanttaiguin.

Nuõrttsääʹmǩiõllsa ǩiõljååʹrǥlõʹtti vuäitt laʹšǩǩeed kueiʹt ǩiõđ sooʹrmivuiʹm, da nuʹt še auktorisâʹsttum jååʹrǥlõʹtti mieʹr. Peʹce pâi kueiʹtin sooʹrmin.

Terhi Harju lij õhtt hääʹrves nuõrttsääʹmǩiõllsaž jååʹrǥlõttjin. Ââʹn son lij čõõđtam še auktorisâʹsttum jååʹrǥlõõtti tuʹtǩǩõõzz, nuʹbben nuõrttsäʹmmliʹžžen obb maailmest.

– Mon haaleem tõn čõõʹđted tõnʼt ko teʹl čâhcca ko tõõzz õõlǥi iʹlmmtõõttâd, jiõm leämmaž veâl aivv snäätnai što måkkam tuâjaid mon ääiǥam tuejjeed taʹnni. Teʹl čâhcca oummu mainste jiânnai tõn pirr što lij pâi õhtt auktorisâʹsttum jåårǥlõʹtti nuõrttsääʹmǩiõlâst, nuʹt kâlʹhan tõt leʹčči šiõǥǥ, ko pâi leʹčči jeänab, särnn Harju.

Sääʹmǩiõllsa jååʹrǥtõõzzid lij juõʹǩǩ neäʹttel tarbb

Autorisâʹsttum jåårǧlõʹtti jååʹrǥlâtt veeʹrǥlaž ääʹššǩiiʹrjid, mâʹte lääʹǥǥlânji ââʹnteei vuõiggsi tuʹmmstõõǥǥid.

Kuuitâǥ näkkam ääʹššǩeeʹrj pueʹtte jååʹrǥlamnalla pâi hääʹrveld.

Nelljǩiõllsaž Aanar kåʹdd lij jååʹrǥlõttji juõʹǩǩ neäʹttel ääʹššlaž. Seʹst lij õõlǥtemvuõtt iʹlmmted da kuulted kååʹdd aaʹšši pirr koolmin sääʹmǩiõlin. Nuõrttsääʹmǩiõllsa jååʹrǥtõõʹzzin lij tarbb.

Aanar kååʹdd saakktem- da õhttsažtuâjj-jååʹđteei Anna-Marie Kalla mušttal, što sij taarbše obb ääiʹj õinn jeänab sääʹmǩiõlin teeʹkstid. Ouddmiârkkân vuäŋkõs tuâjjpäiʹǩǩiʹlmmtõõzz da jeeʹres kuultõõzzid seʹst feʹrttai tuejjeed še säämas.

– Kâʹl tõt lij aivv juõʹǩǩ neäʹttlaž tuâjj da meeʹst šiõǥǥ õhttsažtuâj sääʹmteeʹǧǧ jååʹrǥlõʹttjivuiʹm. Tuõʹđi puârast pueʹtte jååʹrǥlõõzz. Siõmnna lij leämmaž vaiggâdvuõtt: måtmešt tõk pueʹtte mâŋŋlest. Leâša tõt lij še meeʹst ǩidd, što meeʹst feʹrttai iʹlmmted peiʹvvmieʹrr pueʹrin ääiʹjin da tâʹl jååʹrǥlõʹtti lij iʹlmmtam jos feʹrttai jeeʹres jååʹrǥlõʹttjest kõõččâd, mušttal Anna-Marie Kalla.

Takai jååʹrǥtõõzzid vuäitt tuejjeed juõʹǩǩkaž

Kalla mieʹldd Aanar kååʹddest haaleet tuejjeed jeänab koolmin sääʹmǩiõlin da päʹlǩǩeed jeänab sääʹmǩiõllsa oummu tuõʹjju.

Son lij še rämmai, ko Sääʹmmest lie jeeʹresnallšem tuâjaid alttuum tõn ouʹdde, što sääʹmǩiõllsa tuâjjlaid da jååʹrǥlõʹtti lie õinn jeänab.

– Kuâsttai, što tät lij losses tuâjj da aaibâs jiijjâsnallšem ämmatsueʹrǧǧ. Leäm vuäinam, mäʹhtt ouddmiârkkân nuõrttsääʹmǩiõllsain lij måtmešt sami jiânnai tuâjjnueʹđđ da tuâj riʹjttai. Leäm še fiʹttjam, što sââʹjj lij pueʹrneʹmmen. Lie haʹŋǩǩõõzz, mõin vuäǯǯap Sääʹmme jååʹrǥlõʹtti, särnn Kalla.

Takai jååʹrǥtõõzzid ij taarbâš tuʹtǩǩõõzz, håʹt auktorisâʹsttum jåårǥlõttjid lij še õinn tarbb. Näkkam tuʹtǩǩõs lij kuuitâǥ miârkk tõʹst, što jååʹrǥlõʹtti silltâd tuâjas. Jeäʹrben nuõrttsääʹmǩiõlâst lij occanj ǩiõlltuâjjla.

–Tuâj lij jiânnai, tõn jåårǥlâʹttemtuâj da tuâjjlaid lij tarbb ođđ jååʹrǥlõttjid. Šiõǥǥ pieʹll lij što tõn vuäǯǯ tuejejed jiõčč rääuhâst. âʹn lie jeänab da jeänab oummu ǩeäk veäǩǩte tõi aaʹššivuiʹm. Nuʹt iʹlla teänab nuʹt õhttu mâʹte ouddmiârkkân leäi vitt eeʹjj täsʹt, särnn Harju.

Yle Sámi riikkabeaiválgatenttes vuossárgga 8.4. evttohasat besset muitalit oainnuideaset earret eará sámeguovllu eanangeavaheamis, dálkkádatnuppástusas ja sápmelašmeroštallamis. Dát leat áššit, main Yle Sámi lohkkit muitaledje hálidit diehtit evttohasaid oaiviliid.

Yle Sámi tentii oassálastet Gurutlihtu evttohas Anni Ahlakorpi Ohcejogas, Ruoná lihtu evttohas Pekka Aikio Soađegilis, Suoma Guovddášbellodaga evttohas Pigga Keskitalo Eanodagas, Suoma sosiálademokráhtalaš bellodaga evttohas Anni Koivisto Ohcejogas, Suoma kristtalašdemokráhtaid evttohas Kitti Kumpulainen Anáris, Ruoŧŧelaš álbmotbellodaga evttohas Sammol Antti Lukkari Ohcejogas, Olgešbellodat Kokoomus evttohas Tanja Sanila Anáris, Čieža nástti lihkadusa evttohas Jukka Sarre Anáris ja Vuođđosuopmelaččaid evttohas Veikko Siitonen Gihttelis.

Unna bellodagaid, main ii dán dilis leat ovddastus riikkabeivviin, ovddastit Feministtalaš bellodaga evttohas Katju Aro Helssegis, Suoma kommunisttalaš bellodaga evttohas JP (Juha-Pekka) Väisänen Helssegis ja Kommunisttalaš bargiidbellodaga evttohas Mikko Vartiainen Porvoos.

Yle Sápmi lei bovden tentii evttohasa juohke registrerejuvvon bellodagas.

Yle Sámi riikkabeaiválggaid 2019 válgatente sáddejuvvo vuossárgga 8.4.2019 diibmu 14–16 njuolga sihke Yle Sámi radiokanálas ja videostreaman Yle Areenas. Tente lea sáme- ja suomagielat. Dan láidesteaba doaimmaheaddjit Aslak Paltto ja Jouni Aikio.

Tentte lea vejolaš sihke guldalit ja geahččat maiddái maŋŋelabbos Yle Areenas.

Divvojuvvon 8.4.2019 diibmu 10:36: Suoma kommunisttalaš bellodat rievdadii evttohas Iro Isberg sadjái JP (Juha-Pekka) Väisänen.

Girkohearrá ii hálit Wimme ja Rinne loaiddastit Sippola girkui

Mátta-Suomas Sippola girkohearrá lea gieldán sámemusihkkár Wimme Saari ja Tapani Rinne loaiddasteames Sippola girkus. Girkohearrá Eija Murto oaivvilda, ahte Wimme Saari ja Tapani Rinne musihkka ii heive girkui, daningo dat ii heive oktii Ipmila sániin. Minna Raskinen, guhte lea mielde konseartta lágideamis, imaštallá mearrádusa, daningo konsearttas leat mielde maiddái sálmmat. Áššis muitalii lávvardaga Kouvolan Sanomat -aviisa.

Sotnabeaivve girkohearrá Eija Murto kommenterii Helsingin Sanomat -aviisii, ahte sii galget árvvoštallat mearrádusa ođđasit.

Wimme Saari ja Tapani Rinne galggaiga loaiddastit Sippola girkus Kouvola guovllus geassemánu 26. beaivve.

Unna girdimášen bártidii Anáris

Unna girdimášen bártidii Anáris sotnabeaivve veaigin. Gohcci buollinmeaštára dieđuid mielde girdi seaivun šattai menddo guhkkin.

Girdis ledje guokte olbmo, muhto goabbáge ii lápmašuvvan lihkohisvuođas. Gádjunlágádus fidnii dieđu bárttis Anára Muotkeduoddara guovllus, Bealdojávrris, sotnabeaivve golmma áigge.

Loga lasi áššis suomagillii dáppe.

Sámi almmis leat oidnon erenoamáš čuovgaspáppat

Bearjadaga ja lávvardaga gaskasaš ija Davvi-Suoma ja Sámi almmis leat oidnon erenoamáš čuovgaspáppat. Nástedutkiid searvi Ursa nástejoavku Zeniitti dieđuid mielde dát erenoamáš čuovggat leat šaddan USA gomuvuođaeiseváldi NASA dutkanrakeahtaid báhčimiin.

Dutkanrakeahtaid ledje báhčán Norgga Andøyas, muhto daid sáhtii áicat maiddái Suoma bealde. Ursa Taivaanvahti-bálvalussii čuovggain leat almmuhan aŋkke Anáris, Eanodagas, Gihttelis ja Kolaris.

Báhčimiin NASA figgá dutkat earret eará guovssahasaid ja gomuvuođadálkki váikkuhusaid.

Áššis muitalii vuosttamužžan MTV.

Almmái duššai mohtorgielkábárttis Muonás

Almmái duššai mohtorgielkábárttis Muonás lávvardateahkedis. Bolesa dieđuid mielde muonálaš almmái gahčai gielkká alde ja bázii dan vuollái. Almmái lei jođus okto ja jámii bárttis šaddan váttuide.

Kaamos-ráidu ii vealttekeahttá gárván

Ohcejogas dálvit govvejuvvon Kaamos-ráidu ii vealttekeahttá gárván ruhtaváttisvuođaid dihte. Ráiddu govvemat Helssegis šluhttejuvvojedje eaige buvttadeaddjit leat bastán máksit buot bálkkáid. Buvttadanfitnodagas leat šaddan maiddái eará vealggit govvemiid áigge.

Ráiddu vuosttas oasit galge gárvánit juo cuoŋománus. Buvttadeaddji Markos Annala dadjá, ahte váttisvuođat šadde, go okta olgoriikalaš ruhtadeaddji geassádii ráiddus go govvemat ledje juo álgán. Annalas lea goit ain jáhkku, ahte ráidu gárvána, jos ruhta gávdno.

Áššis muitala Suomen Kuvalehti.

Dán jagáš riikkabeaiválggaid ovdajienasteapmi álggii mannan vahkus. Ovdajienasteapmi leage dán jagi geasuhan Lappis eanet go ovddit válggaid áigge.

Ulla Aikio-Puoskari lei okta vuosttamuččaid joavkkus, go riikkabeaiválggaid ovdajienastanbáiki Anáris rahpasii mannan gaskavahku 3.4. Son lei válljen ovdajienasteami, go dat lea su mielas álkimus vuohki. Ná son maiddái sihkkarastá, ahte ii vajálduhte jienastit. Aikio-Puoskari mielas lea dehálaš jienastit.

– Dathan lea min deháleamos vuohki váikkuhit. Dat lea hui mávssolaš, ahte mis lea jienastanriekti ja dákkár doaibmi parlamentarisma, lohká Aikio-Puoskari.

Son muitalii Yle Sápmái mannan vahkus, ahte dán jagi lei álki gávdnat evttohasa gean jienastit, vaikko galggai goittotge veháš vihkkehallat.

– Muhtun válggain leamaš dakkár dilli ahte ii ollenge oro gávdnomin dakkár heivvolaš evttohas, muhto dál ledje máŋggas, jurdila Aikio-Puoskari.

Ulla Aikio-Puoskari mielas válggaid birra ii leat leamaš nu ealás ságastallan, vaikko máŋga dehálaš fáttá leat loktanan oidnosii válggaid oktavuođas.

– Mu mielas lea buorre, ahte dát birasáššit ja dálkkádatrievdan leat dál loktanan oidnosii. Dieđusge livččen doivon eanet ságastallama sámeáššiin. Leat iešalddes máŋggat dehálaš fáttat dain válggain, muhto goittotge mu mielas ságastallan orru oalle láivi.

Válgabeaivi sotnabeaivve

Dál jođus leahkki ovdajienasteapmi bistá Suomas disdaga 9.4. rádjái. Ovddalgihtii sáhttá jienastit gos beare almmolaš ovdajienastanbáikkis. Aimo Kujamäki jienastiige Avvilis, vaikkoásságe Ruovesis. Sutnje jienasteapmi lea dehálaš ášši, riikkavulošgeatnegasvuohta ja vuoigatvuohta.

– Munnje luondu lea hui dehálaš, ja dál dáin válggain dálkkádatrievdadeami caggan lea hui dehálaš.

Son muitala ahte gávnnai iežas evttohasa oalle álkit.

– Áidna maid galggai vihkkedallat lei dat, ahte jienastago veháš boarrásut vai nuorat evttohasa.

Suomas ovdajienastanbáikkit leat earet eará gielddadáluin, girjerádjosiin ja poasttain. Anára, Eanodaga, ja Soađegili gielddain leat maiddái johtán jienastanbiillat, gos ovdajienasteami lea sáhttán čađahit. Jienastanbiila johtá odne 8.4. vel goit Anára Áŋŋelis ja Soađegili Vuohčus.

Jagi 2019 riikkabeaiválggaid válgabeaivi lea sotnabeaivve 14.4. Dalle oažžu jienastit dušše iežas jienastanbáikkis, mii lea muitaluvvon almmuhusas jienastanvuoigatvuođas. Válgabeaivve jienastanbáikkit leat rabas diibmu 9–20. Dalle jienastit sáhttá dušše iežas válgabire evttohasa.

Anára gieldda válgabeaivvi jienastanbáikkiid gávnnat dáppe, Ohcejoga gieldda jienastanbáikkiid dáppe, Eanodaga gieldda jienastanbáikkiid dáppe ja Soađegili jienastanbáikkiid dáppe.

Jienastanbohtosat nannejuvvojit 17.4. ja ođđa riikabeaivvit álggahit barggus 23.4.2019.

“Suovašitgo ruvkkiid Sámi guvlui dahje davimuš Supmii?” Dán gažaldahkii vástidedje Yle Sámi válgatentii oassálastán evttohasat measta ovtta njálbmái, ahte sii illá fuolašedje ruvkkiid sámiid ruovttuguvlui.

Gurutlihtu evttohas Anni Ahlakorpi mielas ruvkket eai heive Sápmái, go daid lea váttis heivehit oktii árbevirolaš ealáhusaiguin ja turismmain. Sosiálademokráhtalaš bellodaga evttohas Anni Koivisto lei seamma oaivilis Ahlakorpiin. Koivisto čalmmustahtii maiddái dan, ahte ruvkelága galggašii ođasmahttit ja báikkálaš olbmuin galggašedje leat eanet váikkuhanvejolašvuođat ruvkeáššiin.

– Ruvkefitnodagain ii leat čielga ovddasvástádus birrasis, eaige ruvkefitnodagat dárbbaš máksit vearuid báikkálaččaide dahje gielddaide. Mu mielas galggašii leat aivve čielggas, ahte málbmaohcamiid ii galggašii dahkat suodjaluvvon guovlluin, Koivisto namuhii.

Sámi guvlui eai maid ruvkkiid fuolaše Ruoŧŧelaš álbmotbellodaga evttohas Sámmol Ánde Lukkari, Suoma kristtalašdemokráhtaid riikkabeaievttohas Kitti Kumpulainen, Ruoná lihtu evttohas Pekka Aikio, Olgešbellodat Kokoomus evttohas Tanja Sanila ja Guovddášbellodaga evttohas Pigga Keskitalo.

– Sámiid ruovttuguovllus luondduárvvut, boazodoallu ja eará ealáhusat leat čuozáhahkan, manne báikkálaš oaidnu lea negatiiva ruvkkiid ektui. Mu prinsihpalaš oaidnu leamaš ruvkkiid ektui hui negatiivvalaš čađat, dajai Pigga Keskitalo.

Tanja Sanila bealistis buvttii ovdan nuortalaččaid ruvkevásáhusaid ovdal nuppi máilmmisoađi.

– Ii mange namas ruvkkiid sámeguvlui. Nuortalaččat juo gárte guođđit Beahcáma dalle go doppe loggo nihkkela. Dat dagahii olbmuide dávddaid ja bilidii luonddu. Lean kritihkalaš daidda vaikko ádden gal daid dehálašvuođa. Suovašin ruvkkiid dušše soahtedilis ja dalle go málmmaid dárbbašivčče soahteindustriijas, namuhii Sanila.

"Jus luondu ii billistuvvo"

Áibbas seamma garra vuosteháguin ruvkkiid eai vuostálastán Čieža nástti lihkadusa Jukka Sarre, Vuođđosuopmelaččaid Veikko Siitonen ja Suoma kommunisttalaš bellodaga Juha-Pekka Väisänen.

Jukka Sarre oaivvildii, ahte sámiid ruovttuguvlui ruvkket heivejit heittodit. Sarre livččii goittotge gearggus suovvat ruvkkiid Sápmái, jus ruhta bázášii davás. Seamma oaivilis Sarrein lei maiddái Veikko Siitonen.

– Jus oidnet dárbbu vuođđudit ruvkkiid dahje gávdnojit málmmat, de eavttut galget leat dakkárat, ahte luondu ii billistuvvo. Ja earenoamážit hehttehusaid galgá kompenseret, Sarre čilgii oainnus.

Suoma kommunisttalaš bellodaga Juha-Pekka Väisänen Helssegis oaivvildii, ahte ruvkegažaldagas lea sáhka sihke biras- ja olmmošvuoigatvuođain. Väisänen mielas Suopma galggašii dohkkehit ILO 169 -soahpamuša vai sápmelaččat beasašedje mearridit iežaset áššiin.

– Jus sápmelaččat dahje davvisuopmelaččat mearridit, ahte sin guovllus sáhttá hárjehit ruvkedoaimmaid, de gal, muhto dat fitnodagat galget leat juogo suopmelaččat dahje sápmelaččat, loahpahii Väisänen.

Teknihkalaš váttisvuođaid dihte moattis eai beassan searvat

Yle Sápmi lei bovden tentii evttohasa juohke registrerejuvvon bellodagas.

Tentii oassálaste Gurutlihtu evttohas Anni Ahlakorpi Ohcejogas, Ruoná lihtu evttohas Pekka Aikio Soađegilis, Suoma Guovddášbellodaga evttohas Pigga Keskitalo Eanodagas, Suoma sosiálademokráhtalaš bellodaga evttohas Anni Koivisto Ohcejogas, Suoma kristtalašdemokráhtaid evttohas Kitti Kumpulainen Anáris, Ruoŧŧelaš álbmotbellodaga evttohas Sammol Antti Lukkari Ohcejogas, Olgešbellodat Kokoomus evttohas Tanja Sanila Anáris, Čieža nástti lihkadusa evttohas Jukka Sarre Anáris ja Vuođđosuopmelaččaid evttohas Veikko Siitonen Gihttelis.

Unna bellodagaid, main ii dán dilis leat ovddastus riikkabeivviin, lei mielde Suoma kommunisttalaš bellodaga evttohas Juha-Pekka Väisänen Helssegis. Feministtalaš bellodaga evttohas Katju Aro Helssegis ja Kommunisttalaš bargiidbellodaga evttohas Mikko Vartiainen Porvoos leigga maid dieđihan iežaska tentii, muhto teknihkalaš sivaid geažil soai eaba beassan searvat ságastallamii.

Válgatentte lea vejolaš sihke guldalit ja geahččat Yle Areenas.

Golmmas ohce Sámedikki kulturčállin

Golmmas leat ohcan Sámedikki kulturčálli virggi: Riitta Orti-Berg, Riitta Lehtola ja okta ohcci, guhte ii háliit namas almmolašvuhtii.

Ovddit kulturčálli Inker-Anni Sara celkkii iežas eret kulturčálli virggis guovvamánus. Son leamašan máŋga jagi virgeluomus ja su virgesadjásažžan lea jagi 2014 rájes bargan Riitta Orti-Berg.

Sámedikki stivra vállje ođđa kulturčálli čoahkkimisttis cuoŋománu 15. beaivve.

Kulturčálli bargun lea earet eará válmmaštallat sámekultuvrii guoski áššiid, dikšut sámi kulturmearreruđa hálddašeapmái gullevaš bargguid ja doaibmat kulturlávdegotti áššemeannudeaddjin ja čállin. Bargu álgá 2.5.2019 ja bargu lea Sámedikki doaibmabáikkis sámiid ruovttuguovllus.

Bisma Keskitalo mielas luohti heive girkui

Oulu bismagotti bisma Jukka Keskitalo oaivvilda, ahte sápmelaš árbevirolaš luohti heive girkui. Keskitalo buktá oaivilis ovdan almmolaš Facebook-siiddustis.

– Sápmelaš árbevirolaš luohti, man temát stuorra osiin laktásit lundui, heive seammá bures girkui, go vaikkeba klassihkalaš musihkka. Sápmelaččaid árbevirolaš sálbmalávlun lea sálmmaid dulkon sámegielaiguin. Dat dieđusge heivejit girkui, čállá Oulu bismagotti bisma Jukka Keskitalo.

Ságastallan luođi ja girku oktiiheivemis álggii das, go Anjalankoski searvegoddi ii livčče suovvan sámemusihkkár Wimme Saari verddiinis Tapani Rinnein doallat konseartta Sippola girkus Mátta-Suomas. Bisma Jukka Keskitalo dadjá, ahte son ii váldde beali dán ovttaskas dáhpáhussii. Su mielas dán áššis lea goittotge jearaldat das, leago sámegielain ja kultuvrras sadji girkus. Bisma Keskitalo oaivvilda, ahte juohkehaččas lea vuoigatvuohta gullat evangeliuma, sihke lávlon ja hállon hámis, iežas eatnigillii.

Sámedikki válgalávdegotti hilgunmearrádusain rávvejit váidit

Máŋgalogi olbmo áigot váidit Sámedikki válgalávdegotti mearrádusain hilgut sin ohcamuša Sámedikki jienastuslohkui. Sámedikki válgalávdegoddi gieđahalai álgojagis sullii 550 ohcamuša válgalogahallamii. Dain badjelaš 300 hilgojuvvojedje.

Inarinmaan Lapinkylä -searvi ja Anarašah-searvi leat ordnen Avvilis dilálašvuođaid, main rávvejit, mo váidit Sámedikki válgalávdegotti hilgunmearrádusas ovddosguvlui. Searvvit eai muital, galle olbmo dilálašvuođaide leat oassálastán, muhto Inarilainen-aviissa dieđuid mielde juo vuosttas rávvendilálašvuođaide oassálaste máŋgalogi olbmo.

Maŋimuš rávvendilálašvuohta lágiduvvo otne maŋŋebárgga viđas gávcci rádjai Avvila hellodatsearvegotti atnon gálvvuid gávppis.

Varis joatká láhkačálli sadjásažžan

Sámediggi lea leamašan láhkačálli haga dan maŋŋá go dievasčoahkkin válljii guovvamánu beallemuttus ođđa láhkačállin Antti Aikio. Aikio áigu goittotge bargat vuos lohppii barggus Sámedikki válgalávdegotti čállin. Nuba son álggaha láhkačállin easka boahtte jagi álggus.

Láhkačálli virgesadjásažžan cuoŋománu 15. beaivvi rájes álggaha Kalle Varis, guhte lea bargan Sámedikki láhkačálli virgesadjásažžan jagi 2013 rájes.

Sámedikki láhkačálli válmmaštallá sápmelaččaid vuoigatvuođaid guoski áššiid ja doaibmá Sámedikki hálddahusa áššemeannudeaddjin.

Sápmelašmeroštallan jugii čielgasit riikkabeaiválgaevttohasaid oaiviliid Yle Sámi válgatenttes vuossárgga.

Suomas leat jođus riikkabeaiválggat, ja Yle Sápmi gažadii bellodagaid ovddasteaddjiid sámeáššiin vuossárgga sámekulturguovddáš Sajosis Anáris. Tentte sáhttá geahččat dáppe ja guldalit dáppe.

Unnit oassi evttohasain atne Suoma sámediggelága dálá sápmelašmeroštallama buorrin, stuorát oassi evttohasain meroštalašedje sápmelačča earáláhkai go dál.

Suoma Sámedikki válgalogahallamii váldojuvvojit olbmot sápmelašmeroštallama kriteraid vuođul. Válgalogahallamii gullevaččat sáhttet sihke jienastit ja álgit evttohassan sámediggeválggas. Suoma dálá sápmelašmeroštallan lea ságastahttán guhká. Meroštallama lei ulbmil rievdadit Suoma dálá ráđđehusáigodagas sámediggelága ođasmahttima oktavuođas, muhto láhkaođastus ii ollašuvvan. Sámediggi hilggui evttohusa ođđa sámediggeláhkan mannan čakčamánus, earret eará árvaluvvon sápmelašmeroštallama dihte.

Suomas alimus hálddahusriekti lea dohkkehan maŋimuš guovtti válggas Sámedikki válgalogahallamii olbmuid, geaid Sámediggi ii livčče dohkkehan. Dan dihte Sámediggi lea gieskat ohcagoahtán alimus hálddahusrievtti mearrádusaid gomiheami. Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošvuoigatvuohtakomitea lea ávžžuhan, ahte Suopma rievdada sámediggelága nu, ahte jietnavuoigatvuođa meroštallan gudnejahttá sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa.

Guovttis leat viehka duđavaččat dálá meroštallamii

Kitti Kumpulainen Kristtalašdemokráhtain dajai válgatenttes, ahte ii oainne iežas heivvolažžan vástidit gažaldahkii, go ii leat sápmelaš.

– Orru lossat čuovvut olbmuid heaibuma das, gii mun lean ja gii mun oaččon leat. Sávašin duođai, ahte olbmot soabadivčče gaskaneaset. Smiehtan maiddái, maid searvvuš dáhpe das, jos sii dohkkehivčče mielde olbmuid, geat leat iešguđetlágan proseassaiguin guđđon olggobeallái, árvala Kitti Kumpulainen Anáris.

– Smiehtan dange, go Suomas lea dát lossa soabadanproseassa ain gaskan de mo olbmot vedjet dainna, jus gaskavuođat leat heittogat.

Veikko Siitonen vuođđosuopmelaččain gohčodii sápmelašvuođagažaldaga seahkalas moivin dan rájes, go sámediggeláhka oaččui lága fámu.

– Ruoŧa gonagasa arkiivvas ii leat dakkár álbmot go sámeálbmot máinnašuvvon. Dat lea baicce dalle, go giellaoahppa lea biddjon, de sátni "sápmi" ilbmá ja das lea dahkkojuvvon sápmelaš, govvida Veikko Siitonen Gihttelis iežas dieđuid áššis.

Guđas hálidivčče rievdadit meroštallama

Anni Koivisto oaivvilda, ahte dálá láhka ii gudnejahte sápmelaččaid iešmearrideami iige ON eamiálbmotjulggaštusa. Lappalaščuokkis ii su mielas gula sápmelašvuođameroštallamii danin, go das ii leat makkárge dahkamuš etnisitehtain, dat baicce guoská ealáhusa. Meroštallama galgá rievdadit ja Samediggi galgá meroštallat, makkár dat galggašii leat, dadjá Anni Koivisto sosiálademokráhtain.

– Nuhan dat riikkabeaivvitge doibmet, ahte eanetlohku mearrida áššiin. Sápmelašmeroštallama galgá čavget, Sámedikki legitimitehta dáfus dehálamos ášši lea dat, ahte das lea sámeálbmoga mandáhtta, oaivvilda Anni Koivisto Ohcejogas.

Dálá Sámedikkis eai leat doaibmanávccat iige dat nagot čoavdit dán váttisvuođa, dadjá Sámmol-Ánde Lukkari Ruoŧŧelaš álbmotbellodagas.

– Lean hui fuolas Sámedikki dálá dilis. Ságastallan das, gii lea sápmelaš, borrá hirbmat ollu návccaid. Gosa lea jávkan fuolla boahtteáiggi sápmelaččain, makkár identitehta sidjiide boahtá? jearrá Sámmol-Ánde Lukkari Ohcejogas.

Tanja Sanila olgešbellodat Kokoomusas sávvá, ahte áššái gávdno čoavddus Suoma boahtte ráđđehusbajis.

– Oainnán, ahte buot sámejoavkkuin lea stuorra heahti, olbmuid sirredallan lea stuoris, ja lappalaščuoggás dás ii leat gažaldat. Mannu sivas min álbmot veadjá funet. Dat boahtá ovdan mielladearvvasvuođaváttisvuohtan ja bahča miellan. Dat oidno vaikkoba dan láhkai, ahte olbmot eai hálit šat jienastit sámediggeválggas. Dat, ahte min álbmogis sirrejuvvojit olbmot olggobeallái boagustahtti sivaiguin, galggašii nohkat. Sámediggelága galgá ođasmahttit. Doaivvun, ahte áššái gávdno čoavddus, dadjáTanja Sanila Anáris.

Juha-Pekka Väisänen Suoma kommunisttalaš bellodagas oaivvilda, ahte das gii lea sápmelaš, galget dušše sápmelašservošat mearridit.

– Galggašii áddet dan, ahte dákkár áššiin mearrideapmi gullá nana álbmotlaš servodahkii, dego sierralágan organisašuvnnat, goalmmát sektor, olbmuid álgagat, ámmát- ja ráfilihkadusat ja buot oassálasti demokratiija. Bures doaibmi Sámediggi dahje riikkabeaiparlameanta gullá olbmuid dán láhkai, dadjá bellodaga ságajođiheaddji Juha-Pekka Väisänen Helssegis.

Anni Ahlakorpi mielas sápmelašvuođameroštallan lea ášši, mas dušše sápmelaččain galgá leat mearridanváldi.

– Lea jierpmi vuostá, ahte suopmelaččat mahká galggašedje leat dadjamin dan, gii lea sápmelaš ja gii ii leat. Lea dehalaš muitit dange, ahte válgalogahallamii gullan lea eará ášši go dat, leago olmmoš sápmelaš vai ii, dadjá gurutlihtu Anni Ahlakorpi.

– Orošii vuogas, ahte dat (meroštallanvuohki) livčče seamma Suomas, Norggas ja Ruoŧas. Orru vehá ártet, ahte olbmo sápmelašvuohta sáhttá leat gitta maiddái das, man riikii lea deaivan riegádit, dadjala Anni Ahlakorpi Ohcejogas.

Pekka Aikio ii ane buorrin dan, ahte lágain meroštallojuvvo, gii lea sápmelaš. Buorre su mielas lea dat, go ON lea dál čuovvolan dan linjá, ahte álbmot ieš mearrida, geat dasa gullet.

– Ii leat mihkkege buoret vugiid go dat, ahte álbmot ieš mearrida, ja dalle dat sáhttá maid adopteret ja dohkkehit sápmelažžan, oaivvilda Pekka Aikio Ruoná lihtus.

– In oainne buorrin dan, ahte lágain meroštallo, gii lea sápmelaš, lohká Aikio.

Jukka Sarre Anáris smiehtada dan, ahte maninson dán sápmelašvuođa meroštallamis lea nu guhká digaštallojuvvon ja gos lea vuolgán dat sámediggelága nubbi čuokkis, mii guoská sápmelašvuođa, dajaldat eana-, vearro- ja heaggagirjjiin.

– Vuolggasadji ferteš leat dat, ahte álbmot ieš mearrida, geat álbmogii gullet, árvala Jukka Sarre Čieža nástti lihkadusas.

Golmmas vel ledje searvat válgagažadeapmái Skype bokte, muhto oktavuohta ii doaibman dahje boatkanii gaskan ságastallama. Sii leat Guovddášbellodaga Pigga Keskitalo, Feministtalaš bellodaga Katju Aro ja Kommunisttalaš bargiidbellodaga Mikko Vartiainen.

Gaskavahku cuoŋománu 10. beaivve ávvuduvvo riikkaidgaskasaš gáktebeaivi – dál jo guđat geardde.

Norgga beale sámenuoraid searvi Noereh leamašan álgoálggus ásaheamen gáktebeaivvi. Ulbmilin sis leamaš dahkat gávtti fas dábáleabbon árgabeaivválaš anus, muitala Nuoraid searvvi stivralahttu Issat Anta Mihkkal Kvitfjell.

– Gákti ii orron oidnomin nu beare dávjá ja dat lei dábálaš dušše ávvudemiin ja doaluin coggat gávtti. Mii jurddašeimmet dahkat dan eanet árgabeaivválažžan ja čájehit, ahte don sáhtát mannat gávttiin skuvlii, kafeai, bargui ja nu ain. Dat ii riekta mearkkaš nu beare ollu goas don coggat gávtti, dan dihte go gáktihan maid sáhttá leahkit árgabeaivválaš bivttas, čilge Kvitfjell.

Kvitfjell árvala, ahte gáktebeaivi lea viidon daid jagiid áigge, go beaivi lea ávvuduvvon.

– Eambbo ja eambbo olbmot leat álgán gáktebeaivvi váldit duođalaččat ja sii cogget gávttiid, mannet bargui ja barget sin árgabeaivválaš bargguid. Dat orru ahte dat lea mannamin buoret guvlui.

– Dat ii leat dat ballu, ahte bohtet cuiggohallat dahje mihkkige dakkáriid. Dat lea eambbo dábálaš šaddan, smiehtada Kvitfjell.

Coggá gávtti juohke beaivve – "Galgá dušše geahččalit duostat"

Inger Biret Kvernmo Gaup lea okta, guhte lea geavahišgoahtán gávtti árgabeaivvis. Son bargagođii čakčat oahpaheaddjin Jämtlándda guovllus ja doppe fuomášii doaladumi, man mielde dan guovllus eai leat sámit go sii eai oidno.

– Dalle mun mearridin, ahte mun gal vuolggán ihttin bargui ja mun galggan nu oidnot doppe. De mun mearridin, ahte mun cokkan gávtti juohke beaivve bargui.

Sus leamašan ovdagovvan iežas áhčči, guhte maid vázzá gávttiin juohke beaivve. Kvernmo Gaup háliida ieš maid čájehit iežas oahppiide, ahte gávtti sáhttá geavahit beaivválaččat. Dat lea su mielas dehálaš vuohki čájehit sámi gullevašvuođa.

Árgabeaigávttiid son lea gorron bummolgággasis, man lea álki bassat. Hearvvaid son lea maid bidjan gávttiide bummolullus. Go lea galmmas, son lea nahkehan nuppi láđđegávtti ala dan botta go lea olgun.

– De lea maid hui buorre go lea viesus olu, de soaitá vehá bahkka šaddat láđđegávttiin.

Kvernmo Gaup muitala, ahte son lea ferten dál goarrut ođđa gávttiid beaivválaš atnui. Čikŋagávttit sus leat sierra, ja daid son geavaha dušše fiinna dilálašvuođain.

– Mus leat dál 11 gávtti maid mun de lonohalan beaivválaččat, nu ahte ii dárbbaš seamma gávttiin juohke beaivve.

Rávan daidda, geat háliidit dávjjibut coggat gávtti, Kvernmo Gaup dadjá, ahte galgá dušše geahččalit duostat gárvodit gávttiin beroškeahttá das, maid olbmot dadjet. Son lohká iežas maid lean vuosttas beivviid gozuid alde ja geahččan, mo olbmot reagerejit sutnje, muhto moadde vahku maŋŋá dat ii šat mearkkašan.

– De ledjen rámbuvrras gávppašeamen ja muhtun olmmoš moddjái munnje ja mun moddjájin sutnje ruovttoluotta. De son dadjá, man fiinnis diet, ja mun ahte mii lea fiinnis, ammes nu mushan lea gákti badjelis. Dat lea šaddan nu stuorra oassin mu eallimis dál.

Son lea vásihan, ahte maiddái eará olbmot orrot dál hárjánan oaidnit su gávttiin, iige dat leat sidjiidege šat nu erenoamáš.

Gáktebeaivve vurdet sosiála media dievihit gávttiin

Juohke gáktebeaivve gávttit oidnojit miehtá Sámi, aŋkke sosiála medias.

Dánge jagi Noereh-searvvis ávžžuhit olbmuid juohkit gáktebeaigovaid Instagramis fáddágilkoriin #Gáktebeaivi2019, #Gaptabiejjie2019 dahje Gápptebiejvve2019. Noereh vuorbáda bálkkašumiid, dego riskku, daid olbmuid gaskkas, geat leat geavahan gáktebeaivvi fáddágilkora iežaset beaivádusain.

– Mun sávan, ahte nu máŋgasat go vejolaš cogget gávtti dahje dakkár sámi inspirerejuvvon biktasa dan beaivvi ja govvejit ja de bidjet gova dohko Instagramii, dadjá Issat Anta Mihkkal Kvitfjell Noereh-searvvis.

Maiddái Inger Biret Kvernmo Gaup ávžžuha áinnas olbmuid coggat gávtti gáktebeaivve.

– Gákti lea mu mielas dat fiidnámus bivttas mii mis lea. Manin ii dan geavahit eambbo beaivválaččat iige dušše fiinna dilálašvuođain, jearrá son.

Inger Biret Kvernmo Gaup jearahallama gulat maŋŋebárgga Buorre iđit Sápmi -sáddagis, su lea jearahallan Kjell Marainen Sameradion ja SVT Sámis. Issat Anta Mihkkal Kvitfjell jearahallan fas gávdno maŋŋebárgga Dearvva-sáddagis.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus čohkke fas čuđiid sámemánáid ja -nuoraid Anárii. Dáiddadáhpáhusa ordnejeaddji Anna Lumikivi muitala, ahte sii vurdet dán jagáš dáhpáhussii measta 500 oassálasti.

– Mun jáhkán, ahte dat lea muhtun lágan olahus, árvala Lumikivi.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa rahpandoalut leat odne gaskavahku 10.4. diibmu 18.00 Sámekulturguovddáš Sajosa stuorra auditorias.

Dáhpáhusa rahpá Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio, ja rahpandoaluin gullat musihka golmma sámegielain. Rahpandoaluin Anna Lumikivi lávlu nuortalašgillii seammás go Katri Kittilä čuojaha piano. Amoc ja Ailu Valle ráppeba anáraš- ja davvisámegillii, ja lassin rahpandoaluin loaiddasta maiddái Sámi musihkkaakademiija.

"Fiinna čájálmasat boahtimen"

Dán jagáš dáhpáhusa váldotemán lea teáhter ja sápmelaš temán lea muitaleami máŋggat hámit. Dáiddadáhpáhusa váldobeaivve, duorastaga 11.4. oaidnitge dáhpáhussii almmuhuvvon 12 teáhterbihtá, main leat fárus oktiibuot badjel čuođi máná ja nuora.

Teáhterčájálmasaid lassin Sajosis lea vejolašvuohta oassálastit earet eará iešguđetlágán bargobájiide dahje oahpásmuvvat sámegielat mánáid- ja nuoraid girjjálašvuhtii, mas bohtet muitalit Davvi Girji, Kolttakulttuurisäätiö, Anarâškielâ servi ja Kieletär.

Ordnejeaddji vuordá dáiddadáhpáhusa buriin mielain.

– Mun vuorddán hui olu dan, ja jáhkán ahte leat hui fiinna čájálmasat boahtimen, dadjá Lumikivi ja lasiha vel, ahte son vuordá juobe dán jagi láidestemiid.

Dáhpáhusa láidesteapmi dáhpáhuvvá oahpes vieru mielde golmma sámegillii. Láidesteaddjin nuortalašgillii bargá Teemu Titola, anárašgillii Satu Aikio ja davvisámegillii fas Áslat Ovllá Länsman.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa olles prográmma gávnnat dáppe.

Yle Sápmi čohkkii vuossárgga Anárii Sámekulturguovddáš Sajosii bellodagaid namuhan riikkabeaiválgaevttohasaid ságastallat sámiide guoski fáttáin. Oktan válgatemán riikkabeaiválggain oppa Suomas lea badjánan dálkkádatnuppástus ja dasa reageren.

Ášši lea ságastahttán mannan čavčča rájes, go ráđđehusaid gaskasaš dálkkádatpanela IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) raporta almmustuvai. Raportta mielde dálkkádat lieggana árktalaš guovlluin guovtti dahje golmma geardde jođáneappot go máilmmis gaskamearalaččat.

Dálkkádatnuppástus ja vuogit, mo caggat dan, jugiige čielgasit riikkabeaiválggaid evttohasaid oaiviliid. Moattis eai oba jáhkkán dálkkádatnuppástussii dahje eahpidedje, ahte gánnihago Suomas áššái giddet nu ollu fuomášumi.

– Ságat dálkkádatnuppástusas leat dušši ságat. Mu mielas Suopma lea gal dahkan oasis dán áššis, čohkkii gihttellaš Veikko Siitonen oainnus.

Siitonen buvttii ovdan válgapanelas, ahte su dihtui eai leat boahtán healkkehahtti dieđut dálkkádatnuppástusa olis.

Seamma oaivilis Siitosiin lei Čieža nástti lihkadusa evttohas Jukka Sarre Anáris. Sarre mielas dálkkádatnuppástusságastallamis dádjot duššiid, go su mielas eai leat duođaštusat olbmo váikkuhusain dálkkádahkii. Caggandoaimmatge orrot Sarre mielas apmasat.

– Buorre ovdamearka lea dat, ahte dálkkádatnuppástussii fállet dálkkasin vearuid ja dálkkádatnuppástus nohká, go máksá eanet vearuid, čilgii Sarre.

Čiežas atne caggandoaimmaid dehálažžan

Sosiálademokráhtalaš bellodaga evttohas Anni Koivisto logai iežas sáhkavuorustisJukka Sarrei ja Veikko Siitosii, ahte dutkamušaid mielde olbmo dagahan dálkkádatnuppástusas leat dutkamušdieđut. Son maiddái čalmmustahtii dan, ahte Suomas leat ovttaskas olbmuin stuorra bázahusmearit máŋgga eará riikka ektui. Dáid sivaid dihte Koivisto oinnii dálkkádatnuppástussii laktáseaddji gažaldagaid hui dehálažžan.

– Dál álgá Suomas EU ságadoallibadji ja mii galgat geavahit dan ávkin, loktet ovdan dán dálkkádatnuppástusa ja geahččalit váikkuhit eará máilbmái vai buohkat oassálastet dan caggamii, dajai Koivisto.

Ruoŧŧelaš álbmotbellodaga Sammol Antti Lukkari giddii fuomášumi ekologalaš golaheapmái ja dasa, ahte ávkkástallat eanet báikkálaš buktagiiguin.

– Okta ovdamearka lea dakkár, ahte ii gánnit buktit mandariinnaid Sápmái nuppi bealde máilmmi. Olbmot galggašedje baicce eanet golahit báikkálaš buktagiid, dajai Lukkari.

Gurutlihtu evttohas Anni Ahlakorpi fas deattuhii iežas oasistis vearuhusa mearkkašumi dálkkádatnuppástusa caggamis.

– Galggašii rievdadit vearuhusa dan mielde, makkár birasváikkuhusat buktagiin leat ja dan mielde mearridit daidda vearroproseanttaid, evttohii Ahlakorpi.

Tanja Sanila Olgešbellodat Kokoomusas muittuhii maiddái iežas sáhkavuorustis, ahte dálkkádatgažaldagat leat dehálaččat ja olmmoš sáhttá váikkuhit daidda.

– Bázahusgávppašeapmi lea okta vuohki, dasto lea fossiilaboaldámušaid vearuhus, ja de galggašii mearridit, goas luohpat obban fossiilaboaldámušain, evttohii Sanila dálkkádatnuppástusa caggamii doaimmaid.

Suoma kristtalašdemokráhtaid riikkabeaievttohas Kitti Kumpulainen rábmui Tanja Sanila evttohusaid, mo caggat dálkkádatnuppástusa boahtte áiggis.

– Lean dan oaivilis, ahte golaheami geahpedeapmi lea buorre vuohki, muhto balu atmosfeara lasiheapmi ii ovddit dán min oktasaš áššis, Kumpulainen muittuhii.

Pekka Aikio Ruoná lihtus buvttii ovdan, ahte máilmmis dálkkádat lea nuppástuvvan čađa historjjá, muhto liikká dálá dilli ii leat su mielas buorre ja dasa galgá giddet fuomášumi.

– Mun háliidivččen beavttálmahttit ovttasbarggu, vaikko Eurohpás ja EU:s ovttasbargu doaibmá juo. Dán áššis sáhttá goittotge bargat vel buorebut. Mu mielas orru, ahte EU lea háliidan dás čájehit ovdamearkka máilmmi stuorra nuoskkideddjiide dego USA:i, Kiinnái, Ruššii dahje Indiai ja Brasiliai.

Suoma kommunisttalaš bellodaga Juha-Pekka Väisänen bealistis giddii fuomášumi nuorat buolvva ruoŧŧelašGreta Thunberg dálkkádatakšuvnnaide.

– Nuoraid galgá guldalit ja jáhkkit, ahte mis ii leat ollu áigi. Luonddugáhttejeaddjit leat gáibidan ollislaš vuogádatnuppástusa. Dat dárkkuha hávális geavahankultuvrras ja badjelmearálaš golaheamis luohpama.

Golmmas vel ledje searvat válgagažadeapmái Skype bokte, muhto oktavuohta ii doaibman dahje boatkanii gaskan ságastallama. Sii leat Guovddášbellodaga Pigga Keskitalo, Feministtalaš bellodaga Katju Aro ja Kommunisttalaš bargiidbellodaga Mikko Vartiainen.

Válgagažadeami sáhtát geahččat Yle Areenas.

Arctic skills -gilvvu sámesurggiid vuoitu Sápmái

Dán jagáš Arctic Skills -gilvvu boazodoalu suorggi vuoitu manai Norgga beale Sápmái ja duodjesuorggi vuoitu fas Suoma beallai. Arctic skills -gilvvu boazodoalus vuittii Guovdageainnu Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla oahppi Johan Nikolai Triumf. Duodjegilvvu fas vuittii Anára Sámi oahpahusguovddáža duodjeoahppi Tiina-Maria Aalto.

Arctic skills -gilvvuin Barents-guovllu ámmátskuvlla oahppit gilvaledje 16 iešguđet suorggis Girkonjárggas álgovahkus. Mielde ledje ámmátskuvlaoahppit Norggas, Ruoŧas, Ruoššas, Suomas ja Sámis.

Deanu guolastanlobiid vuovdin álgá

Deanu guolástanlobiid vuovdin álgá otne gaskavahku. Turisttaide oaivvilduvvon stággobivdolobit leat vuovdinláhkai diibmu logi rájes. Fanasbivdolobiid fas vuovdigohtet bearjadaga seamma áigge.

Bivdolobiid sáhttá várret ja oastit Deanu guolástanlohpegávppis.

Ovdajienasteapmi nogai – Lappi guovllus jienastanmokta

Lappi eanagotti olbmot leat dán háve jienastan ovddalgihtii riikkabeaiválggain eanet go goassige ovdal dán jahkeduháha áigge. Badjel 62 000 olbmo Lappi eanagottis jienastedje ovddalgihtii. Dat lea oktiibuot 44 proseantta Lappi jietnavuoigadahtton olbmuin ja 4000 olbmo eanet go ovddit riikkabeaiválggain. Sámeguovllu gielddain eanemus leat jienastan Soađegilis, doppe jienastanproseanta lea 44,2.

Dárkilut loguid gávdná dáppe.

Ovdajienasteapmi nogai ikte ja riikkabeaiválggain sáhttá vel jienastit áitosaš válgabeaivve boahtte sotnabeaivve.

Helssegis fállet davvisámegiela álgooahpuid

Helssega geasseuniversitehta lágida miessemánus davvisámegiela álgooahpuid.

Álgokurssas lea dárkkuhus mannat čađa árgabeaivválaš fáttáid ja sániid ja oahpahallat sámegiela jietnadeami ja giellaoahpa vuođđóáššiid. Kursa lágiduvvo miessemánu 6.–27. beivviid ja dan oahpaha Risten Mustonen. Almmuheapmi nohká cuoŋománu 30. beaivve.

Lassidieđuid gávdná dáppe.

Ohcejohkalaš Niillas Holmberg dovdat máŋggabealat dáiddárin, muhto dát leai su vuosttaš giehtačálus teáhterbihttá varas.

Gutnagierdu dahjege suomagillii Tuhkapiiri lea dološ kiinnálaš máinnas guovtte nissonolbmos, geat riidaleaba máná alde.

Máidnasis mánná biddjojuvvo gunas ráhkaduvvon gierddu sisa, ja nissonat galgaba su das figgat gaikut alcces. Ja rivttes eatnihan lea son, guhte ii ráske máná gaikkodit.

Dáiddár Niillas Holmberg gieđaid gaskkas muitalus lea ožžon sámi sisdoalu. Dat govvidage sáme riektedáistalemiid čáziid ja eatnamiid alde. Ja maiddái sámerivttiid eatnamiidda ja čáziide.

Bihtá johtá nu áiggiid go dáhpáhusaid čađa. Áššit goit leat čihkkojuvvon olbmuid ja dáhpáhusaid sisa. Dat dahká bihtá hástaleaddjin gehččiide.

“Olbmot galggašedje jurddašit eambo”

Teáhterbihtá giehtačálli, dáiddár Niillas Holmberg muitala, ahte son ii hálitge luoitit gehččiid álkit. Su mielas buot ii sáhte leat beare somá, muhto son háliidii fállat juoidá dakkára, mii bidjá olbmuid geavahit iežas jierbmi.

– Mun gal baicce ávžžuhivččen jurddašit. Mii dárbbašat dan olu eambo dán áigge, go diekkár joavdelas fáttaid, mii oažžut menddo olu gárvvisin suskojuvvon áššiid dán áigge, ahte namalassii ávžžuhivččen baicce jurddašit, dadjá Niillas Holmberg.

Dát leai su vuosttaš giehtačálus teáhterbihttái. Ii loga vel diehtit, čállágo boahttevuođas eambo. Son goit vuosttaš geardde oinnii bihtás lávddi alde ikte eahkedis Ohcejohnjálmmis. Logai gal leat gealdagas das, mo ruoktobáikegotti olbmot vuostáváldet su bihtá. Bures dat orui mannamin.

– Na, nu munge háliidivččen jurddašit ja gal dat orro duođai nu mo logat, ahte geahččamin miellagittuin dan ahte dat leai somá oaidnit. Váhá mun gal vilppodin, ahte mo dat dal orrot geahččamin, son dadjá.

Olbmot liibmejuvvon stuoluide

Oktiige ohcejohkalaččat ledje jaska, áibbas jaska. Bihtá bisttii badjelaš beannot diimmu, ja olbmot čohkkájedje iežaset stuoluidnes dego liibmejuvvon ovtta sadjái. Teáhterbihtá oaččui sin fárrui, vaikke hállojuvvui ruoŧagiella, muhtin sátni suomagiella ja sámegiella.

Dábálaččat go olbmot dolket, sii álget jorrat ja šurrat, savkkástallat, guovlat telefovdna ja vaikke maid. Dán háve ii nu geavvan, vaikke jearaldagas leai hástaleaddji bihtá čuovvut ja bissut fárus.

Ohcejohkalaš Leena Aikio maid leai vuolgán geahččat dán beaggán muitalusa Gutnagierdu ja mo dat leai heivehuvvon sámi máilbmái. Son šállošii, go ii lean ovddasgihtii nu ollu oahpásmuvvan dán muitalussii, muhto gávnnai gal otná beaivái heivehuvvon beliid dán čájáhusas.

– Máinnas lea historjjálaš, das leat hui máŋggat bealit, morála, ja mo olbmot ellet, hui máŋggabealat mu mielas, Leena Aikio dadjá.

Giehtačálli áhčči Veikko Holmberg logai lunddolaččat leat gealdagasas čájáhusa vuolde, leaihan su bártni vuot hutkkan juoidá ođđa.

– Gal mus lea juo feber áŋgge 40 gráđa, čippit áibbas doarggistit, Veikko Holmberg čaimmiha.

“Erenomáš giehtačálus”

Gutnagierddu váldorolla čájáhallá Elina Israelsson Girona sámeteáhteris. Son rámida garrasit giehtačállosa dan erenomášvuođa dihte.

Máinnas ii eisige leat álki. Badjel beannot diimmu galgá gillet guldalit dárkilit ja maiddái čuovvut suomagielat teavstta ruvttos daid osiin, main hállojuvvo vieris giella.

Elina Israelsson lea bihtás sámi nisu Gádjá Ánne, guhte gádju duiskkalaš máná, muhto šaddá ieš dan dihte váttisvuođaid sisa ja loahpas vel bággonáittosdillái muhtin heajuin, vai mánás lea áhčči.

Mánná lea veardádusgovva sámieatnamis, man alde sierra fámut dáistalit. Dáistalus ollá gitta otná beaivái, gitta riidui Deanu bivdorivttiid alde. Geahčči goit galgá ieš fihttet, mas lea jearaldat.

Neavttár Elina Israelsson goit logai dovdan gitta lávddi ala gehččiid beroštumi Dat garrasit liggii su váimmu.

– Munnje dat lea dego olmmoš čuovvu ja guldalit, dat lea somá go dat leat nu jaska, mun dieđan, ahte dalle publihkka čuovvu, dat lea liekkasvuohta, Elina Israelsson Váhčiris dahjege Jielleváris vel dadjá.

Otne gaskavahku lea riikkaidgaskasaš gáktebeaivi, mii ávvuduvvo dál juo guđat geardde. Dán jagáš gáktebeaivi ii olus oidnon Anára márkanis, muhto muhtumat goittotge ledje coggan gávtti. Okta sis lei Ellenoora Haataja, guhte háliidii gávttiin garvodit, go su mielas lea somá oažžut ovtta beaivve čiŋadit.

Norgga beale sámenuoraid Noereh-searvi háliidii ásahit gáktebeaivvi, go orui ahte gákti oidnui dábálaččat dušše ávvudemiin. Beivviin leatge figgan oažžut gávtti dábáleabbon maiddái árgabeaivve. Maiddái Ellenoora Haataja mielas gávttiid galggaše oidnot eanet árgabeaivvis.

– Oainnášii dalle ahte gos lea eret, ja oaidná ahte lea sápmelaš.

Dát lei vuosttaš geardi go Ellenoora Haataja searvvai gáktebeaivái. Son gulai beaivvi birra skihpáris, ja mearridii iešge gávtti nahkehit badjelii. Haataja stuđere Sámi oahpahusguovddážis, ja muitala ahte dušše moattis ledje skuvllas gávtti coggan, oahpaheaddji ja muhtin studeanttat.

Naba makkár dearvvuođaid son sáddešii olbmuide, geat eai searván gáktebeaivái?

– Dalle go dat lea boahtte jagi, nu galgá bidjat gávtti! Iihan dat dárbbaš bidjat silkki ja buot, sáhttá bidjat fal gávtti ja riskku, árvala son.

Geahča dán áššis maiddái gaskavahku Yle Ođđasiin Yle TV1:žis diibmu 16.45 ja maŋŋelabbos Yle Areenas.

Boahtte čavčča Sámi musihkkaakademiija ordne joatkkaoahpuid. Dássážii musihkkaakademiija lea ordnen vuosttas jagi oahpuid golbmii ja dál lea ulbmil geahččalit nuppi jagi joatkkaoahpuid.

– Dat leat dárkkuhuvvo daidda, geat leat vázzán musihkkaakademiija vuosttas jagi muhto maiddai daidda, geain leat doarvái olu dárbbašlaš dieđut ja dáiddut sámemusihkas, čilge jođiheaddji oahpaheaddji Anna Näkkäläjärvi-Länsman.

Joatkkaoahpuide eai sáhte váldit nu galle oahppi, go leat nu gáržžes sajit.

– Mis leat guokte linnjá, de oahppiid mearri sáhttá leat stuorát go dušše ovtta linnjá oahppit, muitala prošeaktajođiheaddji Kati Eriksen.

Joatkkaoahpuin leat guokte linnjá, maid gaskkas galgá válljet, solistalinnjá ja musihkarlinnjá. Solistalinnjá lea plánejuvvon nu, ahte das leat lagašoahpahusperiodat sullii oktii mánus.

– Mii leat hábmen oahpu, mii doarjjošii sámi solista ovddos guvlui. Lassin leat jurddašan nu, ahte dasa livčče álki searvat, sáhttá fitnat deaivvademiiguin Ohcejogas, čilge Näkkäläjärvi-Länsman heivehuvvon oahpahusa birra.

Musihkarlinnjás oahpahus dáhpáhuvvá veháš eará láhkai.

– Dát lea vehá earálágan, go oahpahus lea juohke vahkus. Das fállat sámi musihka, musihkkateoriija ja čuojahanoahpuid, muitala Näkkäläjärvi-Länsman ja lasiha, ahte dát ollašuhttojuvvo ovttasbarggus Ohcejoga sámelogahagain.

Viiddidit čakčat musihkkaoahpahusfálaldaga Ohcejoga sámelogahahkii

Sámi musihkkaakademiija ulbmilin lea ovdánahttit duppaldutkkusvejolašvuođa ovttas Ohcejoga sámelogahagain.

– Boahtte jagi sámelogahaga oahppit sáhttet válljet alcces válljenkurssaid, nu ahte das boahtá oahpahus okta eahketbeaivi juohke vahkus. Dat lea oalle ollu, muhto jáhkán dat šaddá maid oalle somá, illuda Näkkäläjärvi-Länsman ođđa fálaldagas.

Boahtte čavčča sámi musihkkaoahpahusa isket vuosttas geardde sámelogahagas.

– Sávvat ahte boahttevuođas logahaga oahppit sáhttet válljet sámi musihkkasuorggi oahppoávnnasin, dadjá Näkkäläjärvi-Länsman.

Prošeaktajođiheaddji Kati Eriksen sávvá, ahte boahttevuođas Ohcejoga sámelogahagat livčče sámi musihka earenoamáš logahat.

Boahttevuođa sávaldahkan sámi musihkkabachelor oahput

Sámi musihkkaakademiija lea áidnalunddot skuvlejupmi ja doaibmá ain Ohcejoga gieldda ja Sámi oahpahusguovddáža prošeaktan gitta 30.9.2020 rádjai.

– Ulbmil lea, ahte doaibma šaddá bissovažžan ja sámi musihka oahpahus joatkašuvvá, dadjá Eriksen.

Su mielde vejolaččat besset juo plánegoahtit sámi musihkkabacheloroahpuid ovttasbarggus Sámi allaskuvllain ja Giellagas-instituhtain.

– Mis leamaš čoahkkin ja buohkain lea beroštupmi ovttasbargat Sámi musihkkaakademiijain, joatká Eriksen ja muitala musihkkaoahpahusa dárbbu birra.

Boahttevuođas oassi oahpuin soitet ordnejuvvot gáiddusin dahje sierra guovlluin.

– Boahtte jagi periodaoahpahusa vásáhusaid vuođul diehtit jo olu eanet, čilge Eriksen joatkkaplánaid ovdáneamis.

Sámi musihkkaakademiija joatkkaoahpuid ohcanáigi álgá 10.4 ja bistá 15.5. rádjái. Joatkkaoahpuide sáhttá ohcat dáppe.

Vuosttas minuhta áigge vuvde 2 500 lobi Detnui

Stuorámus oassi Deanu turisttaide oaivvilduvvon stággobivdolobiin vuvdojuvvui moadde diimmus. Deanu bivdolohpegávpi rahpasii ikte gaskavahku logi áigge, ja vuosttas minuhta áigge vuvde 2 500 stággobivdolobi. Stuorámus oassi olgobáikegottálaččaide várrejuvvon dihtoearis lei vuvdon gaskabeaivvi rádjai. Dušše Vuovdeguoikka lohpeguvlui lobit leat ain valjit.

Turisttaid fanasbivdolobiid vuovdigohtet bearjadaga. Maiddái Norgga bivdolohpegávppis sáhttá oastit lobiid Detnui.

Duohta ivnnit -radioprográmmii journalismabálkkašupmi

Ruoŧa Sameradion & STV Sámi radioprográmma Duohta ivnnit oažžu Silversleven 2018 -journalismabálkkašumi. Almmustahttiid searvi (ruoŧagillii publicistklubben) Norra Norrland ákkastallá bálkkašumi juolludeami dainna, ahte lágideaddjiguoktá Merethe Kuhmunen ja Monica Andersson leaba dahkan dehálaš journalismma, mii váikkuha viidásutge go Sápmái.

Duohta ivnnit -radioprográmmas doaimmaheaddjiguoktá ságastallaba gussiineaskka Sámi tabu-fáttáid birra. Ruoŧagielat prográmmas leat gieđahallan earret eará seksuála- ja sohkabeallevehádagaid, seksa ja iešsoardinváttisvuođat Sámis.

Silversleven-bálkkašupmi lea juhkkojuvvon jagi 2015 rájes.

HS: Wimme beassá dattetge loaiddastit Sippola girkus

Sámemusihkar Wimme Saari verddiinis Tapani Rinnein beassaba dattetge loaiddastit Sippola girkus Kouvolas Mátta-Suomas. Helsingin Sanomat -aviisa muitala, ahte Anjalankoski girkohearrá Eija Murto mearridii áššis ođđasit maŋŋebárgga.

Mannan vahkuloahpas Kouvolan Sanomat -aviisa muitalii, ahte girkohearrá ii suova Wimme ja Rinne doallat konseartta Sippola girkus, danin go sudno musihkka ii heive oktii Ipmila sániin. Girkohearrá muitala dál, ahte searvegoddi lea ožžon lassidieđuid konseartta luđiid sisdoalus ja dál sii jáhkket, ahte luođit eai leat ruossalasvuođas Ipmila sániin. Girkohearrá Eija Murto čilge, ahte dán ášši galget vihkkehallat juohke girkokonseartta oasil sierra.

Wimme ja Rinne konsearta galgá leat oassi etnofuturisttalaš dáiddadáhpáhusas, mii lágiduvvo Kouvolas geassemánus.

Sámediggi ohcá mearreáigásaš giellabeassejođiheaddji

Sámediggi almmuha ohcanláhkai mearreáigásaš giellabeassejođiheaddji doaimma. Bargui gullet earret eará sámiid giellabeassedoaimma jođiheapmi, koordineren ja ovddideapmi, ja giellabesiid stáhtadoarjaga hálddašeapmái gullevaš barggut.

Bargu álgá geassemánu 3. beaivve dahje soahpamuša mielde ja bistá unnimustá dán jagi lohppii. Ohcanáigi nohká cuoŋománu 30. beaivve. Lassidieđuid gávdná Sámedikki neahttasiiddus.