Soađegili gielddastivra lea válljen otne duorastaga čoahkkimisttis Soađegillái ođđa gielddahoavdda. Son lea hálddahusdiehtagiid magisttar Kirsi Virtanen. Virtanen bargá dál gielddahoavdan Jämijärvis, Satakuntas.

Virtanen lei gielddaráđđehusa evttohus virgái. Soađegili gielddastivra válljii Virtanena ovttamielalaččat ođđa gielddahoavdan duorastaga iđđes. Mearrádus dahkkui 15 minuhtta dan maŋŋá, go gielddastivrra čoahkkin álggii.

Soađegili dálá gielddahoavda Viljo Pesonen báhcá ealáhahkii suoidnemánu álggus.

Várresadjái gielddaráđđehus evttohii Jyrki Manninena. Gielddastivrras ášši ii goittotge lean ovttamielalaš, fal áššis šadde jienastit.

Arkeologa ja dutki Eeva-Kristiina Harlin ja dáiddár Outi Pieski finaiga gieskat Berlinas Eurohpa kultuvrra museas (Museum Europäischer Kulturen) geahččamin ládjogahpiriid ja fieraid.

Museas leat badjel 900 sámi dávvira ja dat leage stuorámus sámi čoakkáldat Davviriikkaid olggobealde. Čoakkáldagas leat dávvirat iešguđege guovllus, eai dušše Suoma beale sámeguovllus. Dat sisttisdoallá dávviriid maid Beahcámis.

– Dáid joavkkus leat maid njeallje ládjogahpira ja njeallje fiera. Lassin doppe leat guokte meavrresgári, main nubbi ii leat eakti fal dušše boares kopiija, čilge Harlin.

Ládjogahpiratge leat miehtá Sámi.

– Doppe lea Kárášjogas, de lea Suoma bealde ostojuvvon ja maiddái mearragáttis, nu ahte juohke báikkis gos ládjogahpirat leat geavahuvvon, muitala Harlin.

Boarrásamos ládjogahpir lea ostojuvvon 1800-logu álggus. Dat lea olggosoaidnit vehá earálágán go čoakkáldaga eará ládjogahpirat.

– Dat sulastahttá vehá doarrán- dahje deavddagahpira, čilge Harlin gahpira hámi ja fuomášahttá man miellagiddevaš dat lea dutki oainnus.

Musea ládjogahpirat gulle luođi

Miracle Workers Collective -dáiddajoavku lei bovden Eeva-Kristiina Harlin ja Outi Pieski Berlinii muitalit sudno Máttaráhku ládjogahpir -prošeavttas.

Soai leigga mielde Suoma dálá dáidaga diehtojuohkinguovddáš Frame ja Miracle Workers Collective -joavkku vuosttas dáhpáhusas, A Greater Miracle of Perception: The Berlin Iteration, mii laktása Venetsia 58. riikkaidgaskasaš dáiddabiennála dáhpáhusráidui. Dáhpáhus lágiduvvui Stiftung Brandenburger Tor dáiddamusea Max Liebermann viesus.

– Doppe lei sáhka dakkár dáiddáriid bargguid birra, geat leat mannamin Venetsia biennálii, čilge Harlin ieš dáhpáhusas.

Harlin ja Pieski doalaiga dáhpáhusas performánsalogaldaga ládjogahpira birra ovttas govvejeaddji Lada Suomenrintein ja juoigi Sara Marielle Gaup Beaskain. Ovdanbuktimis Harlin čájehii govaid bargobájiin ja dološ ládjogahpiriin, Pieski logai sámegillii jearahallojuvvon nissonolbmuid sániid ja Suomenrinne logai daid eaŋgalasgillii vai sii, geat guldalit áddešedje.

Dilálašvuođas ledje oaidnin láhkai Eurohpa kultuvrra musea golbma ládjogahpira. Go Sara Marielle Gaup Beaska rohttestii golbma luođi, šattai das Harlin mielde hui fámolaš dilálašvuohta.

– Vaikko dat ládjogahpirat leat Berlinas, de Sápmi bođii daid lusa, čilge Harlin vásáhusa.

Musea háliida ovttasbarggu sámemuseain – vejolaš máhcaheamit boahttevuođas?

Eeva-Kristiina Harlin muitala, ahte Eurohpa kultuvrra museas lea plánan dutkagoahtit sámi čoakkáldaga konteavsttaid ja historjjá.

– Sis lei miella deaivvadit. Go museas lea eambbo diehtu dávviriid birra, ahte gos dat leat boahtán ja makkár mearkkašupmi juohke áidna dávviris lea, de várra lágidit čájáhusaid, muitala Harlin.

Harlin dieđuid mielde museas lea jurdda ohcat ruhtadeami ja bovdet sámi musea ságastallat das, mo galggašii dutkat čoakkáldaga ja háleštit boahttevuođa birra. Son árvaladdáge, ahte museas leat maid eará plánat.

– Soaitá leat, ahte sii áigot muhtun geažes boahttevuođas vejolaččat kánske juobe máhcahit daid sápmelaččaide, smiehtada son, go musea máilmmis lea hui olu sáhka máhcaheami nappo repatriašuvnna birra.

– Máhcaheapmi lea duođai dakkár ášši man birra háleštit dál Eurohpa museain, illuda Harlin ja lohká alddis leat dovdu dás lea ávki maid sápmelaččaide.

Maid de go sámi dávvirat máhccet ruoktot?

Suoma dálá dáidaga diehtojuohkinguovddáš Frame ja Miracle Workers Collective -dáiddajoavku ordnejit boahtte čavčča Kárášjogas Sámi dáiddaguovddážis deaivvadeami 20.–22.9.2019. Dat lea maiddái oassi Venetsia biennála dáhpáhusráiddus.

Deaivvadeamis Eeva-Kristiina Harlin ja Outi Pieski hálideaba ordnet sápmelaččaide seminára, mas háleštallojuvvo das, mii dáhpáhuvvá dan maŋŋá, go sámi dávvirat máhccet ruoktot ja makkár jurdagat sápmelaččain leat das, mo daid dávviriid livččii vuogas gieđahallat, vai dat livčče ávkin servodahkii.

Eeva-Kristiina Harlin sávvá olbmuid boahtit seminárii.

– Duojárat ja dábálaš olbmot bohtet háleštit ja muitalit sin jurdagiid ja gáibádusaid birra, lohká Harlin ja sávvá politihkkáriid váldit bealljái sávaldagaid.

Dáiddár Outi Pieski installašuvdna lea mielde Itálias Venetsia 58. riikkaidgaskasaš dáiddabiennálas, mii leahkkasa miessemánu 11. beaivve ja doppe sáhttá fitnat skábmamánu 24. beaivve 2019 rádjai.

Dievasmahtton 11.4.2019: dii 18:17 Lasihuvvon diehtu das, ahte A Greater Miracle of Perception: The Berlin Iteration -dáhpáhus lágiduvvui Stiftung Brandenburger Tor dáiddamusea Max Liebermann viesus.

Vuohččulaš Čearpmahat-teáhterjoavku vuittii sámenuoraid dáiddadáhpáhusa otne Anáris. Duopmárat rábmojedje, ahte bihtá lei ollislaš ja das lei čielga sápmelaš máinnas. Čearpmahat-joavkku neavttárat besset ovddastit Gufihttara máilmmis -čájáhusain sámiid Suoma viidosaš Nuorra kultuvra Teatris -dáhpáhusas Jyväskyläs miessemánus.

Čearpmahat-joavkkus leat oktiibuot njealje nuora ja sin jođiheaddjin doaibmá Mathis Ole Vars. Jovkui gullet Biret-Ingermaria Vars, Helli Alakorva, Mihkal-Mahtte Magga ja Sinna-Briitta Sieppi. Duopmárat rámiidedje joavkku ovdanbuktimis earenomážit dan čielga ollisvuođas.

Vuohččulaš Biret-Ingermaria Vars lei hui movtta vuoittus.

– Mun in leat goassige neaktán ja dat bođii dego yllättäen. Mun ihan bisánin, go dat lei nu suohtas, illudii Vars.

Gudnemáinnašumi ožžo vihtta joavkku

1) Pasila vuođđoskuvlla sámeluohkkálaččaid Diidamáilbmi ovdanbuktimiin Arvečalmmit. Joavkku jođihii Milla Pulska.

2) Aivvefal Eanodagas – Sámi Sinderellá. Joavkku jođiheigga Anne-Mari Kukkonen ja Ulla Magga.

3) Sueʹnnʹjel siid äʹrbb– Tuõtt avi ǩeeʹles Čeavetjávrris. Joavkku jođiheigga Hanna-Maaria Kiprianoff ja Seija Sivertsen.

4) Davvinásttit – Boahttedolin Gáregasnjárggas. Joavkku jođiheigga Hanna Outakoski ja Satu Nieminen.

5) Skállovári idjaskuvlaččat – Oaivvehis olmmoš. Joavkku jođihedje Anni Ahlakorpi, Aleksi Ahlakorpi ja Sini Länsman.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa duopmáriin doibme filbmabagadalli Katja Gauriloff, neavttár Ánneristen Juuso ja neavttár /sámegielat mánáid tv -prográmma buvttadeaddji Heli Huovinen.

Duopmárat oidne fiinna čájálmasaid

Gilvvu duopmárat Katja Gauriloff ja Anni-Kristiina Juuso muitaleaba, ahte beaivvi áigge lávddi alde leat oaidnán fiinna čájálmasaid, mat leat boagustahttán ja maiddái veháš ganjaldahttán. Soai oinniiga teáhterbihtáin čielga sámetemáid.

– Dat lea hui somá ahte leamaš iešironiija maid juste das, ahte leat seaguhan dološ ja dálá áiggi. Ja sehkken maid gielaid, ja várra dat lea sámemánáid ja -nuoraid eallin dán áigge - seaguhus, árvala Juuso.

– Dat maid lea hui buorre, ahte gieđahallet áigeguovdilis fáttáid teáhtera bokte, jurdila Gauriloff.

Soai muitaleaba, ahte giddiiga duopmárin fuomášumi eandalii ollisvuhtii, guhkkodahkii ja dasa, mo čájáhallit váldet kontávtta gehččiide. Anni-Kristiina Juuso mielas lea maiddái dehálaš eallit muitalusa.

– Mun lean fuobmán mun geahčan mo dat mánát ja nuorat ellet doppe lávddi alde dan maid sii muitalit, dadjá Juuso.

Lávddi alde maiddái sámi veršuvdna Gutnabáđožis

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus čohkkii Anárii measta 500 sámemáná ja -nuora, geain badjel 100 ledje čájeheame dáidduideaset lávddi alde. Lávddi alde fitne oktiibuot 13 joavkku.

Okta joavkkuin lei Eanodaga badjedási joavku Aivvefal, mii lei heivehan dovddus Gutnabáđoš-máidnasa dálá sámi máilbmái. Sin čájálmas muitalii Gutnabáđožis, geasa boazoisida bárdni ráhkásmuvvá Márjjabeaivvi márkaniin ja loahpas nuorra bárra gávdná oktasaš ráhkisvuođa.

Ibba Lauhamaa lei mielde Eanodaga badjedási čájálmasas. Son muitala lea leamaš somá ráhkkanit ja hárjehallat čájálmasa. Son lei duđávaš maiddái čájálmasa maŋŋá.

– Gal dat manai bures. Dieđusge álo sáhtášii buorebutge mannat, muhto gal dat livččii sáhtán fuonibutge mannat.

.

Geahča dán áššis maiddái duorastaga Yle Ođđasiin Yle TV1:žis diibmu 16.45 ja maŋŋelabbos Yle Areenas.

11.4.2019 dii. 17.32 Lasihuvvon video, mas Biret-Ingermaria Vars muitala dovdduid gilvvu máŋŋá.

Boazobeanasearvi lágidii álgovahkus bargobáji boazobeanaeaiggádiidda Ráji-Jovssehis, Sámi bálgosa bigálusgárdde luhtte. Ulbmilin leai ságastallat beatnagiid skuvlemis ja maiddái hárjehallat áiddis geavatlaš barggu.

Ovdalaš áiggiin boazobeatnagat vuojehedje stuorra ealuid, ja vielpát ledje joavkku joatkkan oahppamin dan barggu. Nugo elliid máilmmis muđuige, buoremusat nuorra eallit ohppet barggu čuovvumin iežaset eatni láhttema.

Sámis goit ođđa áigi meastta duššadii boazobeatnagiid geavaheame. Árbevirolaš skuvlemii šattai boatkka, eaige ciikkut šat skuvle vielpáidis bargui. Skuvlemis fuolaha beatnaga eaiggát.

Skuvlemis ođđalágan gáibádusat

Ođđaáigge boazobeatnagis gáibiduvvojit máŋggalágan dáiddut. Bohccuid gohkkema lassin galgá leat maid meastta mohtoralmmái, go gálgá bissut mohtorfievrru fárus maiddái.

Buorre boazobeana lea vuos jegolaš, muhto dihtoláhkái maid gáibiduvvo garra luondu vai birge barggus. Maiddái sosiálalaš dáiddut leat dehálaččat, galgá birgehallat olmmošjoavkkus ja bigálusbáikkiin olbmuid siste. Ii galgga leat menddo golgui, ja deháleamos beatnagis lea buorre jietna. Ciellat galgá máhttit maid gohččumis vaikke mohtorgielkká alde, ja danin gáibiduvvo buorre jietna.

Boazobeanasearvvi ságajođiheaddji Hanna-Riikka Kuhmonen Vuohčus muitala, ahte sin searvvi ulbmilin lea veahkehit beanaeaiggádiid skuvlendoaimmas.

– Boazobeatnagat leat máhccan bargui, mii lea buorre ášši. Muhto go skuvlenárbevierru meastta jávkkai ja diehtu das, mo beatnaga galgá skuvlet ja mo dan oažžut bargui fárrui, dasa bođii guhkes gaskka. Ollu diehtu jávkkai das, mo beatnaga oažžut fas bargui fárrui. Das mii geahččalit veahkehit, muitala searvvi ságajođiheaddji Hanna-Riikka Kuhmonen.

Danin Ráji-Jovssehii ledjege čoahkkanan beanaeaiggádat ovttas beatnagiiguin vuos ságastallat geavatlaš barggus, ja maiddái hárjehallat.

Beana galgá juo vielppisin beassat bargobirrasii fárrui. Oahppan oainnat álgá dalán, ja dat bistá olles beatnaga eallinagi.

Barggut leat nuppástuvvan áiggiid mielde

Beanaeaiggát Leila Jaakkola Narkaus bálgosis Roavvenjárgga máttabealde muitala das, mo beatnaga barggut leat nuppástuvvan áiggiid mielde. Go son lea eret vuovdebálgosis, su beatnagis gáibiduvvojit nuppelágan dáiddut go duottarmáilmmis.

Su boarrásut beana, 7-jahkásaš Riitu lea juo oahppan nisu, muhto Naru-vielppis lea easka oahpahallamin. Naru-vielpás eanáš áigi golláge vel stoahkamii, muhto ovtta beaivvi galgá duostat dollet gazzaelliid maŋŋái.

Vuosttamužžan dárbbu mielde beana ferte máhttit časkilit. Jaakkola beana lea skuvlejuvvon ohcat maid ráđuid suhkkes vuovddis. Gaskohaga reahkká maid ságastallan das, go bohccot bahkkehit bealdduide. Dalle su Riitu-ciiku dolle báikki ala.

– Gaskohaga šaddá vuojehit bealdobohccuid eret. Juos sarvvesčora boahtá ja joavkkus lea muhtin heargige, bargu lea váralaš, go dat sáhttet rohkkáhit. Juos beatnagis ii leat doarvái luondu, de táhpa beallaihan dat báhcá. Beana galgá vuojehit nu guhká, ahte vuolgga šaddá vaikke lagamuš jávrái, juos ii eará sadjái, muitala Leila Jaakkola.

Davveleappos Vuohčus leat guovttelágan eatnamat, nu vuovddit ja duottarmáilbmi, ja bálggus lea viiddis. Danin boazodoalli Jouko Hetta Runne-beana galgá fas máhttit nuppelágan dáidduid. Runne lea njuolga mohtoralmmái.

– Dat lea dehálaš oassi su barggus. Runne máhtá leat njealjejuvllaga, biilla ja mohtorgielkká fárus. Dat ii gahča eret fárus go áibbas muhtimin dáhtul. Ja mii dehálaš, beana galgá leat jitnii ja gohččumis ciellat maid vuojedettiin gielkká alde, boazodoalli Jouko Hetta Vuohčus muitala.

Runne-beana maid gárddis čájehastá earáide, mo bohccuid doallat čoahkis. Smávva čorabihtá manná čoahkkái go Jouko Hetta huhccala Runne. Dát gánda gal juo máhttá albmáid bargguid.

Runne lea easka nuorra beana, jagi ja guokte mánu. Juos beana ii leat vel guovtte-golmma jahkásažžan oahppan barggus, dat ii oahpa goassige, oaivvilda Hetta.

Beatnagiid eallin nuppástuvvan

Boarrásut olbmot muitet dološ áiggiid, goas beatnagat ruhtte duoddaris stuorra ealuid maŋis. Dat lea dego niehkogovva, dološ muitu. Beatnagat máhtte iehčanat doaibmat ja bargat barggus.

Ođđaáiggis boazobeana čuovvu isidis su juolgemáddagis. Gohččumis de bargá maid bargá. Friddjaáiggis buot dát beatnagat ellet bearrašiinnis liegga stobus soffábuđehin, ja leat iežaset bearrašiidda dehálaččat.

Boazobeanasearvvi ságajođiheaddji Hanna-Riikka Kuhmonen háliida giktalit boazodolliid vel eambo skuvlegoahtit beatnagiid ja váldit daid bargui fárrui. Bargu lea deháleamos oahpaheaddji, nu maid dán dáhpáhusas.

– Ii leat guhká, go earát sáhtte čaibmat, juos giinu bođii gárdde lusa beatnagiin. Dál dilli lea nuppástuvvan, beatnagat leat eambo ja eambo ja dat illudahttá sakka, Hanna-Riikka Kuhmonen dadjá.

Ja miiba das, beare njunni beaškká ja bohccot ruohtastit, das dat álgá buorre boazobeatnaga bargoeallin.

Vars ja Jannok Nutti válljejuvvon rektorin ja várrerektorin Sámi allaskuvlii

Sámi allaskuvlla rektorin lea válljejuvvon Laila Susanne Vars ja várrerektorin Ylva Jannok Nutti.

Vars ja Jannok Nutti oaččuiga goappašagat eanetlogu Sámi allaskuvlla rektor ja várrerektorválggain. Goappašagat leigga áidna kandidáhtat válggain.

Sámi allaskuvlla ođđa rektoráigodat álgá borgemánu 1. beaivve ja bistá njeallje jagi.

ISFI jugii buvttadandoarjagiid 1 600 000 Norgga kruvnnu ovddas

Internašunála Sámi filbmainstituhta (ISFI) lea mieđihan dán jagi vuosttas buvttadandoarjagiid golmma sámefilbmii. Doarjagiid juolludedje oktiibuot 1 600 000 Norgga kruvnnu ovddas.

Stuorámus buvttadandoarjja, miljon Norgga kruvnnu, oažžu Rein Film filbma Pappa er en dansk huleboer. Dasa lassin Vaskifilm LTD filbmii AssimiNation ja Paranord Film filbmii Tystnaden i Sápmi mieđihuvvui guktuide 300 000 kruvnnu doarjja. ISFI neahttasiiddus sáhtát lohkat, makkár filmmain lea sáhka.

Čuovvovaš ISFI buvttadandoarjagiid ohcanáigemearit leat miessemánu 1. beaivi ja čakčamánu 15. beaivi.

Dutkanfidnus čielggadit sápmelaččaid vuogáiduvvama dálkkádatrievdamii

Oulu universiteahta Birasdearvvašvuođa ja geahpesdávddaid dutkanguovddáš lea álggahan dutkanfidnu SAAMI – sápmelaččaid vuogáiduvvan dálkkádatrievdamii. Ulbmilin lea ohcat vugiid dasa, mo sápmelaččat sáhttet vuogáiduvvat dálkkádatrievdamii ja makkár doaibmabijuid dat gáibida.

Fidnu ollašuhttojuvvo stáhtaráđi čielggadan- ja dutkandoaimma ruhtademiin ja dan olles bušeahtta lea 150 000 euro. Fidnu bohtosat ja doaibmabidjoevttohusat almmustuhttojuvvojit jagi 2019 loahpas.

Fidnu jođiha professor Jouni Jaakola. Earát, geat oassálastet dutkanfidnui, leat dutkidoavttir Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi ja dutkanveahkit Riitta Aittamaa, Suvi Juntunen ja Joni Saijets.

AHR hilggui Mini-Vuotos fidnu

Alimus hálddahusriekti lea hilgon váidagiid, mat leat dahkkon Stáhtaráđi mearrádusas hilgut spiehkastaga Mini-Vuotos-prošektii.

Stáhtaráđđi hilggui diibmá Lappi lihtu ohcamuša dahkujávrri huksemis Pelkosenniemii Kemihaara guvlui. Lappi lihttu ozai jagis 2016 spiehkastaga Natura-luonddusuodjalanláhkii ja čujuhii dalle dulvesuodjaleapmái. Stáhtaráđđi ii goittotge mieđihan lobi, go stáhtaráđi mielas dulvesuodjaleapmái gávdnojit earáge molssaeavttut.

Mearrádusas ledje dahkkon váidagat Alimus hálddahusriektái, mii hilggui daid. Váidagiid ledje dahkan Roavvenjárgga gávpotstivra ja Saarenkylän Omakotiyhdistys ja Rantaviirin Askukasyhdistys ry. Lappi lihttu lei goit duhtan Stáhtaráđi mearrádussii, iige lean váidán.

Mini-Vuotos-fidnus Kemihaara dulvesuodjalanáldá vuollái livččii báhcán bissovaččat 5 000 hektára sturrosaš Natura-guovlu.

Golbma olbmo leat duššan Gihttela Levis, Rakkavaaras, dáhpáhuvvan viessobuollimis.

Okta olmmoš beasai olggos dálus, go buollinváruheaddji bovttii su. Son dagai almmuhusa heahteguovddážii sulaid beal njealji áigge duorastaga ja bearjadaga gaskasaš ija.

Friddjaáigge geavahusas leamaš guovttegearddáš giddodat bulii vearrádit.

Gádjunlágádus lei jáddadeamen buollima vel bearjadaga iđitbeaivve.

Boles lea čielggadeamen buollinsiva.

NRK ordne neahttajienasteami dán jagáš Sámi Grand Prix -gilvvus. Jienastit sáhttá birrá máilmmi.

– Don sáhtát vaikko davvipolas čohkkát, nu guhká go dus lea interneahtta. Oaččut miehtá máilmmi čohkkát ja jienastit Sámi Grand Prixas. Mun in muitte goit dan, ahte dat livččii ná leamašan ovdal, dadjá NRK Sámi prošeaktajođiheaddji Wenche Marie Hætta.

– Dat lea hui somá, ahte álbmot beassá leat mielde váikkuheamen bohtosiidda, iige dušše dat fágajury, oaivvilda Hætta.

Jienastit beassá siiddus nrk.no/stem. Seamma siiddus beasat dahkat alccet dovddaldaga, man dárbbašat jienasteami várás.

– Doppe beasat geahččat daid lávlagiid ja luđiid. Jienastit sáhttá oktii lávlungilvvus, ja oktii luohtegilvvus, muitala Hætta.

Dárkilut jienastanrávvagiid gávnnat NRK Sámi neahttasiidduin.

Sámi Grand Prix -gilvvu beassá guldalit NRK:s radiosáttan ja geahččat njuolggosáttan neahtas.

– De ii leat eará go dohko mannat, jos ii beasa Báktehárjái. Mii leat fállamen dan earáide, geat háliidit dan vásihit.

Dán jagáš Sámi Grand Prix -gilvvus leat mielde golbma oassálasti Suoma bealde. Anna Lumikivi oassálastá gilvvu lávlunoassái, ja Heli Aikio ja Hanna-Maaria Kiprianoff oassálastiba fas gilvvu juoiganoassái. Buot oassálastiid gávnnat dáppe.

Sámi Grand Prix ordnejuvvo cuoŋománu 20. beaivve Báktehárjjis, Guovdageainnus.

Wenche Marie Hætta jearahallama gulat gaskavahku 10.4. Buorre Iđit Sápmi -sáddagis, su jearahalai John Einar Eira junior.

Lappi válgabires stuorámus bellodat lea guovddáš 3 báikkiin. Vuođđosuopmelaččat, olgešbellodat, gurut ja sosiálademokráhtat livčče ovdajienastemi mielde oažžumin ovtta riikkabeaiáirasa čađa Lappi válgabires.

Riikkabeaiválggaid jienain Lappi válgabires leat dál sullii 60 proseantta rehkenastojuvvon.

Ovdajienaid vuođul stuorámus bellodat riikkabeivviin livččii Suoma sosiálademokráhtalaš bellodat, dat oaččui 19,1 proseantta ovdajienain ja 41 báikki.

Nubbin stuorámus ovdajienasteami mielde livččii Olgešbellodat Kokoomus 17,2 proseanttain ja 38 báikkiin. Goalmmádin ovdajienasteami vuođul šattašii Vuođđosuopmelaččat 15,1 proseanttain ja 33 báikkiin.

Maŋŋebárgga nohkan ovdajienastusas jienastedje eanet go mainge ovddit riikkabeaiválggain. Ovddalgihtii jienas adde badjel 1,5 miljovnna suopmelačča.

Lappi válgabires guovddáš stuorámus

Lappi válgabires stuorámus bellodat ovdajienasteami vuođul lea guovddáš, mii oččošii golbma báikki Lappi válgabires.

Olgešbellodat Kokoomus, gurut, vuođđosuopmelaččat ja sosiálademokráhtat oččošedje buot ovtta ovddasteaddji čađa.

Ođđa áirrasin Kaisa Juuso – Maijala ja Torvinen gahččamin eret

Ovdajienasteami mielde čađa livččii Lappi válgabires mannamin Katri Kulmuni (guovddáš), Mikko Kärnä (guovddáš), Markus Lohi (guovddáš), Markus Mustajärvi (gurut), Kaisa Juuso (VS), Johanna Ojala-Niemelä (SD) ja Heikki Autto (olgeš).

Ovdajienasteami mielde Lappi válgabires riikkabeivviin eret gahčašii Eeva-Maria Maijala (guovddáš) ja Matti Torvinen (Alit boahttevuohta).

Ođđa riikkabeaiáirrasin čađa livččii mannamin vuođđosuopmelaččaid Kaisa Juuso Tornios, Heikki Autto Roavvenjárggas ja Mikko Kärnä Anáris.

Sáhtát čuovvut válgabohtosa čujuhusas vaalit.yle.fi (sirdásat eará bálvalussii).

Yle riikkabeaiválggaid einnostusa mielde riikkabeaiválggaid vuoiti lea sosiálademokráhtalaš bellodat 17,7 proseanttain.

Nubbin stuorámus lea Vuođđosuopmelaččat 17,5 proseanttain ja goalmmádin olgešbellodat Kokoomus 17,0 proseanttain. Guovddášbellodat livččii massimin dáin válggain guottihusa measta 20 proseantta ja oažžumin 13,8 proseantta jienain.

Kulmuni Lappi jietnahárát

Lappi válgabires Katri Kulmuni lea oažžumin eanemus jienaid, go jienain leat rehkenastojuvvon vehá badjel 90 proseantta, 8 004 jiena. Nubbin eanemus Lappi válgabires jienaid lea čoaggimin Riikka Karppinen (ruonát). Son ii goittotge leat beassamin riikkabeivviide, go Ruoná lihttu ii leat bellodahkan čoaggán doarvái ollu jienaid Lappis.

Lappi válgabire riikkabeaiáirasat čuovvovaš njealje jahkái leat Katri Kulmuni (guovddáš), Mikko Kärnä (guovddáš), Markus Lohi (guovddáš), Heikki Autto (olgeš), Markus Mustajärvi (gurut), Kaisa Juuso (VS) ja Johanna Ojala-Niemelä (SD).

Jienastanproseanta válggain lei 72. Jagi 2015 riikkabeaiválggaid jienastanproseanta lei 70.

15.4.2019 dii. 8:21 beaiváduvvon bellodagaid guottihus.

Lappi válgabire buot jienat leat dál rehkenastojuvvon. Buot eanemus jienaid oaččui guovddáža Katri Kulmuni, 8 418 jiena.

Guovddášbellodat oaččui golbma báikki Lappi válgabires. Čađa besse Katri Kulmuni lassin Mikko Kärnä 6 481 jienain ja Markus Lohi 4 966 jienain.

Gurutlihtu evttohas Markus Mustajärvi beasai čađa 5 525 jienain. Sosiálademokráhtaid Johanna Ojala-Niemelä oaččui 6 717 jiena, Kokoomus Heikki Autto 5 447 jiena ja vuođđosuopmelaččaid Kaisa Juuso 5 758 jiena.

Jienastanproseanta njiejai Lappis

Guovddáža Eeva-Maria Maijala ja Alit boahttevuođa Matti Torvinen gahčaiga eret riikkabeivviin Lappi válgabires. Ođđa áirrasin riikkabeivviide manná Kaisa Juuso. Heikki Autto máhccá ruovttoluotta riikkabeivviide ovtta válgabaji bottu maŋŋá ja Mikko Kärnä máhccá sullii jagi bottu maŋŋá riikkabeivviide.

Várresajis Lappi válgabires leat Kalervo Björkbacka (VS) , Eeva-Maria Maijala (guovddáš), Sari Moisanen (gurut), Pekka Tiitinen (SD) ja Sara Tuisku (olgeš).

Lappi válgabires nubbin eanemus jienaid čokkii Ruoná lihtu Riikka Karppinen. Sonlei vuosttas, guhte bázii riikkabeaibáikki haga vaikko čokkii 7 814 jiena. Jietnamearri lei ruonáid goalmmádin stuorimus. Ruonáin eanemus jienaid čokkii ságadoalli Pekka Haavisto, guhte oaččui badjel 19 000 jiena.

Lappi válgabire jienastanproseanta lei dáin válggain 68,8. Mannan válggain Lappi jienastanproseanta lei 69,1.

Riikkabeaiválggaid vuoiti lea Suoma sosiálademokráhtalaš bellodat 17,7 proseanttain ja 39 báikkiin.

Nubbin stuorámus lea Vuođđosuopmelaččat 17,5 proseanttain ja 38 báikkiin, goalmmádin stuorámus olgešbellodat Kokoomus 17 proseanttain ja 38 báikkiin. Guovddášbellodat oaččui 13,8 proseantta ja 31 báikki riikkabeivviide.

Olles Suomas buot eanemus jienaid čokkii vuođđosuopmelaččaid Jussi Halla-aho Helsset válgabires, 30 527 jiena. Gurutlihtu Li Andersson Varsinais-Suomi válgabires oaččui 24 404 jiena ja olgešbellodat Kokoomusa Antti Häkkänen 20 231, son fas Kaakkois-Suomi válgabires.

Jienastanproseanta válggain lei 72. Jagi 2015 riikkabeaiválggaid jienastanproseanta lei 70. Geahča olles Suoma válgabohtosa Yle válgasiidduin.

Lei oalle lahka, ahte vuolggasadji dán válgaanalysii livčče leamašan áibbas earálágan.

Maid jos ohcejohkalaš Juha Tapiola, guhte lei Ruoná lihtu evttohassan Asikkalas Mátta-Suomas, livčče beassán čađa, dego ovtta gaska válgaeahkeda orui? Naba jos Ruonáid Riikka Karppinen Soađegilis livčče ožžon logemat jiena eanet ja livčče vuoitán guovddášbellodaga Markus Lohi gilvvohallamis Lappi válgabire maŋimuš báikkis eatge dárbbašivčče vuordit gitta gaskavahku dárkkistanlohkama rádjái?

Na, lihkká riikkabeaiválggaid bohtosa analyseren sámi geahččanguovllus ii leat áibbas oktageardán.

Sámeáššiid ovdáneapmái čuovvovaš njealji jagi áigge váikkuhit máŋga ášši. Válgaboađus mearrida makkár ráđđehus ja ráđđehusprográmma dan vuođul ceggejuvvojit. Nubbin, Lappi válgabires čađa mannan evttohasat leat guovddážis, daningo Helssegis sii adnojuvvojit sámeáššiid áššedovdin. Loahpas, maiddái Suoma sámedikkis lea vejolašvuohta geahččalit váikkuhit čuovvovaš ráđđehusprográmmii iežas lobbenbargguin.

Suopma válddii lávkki gurot guvlui

Riikkabeaiválggaid boađus doalvvui Suoma moadde ceahki gurot guvlui, mii dábálaččat dárkkuha eanet miehtemielalašvuođa sámiid rivttiid ovddideapmái.

Válgaboađus lea goittotge dán háve dakkár, ahte dan vuođul lea vejolaš cegget iešguđetlágan ráđđehusaid. Suoma riikkabeivviin leat 200 báikki. Vejolaš ráđđehusbellodagain sosiálademokráhtat ožžo 40 báikki. Vuođđosuopmelaččat ožžo 39 báikki ja olgešbellodat Kokoomus 38 báikki. Ruonátges ožžo 20 ja Gurutlihttu 16 báikki. Ruoŧŧelaš álbmotbellodaga 9 báikki sihkkarit maid dohkkejit muhtin ráđđehusmolssaeaktui mielde.

Lea oalle čielggas, ahte sosiálademokráhtaid sátnejođiheaddji Antti Rinne álggaha ráđđehusráđđádallamiid, muhto ii leat ollenge sihkkar, ahte mat bellodagat čuovvovaš ráđđehusas čohkkájit.

Máŋgga ráđđehusmolssaeavttu dihtii lea váttis analyseret, ahte makkár sámepolitihka čuovvovaš ráđđehus vejolaččat ovddida. Buot bellodagat eai oba máinnašan sámeáššiid iežaset riikkabeaiválgaprográmmain. Sámeáššiin ii muđuige olus ságastallojuvvon dáid válggaid áigge, ja dušše Lappi válgabire válgamášeniin ledje gažaldagat ILO-soahpamušas ja Jiekŋameara ruovdegeainnus.

Válggain eanemus báikkiid ožžon sosiálademokráhtainge ii máinnašan sámeášsiid válgaprográmmas, muhto sin bellodatčoahkkin lea linjen, ahte ILO 169 -soahpamuša galgá ratifiseret. Danin lea áibbas vejolaš, ahte ILO 169 -ratifiseren viimmat ovdána, jos SD lea stáhtaministtarbellodat ja ráđđehusguoibmin sis leat ovdamearkan Ruonát ja Gurutlihttu, mat válgaprográmmain lohpidedje ratifiseret ILO-soahpamuša.

Eará riikkabeaiáirasat atnet Lappi válgabire ovddasteaddjiid sámeáššiid áššedovdin

Sámeáššiide miehtemielalaš ráđđehusprográmma ii goittotge vel dárkkut, ahte sámeáššit ovdánivčče riikkabeivviin.

Okta váttisvuohta lea dat, ahte eará riikkabeaiáirasat atnet Lappi válgabire áirasiid sámeáššiid áššedovdin. Jos čađa mannet dakkár evttohasat, geat vuostálastet sámi rivttiid ovdáneami dahje lebbejit disinformašuvnna sámeáššiin, nu sámiid rivttiid nannen sáhttá bisánit dasa.

Lappi válgabire ođđa riikkabeaiáirasat leat Katri Kulmuni (guovddáš), Kaisa Juuso (VS), Mikko Kärnä (guovddáš), Markus Mustajärvi (gurut), Johanna Ojala-Niemelä (SD), Heikki Autto (olgeš) ja Markus Lohi (guovddáš).

Jos vuot geavaha ILO-soahpamuša mihttun, de Yle válgamášenis sáhttá dárkkistit maid Lappi válgabire ođđa ovddasteaddjit áššis oaivvildit. Buot čieža áirasa dadjet, ahte sii eai leat ovttaoaivilis dainna, ahte ILO-soahpamuša galggašii ratifiseret čuovvovaš válgabajis. Viđas čujuhit dasa, ahte mahkká ii livčče čielggas gii lea sápmelaš, ja geavahit dan sivvan vuostálastit ILO-soahpamuša ratifiserema.

Jos dárkkistanlohkamis geavvá nu, ahte Riikka Karppinen (ruonát) loktana riikkabeivviide, de son livčče áidna Lappi válgabire ovddasteaddji, gii lea ovttaoaivilis dainna, ahte ILO-soahpamuša galgá ratifiseret čuovvovaš njealji jagi áigge.

Suoma sámediggi geahččala váikkuhit ráđđehusprográmmii

Suoma sámedikkis lea vel vejolašvuohta váikkuhit čuovvovaš ráđđehusa sámepolitihkkii.

Jos sámediggi ii goittotge beasa mielde ráđđehusráđđádallamiidda, dego njeallje jagi dassái geavai, de sii sáhttet lihkká geahččalit lobbet politihkkáriid.

Sámediggi lea jo čakčat bargagoahtán ráđđehusprográmmii váikkuhemiin. Válmmaštallanbarggu bohtosiin ii goittotge leat vel muitaluvvon almmolašvuhtii. Danin lea váttis árvvoštallat, ahte leigo válgamášeniin dušši jearrat ILO-soahpamuša ratifiseremis. Sáhttáhan leat, ahte Suoma sámediggi mearrida vuoruhit áibbas eará ášsiid Suoma čuovvovaš ráđđehusprográmmii.

Čálli: Pirita Näkkäläjärvi

Levi buollimis jápme seamma bearraša mánát

Gihttela Levi buollimis jápme seamma bearraša mánát. Levi viessobuollimis jápmán olbmot ja okta gii beasai eret buolli visttis, ledje vuolleahkásaččat, muitala Lihkohisvuođadutkanguovddáš.

Bearraša dievasahkásaš fuolaheaddji ii lean viesus buollima áigge. Buollimis eai eahpit rihkkosa eaige fuollameahttunvuođa.

Buolli visttis olggos beassan olmmoš lei measta dievas agis, ja badjegearddis oađđán ja duššan olbmot ledje su unnaoarbinaččat. Lappi boleslágádusa rihkuskomissára Kirsi Huhtamäki mielde duššan olbmot ledje skuvlaahkásaččat.

Viessobuollin dáhpáhuvai Gihttela Levis mannan vahkus duorastaga ja bearjadaga gaskasaš ija.

Ohcejohkii valjis prošeavttat – bálkáhit olbmo koordineret

Ohcejohkii leat plánemin valjis prošeavttaid ja danin gildii áigotge bálkkáhit ovtta olbmo koordineret prošeaktabargguid.

Ohcejoga ealáhusdoaibma lea ovdamearkka dihte plánemin Deanuleagi giellaguovddášprošeavtta ovttas Norgga giellaguovddážiin, ja prošeavtta, mii ovddidivččii bargiid bálkkáheami ja dan, ahte olbmot loavttášedje ja bisošedje barggus ja báikegottis.

Ohcejoga teknihkalaš doaibma fas vuordá ruhtadanmearrádusa riikkaidgaskasaš prošektii, man ulbmilin lea ovddidit huksema vuollegis čitnadásiin nu, ahte váldojuvvo vuhtii buhtes ja beaktilis energiijabuvttadeapmi.

Dáid prošeaktaplánaid lassin Ohcejoga gielddas leat juo dál jođus máŋggat prošeavttat.

Ohcejoga gielddaráđđehus mearridii čoahkkimisttis mánnodaga 8.4. bálkkáhit prošeaktakoordináhtora jagi 2021 lohppii. Dárkkuhus lea, ahte koordináhtor fuolahivččii prošeavttaide gullevaš byrokratiija ja eará bargguid, ja na prošeavttaid jođiheaddjit sáhtášedje buorebut vuodjut prošeavtta sisdollui ja ovddideapmái.

Anárii huksejuvvo ođđa gávpi

Anárii huksejuvvo ođđa gávpeguovddáš. Boares K-gávppi áigot gaikut ja hukset ođđa dan sadjái.

1000 njealjehasmehtera vistái bohtet K-gávppi lassin Boasta, Veikkaus, dálkkasskáhppe, Matkahuolto pakeahttabálvalusat, Otto-ruhtaautomáhta ja šilljui boaldámuša juohkin.

Ođđa gávpi galggašii rahpasit boahtte jagi álggus. Dál Anára márkana K-market doaibmá gaskaboddasaš sajiin ovddeš Siwa viesus.

Eanodahkii váillahit máŋggalágan kulturdáhpáhusaid

Eanodahkii váillahit máŋggalágan kulturdáhpáhusaid. Eanodaga gielda lea jearahan báikki olbmuid oaiviliid gieldda kulturfálaldagain. Gažadeapmái vástidedje 29 olbmo.

Erenoamážit vástideaddjit váillahedje lasi kulturdáhpáhusaid nuoraide, skuvlalaččaide ja bargoolbmuide. Kulturdáhpáhusaid temán badjánedje teáhter- ja lávdedáidda, historjá ja kulturbirrasat, duodji ja hábmen- ja dáiddaindustriija. Maiddái musihkkadáhpáhusat beroštahtte vástideddjiid.

Dasa lassin vástideaddjit savve speallaneahkediid, karaoke, kulturgalledemiid, máŋggakultuvrralaš dáládáiddadáhpáhusaid ja sirkuskurssaid mánáide.

Loahpaloahpas sotnabeaivve válggain šattai čavga válgaboađus. Golbma stuorimus bellodaga leat juohke okta vehá badjel 17 proseantta guottihusloguin. Čuovvovaš riikkabeivviide sosiálademokráhtat leat oažžumin 40 áirasa, vuođđosuopmelaččat 39 ja olgešbellodat Kokoomus 38 áirasa.

Dákkár válgaboađus dagaha váttis ja vejolaččat guhkes ráđđehusráđđádallamiid. Yle politihkkadoaimmaheaddji Pekka Kinnunen čállá, ahte válgaboađus ii atte válgavuoitiide nana vearjjuid ráđđehusa čohkkemii, iige jođiheapmáige.

Maiddái Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio vuordá stuorra beroštumiin čuovvovaš vahkuid.

– Miellagiddevaš oaidnit, mo sii bastet ovddidit iežaset figgamušaid stáhtaministerbellodahkan ja geaid sii ožžot fárrui ráđđehussii, smiehtada Sanila-Aikio.

"Sámeáššit leat olles Suoma áššit"

Sámedikki ságadoalli mielas vuođđosuopmelaččaid birgen ná bures riikkabeaiválggain buktá ovtta miellagiddevaš mohki maid sámeáššiid ovddideapmái.

– Mun oainnán, ahte garrasut árvvut eai soaitte leat midjiide ávkin ja muhtin bellodagaid sámegažaldagain ii soaitte nu oažžut čielgasa.

Sanila-Aikio goittotge jáhkká dánge dilis Sámedikki bastit muhtin dásis váikkuhit bellodagaide ja oažžut sámeáššiid ovdan riikkadási politihkas. Sanila-Aikio čalmmustahttá, ahte máŋgga bellodagas ledje sámi evttohasat válgalisttuin.

– Nuppe dáfus gal maid bellodagat leat rievdan. Mishan leat nana váikkuheaddjit sosiálademokráhtain ja gurutlihtus. Eará nai bellodagat leat guldalan báikkálaš dási jienaid ja maiddái sápmelaččaid dárbbuid. Mun lean oalle sihkkar, ahte šaddá árbevirolaš ráđđehusprográmma.

Sámedikki mielas galggašii loktet oidnosii dan, ahte Suoma áššit eai leat dušše beare Davvi-Suoma áššit, muhto dat gullet olles Supmii. Sanila-Aikio háliida, ahte dálá Sámediggi huksešii buori vuođu čuovvovaš Sámediggái joatkit sámeáššiiguin bargama.

– Boahtte áiggis lea ohpit sáhka Davviriikalaš sámesoahpamušas, sámediggelága ođasmahttimis ja ILO 169 -álgoálbmotsoahpamušas. Maiddái sámegielaid dilli ja dálkkádatnuppástus leat áššit, maid Sámediggi deattuha, dadjá Sanila-Aikio.

Maid Lappi riikkabeaiáirasat vurdet váttis ráđđádallamiid

Suoma riikkabeaiválggaid boađus lea historjjálaš, goasge ovdal Suoma iehčanasvuođa áigge stuorámus bellodaga doarjja ii leat leamaš vuollái 20 proseantta. Riikkabeaiválggaid vuoitiin, sosiálademokráhtaiguin, masá seamma stuorra doarjaga fidnejedje maiddái vuođđosuopmelaččat ja olgešbellodat Kokoomus.

Eanemus dáhpejedje stáhtaministtarbellodat guovddáš ja riikkabeivviin gahččan alihat. Maiddái lappilaš riikkabeaiáirasat oidnet, ahte dákkár válgabohtosa maŋŋá šaddet gelddolaš áiggit, ovdalgo čuovvovaš ráđđehus lea čoahkis.

Lappis vuosttas geardde riikkabeivviide válljejuvvon vuođđosuopmelaččaid Kaisa Juuso illuda bellodagas válgabohtosis ja das, ahte bellodat lea ožžon ruovttoluotta luohttámuša dan maŋŋá, go vuođđosuopmelaččat juohkásii geasset 2017.

Kaisa Juuso mielas dál dárbbašuvvojit kompromissat vai Supmii ožžot ráđđehusa čoahkkái.

– Vuođđosuopmelaččat ii leat biehttalan ráđđehusovddasvástádusas, muhto lea čielggas, ahte iežas ulbmiliid goit galggašii oažžut ráđđehusprográmmii.

Juuso ii goittotge raba dađe eanet vuođđosuopmelaččaid ulbmiliid. Ovdal válggaid bellodat lea beaggán dainna, ahte lea kritihkalaš sisafárrenáššiin ja bellodat lea kritiseren maiddái eará bellodagaid oainnuid dálkkádatnuppástusas.

Riikkabeaiválggain 2019 stuorimus dáhpejeaddji lei guovddáš. Dat massii Lappis guottihusa 13,7 proseantta ja ovtta riikkabeaibáikki. Guovddášbellodagas Lappi guovllus mannet dálá dieđu mielde čađa Katri Kulmuni, Mikko Kärnä ja Markus Lohi.

Lappis eanemus jienaid čoaggán Katri Kulmuni oaivvilda, ahte bellodat ii leat vuosttasin njuikemin ráđđehussii. Markus Lohi ja Mikko Kärnä oaivvildeaba, ahte guovddáš ii bastán ovdal válggaid doarvái bures čalmmustahttit, mas sii leat lihkosmuvvan. Buoridanmunnige lea boahtteáigái.

– Fertešeimmet bastit dahkat nannosit guovllupolitihka, go maid dán rádjai leat nagodan, oaivvilda Kärnä.

Lappis riikkabeivviide besse maiddái olgešbellodat Kokoomus Heikki Autto ja sosiálademokráhtaid Johanna Ojala-Niemelä.

Autto illuda, go beasai ovtta válgabaji maŋŋá fas riikkabeivviide. Čuovvovaš ráđđehusbellodagaid birra Auttos lea čielga oaidnu. Son oaidná hástaleaddjin sosiálademokráhtaid ja olgešbellodaga ovttasbarggu. Ovttasbarggu vuođđosuopmelaččaiguin Autto ii dalán hávdát.

– Jus dárbbašuvvo, de buot bellodagat fertejit leahkit gárvásat soabadit, oaivvilda Autto.

Sosiálademokráhtaid Johanna Ojala-Niemelä lea movtta válgavuoittus. Vaikko vuoitu bođiige su bellodahkii, de Ojala-Niemeläge jáhkká čuovvovaš vahkuid šaddat váddásat.

– Go geahččá historjjá, de sosiálademokráhtat eai oro heivemin kokoomusain beare bures oktii. Ovdal vuolggášeimmet guovddážiin bargat ovttas, muhto balan, ahte sii eai leat gergosat vuolgit ráđđehussii ná garra válgatáhpa maŋŋá, árvala Ojala-Niemelä.

Yle dieđuid mielde Rinne lea čohkkegoahtán čuovvovaš ráđđehusa

Sosiálademokráhtalaš bellodagas leat čohkkegoahtán juo čuovvovaš ráđđehusa. Yle dieđuid mielde ráđđádallamat álggahuvvojit válgavuoitiiguin: sosiálademokráhtat, ruonát ja gurut leat mielde ráđđádallamiin.

Dáid bellodagaid lassin dárbbašuvvo vel olgešbellodat kokoomus dahje guovddáš. Sosiálademokráhtain leat gidden fuomášumi dasa, ahte Juha Sipilä ii leat dollen bellodagainis njuolgga opposišuvdnii.

Vuosttas geardde Suoma riikkabeaiválggain evttohassan leamaš sápmelaččaide báhce buorit vásihusat evttohasvuođas, vaikko dán háve uksa riikkabeivviide ii rahpasange.

Ohcejohkalaš Koivu-Jusse Ánne, Anni Koivisto lei vuosttas geardde evttohassan riikkabeaiválggas Sosiálademokráhtalaš bellodagas. Son fidnii bellodaga Lappi válgabire evttohasain njealjádin eanemus jienaid, 881. Ovddit gielddaválggas son lea juo válljejuvvon Ohcejoga gieldda váldostivrra áirrasin.

– Hui lihkolaš dovdu, go jurddaš, ahte ledjen vuosttas geardde evttohassan, unna bušeahtain ja seammás vel barggus. Lean giitevaš dasa, ahte olbmot luhtte munnje, dadjá Anni Koivisto.

Koivisto dadjá, ahte vaikko ii dán vuoro beassan riikkabeivviide, sáhttá son váikkuhit áššiide eará vugiin. Son dovdá, ahte beassá juo váikkuhit bellodagas.

– Bellodaga siste lean beassan váikkuhit juo dál, lean mielde bellodaga bargojoavkkuin. Válgaboađus dieđus maiddái váikkuha dasa, mo doppe bellodagas jurddašit dan, ahte geat leat potentiálalaš váikkuheaddjit.

– Lean hui duđavaš dasa, go sosiálademokráhtat vuittii. Bellodagas leat dehalaš ulbmilat, mat gusket skuvlejupmái, sosiálabálvalusaide, sosiáladorvvu ođadeapmái ja dálkkádatrievdama caggamii.

Makkár vuođu ala Suoma ođđa ráđđehus huksejuvvo ja makkár ráđđehusprográmma šadda, dan Koivisto ii vuos máhte árvadallat.

– Golbma stuorámus bellodaga guottáhusas lea dál oalle unna erohus, muhto sosiálademokráhtat lea stuorámus. Váttis ráđđádallamat bohtet dieđus dálge, vaikko vuođđosuopmelaččat ii leatge stuorámus bellodat, árvala Anni Koivisto.

– Ieš sávašin, ahte ráđđehusas livččii sosiálademokráhtaid lassin goittot ruonát ja gurutlihttu, ja leago dasto olgešbellodat Kokoomus dahje guovddáš ja ruoŧŧelaš álbmotbellodat. Dasa in jáhke, ahte vuođđosuopmelaččat lea oba molssaeaktuge, vihkkehallá Anni Koivisto.

"Livččii lean somá beassat gieđahallat sámeáššiid riikkabeivviin"

Gáva-Jovnna Juhán, Juha Tapiolages movttiidii riikkabeaiválggaide evttohassan dan maŋŋá, go ovddit gielddaválggas lihkostuvai iežas ruoktogielddas Asikkalas Mátta-Suomas. Doppe son lea dál Ruoná lihtu áirrasin váldostivrras. Válgabeaivve maŋŋá, vuossárgga son lei juo čoaggimin válgamáidnosiiddis eret geaidnoguorain, muhto buriin mielain.

– Gánnehii vuolgit fárrui, das deaivvada nu ollu olbmuiguin ja gullá dábálaš álbmogis, maid sii jurddašit Suoma áššiin. Válgabohtosiid čuovvun manai nu, ahte fidnejin eanemus ovddalgihte addojuvvon jienaid ja go dihten, ahte lean okta boarrasamos evttohasain min listtus, de mu jienastit boarrasut olbmot. Das árvidin, ahte ovdajienat eai čoggon doarvái, govvida válgaeahkeda dovdduidis Juha Tapiola.

Ruonáid báikki Häme válgabires fidnii Mirka Soinikoski 2310 jienain. Vuosttas várrresadjái beasai Sari Jokinen 2281 jienain. Tapiola jietnamearri lei 35 jiena unnit, 2246.

– Jus livččen fidnen 64 jiena eanet de livččen válljejuvvon. Häme válgabires lei ruonáin dakkár dilli, ahte oktage ii lean ovddalgihte čielgasit earáid ovddabealde, vuordagis lei dássidis gilvu, muitala Juha Tapiola.

– Nugo diehtit de ruonáid jienasteaddjit leat eanaš nuorat ja nissonolbmot. Rávvásut almmáiolbmos lea váttis beassat riikkabeivviide, árvala Tapiola.

Ruonát fidnejedje oppa riikkas 20 áirasa riikkabeivviide, sis golmmas leat almmáiolbmot.

– Jus livččen beassan riikkabeivviide de doppehan dieđus maiddái sámeáššit bohtet ovdan. Livččii lean somá leat gieđahallamin doppe maiddái sápmelaš áššiid, láhttesta Juha Tapiola.

Evttohassan boahtte válggas?

Vuosttas geardi ii dárbbaš leat maŋimuš geardi evttohassan. Anni Koivisto dadjá dán válgga čájehan, ahte luohttámuš sutnje lea, muhto ii dieđe vuos mii dáhpáhuvvá riikkabeaiválggas 2023.

– Kánske lean evttohassan.

Juha Tapiola árvala, ahte dál son lea iskan ja oaidnán dánge.

– Gáttán, ahte in leat šat njealji jagi geahčen fárus válggas.

Suomas lea maŋimuš vahkuid ságastallon das, mo sápmelaččaid árbevirolaš luohti heive girkui.

Kouvolan Sanomat -aviisa muitalii cuoŋománu álggus, ahte Sippola girku girkohearrá ii suova Wimme ja Rinne doallat konseartta Sippola girkus Mátta-Suomas boahtte geassemánus, danin go sudno musihkka ii heive oktii Ipmila sániin.

Loahpaloahpas girkohearrá Eija Murto muitalii, ahte searvegoddi lea ožžon lassidieđuid konseartta luđiid sisdoalus ja dál sii jáhkket, ahte Wimme konsearta heive sin girkui. Wimme ja Rinne joavkku musihkka sisttisdoallá sihke luđiid ja sámegielat sálmmaid.

Notre Dame katedrála buollima leat nagodan bissehit

Fránskkas Pariissas Notre Dame katedrála buollima leat nagodan bissehit. Pariisa gádjuneiseválddiid mielde váldoráhkadusaid baste gádjut, muhto badjel 90 mehtera alla doardna lea gahččan. Katedrála buollái ikte sulaid gávcci áigge Suoma áiggi.

Dutkiid dálá árvalusa mielde buollin álggii katedrála gáhtu divvunbargguin. Fránskka presideanta Emmanuel Macron lea lohpidan, ahte Notre Dame huksejuvvo ođđasit.

Okta ohcci Ohcejoga girkohearrá virgái

Ohcejoga girkohearrá virgái lei okta ohcci. Virgái ozai Ohcejoga mearreáigásaš girkohearrá Päivi Aikasalo.

Oulu bismagotti duopmokapihttal čoahkkana čuovvovaš háve 2.5. ja jearahallá girkohearrá virgái ohcan olbmo. Ohcanáigi Ohcejoga girkohearrá virgái nogai ikte 15.4. diibmu 15.

Lappi jogain eai stuorra dulveriskkat

Lappi EBI-guovddáš einnosta báikkuid jiekŋabuođuid Lappi jogaide, muhto dán rádjái dat ii várut stuorra dulveriskkain. Cuoŋománu lohppii lea einnostuvvon liegga dálki ja Lappi jogaid rávnnjit sturrot johtilit ovdal válbora, muitala Lappi EBI-guovddáš.

Dál orru leamen nu, ahte muohttaga suddan álgá jo dán vahku áigge ja čázádagaid alimus dulvedásiid olahit cuoŋománu loahpa ja miessemánu beallemuttu sulaid.

Čázádatguovlluin muohttaga čáhceárvvut leat juogo gaskamearalaš dahje veháš unnit dásis go gaskamearalaččat. Dan lassin jieŋat leat leamaš aseheappot go dábálaččat, nappo Lappi jogain eai leat stuorra dulveriskkat.

Dulveeinnostusat dárkkálmuvvet giđa áigge. Jođánis liegganeapmi sáhttá nuppástuhttit dili johtilitge.

Golgi čázádagain rašes jieŋat

Lappi gádjunlágádus Anáris dieđiha, ahte golgi čázádagain álget leat jo rašes jieŋat. Ovdamearkka dihte jogaid gáttit leat jo oasil jiekŋalohkki haga ja čáhci golgá friija. Maiddái jávreguovlluin leat suddan báikkit.

Eandalii galgá váldit vuhtii, ahte liegga dálki lasiha rávnnjiid sihke heajudahttá jieŋaid juohke sajis. Muohttaga johtilis suddan dahká luonddus johtima muđuidge váigadabbon.

SGP-bihtáid sáhttá guldalit NRK Sámi neahttasiiddus

Dán jagáš Sámi Grand Prix lávlagiin ja luđiin sáhttá fitnat guldaleamen oasážiid NRK Sámi neahttasiidduin. Dát lea vuosttaš geardi, go olbmot sáhttet guldalit bihtáid ovdal gilvvu.

Sámi Grand Prix ordnejuvvo Guovdageainnus Báktehárjjis beassášlávvardaga cuoŋománu 20. beaivve. Sámi Grand Prix sáddejuvvo NRK Sámi neahttasiiddus ja NRK TV:s diibmu 19.00 ja maiddái rádiosáttan diibmu 18.30. Iežas favorihtta lávlaga ja luođi sáhttá jienastit neahtas.

Sámi Grand Prix lágiduvvo dán jagi jo 30. geardde

Niillas Holmberg ja Roope Mäenpää maŋimus konsearta miessemánus

Sámeduo Niillas Holmberg ja Roope Mäenpää lea mearridan heaitit čuojaheamis. Folk-duo Niillas Holmberg ja Roope Mäenpää čuojaha maŋimus konsearttas Anáris miessemánu loahpas.

Niillas Holmberg ja Roope Mäenpää lea almmustahttán guokte skearru Tuupa Records -skearrofitnodaga bokte. Skearru Manin guottán girjji fárus almmustuvai jagis 2011 ja Assimilašuvdna blues fas jagis 2014.

Duo álggahii konsearttaid čuojaheami logi jagi dassái Anáris, ja dál maiddái loahpaha doppe. Loahpahankonsearta ordnejuvvo Anáris kulturguovddáš Sajosis lávvardaga 25.5. diibmu 19.00.

Suoma riikkabeaiválggaid stuorámus dáhpejeaddji, Guovddášbellodat, bissu ain Sámi stuorámus bellodahkan. Suoma njealji davimus gielddas jienastedje válggain buot eanemus guovddáža, vaikko dan doarjja geahppániige mannan válggaid ektui. Guovddáš manahii jienasteaddjiid juohke sámegielddas, go fas eanemus nanosmuvve ruonát ja sosiálademokráhtat.

Lappi válgabires riikkabeivviide besse guovddášbellodagas Katri Kulmuni, Mikko Kärnä ja Markus Lohi, gurutlihtus Markus Mustajärvi, sosiálademokráhtain Johanna Ojala-Niemelä, olgešbellodagas Heikki Autto ja vuođđosuopmelaččain Kaisa Juuso. Yle Válgabálvalussii leat čohkkejuvvon riikkabeaiválggaid jienastanproseanttat, bellodatdoarjagat ja evttohasaid jietnamearit buot gielddaid ja stuorámus giliid mielde. Dán artihkkalii leat čohkkejuvvon dehálamos bohtosat sámeguovllu gielddain.

Anár

Anáris stuorámus bellodat Guovddáš čokkii 28,2 proseantta jienain, nubbin stuorámus bellodat lei Vuođđosuopmelaččat 15,1 proseanttain ja goalmmádin stuorámus Ruoná lihttu 14,2 proseanttain.

Anáris eanemus lassánii Ruoná lihtu doarjja, 10,9 proseantta, ja geahppánii Guovddáža doarjja, olles 23,3 proseantta.

Anáris buot bivnnuhamos evttohas lei Guovddáža Mikko Kärnä (711 jiena), nubbin Ruoná lihtu Riikka Karppinen (466 jiena) ja goalmmádin Gurutlihtu Markus Mustajärvi (271 jiena).

Eanodat

Eanodagas stuorámus bellodat Guovddáš čokkii 38,3 proseantta jienain. Nubbin stuorámus doarjaga oaččui Vuođđosuopmelaččat, 15,2 proseantta, ja goalmmádin stuorámus lei olgešbellodat Kokoomus 14,5 proseanttain.

Eanemus lassánii Ruoná lihtu doarjja, 6,5 proseantta, ja geahppánii Guovddáža doarjja, 10 proseantta.

Eanodagas eanemus jienastedje Guovddáža Mikko Kärnä (266 jiena), nubbin olgešbellodat Kokoomusa Heikki Autto (123 jiena) ja goalmmádin Sosiálademokráhtalaš bellodaga Johanna Ojala-Niemelä (83 jiena).

Ohcejohka

Ohcejogas stuorámus bellodat Guovddáš čokkii 26,7 proseantta jienain, nubbin stuorámus lei Sosiálademokráhtalaš bellodat 21,5 proseanttain ja goalmmádin stuorámus Vuođđosuopmelaččat 13 proseanttain.

Ohcejogas eanemus lassánii sosiálademokráhtaid doarjja, 9,7 proseantta, ja geahppánii Guovddáža doarjja, 14,2 proseantta.

Ohcejohkalaččat jienastedje eanemus Sosiálademokráhtalaš bellodaga Anni Koivisto (133 jiena), nubbin eanemus Ruoná lihtu Riikka Karppinen (64 jiena) ja goalmmádin eanemus olgešbellodat Kokoomusa Heikki Autto (58 jiena).

Soađegilli

Soađegilis stuorámus bellodat Guovddáš čokkii 35,6 proseantta jienain, nubbin stuorámus lei Ruoná lihttu 15,3 proseanttain ja goalmmádin stuorámus Vuođđosuopmelaččat 13,3 proseanttain.

Eanemus Soađegilis lassánii Ruoná lihtu doarjja, 13,4 proseantta, ja geahppánii Guovddáža doarjja, 14,5 proseantta.

Soađegilis eanemus jienaid oaččui Ruoná lihtu Riikka Karppinen (697 jiena), nubbin Guovddáža Mikko Kärnä (692 jiena) ja goalmmádin Guovddáža Eeva-Maria Maijala (653 jiena).

Eanemus jienastedje Ohcejogas

Viššalamosit sámeguovllus jienastedje ohcejohkalaččat, geaid jienastanproseanta lei 74,9.

Eará sámegielddain jienastedje láikkibut go Lappi válgabires (68,8 %) ja Suomas (72 %) gaskamearálaččat. Sámi nubbin stuorámus jienastanproseanta lei Soađegilis, 68,5 proseantta, goalmmádin Eanodagas, 67,7 proseantta, ja njealjádin Anáris, 67,4 proseantta.

Sámi gielddain čielgasit viššalepmosit jienastedje riikkabeaiválggain Ohcejogas, gos jienastanproseanta lei masá 75. Eará sámegielddain jienastedje láikkibut go olles Lappis ja Suomas gaskamearalaččat. Riikkadásis jienastanproseanta lei 72.

Ohcejoga gieldda váldostivrra ságadoalli Mika Aikio (SDB) oaidná, ahte ohcejohkalaččat leamašan álot hui aktiivvalaččat válggain, sihke gielddaválggain ja maiddái riikkabeaiválggain.

– Dáppe olbmot čuvvot politihka ja hui aktiivvalaččat hálletge das. Mu mielas dat lea buorre, ahte čuvvot mii birasmáilmmis ja -servodagas dáhpáhuvvá. In gal ollenge imaštala, manne lei nu alla jienastanproseanta, dathan lea dáhpi jo dáppe, dadjá Mika Aikio.

Sosiálademokráhtat nanosmuvai eanemus

Guovddášbellodat lea ain Sámi stuorámus bellodat. Suoma njealji davimus gielddas jienastedje ain buot eanemus guovddáža, vaikko dan doarjja geahppániige ovddit válggaid ektui.

Ohcejoga gielddas Guovddášbellodagas leamašan álot hui nana doarjja, muhto dáin válggain guottihus geahppánii sakka. Ohcejoga girkosiidda jienastanguovllus dat leige Sosiálademokráhtalaš bellodat, mii oaččui eanemus jienaid. Ohcejoga jietnadronnet lei bellodaga evttohas Anni Koivisto.

Ohcejoga gieldda váldostivrra ságadoalli Mika Aikio árvala, ahte sosiálademokráhtaid doarjaga loktaneapmái ledje máŋggat sivat.

– Mis lei iežas gilis buorre evttohas, guhte garrasit barggai válgabarggu. Dat lea dat vuosttamuš, manne mis loktanii guottihus nu olu.

– Dieđus nubbi ášši leamaš, mo guovddášbellodat ja maŋimuš ráđđehus leat bargan deike, mo dat leat váikkuhan dán guovllu áššiide. Deanu soahpamuš lea buot vearrámus, mii sáhttá, dadjá Aikio.

Sosiálademokráhtaid maŋŋá maiddái Ruoná lihttu nanosmuvai čielgasit Ohcejogas dáin válggain.

Árbevirolaš beassášfestiválat Guovdageainnus ja Kárášjogas čohkkejit vuot olbmuid ávvudit beassášbasiid ja návddašit máŋggalágan prográmmas. Fállun leat sihke konsearttat, márkanat, heargegilvvut, čuoigamat, teáhterbihtát, duodje- ja dáiddačájáhusat ja dieđusge maiddái girkostallamat.

Guovdageainnu ja Kárášjoga beassážat leat vuolgán jo johtui konfirmašuvdnadoaluiguin mannan vahkkoloahpa, muhto easka dán vahkkus de álget doalut albma láhkai.

Yle Sápmi lea čohkken Guovdageainnu ja Kárášjoga beassášfestiválaid fálaldaga dán artihkkalii. Loga dás mii dáhpáhuvvá ja gos!

Gaskavahkku

Guovdageainnu festiválarahpan lea gaskavahkkoeahkedis Juhls silbarávddis. Rahpankonsearttas Inger Márjá Gaino Nilut ja Anthoni Hætta loaiddasteaba ovttas ja heiveheaba oktii árbevirolaš luođi ja klassihkalaš musihka. Maiddái Juhls silbarávdi ávvuda 60 jagi bálgás.

Árabut beaivet ordnejuvvo Nuoraidviesus konsearta. Nuoraide leage fállun iežas prográmma olles vahkkui, eanet dieđuid gávnnat dáppe.

Sihke Duodjesiiddas, Gilišiljus ja maiddái Diehtosiiddas lea vejolaš fitnat geahččame iešguđetlágan čájáhusaid ja dat leat oaidnimis olles beassážiid.

Maiddái mánáide lea prográmma, go Beaivváš Sámi Našunálateáhtera mánáidbihtás “Pelle Njoammil ja Sáttomielli searat” lea vuosttašeahket gaskavahkkoeahkedis.

Jus leaš vel musihkkanealgi, de sáhttá fitnat guldaleame, go Nils-Henrik Buljo čuojaha joavkkuinis.

Kárášjogas lea vejolaš galledit duodje- ja dáiddamárkaniid olles vahkku. Mánáide ja nuoraide lea maid fállun nuvttá dánsunbargobádji. Dáiddár Tonje Plur Pop-up Shopas sáhttá galledit beassášlávvordaga rádjái. Plur lea viežžan iežas biktasiidda inspirašuvnna Kárášjogas ja Sámis.

Skilleduorastat

Skilleduorastaga Guovdageainnus gilvalit oaggumis Suohpatjávrri alde. Márkanat rahpasit iđđesbeaivve ja daid lea vejolaš galledit maiddái guhkesbearjadaga ja beassášlávvordaga. Diehtosiiddas fas lea vejolaš oahppat dánsut máttasámi vuogi mielde, go doppe ordnejuvvo árbevirolaš máttasápmelaš oarjándánsakursa.

Dáiddadálus fas rahppojuvvo SápmiToo-čájáhus, mii čalmmustahttá seksuála illasteami, veahkaválddálašvuođa ja sohkabealrollaid.

Duorastateahkeda beassá návddašit sihke luođis ja ođđa áigge musihkas. Báktehárjjis ordnejuvvo bivnnuhis, árbevirolaš juoigankonsearta. Dán jagi konsearttas olbmot besset gullat boares Sámi Grand Prix luđiid 1990-logu rájes. Eahkeda mielde lea vejolaš gullat maiddái Niko Valkeapää ja Sámi Funk Brigáde konsearttaid.

Skilleduorastaga dáhpáhuvvá olu maiddái Kárášjogas. Gaskabeaivve áigge álget dáhpáhusat miehtá Kárášjoga: Anárjohdeaivvadeapmi Jeakkeguolbanjávrris, Váljok biras -dáhpáhus Váljogas ja maiddái Idjajávrris lágiduvvojit beassášdoalut.

Eahkedis lea vejolaš vásihit Ida Maria, Áilu Valle ja Rolffa FEAT GM konseartta Kárášjoga valáštallanhállas.

Guhkesbearjadat

Guhkesbearjadaga de lea leaktu, go Guovdageainnu Beassášcrossas čárvestallet gása. Dán jagi skohtergilvvut ordnejuvvojit lahka gili guovddáža.

Giđđabeaivvážis ja olgoáimmus beassá návddašit maiddái muohtadoaškunspáppa spealadettiin. Nuoraide oaivvilduvvon muohtadoaškunspáppastallamis gávnnat eambbo dieđuid dáppe.

Guhkesbearjadaga eanemus vurdojuvvon fálaldat lea varra mánáid juoigankonsearta, mii dán vuoro ordnejuvvo Diehtosiiddas. Konsearttas lea vejolaš deaivat maid mánáid-tv jiellaha, Binnabánnaža.

Teáhtergoikui Beaivváš Sámi Našunálateáhter fállá čálli ja neavttár Sven Henriksena čájálmasa “Doal’al njálmmi, Henriksen”.

Prográmmas lea maiddái politihkalaš hiphop-dánsačájálmas. “Aindás” lea bagadalli, buvttadeaddji ja dánssár Ánna-Katri Helandera dánsačájálmas, mas leat mielde maiddái aotearoalaš haka-dánsejeaddjit.

Eahkedis lea vejolaš gullat máŋggaid Sámi musihkkamáilmmi násttiid lávddi alde. Guhkesbearjadaga Guovdageainnus čuojahit Rolffa ja GM, Article 3, SGP Covered, Sančuari, Ivan Buljo ja DJ Áilo. SGP Covered -konsearttas lea vejolaš gullat dološ Sámi Grand Prix -lávlagiid ođđa hámis.

Kárášjoga guhkesbearjadaga prográmmas lea juo árbevirolažžan šaddan Jergol stohkosat -dáhpáhus. Go lea Jergolis geargan stoahkamis ja gilvvohallamis, de ii leat earágo dollet Kárášjoga servodatvissui guldalit Niko Valkeapää ja Solju-joavkku konsearttaid.

Beassášlávvordat

Beassášlávvordaga Guovdageainnus ordnejuvvojit árbevirolaččat heargevuodjingilvvut. Gilvvuid maŋŋel sáhttá fitnat Juhlsas guldaleame klassihkalaš konseartta.

Beassášlávvordaga stuorámus dáhpáhus dáidá leat goit Sámi Grand Prix -musihkkagilvu, mii lágiduvvo dáid beassážiid jo 30. geardde. Dán jagi SGP:ai oassálastet juoigit ja lávlut sihke Suomas, Norggas, Ruoŧas ja maiddái Ruošša beale Sámis. Sámi Grand Prix streamejuvvo ja smáhkkabihtážiid luđiin ja lávlagiin lea vejolaš guldalit jo ovdal gilvvu. Olbmot besset maiddái jienastit iežas jiellat lávlaga dahje luođi.

Beassášlávvordaga konsearttaid dollet vel Jan Ole Hermansen joavkkuinis, Article 3, Inger Karoline Gaup, ISÁK ja AKKIL.

Kárášjogas lágiduvvojit beassášlávvordaga bivnnuhis Kara-X skohtergilvvut. Sullii 35 jagi áigi ordnejuvvojedje vuosttaš skohtergilvvut beassážiid áigge ja árbevierru lea seilon dan rájes.

Eahkes Kárášjoga valáštallanhállas duoldá, go doppe čuojahit Intrigue, Sančuari, Agy ja Ivan Buljo.

1. beassášbeaivi

Vuosttaš beassášbeaiváige reahkkájit vel dáhpáhusat ja lágideamit. Guovdageainnus lea vejolaš fitnat geahččamin Norgga teáhtera čájálmasa “Abrahams barn”. Eahkes beassá vel dánsestit ja juoiggadit, go Felgen Orkester ja Sančuari čuojahit.

Kárášjogas fas beassá sotnabeaivve čuoiggastit, go doppe lágiduvvojit Nils Peder -rohki čuoigamat.

Girkostallat beassá sihke Guovdageainnus ja Kárášjogas juohke beaivve beassášbasiid áigge.

Guovdageainnu beassášfestivála ollislaš prográmma gávnnat dáppe. Kárášjoga beassášfestivála prográmma fas gávdno dáppe.