Lappi ođđa riikkabeaiáirasat vuostálastet ILO-soahpamuša ja dorjot Jiekŋameara ruovdegeainnu

Lappi ođđa riikkabeaiáirasat vuostálastet álgoálbmogiid ILO-soahpamuša ratifiserema. Buot čieža áirasa leat dan oaivilis, ahte ILO-soahpamuša ii galgga ratifiseret čuovvovaš ráđđehusbajis. Stuorámus oassi riikkabeaiáirasiin ákkastallá ášši dainna, ahte sápmelašmeroštallamis leat sierramielalašvuođat. Sosiálademokráhtaid Johanna Ojala-Niemelä evttoha soabadankommišuvnna čoavdit sierramielalašvuođaid sámeáššiin. Suoma ovddit ráđđehus gesii sápmelaččaid vuoigatvuođaid nannejeaddji soahpamuševttohusa eret riikkabeivviin ođđajagimánus.

Measta buot Lappi ođđa riikkabeaiáirasat guottihit Jiekŋameara ruovdegeainnu huksema. Dušše vuođđosuopmelaččaid ođđa riikkabeaiáirras Kaisa Juuso elektrifiserešii millosabbot máđija Laurilas Durdnosa bokte Kolarii.

– Dan bokte beasašii Ruŧŧii ja doppe Jiekŋamerrii, Juuso ákkastallá.

Maiddái guovddáža Katri Kulmuni guottiha ruovdegeaidnooktavuođa Jiekŋamerrii Durdnosa ja Ruoŧa bokte Narviika hámmanii Norgii.

Sosiálademokráhtaid Johanna Ojala-Niemelä ja gurutlihtu Markus Mustajärvi háliidivččiiga čielggadit ruovdegeaidnooktavuođa huksema oarjeráji lassin maiddái Sallas gitta Kantalahtii. Oaivilat bohtet ovdan Yle válgamášenis.

Anáris ságastallet sámeturismma dárbbuin ja ovddideamis

Anáris ságastallet miessemánus sámeturismma dárbbuin ja ovddideamis. Lappi lihttu lágida ovttas Sámedikkiin dilálašvuođa, gosa bovdejit ságastallat sámeturismma ja sámiid ruovttuguovllu turismma dárbbuin ja boahttevuođa oidnosiin. Bargobáji ulbmilin lea gávdnat sámeturismii ja sámiid ruovttuguvlui guoski turismii laktáseaddji jurdagiid ja oainnuid, maid sáhttá merket Lappi turismastrategiijai.

Lappi turismastrategiija ovdanbuktá turismma ovddideami guovddáš deattuhusaid ja stivre almmolaš doarjaga. Turismastrategiija linnje maiddái doaibmabijuid, maiguin turismma lassáneami ođđa vejolašvuođaide sáhttá darvánit beaktilit, muhto seammás gudnejahttit bistevaš ovdáneami prinsihpaid.

Dilálašvuohta lágiduvvo 8.5. diibmu 13–16 Kultahovis Anáris. Dilálašvuhtii sáhttá almmuhit iežas cuoŋománu 30. beaivvi rádjái.

Eanodaga gieldda skuvllaide ohcet hálddahusrektora

Eanodaga gieldda skuvllaide ohcet hálddahusrektora. Eanodaga gielda ohcá hálddahusrektora doaisttážii fámus leahkki virgegaskavuhtii. Bargu álgá 1.6.2019 rájes dahje soahpamuša mielde. Hálddahusrektora bargui gullet Eanodaga gieldda skuvllaid, sihke vuođđoskuvllaid ja logahaga rektora barggut.

Dan lassin hálddahusrektor vástida Eanodaga gieldda oahpahusdoaimma doaibmasuorggis ja dan doaimmas sihke ovddideamis. Bargui gullá ovdamearkka dihte oahpahusdoaimma áššiid válmmaštallan ja áššemeannudeapmi lávdegoddái sihke mearrádusaid ollašuhttin.

Ohcamušaid galgá doaimmahit maŋimustá cuoŋománu 26. beaivvi diibmu 12.00 rádjái Eanodaga gielddaráđđehussii dahje e-poasttain čujuhussii kirjaamo(a)enontekio.fi.

Sámemusea Siiddas čájáhus davvi turismmas ja arkitektuvrras

Sámemusea Siiddas rahpasa čájáhus davvi turismmas ja arkitektuvrras. Árktalaš niegut -čájáhus ovdanbuktá davvi turismma ja arkitektuvrra 1930–1950-logu Suomas. Lappi hoteallaid ja guosseviesuid bokte čájehuvvo sihke ruovtturiika turismma ovdáneapmi ja maiddái riikkaidgaskasaš ja našuvnnalaš váikkuhusat riikkas, mii lei stuorrume.

Čájáhusas ovdanbuktojit soađis duššaduvvon 1930-logu ráhkkanusat degomat hotealla Pohjanhovi Roavvenjárggas, Bállásduoddara hotealla Muonás ja sámegillái huksejuvvon Njávdángoržži hotealla Beahcámis. Oaidninláhkái leat maiddái dan áigge plánejuvvon mátkkoštan- ja vánddardanviesut, mat ledje hirssas ja main lei romantihkalaš vuoigŋa, earret eará Anára mátkeruoktu. Ođđasithuksenáigodagas leat seilon Bállásduoddara ja Gilbbesjávrri hoteallat ja Ovnnesvári mátkkoštanviessu.

Čájáhusas leat oaidninláhkái govat, sárgosat ja boares oanehisfilmmat. Davvisáme- suoma- ja eaŋgalsgielat ollislašvuohta vuođđuduvvá čájáhusa kuráhtora, arkiteakta ja teknihka doavttir Harri Hautajärvi dutkanbargui ja lassin Arkitekturmusea ja eará museaid čoakkáldagaide. Čájáhusa lea buvttadan Arkitekturmusea.

Čájáhus lea oaidninláhkái Siidda badjesáles 17.4–17.10. Čájáhus lea Sámemusea ja Meahciráđđehusa oktasaščájáhus.

Sáhtát bovdet Yle gáfestallat iežat lusa

Yleisradio bivdá suopmelaččaid bovdet ylelaččaid gáfestallat giđa ja geasi áigge. Dárkkuhussan lea deaivvadit álbmoga ja guldalit, makkár dadjamuš sis lea Yles dahje Ylei.

Bovdehus gáfestallat guoská maiddái daid olbmuid, geaid Yle fálaldagat eai geasut. Yle journalismma akademiija hoavda Elina Ravantti jáhkká, ahte go Yle bargit gáfestallet miehtá suoma, sii ožžot gullat mii lea olbmuid mielas dehálaš ja makkár áššit leat olbmuid mielas ođđasiid veara. Dárkkuhus lea lasihit ipmárdusa olbmuin, geat geavahit Yle bálvalusaid sihke dain, geat eai geavat.

Bovdehusaid gáfestallat sáhttá sáddet neahta bokte cuoŋománu loahpa rádjái.

Ain gaskkohagaid šaddá sáhka das, ahte sámiin galggašii leat iežas riikkabeaiovddasteaddji ja fástabáiki Suoma riikkabeivviin.

Dán vuoro guokte beaivve ovdal riikkabeaiválgga servodatberošteaddji Pirita Näkkäläjärvi čálii kolumnasttis newsnowfinland.fi -ođassiidduin áššis. Näkkäläjärvi čállá, ahte Suomas leat guokte sierralagan autonomalaš guovllu, Ålanda ja Sápmi. Ålanddas lea iežas ovddasteaddji Suoma riikkabeivviin, muhto sámiin dakkár ii leat.

Ovddit geardde sámiid riikkabeaiáirasa dárbu bođii stuorábut ovdan čakčamánus 2016 Davviriikkalaš ovttasbarggu NordArc-čoahkkimis Helssegis. Dalle alladási politihkkár, Suoma ovddeš oaiveministtar ja riikkabeivviid ovddeš ságajođiheaddji Paavo Lipponen árvalii, ahte riikkabeivviin galggašii leat okta lassistuollu sápmelaččaid ovddasteaddjái.

Ovttaskas sápmelaččas lea dieđus vejolašvuohta beassat riikkabeivviide válgga bokte. Dálá dilis sápmelaččain ii leat goit fástabáiki guđege davviriikka parlameanttas.

Musihkar Anna Näkkäläjärvi-Länsman čákŋala Ohcejoga girku áltára ovdii nugo lea hárjánan. Sutnje sálmmaid lávlun lea dehálaš ja oassi su barggus.

Duollet dálle son lea maiddái juoigan luohtelágan lávlagiid girkus, searvegotti ovddas.

Juoigin son sávašii gullat girkus eanet maiddái luđiid.

– Dat lea hui somá ja lunddolaš, ahte dat sámiid ivnnit leat mielde musihkas ja maiddái dáppe girku oktavuođas. Dat lea dán láhkái somás dovdu go lea beassan bargat dan, muhto dat lea vehá dakkár balddihahtti. Mun dieđán, ahte eai buohkat liiko dasa, smiehtada Näkkäläjärvi-Länsman.

Luođi ja girku oktiigullevašvuohta lea vuot ságastahttán Suomas. Gieskat buollái ságastallan das, heivego juoigan girkui, go Sippola girku Máttá-Suomas áiggui šluhttet juoigi Wimme konseartta. Guorahallama maŋŋá Sippola girku goit sávai luođi buresboahtin.

Boares jurddašanmálle, man mielde juoigan lea suddu, ii leat šat nu dábálaš, vaikko dat duollet dálle badjánage ságastallamii. Näkkäläjärvi-Länsman smiehtadii maiddái guhká, leago heivvolaš buktit luođi girkui.

– Mun dieđán dán historjjá, mii luđiin lea leamašan ja várra dovddan, maid servodat jurddaša. Dat lea leamašan oalle proseassa, ahte galgá jurddašit, sáhttágo ná dahkat. Muhto dat lea leamašan goittotge buorre vásáhus juoigat daid luohteláganiid, dadjá Anna Näkkäläjärvi-Länsman.

"Dat lea luođi sisdoalus gitta" – Yle Sámi gažadeapmi: Luođit heivejit girkui

Sámegiella ja luođit eai leat álot ožžon gullot girkus, muhto dál vehážiid mielde luođit leat goittotge máhccan.

Yle Sámi dahkan gažadeami vuođul ollugat suovašedje luođi gullot girkus. Gažadeapmái bohte gaskavahku iđida rádjái oktiibuot 32 vástádusa, main badjelaš 87 proseanttas olbmo oidne, ahte luohti heive girkui. 12,5 proseantta gažadeapmái vástidan olbmuin oaivvildedje, ahte luohti ii heive girkui.

Gažadeapmái boahtán kommeanttain maiddái vuhtto, ahte sámiid árbevieru háliidit oassin girkolaš eallima.

"Luohti sáhttá leat hui vuoiŋŋalaš musihkka, mii muhtomin heive girkui buorebut go gosage eará sadjái - seamma ládje go dat heive lundui ja duoddarii."

"Gal sámiid iežaset musihkkakultuvra heive girkui oba bures. Eai buohkat liiko, muhto jáhkán boahttevuođas ášši lea aivve lunddolaš. Ođđa buolvvaid galggašii máhttit bajásgeassit nu, ahte luohti gullo eallimii sihke ruovttus ja čoahkkebáikkiin nugo girkus. Girkolaš eallimis livččii maiddái dehálaš bastit seailluhit árbevirolaš sámi sálbmalávlunvuogi."

"Juoigama leat steampalastán suddun earátgo sámit. Juoigan lea min árbevierru ja seammá árvosaš, go eará musihkkaárbevierutge. Ii das leat miige baháid – baicce justa nuppe beliid!"

"Dat lea luođi sisdoalus gitta. Rap-garrudeapmi ii heive. Dabalaš luođit gal."

"Girkus lávejit diekkár luođit, mat heivejit dohko. Eai juoigalasat girkobirrasis diekkár luđiid oba juoiggage, mat eai livčče dohko heivvolaččat."

Eahpečielggas, goas luohti heive girkui

Ohcejohkalaš Niilo Vuomajoki lea ovttas sámegielat koarain juoigan girkuin birra Davviriikkaid. Son guorahalai maiddái vuos dan, mo buktit ovdan juigosiid girkus.

– Lea muhtun áigge hárjánuvvon dasa, ahte girku lea bassi báiki ja go luohti ii kánske leamaš dakkár, mii heive dasa bassibáikái. Juoiggus leamašan vehá dakkár árgabeaivve musihkka, ja dainna girkui mannat, dat lea leamašan dakkár eahpečielga ášši, dadjá Vuomajoki.

Juoigit Anna Näkkäläjärvi-Länsman ja Niilo Vuomajoki guktot oaidniba, ahte dál livččii áigi ságastallat eanet sámeservošis das, mo ovddidit luđiid saji girkus.

Niilo Vuomajoki maiddái sávvá, ahte ášši guorahallojuvvošii bismagotti ja girkoráđđehusa dásis.

Bismá Jukka Keskitalo: Luđiin lea sadji girkus

Oulu bismágotti bismá Jukka Keskitalo mielas sámi luohteárbevierus galgá leat sadji girkolaš eallimis. Bismá oaidná, ahte girkus ii kánske leamašan doarvái ságastallan das, mo váldit árbevieruid eanet vuhtii vuoiŋŋalaš dilálašvuođain.

– Luohti lea sámeservoša ealli vuohki čájehit dovdduid ja ovdanbuktit iežas. Gažaldat lea oskkus ja váimmuáššis, nu gal mu mielas dákkár árbevirolaš luohti sáhttá buktit vuoiŋŋalaš sisdoalu olbmuid eallimii, ja dat lea dušše positiivvalaš ášši. Dás dárbbašuvvo sihkkarit ságastallan, dadjá Jukka Keskitalo.

Keskitalo smiehtada, ahte dolin báhpat bohte máddin ja sii leat dalle oaidnán juoigama mannus sivas dakkárin, ahte dat ii heive girkui.

Áiggit leat rievdan ja olbmot dihtet eanet sámekultuvrras. Keskitalo rabašii ain eanet váldoálbmogii dan, mas juigosiin lea gažaldat.

– Dál leat ođđalágan jurdagat boahtán oidnosii. Mu mielas árbevirolaš luođit, main fáddán leat kristtalaš áššit ja luondu, nu maninbat dat dat eai heivešii girkui. Olbmuin lea nu hejot diehtu das, mii luohti lea, smiehtada Keskitalo.

Musihkar sávvá, ahte boahtteáiggis beasašii juoigat eanet maid girkus. Dat lea gitta sámeservosiš.

– Mun jáhkán, ahte mii galgat dáppe Sámis loktet dan min árbevirolaš musihka árvvošteami. Dat lea dat dehálamos, ahte mii sápmelaččat váldit vára dan árbevierus. Dat lea dat vuolggasadji, ahte dat álgá gullat maiddái vuoiŋŋalaš eallimii, oaidná Näkkäläjärvi-Länsman.

Skire dovdet buohkat. Čáhppesvilges biktasiidda čiŋadan hearrá, mas čielgi vel čuovggáhallá ruoná guvlui.

Duoddu nu olbmuid siste go earotbealde. Iige leat nu čeahppi girdit, illá de riehpu suoibu muoras nubbái. Ja go čohkána vulos, limškkuha bađoža bajás vulos. Ja dat jietna. Dan maid dovdet buohkat.

Boares olbmuid mielde skire lea čeahppi einnostit čuovvovaš geasi dálkki.

Aslak Krokmo goit lea vuohttán, ahte siseatnanskire lea čeahpit einnostit dálkki go mearraguovllu skire.

– Bajás go hukse skire beasi (mearragáttis), šaddá beaivvádat. Dat lea nuppe láhkái mo mii johkagátte olbmot leat gullan, ahte go vulos go hukse, de ii dárbbaš ballat dulvvis, de lea čáppá dálki. Ja juos bájas hukse de boahtá issoras arvi. Dat lea ballán, ii galgga su beassi duššat čázevuollái, muitala hámmárfeastalaš Aslak Krokmo.

Son juohke beaivvi čuovvu skiriid dálostallama iežas dálu olggobealde. Vuorččeslottithan ráhkkanit dál mannet ja danin stohpu ferte leat deahtis. Skiriin orruge leamen stuorra dárbu olles áiggi divodit iežaset viesu.

– Mu mielas orru issorasat huksen dan rohpái, mun in dieđe lea go dat bombbaid vuordimin vai lea go dan nuppi eamidiid ráhkadeamen lovtta.

Son maid viššalit govve skiriid, ja beaivvis golihitge áiggit čuovvut ránnjáid eallima Hámmárfeasttas Norgga bealde.

Goabbá diehtá buorebut?

Nubbi eallilanolmmoš siseatnama bealde Bieskenjárggas lahka Kárášjoga liiko maid čuovvut skiriid, go son atná daid olbmo ustibin. Maid son jáhkka skire dálkeeinnostandáidduide.

– Muhtumat lávejit lohkat, jus vulos hukse de lea hui čoaska geassi dahje giđđa, jus bajás hukse de lea hui báhkka. Ja dat soaitá gal, mun dien in leat nu sihkkar gal, muhto goit dan lávejit lohkat. Dál ii oainne, go ii leat beassi dákko lahka, muitala Nils Johnsen Bieskenjárggas láhka Kárášjoga márkana.

Moson lea, goabbáson diehtá buorebut boahtte geasi dálkki, mearragátti márkanskire vai siseatnama ássi? Soaitá leat, ahte suttes mearra dat sehkke skireriebuge rehkegiid.

– Mu mielas orru, nugo dan dálkki ektui, ahte mearraskire ii dieđe dies maidege, boahtá go arvegeassi vai goikegeassi.

Dál ii eará go ohcat skirebeasi. Dan lea oalle álki dovdat, dat sáhttá leat issoras stuorra rissespábba ja oidno juo guhkás.

Gielká givttas leamaš olmmoš gahčai suddái ja manai galmmasin

Gielká givttas leamaš olmmoš gahčai suddái ja manai galmmasin gaskavahkkoeahkeda 17.4. Anáris. Áššis muitala Lapin Kansa.

Gielká vuoddji gearggai veháš joatkit mátkki, ovdal go fuomášii nuppi olbmo gahččan, muitala boles. Go vuoddji fuomášii mii lei dáhpáhuvvan, son máhccái hoahpuin ruovttoluotta.

Gádjunlágádus gájui suddái gahččan olbmo, gii lei bolesa mielde aŋkke oanehis bottu dieđuheapmin. Su dolvo helikopteriin dikšui Oulu universitehtalaš buohccevissui.

Lihkohisvuohta dáhpáhuvai lahka Anárjávrri Veskonjárgga. Almmuhus lihkohisvuođas bođii diibmu 17.45 gaskavahkkoeahkeda.

Bolesa mielde nubbi lihkohisvuođa oasálaččain lea báikegottálaš, muhto nubbi ii. Boles dutká lihkohisvuođa, muhto ii navdde alkohola laktásit áššái.

Riitta Orti-Berg Sámedikki kulturčállin

Sámedikki kulturčállin lea válljejuvvon Riitta Orti-Berg. Sámedikki stivra válljii kulturčálli čoahkkimisttis 15.4. Riitta Orti-Berg lea dikšon kulturčálli virgesadjásašvuođa badjelaš njeallje jagi. Dan ovdal son lea doaibman kulturlávdegotti lahttun ja várrelahttun.

– Kulturčálli barggus vásihan, ahte dagan divrras barggu sámeservoša buorrin. Virgesadjásašvuođa jagiin munnje lea šaddan doaibmi ovttasbargofierpmádat álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš dásis, eandalii eará Davviriikkaid ámmátolbmuiguin, nuba bargu lea máŋggabealat ja hástaleaddji, dadjá Orti-Berg virgái válljemis.

Kulturčálli bargun lea earet eará válmmaštallat sámekultuvrii guoski áššiid, doaibmat kulturlávdegotti áššemeannudeaddjin ja čállin, veahkehit Sámedikki ságadoalli iežas doaibmasuorgái gullevaš álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš bargguin, ja doallat oktavuođa iežas doaibmasuorggi eará sámeorganisašuvnnaide riikkarájáid rastá.

Soađegililaš Karppinen Suoma historjjá stuorámus jietnameriin riikkabeaibáikki haga báhcán evttohas

Soađegililaš Riikka Karppinen lea Suoma historjjá stuorámus jietnameriin riikkabeaibáikki haga báhcán evttohas.

Karppinen oaččui riikkabeaiválggain Lappi válgabires nubbin eanemus jienaid, muhto bázii goittotge riikkabeaibáikki haga. Ruoná lihtu evttohassan leamaš Karppinen oaččui riikkabeaiválggain 7 818 jiena, mii lea stuorámus riikkabeaiválggaid olggobeallái báhcán evttohasa oažžun jietnamearri Suoma historjjás.

Riikka Karppinen oaččui bures jienaid maiddái Sámis, ja son leige ovdamearkka dihte Soađegili jietnadronnet.

Veahtinfitnodat einnostan Sámi Grand Prix -gilvvu vuoitiid

Veahtinfitnodat Coolbet lea meroštallan, gii sáhttá vuoitit dán jagáš Sámi Grand Prix -gilvvu juoigan- ja lávlunosiid. Coolbet-siiddu mielde dán jahkásaš luohtegilvvu favorihtta lea Hans Ole Eira luđiin Laila Kristine. Coolbet-siiddu mielde dán jahkásaš lávlunoasi vuoiti livččii Sunna Máret Utsi lávlagiin Amas geaidnu.

Dán jagáš lávlagiin ja luđiin sáhttá fitnat guldaleamen oasážiid NRK Sámi neahttasiidduin.

Sámi Grand Prix lágiduvvo beassášlávvardaga, cuoŋománu 20. beaivve. Musihkkagilvu sáddejuvvo NRK Sámi neahttasiiddus ja NRK TV:s diibmu 19.00 ja rádiosáttan diibmu 18.30.

Eʹjjpeeiʹvin lij Kautoǩeäinest tän eeʹjj še sääʹmmusikk-ǩeâstt, Saaʹmi Grand prix.

Tän vuâra Lääʹddjânnam bieʹlnn Sääʹmmest vuässʼsâʹtte nuʹt nuõrttsääʹmǩiõllsa, ko še aanrõšǩiõllsaž musikkneeʹǩ. Aanrõš Heli Aikio da nuõrttsäʹmmlaž Hanna-Maaria Kiprianoff vuässʼsâʹtte juõiʹǥamǩeâʹstte da nuõrttsäʹmmlaž Anna Lumikivi pohtt jiijj raajjâm laaul Kautoǩeäinnu.

Aanarneǩ Heli Aikio vuässʼsââtt ǩeâst juõiʹǥamvueʹzzest jiijjâs raajjâm livđein, aanrõõžži musikkärʹbbvuâđin. Tät livđe mušttâl suu maaddârääkk, eeʹjj ääkkast.

Jákkum Vuoli Vuoli Ánná Máárjá leʹbe lueʹmmääkkast.

Aikio livđe ”Lyemeákku” vuäǯǯai aalǥ tõʹst, ko suu son lij leämmaž Saaʹmi musikkakatemiast looǥǥmen musiikk da täin mättʼtõõzzin son ooʒʒi jiijjâs sooǥǥ livđeid.

Tät eeʹǩǩ ǩeâstt lij Heli Aikiooʹje nuʹbb ǩerdd, ko son vuässââtt SGP-ǩeâʹstte. Son vuõiʹti SGRP laullamǩeâst eeʹjjest 2014 Aila-duo -jooukin.

Heli sahhiittâllâm Lyemeááhu livđe šoddâmist puáhtá kuullâđ tast.

Vuâssõõʹđi nuõrttsäʹmmlai jõnn prääzniǩeeʹjj cistten

Nuõrttsäʹmmlaž musikkneǩ Anna Lumikivi lij še juʹn valmštââttmen puõʹtti sueʹvetǩeâʹstte. Lumikivi laull "Mõõn tiõrvân" mušttal rääʹǩǩesvuõđ looppâst.

– Laaul leäm tuejjääm juʹn kueʹhtt eeʹjj mââiårra. Leäm tuejjääm jiõčč suõm da ǩeeʹrjtam saaʹnid tõõzz, jiõm-ǥa leäkku čuäʹjtam tän laulli ni koʹst.

Jiõčč ǩeâʹstte son vuäǯǯai idea nuõrttsäʹmmlai prääzniǩeeʹjjest. Tän eeʹjj son haalâd čuäʹjted še nuõrttsäʹmmlai musiikk Sääʹmjânnam šuurmõš musikkšõddmõõžžâst.

– Eman tän ǩiđđ mon juʹrddem, što leʹčči hääʹsǩ vuässʼsõõttâd tän Saaʹmi Grand Priʹxe da jeärben tõn diõtt ko lij nuõrttsäʹmmlai prääzniǩeeʹǩǩ. Haaʹleem, što tääiʹben SGP:st leʹčči jeänab nuõrttsäʹmmlaž musikk. De mon juʹrddem što mon vuäitam vuõltteed tiiǩ tõn muu laulli ja ǩiõččâd jos peässam mieʹldd, mušttal Lumikivi.

NRK Sápmi reâšš eʹjjpeeiʹvsueʹvet maaiʹlmveiddsaž internetjiõnstummuž. Jiõnstummša taarbšak jiijjâd tobdldõõǥǥ. Tän eeʹjjest vuäitt jiõnsted jiijj miõllsumõs laaul, juõiʹǥ, livđe da leeuʹd.

Obb Saaʹmi Gran Prix vuõltteet NRK Sääʹm internetseeiʹdin da NRK TV:st Lääʹddjânnam ääiʹj čiâss 19. Tän lââʹzzen kuulâk ǩeâst še radiost čiâss 17:30. Jiõntummuš tuåimmai vuõlttõõzz ääiʹj.

Lââʹzz teâđ SGP jiõntummuž pirr kaaunâk tääiʹben.

Anne Nuorgam lea ON bissovaš foruma ođđa ságadoalli

Jurista Anne Nuorgam lea válljejuvvon Ovttastuvvan našuvnnaid álgoálbmogiid bissovaš foruma ságadoallin. Nuorgam lea riektediehtagiid magisttar ja Suoma sámedikki lahttu. Son lea nammaduvvon bissovaš foruma lahttun árktalaš álgoálbmogiid, inuihtaid ja sápmelaččaid ovddasteaddjin.

Anne Nuorgam álggahii bissovaš foruma ságadoallin vuossárgga. Sámediggi dieđiha, ahte Nuorgam háliida iežas ságadoallibajis nannet álgoálbmogiid rolla dálkkádatnuppástusa caggamis ja konflivttaid čoavdimis, mat čuhcet álgoálbmogiidda.

Bissovaš forum rávve stáhtaid álgoálbmogiid rivttiid ollašuhttimis ja doaibmá ságastallanforumin álgoálbmogiid ja stáhtaid gaskkas.

Kim Hallgeir Berg ja Saara Hemansson vuittiiga SGP-musihkkagilvvu

Sámi Grand Prix vuittiiga dán jagi Kim Hallgeir Berg ja Saara Hermansson, muitala Ávvir. Musihkkagilvu lágiduvvui beassášlávvardaga Guovdageainnus.

Kárášjohkalaš Kim Hallgeir Berg vuittii gilvvu juoiganoasi ristbártnis John Heandarat luđiin. Nubbin bođii Per Henrik N. Eira bártnis Piera Joavnna luđiin ja goalmmádin Nils Peder A. Gaup nieiddas Elle Gárena luđiin.

Gilvvu lávlunoasi vuittii Saara Hermansson Ruoŧa beale máttasámi guovllus. Hermansson vuittii lávlagiinnis Mov laavlome. Nubbin bođii Eira-joavku lávlagiin Eallin lea dál ja goalmmádin Kalle Urheim lávlagiin Don besset jođášit.

Divvojuvvon 23.4. dii 16:21 Saara Hermansson namma.

Divvojuvvon 23.4 dii 16:56 Kim Hallgeir Berg vuittii juoiganoasi ristbártnis luđiin ii bártnis luđiin.

Áillohaš-bálkkašupmi leu`ddejeaddji Domna Khomjukii

Dán jagáš Áillohaš-bálkkašupmi lea geigejuvvon lujávrilaš leuddejeaddji **Domna Khomjukii**, muitala [Ávvir-aviisa](https://avvir.no/se/kultuvra/2019/04/dan-jagi-aillohasbalkkasumi-vuoiti). Bálkkašumi mieđiheami ákkastalle dainna, ahte 65-jahkásaš Khomjuk lea dahkan leudd-árbevirrui seamma, go maid Áillohaš-rohkki dagai luohteárbevieru ovddas.

Áillohaš-bálkkašupmi geigejuvvui Sámi Grand Prix -gilvvu oktavuođas lávvardaga juo 27. geardde. Vuoitun lea 20 000 ruvnno ja vuoiti beassá guokte vahku orrut Áillohaš-rohki ruovttus, Lásságámmis.

Europarlamentarihkkár evttoha sápmelaččaide iežas doaimmahaga Brusselii

Europarlamentarihkkár Sirpa Pietikäinen mielas sápmelaččain galggašii leat iežas doaimmahat (su. edustusto) Brusselis, Suoma EU-doaimmahaga oktavuođas. Doaimmahaga bokte sápmelaččat sáhtášedje muitalit iežaset oaiviliid, deaivvadit europarlamentarihkkáriiguin ja lahttoriikkaid ovddasteaddjiiguin ja maiddái juohkit dieđu sámeservodahkii áššiin, maid Brusselis gieđahallet.

– Sávan, ahte dasa gávdnošedje návccat, vai sápmelaččat sáhtášedje dasto leat dáppe báikki alde. Dat lea oalle divrras ja váttis gohcit ja čuovvut buot láhkaásaheami ja prošeavttaid iešguđet guovlluin Lappis, dadjá Pietikäinen.

Sámi Árvvut -searvi lea cuoŋománu álggus deaivvadan riekteministeriija virgeolbmuiguin. Deaivvadeapmi guoskkai ON:a olmmošvuoigatvuođakomitea addin čovdosiid. Searvi buvttii deaivvadeamis ovdan evttohusaid makkár doaibmabijuid Suoma stáhta galggašii bargat. Okta evttohusain lei sámediggeválggaid sirdin jagiin ovddos guvlui.

– Miihan oaidnit dan, ahte dat lea ila váralaš vuolgit válggaide dál dan čuovgga vuođul, maid alimus hálddahusriekti lea ovdal dahkan ja go láhka ii leat rievdaduvvon, muitala Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi.

Sámi Árvvut evttoha, ahte ásahuvvo spiehkastatláhka, mainna joatkit dálá Sámedikki doaibmabaji jagiin ja sámediggeválggat čađahuvvojit čakčat 2020.

Alimus hálddahusrievtti (AHR) jagi 2015 mearrádusain ledje váidalan Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio Sámedikki stivrra fápmudusain ja Klemetti Näkkäläjärvi ovttas eará váidiiguin Sámi Árvvut -searvvis.

Olmmošvuoigatvuođakomitea deattuhii guovvamánus boahtán mearrádusastis sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa. Komitea geahčai, ahte AHR mearrádusat leat váikkuhan sihke váidaleddjiid ja sámeservoša vuoigatvuhtii oassálastit Sámedikki válggaide ja Sámedikki válljemii. Olmmošvuoigatvuođakomitea maid cealká, ahte Sámediggi lea namalassii dat institušuvdna, mii lea dárkkuhuvvon várjalit sápmelaččaid iešmearridanrievtti ja dorvvastit rievtti sin iežaset gillii ja kultuvrii. Komitea mielas AHR ii lean jagi 2015 mearrádusain vuođđudan mearrádusaidis govttolaš ja objektiivvalaš kriteraide.

Olmmošvuoigatvuođakomitea ávžžuha mearrádusastis maid rievdadit sámediggelága jienastanvuoigatvuođa meroštallama dainna vugiin, ahte dat gudnejahttá sápmelaččaid siskkáldas iešmearridanvuoigatvuođa.

Dasa lassin komitea ávžžuha Suoma ollašuhttit dárbbašlaš doaimmaid eastadan dihte dán sullasaš siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski rihkkumiid boahtteáiggis.

Maiddái Sámedikki stivrras leat ságastallan válggaid sirdimis

Sámediggi ii leat vel deaivvadan stáhta ON:a addin čovdosiid olis, muhto deaivvadeapmi lea boađi boađi, muitala Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio. Deaivvadeami eai leat sáhttán čađahit, go Sámedikkis ii leat leamašan láhkačálli barggus. Sámedikki stivrras leat goit maid ságastallan sámediggeválggaid sirdimis.

– Dan (sámediggeválggaid sirdin) birra leamašan sáhka maiddái Sámedikki stivrras. Dieđusge dat gáibida dan, ahte sámediggelága ferte mot nu rievdadit vai válggaid sáhttá maŋidit, ahte muhtinlágan láhkarievdadusa dat gal gáibida, lohká Sanila-Aikio.

Sanila-Aikio ii goittotge kommentere dan, leago sámediggeválggaid sirdin dakkár ášši maid sii áigot buktit ovdan dalle, go deaivvadit riekteministeriija virgeolbmuid. Sanila-Aikio goit lohká, ahte jus sámediggeláhka rievdaduvvo válggaid oasil, nu maninba sámediggelága ii sáhtášii seammás rievdadit. Čuolbman áššis lea dat, ahte válgabargu lea jo jođus.

Ferte vuordit ođđa ráđđehusa

Riekteministeriija ráđđádalli virgeolmmoš Johanna Hautakorpi muitala, ahte dál riekteministeriijas leat oahpásmuvvan ja oahpásmuvvame ain ON:a čovdosiidda, ja sii barget válmmaštalli barggu vejolaš láhkanuppástusprošeavtta vuođđun.

– Mii čoaggit dieđu ja čoavdinvejolašvuođaid ja dahkat dákkár válmmaštalli čielggadanbarggu. Dieđusge lea buorre, ahte dás lea diehtu iešguđetlágan oainnuin, lohká Hautakorpi.

– Jus láhkanuppástusprošeakta vuolgá johtui ja láhkanuppástus álggahuvvo, vel lea goit beare árrat dadjat, ahte mii dan sisdoallu boađášii leat, Hautakorpi muitala.

Sámediggeválggaid válgabarggut leat álgán juo skábmamánus gulahusain ja dál válgabarggu dahket fámus leahki lága vuođul. Dál goit ferte vuordit, ahte Suomas lea ođđa ráđđehus.

– Mii vuordit ođđa ráđđehusa ja dan linnjemiid dán áššis, muitala Hautakorpi.

– Dál mii dárbbašit doaibmi ráđđehusa Supmii. Riikabeaivvithan leat dál válljejuvvon ja dás veahážiid mielde beassat ovddos guvlui, muhto mun jáhkán, ahte dat lea vuosttaš bargguin maid ráđđehus galgá dál dieđusge ovttasráđiid Sámedikkiin mearridit ja čoavdit, lohká sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio.

Suopma ferte jahkebealis vástidit komitea ávžžuhussii.

Klemetti Näkkäläjärvi, Tiina Sanila-Aikio ja Johanna Hautakorpi jearahallamiid sáhtát guldalit Yle Sámi Iđit -sáddagis.

Jurista Ánne Nuorgam lea válljejuvvon Ovttastuvvan našuvnnaid álgoálbmogiid bissovaš foruma ságadoallin. Nuorgam lea riektediehtagiid magisttar ja Suoma sámedikki lahttu.

Guhká riikkaidgaskasaš álgoálbmotpolitihkas doaibman Nuorgam lea hui ilus ja movtta válljejumis.

– Dát lea hárvenaš gudni beassat jođihit. Lean giitevaš luohttámušas, go válljejedje mu dákkár bargui, dadjá Nuorgam New Yorkas.

Nuorgam beasaige čohkkedit ON váldosále ságadoallin gaskabeŋkii, go bissovaš foruma čoahkkin álggii ja oaidnit buohkaid, geat ledje boahtán miehtá máilmmi.

– Dat lei erenoamáš dovdu. Ii goassige leat ovdal beassan čohkkát gaskkamuš beaŋkkas. Váimmu liggii, go oinnii nu olu oahpes olbmuid. Sáhtii leat čeavlái das, maid sápmelaččat leat bargan ja olahan.

Ánne Nuorgama niehku lea ollašuvvan ja son beasságe dál ovddidit duođas daid áššiid, maidda jáhkká.

Ovddit ságadoallit leat guođđán stuorra stevveliid, maid juohkehaš háliida deavdit. Bissovaš foruma vuosttas ságadoalli lei Ole Henrik Magga ja su áigodat álggii jagis 2002.

– Son barggai duođai buori barggu, go sajáiduhtii bissovaš foruma Ovttastuvvon našuvnnaid vuogádagas, giitala Nuorgam Magga áigodaga lagabui guoktelogi jagi dassái.

Čuovvovaš jahkái stuorra hástalusat

Ánne Nuorgamis lea ovddabealde miellagiddevaš jahki ságadoallin. Bissovaš foruma mandáhta dahje doaibmaváldi guoská dušše ON:a doaibmaorgánaid. Daid bokte lea vejolaš ovddidit áššiid doaibmaprográmmaid ja prošeavttaid bokte.

– Oppalaččat háliidit buorit álgoálbmogiid eallindiliid ja vuoigatvuođaid dili máilmmis, lohká Nuorgam vuoruhuvvon áššiid.

Nuorgam čalmmustahttá álgoálbmogiid dili ja dadjá, ahte máilmmis álgoálbmogat leat dábálaččat geafimusaid joavkkus.

– Eallindili ja geafivuođa sáhttá buoridit sierra ON orgánaid fidnuid bokte. Dakkárat leat ovdamearkan skuvllenprográmmat mánáide. Davviriikkain daid fuolaha stáhta, muhto muhtun eará riikkain daid ferte ON fuolahit, čilge aiddo válljejuvvon ságadoalli.

Lassin álgoálbmogiid iešmearrideapmi, ráfi ja oadjebasvuohta leat Nuorgamii dehálaččat.

– Ulbmilin lea álgoálbmogiid iešmearrideami buorideapmi sihke ráfi ja dorvvolašvuođa buorideapmi álgoálbmotguovlluiguin. Máŋgii álgoálbmogat orrot guovllus, gos leat konflivttat ja soađit. Iskat čalmmustahttit álgoálbmogiid dákkár diliiguin ja nie fidnet eanet oadjebas dili, čilge Nuorgam.

Nuorgam mielde dan sáhttá dahkat nu, ahte skuvle ON ráfibargiid álgoálbmogiid vuoigatvuođain ja dainna, mo álgoálbmogiid galgá gudnejahttit.

Čoahkkin joatkašuvvá miessemánu álgui

Ovttastuvvan našuvnnaid álgoálbmogiid bissovaš forum joatkašuvvá vel miessemánu álgobeivviid rádjái. Máilmmi stuorimus álgoálbmogiid čoahkkima temán lea dán vuoro álgoálbmogiid árbediehtu.

Čuovvovaš vahku áigge gieđahallojuvvojit ollislaččat áššit, man gullet bissovaš foruma doaibmaváldái dego olmmošvuoigatvuođat, dearvvasvuohta, biras ja oahpahusáššit.

– Gieđahallat álgoálbmotgielaid jagi ja daid doaibmabijuid. Lassin hállat árbedieđus ja das, mo dieđu suodjalit, oahpahit buolvvas bulvii ja gullat, makkár dilli lea miehtá máilmmi. Gullat maid árbedieđu seailluheamis ja sirdima hástalusain, čilge Nuorgam čoahkkima áššiid.

Boahtte vahkus leat eará lágideamit dego guovloságastallamat.

– Gieđahallat dihto guvlui mihtilmas áššiid, maid gullá maid árktalaš guovllu ságastallan. Dalle hállojuvvo earret eará hálddahusas, autonomiijas.

Galgágo sámediggi beassat iehčanaččat ovddastit ON:s?

Bissovaš forum gieđahallá dán čoahkkimis maid dan, makkár sajádat álgoálbmogiid iešráđđenorgánain galgá leat ON systema siskkobealde.

– Dálá dilis sámedikkit ovddastit stáhtaid sáttagottiin dahje dego searvin, mii ii olláge vástit sámedikki sajádaga. Mii viggat buoridit min álbmotválljejuvvon orgánaid sajádaga.

Maŋit vahkus bissovaš forum mearrida boahtte jagi čoahkkima fáttá ja mat áššit dolvojuvvojit ovddos guvlui sihke loahpparaporta almmuhuvvo.

ON bissovaš foruma čoahkkin álggii vuossárgga 22. cuoŋománu ja nohká miessemánu goalmmát beaivve.

Guldal Ánne Nuorgam olles jearahallama Dearvva!-sáddagis Yle Areenas.

Euroválggas oppa Suopma lea okta válgabire ja sullii 250 evttohasas álbmot vállje 13 áirasa Eurohpá parlamentii. Bellodagat dahje válgalihtut Suomas ožžot ásahit eanemustá 20 evttohasa guhtege.

Bellodagat geahččalit gávdnat evttohasaid Suoma sierra guovlluin, muhto ovdamearkan vuođđosuopmelaččain ii leat dán giđa oktage evttohas Oulu davábealde. Alidiin eai leat evttohasat oba Jyväskylä davábealde.

Suoma čieža stuorámus bellodaga listtuin áidna evttohas sámeguovllu gielddain lea dán vuoro kristtalašdemokráhtaid Kitti Kumpulainen Anáris. Son lei evttohassan maiddái riikkabeaiválggas. Gurutlihtu davimuš evttohas Sari Moisanen lea eret Kemi gávpogis ja olgešbellodat Kokoomus lea ásahan evttohassan Paula Aikio-Tallgren Durdnos gávpogis.

Guovddášbellodaga evttohasain guovttis leat eret Oulus ja okta Roavvenjárggas Lappi eanangottis. Son lea Giemajávrris bajásšaddan Janne Kaisanlahti. Ruoná lihtu ja sosiálademokráhtaid davimus evttohasat Eurohpá parlamentta válggas leaba roavvenjárgalaš gávpotstivrra politihkkárat, ruonáin Miikka Keränen ja sosiálademokráhtain Mikkel Näkkäläjärvi.

Árktalaš biras, dálkkádat, olmmošrievttit ja sámeáššit euroválgafáddán

Sosiálademokráhtain leat dievas 20 evttohasa. Bellodaga davimus evttohas, demarinuoraid ságadoalli Mikkel Näkkäläjärvi, válljii juo mannan čavčča álgit evttohassan namalassii Eurohpá parlamentii.

– Dárbbašuvvojit buorit evttohasat davviguovllu áššiid doalvut ovddos guvlui. Riikkabeaiválgage lei mielas ja fertejin vihkkehallat goappá válgii álggán. Jurddašin de, ahte euroválgii sáhttet leat unnán evttohasat davvin.

Mikkel Näkkäläjärvi atná amasin dan go soapmásat vulget evttohassan guktuide válggaide ja vel nu, ahte leat juo válljejuvvon riikkabeivviide ja de almmuhit iežaset vel euroválgii.

Árktalaš guovllu biras- ja ekonomiijagažaldagaid sihke olmmošriektegažaldagaid máinnaša Mikkel Näkkäläjärvi alcces dehálaš fáddan EU politihkas.

– Olmmošrivttiid ja demokratiija ollašuvvan eai leat otná beaivvege iešalddis čielga áššit Eurohpás.

– Lea dehálaš loktet ovdan árktalaš politihkkii guoskevaš áššiid ja dálkkádatrievdama duostuma sihke dieđus sámeáššiid. Dálkkádatrievdan lea olmmošgotti boahttevaš sohkabuolvvaid dáfus stuorra ášši. Eandalii árktalaš guovllus liegganeapmi nuppástuhttá jođánit ja bissovaččat birrasa. Dakko bokte Eurohpá uniovdna galggašii doaibmat beaktilit.

Válgakampánja Mikkel Näkkäläjärvi lea dahkan čavčča rájes ja áigu joatkit duođas gitta dassážii go válga lea.

– Birasgažaldagat ja dorvvolašvuođaváttisvuođat Eurohpás leat boahtán ovdan ságastaladettiin olbmuiguin.

Näkkäläjärvi muitala, ahte finánsakriisa badjelaš logi jagi dassá lei okta sivva manin son vulggii fárrui politihkkii.

– Dan kriisa váikkuhusat oidnojit otnábeaivvege Eurohpás.

Sámediggejođiheaddjit geahččaleigga europarlamentii ovddit válggas

Sámeáššit leat loktanan ovdalge Eurohpá parlameantta válggas ovdan vaikko sámeevttohasat eai dán válggas leatge válljejuvvon. Jagi 1999 euroválggain lei evttohassan Ruoná lihtu listtus musihkkár, oahpaheaddji Niko Valkeapää Eanodagas. Vihtta jagi dassá evttohassan leigga ovddeš sámediggejođiheaddjit Pekka Aikio Ruoná lihtus (1 259 jiena) ja Klemetti Näkkäläjärvi Ruoŧŧelaš álbmotbellodagas (1 776 jiena).

Unnimus jietnamearri, mainna Suomas dalle beasai europarlamentii, lei vádjit 30 000 jiena. Várresadjái dárbbašuvvui unnemustá vádjit 17 000 jiena.

Suomas euroválga ordnejuvvui vuosttas geardde jagis 1996 ja dasto jagis 1999 ja dan maŋŋá ain viđa jagi gaskkaid. Davviguovllu evttohasain europarlamentii leaba válljejuvvon Paavo Väyrynen ja Hannu Takkula, guktot guktii guovddášbellodaga listtus.

Sámediggái ruhta álgoálbmogiid giellajagi doaimmaide

Oahpahus- ja kulturministeriija lea juolludan Sámediggái 47 000 euro vai Sámediggi sáhttá čalmmustahttit sámegielaid Suomas. Ruhtadeapmi lea oassin riikkaidgaskasaš álgoálbmogiid giellajagi temá.

Sámediggi muitala dieđáhusastis, ahte ruđat geavahuvvojit earet eará buvttadit sámegielat materiálaid ja dáhpáhusaid, maid ulbmil lea movttiidahttit oahpahallat ja geavahit sámegiela.

Sámediggi juohká maiddái Gielladahku-bálkkašumi jagi loahpas. Dan juolludit eiseváldái dahje organisašuvdnii, mii lea doaimmainis váldán vuhtii álgoálbmogiid gielaid temájagi dahje muđui bargan buori barggu sámegielaid ovddidemiin.

Riikkaidgaskasaš álgoálbmogiid gielaid temájagis leat iežas neahttasiiddut, gosa čohkkejit buot temájagi dáhpáhusaid.

Roavvenjárgga sámegirjerádjui ohcet girjerájusbargi

Roavvenjárgii sápmelaš spesiálagirjorádjosii ohcet spesiálagirjerájusbargi, gean bargun lea vástidit sámi earenoamášgirjerádjosa doaimmas Suomas. Spesiálagirjerájusbargi ovddida maid barggustis sámečoakkáldagaid ja sámegielat neahttabálvalusaid ja -sisdoaluid.

Oahpahus- ja kulturministeriija addin bargogohččumis sámi spesiálagirjerájus čohkke ja juohká dieđu sápmelaččain, sámeguovllus ja sápmelaš kultuvrras. Spesiálagirjerájusbargi bargui sáhttá ohcat miessemánu 10. beaivvi rádjái.

Eanodagas doaibmagoahtá plastihkkabázahusaid čoagginbáiki – Anárii boađi boađi

Dál maid Eanodaga Heahtás čoaggigohtet plastihkkabázahusaid. Lappi bázahusfuolahusa gieldaovttastupmi Lapeco ja Suomen Pakkauskierrätys Rinki Os. leat soahpan viiddidit ruovttuid plastihkkabázahusaid čoagginfierpmádaga Eanodaga lassin maid Savukoskii ja Pelkosenniemii. Ođđa plastihka čoagginbáikkit váldojuvvojit atnui giđa áigge.

Geasi rájes Lapecos leat plastihka čoagginbáikkit juohke gielddas, gos fitnodat doaibmá, muitala Lapeco geavahanhoavda Janne Vuolli. Sámi guovllus Lapecoi gullet Anár, Eanodat ja Soađegilli.

Álšasálegoarttat, nuvttá elrávdnji ja kulturmuosáhusat – gielddat fállet skeaŋkkaid fárrejeaddjiide

Maid Sámi guovllu gielddat bálkkašit ođđa ássiideaset. Bures boahtin Lappii -kampánja olis Ohcejoga, Anára, Eanodaga ja Soađegili gielddat bálkkašit olbmuid, geat sirdet čujuhusaset gildii. Ovdamearkka dihte Ohcejohka, Anár ja Soađegilli fállet valáštallan- ja kulturmuosáhusaid dego nuvttá rávesolbmuidskuvlla gurssaid, álšasálegoartta ja ealligovvabileahtaid. Eanodaga gielda fas fállá 100 euro ovddas nuvttá elrávnnji.

Bures boahtin Lappii -kampánjjas leat mielde 14 gieldda. Fidnu duogábealde leat Lappi gielddat ja gielddaid oktasaš máidnunorganisašuvdna House of Lapland.

Fitnodatdoalli Tony Bateman orru oasi jagis Ohcejogas. Johtolat- ja diehtojuohkindoaimmahat Traficom mielde sus lea Suoma davimus elrávdnjebiila. Almmái osttii álgojagis elrávdnjebiilla, go háliidii seastit luonddu.

– Lean guhká čuvvon dálkkádatáššiid. Dáppe davvinge sáhttá juo oaidnit, ahte geasit leat báhkkasabbot ja dálvvit oanehabbot. Háliidin oastit dakkár biilla, mii ii nuoskkit nu ollu go dábálaš biillat.

Bateman oaidná, ahte elrávdnjebiillas leat ollu buorit bealit dego dat, ahte biila ii soiccis oljosuovaid ja das lea jaskes jietna. Biila johtá dušše beare elrávnnjiin ja dan galgá láddet sullii 400 kilomehtera gaskkaid. Bensiinna dahje eará boaldámušaid biila ii geavat ollege, buot johtinfámu oažžu elrávnnjis.

Almmái lea duđavaš vuojánii ja rábmo, ahte sus ii leat leamaš ovdal ná buorre dálvebiila.

– Das leat elektronalaš stivrran ja liggejuvvon beaŋkkat, lásat ja báhtter. Nu guhká go biila lea leamaš ija elrávnnjis ja báhtter lea liekkasin, de biila doaibmá bures. Iđđes vuoddji beassá njuiket liegga biilii, dadjá Bateman.

Elrávdnjebiila oamasteaddji čilge rámis, ahte son lea vuojašan váttisvuođaid haga elrávdnjebiillainis -31 ceahki buollašis Ohcejogas Anárii ja ruovttoluotta. Moatti mánu geavaheami maŋŋá Bateman čilge, ahte son lea álgán dutkat dálkkiid ja biekkaid ovdal go vuolgá vuojašit go siivvut váikkuhit dasa, man guhkás ovttain láddemiin biillain beassá.

– Buolaš oanida sullii 25 proseantta vuodjinmátkkis go dat golaha eanet rávnnji, muhto muđui biila doaibmá buollašisge bures.

– Mus lea applikašuvdna, mainna dutkkan biekkaid. Jus vuodjá miehtebiggii, de biillain beassá 50 kilomehtera guhkkelii go dábálaččat, dadjá Bateman.

Sámis leat unnán láddenbáikkit – biilaeaiggát pláne reaissuid dárkilit

Muhto ii elrávdnjebiila eaiggáda eallin leat dušše beare miehtebiegga ja beaivvadat. Vaikko biila vel doaimmašiige bures dálve- ja geassesiivvuid áigge oanehis mátkkiin, de guhkit biilareaissuide vuolgin gáibida juo gierdevašvuođa.

Sutnje, guhte galgá vuojašit duohkut deike dakkár guovlluin, gos leat unnán láddenbáikkit, elrávdnjebiila ii álot leat buoremus ja álkimus fievru.

Elrávdnjebiillaid láddenbáikkit leat Sámis unnán. Ohcejoga gielddas leat moadde almmolaš báikki, gos elrávdnjebiillaid sáhttá láddet: okta Njuorggámis ja okta Gáregasnjárggas. Dađe buoret dilli ii leat Anárisge, gos biillaid sáhttá láddet dušše golmma sajis: Anára girkosiiddas, Avvila márkanis ja Avvila girdigiettis. Maid Soađegili gielddas leat vánis láddenbáikkit, go biilii sáhttá lasihit johtinfámu dušše Vuohčus ja Soađegili girkosiiddas.

Bateman lasiha vel, ahte ii datge hehttešii, jus láddenbáikkit leat unnán, muhto dat lea váivi go elrávdnjebumppat leat nu njoazit.

Ohcejogas, Anáris ja Soađegilis leat dušše dakkár láddenrusttegat, mat fállet 22 kilováhta láddenfámu. Dákkár báikkis biilla guoros báhttera ládden ádjána máŋggaid diimmuid dahje juo ija badjel.

Johtilis láddenbáikkis guoros báhttera deavdá ovtta diimmus, muitala Bateman vásáhusaidis. Ohcejogas máttás vuojedettiin vuosttas johtilis láddenbáiki leat Gihttela Levis dahje Roavvenjárggas.

– Njukčamánus vudjen Ohcejogas Roavvenjárgii ja dat lei olles moivi. Mun bisánin láddet biilla vuos Avvila girdigiettis, dasto vudjen Soađegillái, gos fas láddejin biilla. Loahpas jotken mátkki Roavvenjárgga girdigieddái. Go jovden, ledjen nu suhttan dán dillái. Láddemiidda manai oktiibuot ovcci diimmu, šuohkiha Tony Bateman.

Almmái ii leat goit vuollánan elrávdnjebiillainis.

Sávvá elrávdnjefitnodagaid morihit

Geasi Tony Bateman ássá Mátta-Suomas Parainen-gávpogis, muhto dálvái son fas dolle davás Ohcejohkii fievrridit turisttaid vásihit guovssahasaid ja dálvvi.

Ovtta sávaldaga son sádde suopmelaš elrávdnjefitnodagaide vai eallin biilaeaiggádin livčče álkit. Jus Suopma áiggoš juksat dálkkádatulbmiliiddis ja geahpedit bázahusaid, de davás galggašii oažžut eanet johtilis elrávdnjebumppaid.

– Olbmot, geain leat elrávdnjebiillat, eai boađe dakkár guovlluide, gos lea heajos láddenfierpmádat. Mu mielas suopmelaš fitnodagat galggašedje bidjat dasa návccaid, go ii mana nu guhkes áigi ovdalgo olgoriikalaš fitnodagat leat dáppe čoaggimin vuoittuid, loahpaha Bateman.

Láddenbáikkiid saji, meari ja kvalitehta sáhttá geahččat Suoma elrávdnjebiillat -searvvi čohkken kárttas.

Sámi Árvvut -searvi ja váidit evttohit stáhtii sámediggeválggaid sirdima jagiin ovddos guvlui. Vai dat ollašuvašii, galggašii sámediggelága rievdadit ja dat fas gáibida riikkabeivviid mearrádusa.

Vai riikkabeaivvit sáhtášedje mearridit áššis, dat galggašii leat Sámediggi, mii dahká áššis álgaga stáhtii, čilge Sámedikki sadjásaš láhkačálli Kalle Varis.

– Válggaid áigemeriin ja eará áššiin lea ásahuvvon sámediggelágas. Danin válggaid maŋideapmi gáibidivččii láhkaásaheami válgaáigetávvala rievdadeamis.

Sámedikki stivra lea maid ságastallan sámediggeválggaid sirdimis, muhto makkárge mearrádus áššis ii leat vuos dahkkon.

Vurdet stáhta ollašuhttit ON olmmošriektekomitea mearrádusa

Ovttaskasolbmováidaga Alimus hálddahusrievtti válgalogahallanmearrádusain ON:ii dahkan sápmelaččat ja Sámi Árvvut -searvi áššeolmmmožin ledje bivdán deaivvadeami olgoáššiidministeriijain ja riekteministeriijain olmmošriektekomitea addin mearrádusaid geažil.

Váidaleddjiid guovddášgáibádus lea olmmošriektekomitea mearrádusa dievaslaš ollašuhttin. Dat gáibida earret eará sápmelašmeroštallama rievdadeami, boastto ákkaiguin válgalogahallamii váldojuvvon olbmuid doppe eret sihkkuma ja sámediggeválggaid sirdima dađi lági mielde, ahte čuovvovaš sámediggeválggain livččii anus ođđa, sámi servoša dohkkehan sápmelašmeroštallan.

Olmmošriektekomitea attii mearrádusas guovvamánu álggus. Suoma stáhtas lea ain sullii golbma mánotbaji áigi vástidit komitea mearrádussii.

Sámi Árvvut evttoha, ahte ásahuvvo spiehkastatláhka, mainna joatkit dálá Sámedikki doaibmabaji jagiin ja sámediggeválggat čađahuvvojit čakčat 2020.

"Teoriijas vejolaš"

Sámedikki sadjásaš láhkačálli Kalle Varis dadjá, ahte Sámedikki válggaid maŋideapmi livččii erenoamáš doaibma stáhta bealis ja gáibidivčče hohpolaš áššemeannudeami.

Dálá dilis go ii leat dieđus, goas Suomas lea fas doaibmi ráđđehus, de doaimmaide válgga sirdima várás báhcá duođai unnán áigi.

– Sámedikkis ii leat váldi dahkat álgaga riikkabeivviide, ja danin Sámediggi galggašii dahkat álgaga Suoma ráđđehussii ja bivdit ráđđehusa dahkat láhkaevttohusa riikkabeivviide, čilge Varis.

Lágaid ásaheapmi fas lea iežas proseassa. Dábálaččat láhkaevttohusain galgá leat mánotbaji cealkináigi. Varis árvala, ahte dán dilis ráđđehusa evttohusa galggašii dahkat cealkámušaid haga, vai lága gearggašedje rievdadit ovdal riikkabeivviid geasseluomu.

– Dat livččii eahpedábálaš, muhto vejolaš, dadjá Varis.

Láhkarievdadus galggašii geargat ovdal riikkabeivviid geasseluomu, danin go sámediggeválggaid lea dárkkuhus čađahit čakčamánus.

– Láhkarievdadus gáibidivččii hui eahpedábálaš doaimmaid stáhta beales maiddái. Mađi eanet áigi gollá, dađi unnit lea jáhkehahtti, ahte dat sáhtášii dáhpáhuvvat. Teoriijas dat gal lea vejolaš, lasiha Varis.

Otne duorastaga Yle kanálat leat dievva mánáid ja nuoraid ráhkadan áššit, go Yle Ođasluohkká -prošeakta nohká Ođasluohká beaivái. Ođasluohká beaivvis sáddejuvvo njuolggosátta Yle Areenas, mas maiddái Yle Sámi Ođasluohkká lea mielde. Sátta álgá dii 12.00 ja bistá sullii diibmobeali.

Yle Sámi Ođasluohká oahppit leat dán jagi Gáregasnjárgga 7. luohkálaččat. Sii leat giđa mielde ráhkadan sisdoalu tv:i, radioi ja nehttii. Sin lea bagadallan Yle Sámi doaimmaheaddji Xia Torikka.

Duorastaga Yle Ođđasiin ja davviriikalaš Ođđasiin oaidnit Ole Niittyvuopio ja Joona Kitti ráhkadan tv-ášši mohtorgielkkáin. Yle Sámi iđidis sáhttá guldalit Áslat Pieski, Markus Rasmus ja Andaras Outakoski filbmaárvvoštallama Coco-animašuvnnas ja dan sáhttá lohkat maid neahtas. Otne gánneha maid čuovvut Yle Sámi Instagram-konttu, go dan hálddašeaba Pihla Pieski ja Vilma Halonen ovttas ođasofelaš Xia Torikkain.

Yle Ođasluohkká -prošeavttas lea iežas neahttasiidu, gos gávdná buot giđa áigge buvttaduvvon sisdoaluid.

Ođasluohkká lea Suomas riikkaviidosaš prošeakta, man Yle lea lágidan jagi 2014 rájes. Prošeavtta dárkkuhus lea buoridit nuoraid medialohkandáiddu.

Sámedikki bargit vásihan eahpeáššálaš ságaid

Sámedikki bargit dovdet, ahte sin birra leat hállan eahpeáššálaččat Sámedikki dievasčoahkkimis guovvamánus. Bargit leat čállán áššis cealkámuša.

Bargiid cealkámuš lea gieđahallojuvvon njukčamánus bargiidčoahkkimis ja cuoŋománus Sámedikki stivrras. Stivra gávnnahii, ahte bargodorvvolašvuođaláhka gieldá eahpeáššálaš meannudeami ja bargiid heađušteami. Bargoaddis lea geatnegasvuohta bargagoahtit ášši ovdii go dákkár doaibma ilbmá.

Stivra sirddii ášši joatkkaválmmaštallamii geassemánu dievasčoahkkimii. Joatkkaválmmaštallama oktavuođas vihkkehallet, galgágo Sámedikki bargoortnega ja čoahkkingeavadiid rievdadit. Stivra lea maid álggaheamen válmmaštallat ehtalaš rávvagiid luohttámušolbmuide.

SSN gáibida sámi boazodollui iežas lága

Suoma Sámi Nuorat -searvi (SSN) gáibida, ahte Suoma stáhta dovddastivčče sámi boazodoalu, siidaortnega ja daid rivttiid lágas. SSN buvttii ášši ovdan Ovttastuvvan našuvnnaid álgoálbmogiid forumis New Yorkas.

Suoma Sámi Nuorat evttohit, ahte Suopma ásahivčče juogo sierra lága sámi boazodollui dahje rabašii dálá boazodoallolága ja dovddastivčče sámeboazodoalu dan bokte.

Suoma Sámi Nuorat stivrra lahttu Juhán-Tuommá Magga deattuhii ságastis ON álgoálbmogiid forumis, ahte dálá boazodoalloláhka lea vuođđolága vuostá dasgo dat ii dovddas sámi boazodoalu, iige dan rivttiid.

– Suoma vuođđolága mielde sámiin lea álgoálbmogin riekti doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra.

Sámedikki čoahkkimiid dulkon neahttasáddagiidda

Sámedikki dievasčoahkkimiid dulkon gullogoahtá maiddái neahttavideosáddagiin nappo streamain. Sámediggi lea juovlamánus iskan, ahte dulkomiid lea teknihkalaččat vejolaš sáddet neahtas. Sámedikki stivra mearridii gieskat lasihit dievasčoahkkimiid neahttasáddagiidda dulkoma golmma sámegillii ja suomagillii.

Dievasčoahkkimat dulkojuvvojit anáraš-, davvi-, nuortalaš- ja suomagillii. Jagis 2019 neahttavideosáddagiid leat gaskamearálaččat álggahan geahččat birrasiid 100 geardde ovtta čoahkkima áigge.

Gárasavvona skuvllalaččat geahččalit fitnodatdoalu

Gárasavvona skuvllalaččat leat dán giđa hárjehallan fitnodatdoalu skuvlabargguid lassin. Gárasavvona skuvla 4.–6. luohkálaččat ordnejit riekkesdoaibman golmmagielat oaggungilvvuid otne duorastaga. Gilvvuid lágideaddjit leat sihke sámi-, suoma- ja ruoŧagielat luohkáin, muitala Enontekiön Sanomat.

Gárasavvona skuvllalaččat leat hárjehallan fitnodatdoalu Pikkuyrittäjät -prográmma mielde, muitala Enontekiön Sanomat. Pikkuyrittäjät-prográmma gullá Nuori Yrittäjyys -searvvi doaimmaide ja ulbmilin lea oahpásmahttit mánáid ja nuoraid fitnodatdollui.

Yle Sámi Ođasluohká oahppit leat giđa áigge buvttadan sisdoaluid radioi, tv:i ja nehttii.

Loga dás Markus Rasmus, Andaras Outakoski ja Áslat Pieski filbmaárvvoštallama Coco-animašuvnnas.

Filbma muitala gánddas, guhte liiko musihkkii, muhto su bearaš ii

Coco lea 3D animerejuvvon filbma, mii almmustuvai jagis 2017. Dat lea mánáidfilbma, mas lea čieža jagi ahkerádji. Dan vuosttaščájáhusat ledje skábmamánus 2017 Meksikos ja USAs. Guovvamánu 2. beaivve jagis 2018 dat čájehuvvui vuosttas geardde maid Suomas.

Dát filbma lea 105 minuhta guhkki ja lea ráhkaduvvon USAs. Filmma álgogiella lea eaŋgalsgiella.

– Mii geahčaimet filmma suomagillii ja vel ruoŧagielat teavsttain. Filmma šáŋŋerat leat drámákomedia, musikála, fantasy, vásáhus ja bearašfilbma, muitalit Rasmus, Outakoski ja Pieski.

Ealligovva váldopersovdna lea Miquel, guhte lea 12-jahkásaš gánda. Son liiko musihkkii, muhto su bearaš ii, ja danin musihkka lea gildojuvvon su bearrašis. Bearraša boarráseamos olmmoš lea Mamá Coco. Ealligova oalgepersovnnat leat Ernesto de la Cruz, gii lea dovddus lávlu ja son maiddái jápmá filmma áigge. Son lea goddán Hectora, guhte lea fas Miquela máttaráddjá. Maiddái Dante-beana lea oalgepersovdna. Dante gullá xoloitzcuintle-nállái, man dološ áiggiin jáhkket leamaš jápmán sieluid ofelažžan jábmiidmáilmmis.

Filmma dáhpáhusbáikkit leat meksikolaš hávdeeatnamis jábmiidmáilmmis ja dábálaš máilmmis.

Hávdeeana lei dakkár báiki, gosa olbmot bidje dávviriid, maid guđđe skeaŋkan jábmiide. Áltár lei fas báiki, gosa bidje govaid nu, ahte jábmit besset galledit dábálaš máilmmi. Jábmiidmáilmmis lei dakkár báiki, gosa jábmit manne. Sii sáhtte goittotge jávkat, juos giige ii muitán sin. Measta buot filmma dáhpáhusat dáhpáhuvvet jábmiidmáilmmis.

Filmma váldopersovdna Miquel gávdná gova, mas leat su máttarvánhemat. Govas goittotge su máttarádjá oaivi lei váldojuvvon eret. Miquela rivttes máttaráddjá lea Hector, gean Ernesto de la Cruz lea mirkkohan. Hector-gobmi gáddá, ahte son oaččui borramušmirkkohusa chorizo-márffiin.

Miquel manná váldit Ernesto-rohki gitára, go son dárbbaša dan vai beassá oassálastit musihkkagilvui. Miguel gártá jábmiidmáilbmái, gos deaivvada Hectoriin, guhte háliida doalvut su gova áltárii vai beassá fitnat ealliid máilmmis geahččamin maŋimuš geardde mánás Coco. Miquel gáddá, ahte Ernesto lea su máttaráddjá. Dan maŋŋá go Miquel čilge, ahte Ernesto ii leatge su máttaráddjá ja ahte son lea mirkkohan Hectora, de Ernesto bálkesta Miguela gáivvui. Miquel beassá goittotge ealliid máilbmái doalvut Hectora gova áltárii. Loahpas buot lea fas ortnegis.

Árvvoštallamat

Markus Rasmus: Mun attán dan filbmii 5/5 čuoggás, danin go mun liikojin dasa.

Mu mielas filmmas buoremus dáhpáhusat ledje jápmán máilmmi dáhpáhusat. Munnje bođii dat gažaldat, ahte mo dat fuomášit ráhkadit dákkár filbma.

Okta, mii munnje vel bázii gažaldahkan, lei dat mii dáhpáhuvai Ernesto de la Cruzii go dan birra ii šat muitaluvvon filmmas.

Dát filbma lea mu mielas buohkaide. Dát lei bearašfilbma danne, go das ii dáhpáhuva mihkkige veahkaválddálaččaid. Mu mielas dás ii goittotge oahpa maidige.

Aslak Pieski: Mun attán dan filbmii 5/5 čuoggás, danne go dat lei čielggas ja musihkat ja persovnnat ledje buorit. Filmma loahppačoavddus lei buorre, eaige munnje báhcán gažaldagat.

Musihkkalávddit ledje buorit ja mu jiellatpersovdna lea Dante.

Andaras Outakoski: Mun attán dan filbmii 4/5 čuoggás, go buot dáhpáhuvai nu fáhkka ahte muhtimin ii geargan mielde.

Mun liikojin eanemusat dasa, go Hector ja Coco lávlluiga nubbi nuppiin doppe lávddis ja soai lávlluiga buorre lávlaga.

Mu mielas filmmas buoremus dáhpáhusat ledje dat, main dat persovnnat ledje jápmán máilmmis.

Dán árvvoštallama čálle Gáregasnjárgga 7. luohkká oahppit Markus Rasmus, Andaras Outakoski ja Aslak Pieski. Dat gullá Yle Ođasluohkká -prošektii.

Sámi spábbačiekčit spellet konfliktaguovllus geasset

Sámi spábbačiekčanjoavku FA Sápmi áigu oassálastit geassemánus riikkaidgaskasaš Conifa spábbačiekčanturneai konfliktaguovllus Artsakh dahjege Nagorno-Karabakh guovllus. Áššis muitalit neahttabláđđi Barents Observer ja Helsingin Sanomat. Dán guovllu hálddašeamis leat Azerbaijani-Armenian dáistalan jahkeviissaid.

Seammá Conifa turneas Sámi spábbačiekčanjoavku speallá maid nuorta-ukrainalaš separatisttaid joavkku vuostá. Nuorta-Ukraina separatisttat leat šaddan dovddusin das, ahte Ruošša doarju sin politihkalaš áigumušaid.

Sámi spábbačiekčanlihtu jođiheaddji Håkan Kuorak muitala Barents Observerii, ahte oassálastin Conifa Eurohpá meašttirturneai lea eaktun dasa, ahte joavku sáhttá maŋŋelis leat mielde Conifa MM-gilvvuin.

Conifa vuollásaččat leat riikkaidgaskasaš spábbačiekčanlihtu Fifa olggobeallái báhcán guovllut ja minoritehtat.

Neakkel bálgosis siskkáldas gizzu vuovdečuollamiin

Neakkela bálgosa siste lea šaddan gizzu vuovdečuollamiin Bealdovuomi guovllus, čállá Lapin Kansa.

Bealdojávrri siidda badjeolbmot dadjet, ahte sii eai leat ožžon dieđu Meahciráđđehusa vuovdečuollamiin. Meahciráđđehus lei soahpan áššis Neakkela bálgosa boazoisidiin, man bálgosa boazoisit Hannu Ranta nanne. Ranta dadjá, ahte dárbbu mielde bálggus sáhttá gieđahallat čuollanášši ođđasit stivrras.

Meahciráđđehusa Lappi guovlohoavda Kirsi-Marja Korhonen mielde Bealdovuomis lei ulbmil čuollat muoraid sullii goalmmadasa dálvesiivvuid áigge. Siivvut goittotge nohke ja čuollamiid leat sirdán boahtte dálvái. Korhonen lohpida, ahte dán dáhpáhusas sii áigot gulahallat čuollamiid birra maid Bealdojávrri siidda badjeolbmuiguin.

Solju ii ožžon Teosto-bálkkašumi

Sámi musihkkajoavku Solju ii ožžon dán jagaš Teosto-bálkkašumi. Solju lei evttohassan Ođđa Áigodat -skearruinis dáiddabálkkašumi oažžun.

Bálkkašupmi geigejuvvui ikte duorastaga Color Dolor -jovkui Love-skearrus ja šuokŋadahkki Sebastian Hillii Snap Music -musihkkaduojis.

Teosto-bálkkašupmi lea okta Davviriikkaid stuorimus dáiddabálkkašumiin ja vuoitosubmi, 40 000 euro, juhkkojuvvui guovtti vuoiti gaskkas.

Taike juolludii veahkkeruđaid Aikioi ja Alasalmii

Dáidaga ovddidanguovddáš Taike lea juolludan girječálliide veahkkeruđaid. Veahkkeruđaid ožžo 253 girječálli ja 58 jorgaleaddji.

Sápmelaš girje- ja diktačálli Inger-Mari Aikioi juolludedje 14 000 euro veahkkeruđa. Girječálli Päivi Alasalmiiges juolludedje 10 500 euro veahkkeruđa. Alasalmi lea čállán earret eará fiktiivvalaš muitalusaid sámeálbmoga historjjás Anáris.

Taike girjerájuid ja jorgaleaddjiid veahkkeruhtalávdegoddi lea juohkán jagi 2019 veahkkeruđaid oktiibuot 2 710 000 euro ovddas. Čáppagirjjálašvuhtii juolludedje sullii 2,4 miljon euro.

Čáppagirjjálašvuođa veahkkeruđa ohce oktiibuot 672 girječálli ja 97 jorgaleaddji. Diehtogirjjálašvuođa čálliid ohcamušat ledje oktiibuot 195 ja diehtogirjjálašvuođa jorgaleaddjiide 29.

Norgga ja Suoma rádjejogas manne jieŋat sullii vahku árabuš go gaskamearálaččat. Birasguovddáža mielde Deanu jieŋat johttájit gaskamearálaččat miessemánu 2. beaivve.

Dán giđa jieŋat johttájedje goittotge juo cuoŋománu bealde. Deanu jieŋat leat mannan Leavvajogas vulos.

Birasguovddáš lea jagi 1990 rájes čuvvon jieŋaid johtima Deanus. Dát lea árat jiekŋajohtu dan áiggi siste, muitala birasguovddáža jođiheaddji hydrologa Bertel Vehviläinen. Measta seamma árrat jieŋat leat johtán 28.4.1990 ja 29.4.2002.

Birasguovddáža mielde liehmut leat dagahan dan, ahte maid muohta lea dál uhcit go dábálaččat oppa Suomas gitta davimuš guovlluid ráje.

Alimus dulvvi einnostit Vehviläinen mielde lávvardahkii. Nuppi alla dulvvi vurdet miessemánu lohppii.

Geahča dás video, go Deanu jieŋat johttájit.

Säämi Muusikakatemia uáppei jiejâs sämikielâlâš pitáh uážžuh eidu tääl visuaallâš häämis Ucjuuvâ pirrâsist. Säämi máttááttâskuávdáá medialinjá pyevtit videoid SMA:n taan ive jo kuálmád keerdi. Produktioh láá tehálâš oppâmmáhđulâšvuođah kuohtui linjái uáppeid.

Jurduuh videoi várás láá šoddâm sehe medialinjáást já Muusikakatemiast, mutâ ovdâsvástádâs pyevtitmist já taiđâlâš uáinusist lii medialinjáást. Stivrejeijen videoin toimâv medialinjá nube ive uáppee Heli Valkama já vuosmuu ive uáppee Tomi Lampinen.

SMA uáppee Heli Aikio lii vuosmuu keerdi fáárust muusikvideo rähtimist. Pittá "Válljen" šoodâi oovtâst Pauli Saijetsain já Mihkku Laitijn.

– Tast láá mii puohâi tobdoh taan lavlust já taat video tuárju pyereest tom mainâs, muštâl Aikio.

Nube video anarâškielâlâš pittá "Italina" vuod lii Aimo Aikio já Niki Rasmus rähtim.

– Tot lii maainâs taggaar äijihist, kote haalijd váhá nubástus suu elimân, maainâst Aikio.

Val kiergân kuvviimijd mieldi

Lávurduv kuvviimáid lii vala máhđulâš peessâđ fáárun išedeijen, čaittâliđ tuuriist raavâdviäsun. Kuvvimsaijeen lii Ucjuuvâ puáris hooteel. Ääšist puáhtá väldiđ ohtâvuođâ SMA njunoš máttáátteijei Anna Näkkäläjärvi-Länsmanân. Lasetiäđuh láá SMA Facebook-sijđoin.

Näkkäläjärvi-Länsman muštâl, ete muusikvideoh láá fiäráán lasseen tergâdeh tondiet, et toh pyehtih Muusikakatemia eenâb uáinusân. Pyevtitteijee já västideijee medialinjá máttáátteijee Juha-Antti Heikkinen mielâst tágáreh produktioh fäälih uáppeid šiev tuotâvuođâpargonáál hárjuttâllâmkiedi. Kuohtui linjái mielâst ohtsâšpargo lii toimâm pyereest já tuoivân lii-uv, ete tot jotkuuččij puátteevuođâst še.

Valmâš videoid lii máhđulâš uáiniđ vuosmuu keerdi SMA loppâkonsertijn 15.5. Ucjuuvâ škovlâkuávdáást já 16.5. Anarist Sajosist. Vyesimáánu loopâst muusikvideoh čáittojeh Filbmari čáittusist Aanaar Sajosist, oovtâst SMK medialinjá nube ive uáppei dokumentijguin. Maŋeláá videoh puátih olgos meid Säämi máttááttâskuávdáá YouTube-kanavast.

Uđđâs lii čáállám Säämi máttááttâskuávdáá taan ive anarâškielâ lohhee Anniina Veitonmäki.

Yle sámegielat mánáidprográmmaid boares materiálat leat skeŋkejuvvon Sámi Arkiivii.

Sámemánáid boares rádioprográmma "skuvlarádio", dálá rádioprográmma "Binna Bánna" ja tv-prográmma "Unna Junná" boares materiálat luobahuvvojedje bearjadaga beaivet Sámi Arkiivva vuorkkáide sámekulturguovddáš Sajosii Anárii. Skeŋkejupmi sisttisdoallá earret eará mánáidprográmmain čállojuvvon boares bláđđeartihkkaliid, skuvlarádio bargogirjjiid, dvd-skearruid, main leat Unna Junná filmmažat ja bargobájiin dahkkon prográmmat, ja mánáidprográmmaid reklámadiŋggaid dego šleđggoniid ja biktasiid.

Yle Sámi mánáidsisdoaluid buvttadeaddji Heli Huovinen illuda, go oasáš sámi mánáidprográmmaid historjjás lea dál buorre rájus.

– Mun árvalin, ahte dat leat buorre vuorkkás dáppe, go min bargu lea dakkár, ahte mii johtit ja dávvirat leat gosnu fal rájus. Árvalin, ahte dát livčče dat albma sadji. Dás lea sámi mánáidprográmmaid historjá.

Sámi Arkiivva dikšu Suvi Pilvi King válddii skeŋkejumi vuostá buriin mielain. Materiálaid sáhttá bivdit arkiivvas dutkamušaid váras.

– Dát lea hirbmat dehálaš oassi sámi dálá áiggi mediahistorjjás. Sáhttá mannat vehá áigi dasa, ahte giinu gávdná daid dáppe arkiivvas, go dat lea nu dálá historjá. Muhto dás livčče aivve čielga mediadutkanfáddá geasanu, ovdamearkka dihte das, mo sámi mánáidprográmmat álge, smiehtada King.