Davás bohtet 30 000 – 40 000 turistta Stuorra-Británnias juohke jagi. Sii leatge davvin stuorámus turistajoavku. Eará riikkain boahtti olbmuid mearri goit lea lassánan. Dat soaitáge leat buorre, daningo Stuorra-Británnia earráneapmi Eurohpá uniovnnas, nu gohčoduvvon brexit, ovdána nu mo ovdána.

Juo dál pundda árvu lea njiedjan ja dat dahká luopmomátkkiid británnialaččaide divrasabbon. Dan árvalit vel geahpedit británnialaš turisttaid meari.

Eahpesihkkaris dilli goit dovdu nu hoteallain go girdinfitnodagain.

Lappi stuorámus hoteallafitnodaga, Lapland Hotels -hoteallaid beaivválaš jođiheaddji Ari Vuorentausta dadjá, ahte británnialaš turisttaid Lappi mátkkiid vuovdin lea dál diimmá ektui 10–20 proseantta maŋábealde.

– Mađi guhkit áigge dát eahpesihkkarvuohta joatkašuvvá, dađi vearrábun dilli šaddá, dadjá Vuorentausta.

Maiddái girdinjohtolaga boahttevuohta lea rašes dilis. Dasa váikkuhit sihke dálkkádatrievdama váikkuhusat mátkkošteaddjimeriide ja de velá brexit. Eurohpá Uniovnna soahpamušat eai brexit maŋŋá leat šat fámus Británnias.

Brexit einnostit váikkuhit olles Eurohpái

Go Eurohpá uniovnna sismárkanat mannet gitta Británnias, de ruhtajohtolat, gálvvuid ja bargoveaga friddja johtin riikkas nubbái goit sáhttá nohkat ja čavga duolloortnega ceggen fas boahtit sadjái. Buot dáid áššiide ráhkkaneapmi doalvu issorasat návccaid.

– Buot áššiid fertešii ráđđádallat ođđasit. In dieđe, leago válmmaštalli bargu juo dahkkon, muhto doaivvu mielde gii nu lea aŋkke válmmaštallamin dan, sávvá Lappi gávpekámmára beaivválaš jođiheaddji Timo Rautajoki.

Áššedovdiid mielas Stuorra-Británnia sáhttá lávket juoba 30 jagi áiggis maŋosguvlui.

– Gal dat lea oalle moivi, maid dat dagaha Británnias. Dat dovdu olles Eurohpá ekonomiijaovdánumis ja dađi bahábut negatiivvalaččat, dadjá Rautajoki ja sávvá, ahte brexit ii ollašuva.

Turisttat goit bohtet davás earáge guovlluin

Visit Finland -turismaorganisašuvnna dieđuid mielde olles Suoma hoteallaidjademiin 25 proseantta ledje Davvi-Suomas. Diibmá stuorámus oassi, sullii 19 proseantta Lappi turisttain bohte Stuorra-Británnias.

Olles Lappis idjadedje diibmá 1,7 miljon olgoriikalaš turistta. Turismagáhkus reahkká ain juohkinláhkai, vaikke brexit ollašuvašiige. Anárlaš fitnodatdoalli gal jáhkkáge, ahte turisttat gávdnet guvlui Británnia EU-earu maŋŋáge.

– Jáhkášin gal, ahte jus británnialaččat eai šat mátkkoš deike, de gal eará guovlluin máilmmis olbmot bohtet, árvala Mari Lappalainen Wilderness Hotels & Safaris -fitnodagas.

Geahča dán áššis lasi bearjadaga Yle Ođđasiin diibmu 16:45!

Deanu jieŋat bisánedje

Mannan duorastaga johtán Deanu jieŋat leat bisánan Vuolle-Geavgŋá vuollái váili miilla Njuorggán gili bajábeallai.

Duorastaga eahkedis jieŋat vulge hui fámolaččat Ohcejoga márkana bokte ja das bajás. Jieŋat leat johtán gitta Badje-Deanu ja Anárjoga rájes, muhto aŋkke sotnabeaieahkedis dat ledje ain gitta Vuolle-Geavgŋá vuolde.

Juos lohpiduvvon čoaska dálkkit bohtet, jieŋat sáhttet Boratbovccas bissut guhkit áigge. Vuossárgga iđidis beakkehii, ahte badjin jieŋat leat ain jođus.

Eanodahkii ovddidišgohtet Duodjeakademiija

Duodjeakademiija Eanodahkii -ovddidanprošeakta lea ožžon ruhtadeami Duottar-Lappi Leaderis. Dat galgá lasihit searvvušlašvuođa ja nannet duodjemáhtu Eanodaga guovllus ja maid viidáseappot sámeguovllus.

Prošeavtta ollašuhttet Sámediggi ja Eanodaga gielda. Boahttevuođas duodjeakademiija galgá šaddat fásta doaibman Sámedikki oktavuhtii.

Ovddidanprošeakta álgá geassemánus ja bistá guovvamánu lohppii jahkái 2020. Lasi dieđu gávnnat Sámedikki neahttasiiddus.

Njuorggámis vearrorávveneahket

Otne vuossárgga Njuorggámis fállet olbmuide vearrorávvema. Pohjoiskalotin Rajaneuvonta ja Davvi-Suoma vearrodoaimmahat fállet persovnnalaš rávvema vearuhusa dikšumii ja vearroalmmuhusa deavdimii.

Dilálašvuohta lea oaivvilduvvon erenomážit sidjiide, geat barget Norgga bealde, muhto ásset Suoma bealde.

Rávvendilálašvuohta lea eahkedis guđas gávcci rádjái Nuorgamin Lomakyläs.

Čuoikageassi vuordimis

Divreáššedovdi Kimmo Saarinen Davvi-Gárjilis vuordá čuoikageasi. Go báikkuid leamašan oalle ollu muohta, báhcet muohttaga suddama dihte valjis čáhcerokkit, mat ovddidit čuoikkaid lassáneame.

Dat bistá muhtin vahkuid, ahte čuoika šaddá manis girdi divrin, ja olles divrrit ellet moatti beaivvis juoba moatte vahkkui. Mannan geasi báhkaid dihte čuoikkat eai lean buot sajiin nu valjis.

Giđa vuosttaš čuoikkat leat viehka garrasat fallehit olbmo ala, ja máŋggas ožžot dain stuorra rukses sakŋideaddji ruppiid. Geasi mielde gierdevašvuohta čuoikkaid vuostá goit lassána.

Válboriin čoaskkeda

Davvin válboriidda vurdojuvvo čoaskkis ja maŋimuštá duorastaga rájis maid muohtti. Eana soaitá vilggodit gitta Mátta-Lappi ráje. Vel otne vuossárgga ja ihtin válborruohta lea sullii vihta gráđa liekkas, muhto dan maŋŋá čoaskkida ja beaiveliekkasvuođat leat sullii nollas ja ihkku buollaša bealde.

Ihttin válborruohtabeaivve soames muohtaoavttit soitet juo dihtoštit davvin. Maiddái loahpavahkus ovddusgovlui soitet leat oalle molsašuddi dálkkit ja eai goit vel lohpit liehmudit dađi eambo.

Pulska joatká ságajođiheaddjin

Vuohču Sámiid searvi doalai jahkečoahkkima mannan bearjadaga. Jahkečoahkkimis válljejuvvui stivra, man aitosaš lahtut bisso seammán. Ságadoallin joatká Unna-Maari Pulska. Várreságadoallin válljejuvvui Elli-Marja Hetta ja čállin Leena Mattanen.

Stivrra lahttun jotket Mika Keskitalo, Juha-Petteri Alakorva, Jarmo Magga, Inga Koivisto ja Juha Sieppi. Stivrra várrelahttun válljejuvvojedje Jenni-Emilia Pehkonen, Anu Virtanen, Sulevi Sieppi ja Antti Äärelä.

Vuohču Sámiid searvi lea vuođđuduvvon 1971. Searvvi ulbmilin lea doarjut ja ovddidit sámegiela ja -kultuvrra Vuohču guovllus.

Ijahis idja -festivála váldonásttit leat dán jagi Mari Boine ja ISÁK.

Eamiálbmogiid musihkkafestivála Ijahis idja ordnejuvvo boahtte gease 16. geardde. Festivála dollojuvvo oahpes báikkis sámekulturguovddáš Sajosa šiljus Anára girkosiiddas 16.–17.8.2019.

Mari Boine lea almmustahttán musihka jagi 1985 rájes. Su ođđasamos cd-skearru "See the woman" almmuhuvvui jagi 2017. Boine lea bálkkašuvvon máŋgii. Son lea ožžon earret eará Spellemann-bálkkašumi ja Davviriikkaid ráđi musihkkabálkkašumi. Mari Boine čuojahii Ijahis ijas maiddái jagi 2014.

ISÁK-jovkui gullet lávlu Elle Marie Hætta Isaksen, buvttadeaddji Daniel Eriksen ja rumbbuid čuojaheaddji Aleksander Kostopoulos. Hætta Isaksen bođii dovddusin, go vuittii Sámi Grand Prix 2017, seamma jagi Eurohpá vehádatgielaid Liet International -lávlungilvvu, ja maŋŋá vel NRK Stjernekamp-gilvvu. Joavku lea aiddo almmuhan vuosttas Ealán-albuma.

Ijahis ija buvttadeaddji Oula Guttorm illuda dán jagáš násttiin.

– Mari Boines lea jo guhkes ja erenomáš fiinna karrieara duogábealde ja ISÁK fas lea dálá áiggi šearradamos násti sámemusihkkasuorggis, Guttorm govvida festivála dieđáhusas.

Ijahis ija lágidit ovttasbarggus Anára Sámisearvi ry, Sámediggi, sámekulturguovddáš Sajos, Sámi oahpahusguovddáš, Yle Sápmi, Anára gielda ja Sámemusea Siida. Olles prográmma almmustahtto geassemánu áigge.

Avvilis lea okta Suoma bivnnuheamos lottiidgeahčadanbáikkin, Miellijeggi (su. Mellanaapa). Ná giđđat loddeberošteaddjit čoahkkanit kiikkáriiguin ja teleskohpaiguin čuovvut lottiid johtima.

Avvillaš loddeberošteaddji Juhani Honkola lea gaiván lottiid meastta 40 jagi ja fuobmán, ahte giđđa ja lottit ollejit Sápmái ain árabut ja árabut.

– Giđđa ollii dál erenoamáš árrat. Dál lottiid johtin lea vehá geahppánan, muhto olles áiggehan dat lottit bohtet. Kánske dát lea dasto dábálaš goittotge dán áigge, árvala Honkola.

Dálkkádaga liegganeapmi dihtto maid lottiid eallimis. Loddešlájat levvet ain davibui ja davi šlájat fas jávkagohtet leavvanguovlluset máttaosiin, diehtá Birdlife Suoma suodjalanáššedovdi Tero Toivanen.

– Das leat dahkan olu dutkamušaid ja gávnnahan, ahte loddešlájaid leavvanguovlu viidu sullii guokte kilomehtera jagis, dadjá Toivanen.

Lottiid mátkái váikkuha maid dat, man lahka loddi orru dálvit, man liegga giđđa lea ja makkár biekkat bosodit. Bárbmoloddi Afrihkás, girjelivkkár, gal diehtá goas galgá girdilit davás besset, muitala áššedovdi.

– Beaivvi guhkkodagas dat dihtet, ahte lea rivttes áigi vuolgit. Dat dárkkuha dan, ahte dat vulget Afrihkás dihto áigge ja leat Suomas dalle, go lea buorre áigi álggahit bessema, dadjá Tero Toivanen.

Loddeberošteaddji Juhani Honkola leage juo beassan oainnestit soames lotti.

– Lean oaidnán mearragoaskima, máŋga čuotnjága, bihčosiid ja suovkacihci lei giđa vuosttas bárbmoloddi dáppe. Guorggat leat dieđus oalle olu duoppe jeakkis.

Geahča lasi dán áššis vuossárgga Yle Ođđasiin diibmu 16.45.

Sämimuseo Siida Anarist lii vuáváámin uđđâ čáitálduv. Toovláš já tááláš ärbityeji -čáitáldâh lii vuosmuš anarâš kietâtyejiáárbán vuáijoo museočáitáldâh. Čáitáldâh puáhtá oovdân maaŋgâpiälálávt puáris já uđđâ kietâtuojijd já tuáijimvuovijd.

Siida aalmugpargovästideijee Pia Nikula muštâl, et sist láá tyejeh jo monnii verd mut taid taarbâš ain lase. Tááláid tuoijijd sij láá kavnâm sii jieijâs nurâlduvâin já eereeb iärrán Sämityejeest. Sämimuseo taarbâš tääl iše eres seervijn anarâš kietâtuojij nuurrâm várás. Nikula muštâl, et sij käibideh lase puohlágánijd kietâtuojijd maid almaah láá táválávt tuoijum ađai muorâ-, čuárvi- já tähtituojijd.

– Ovdâmerkkân toh láá veikkâ skuápuh, njuškottuvah já kistoh. Niijbeh já stuorrâniijbeh já poloh meiddei. Áinoo vátámâš lii tot, et tuáijár lii anarâš, iätá Nikula.

Sij láá perustum meid nuuvt kočodum timmâtuojijn.

Museo lii perustum meid ovtâskâs ulmui tuojijn

Siidan puáhtá vuolgâttiđ tyejeest kove čujottâsân pia.nikula(at)samimuseum.fi. Siidast väldih ohtâvuođâ, jis halijdeh luoihâttiđ tyeje čáitáldâhân. Tuojijd macâtteh čáitálduv maŋa.

Káálvui lasseen Siidast halijdeh meiddei kuullâđ káálvui kevttimhistorjá. Kii tyeje lii tuoijum já kuás. Meiddei tom kiän várás tyeji lii tuoijum já kiäh tom láá kiävttám.

Toovláš já tááláš ärbityeji -čáitáldâh lii 7.6.2019–19.04.2020.

Sámis ain gaskkohagaid bohciida ságastallan sápmelaččaid siidačoahkkimiidda ja siidavuogádahkii máhccamis. Ášši bođii ovdan maiddái dutkanprofessor Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávnná, Rauna Kuokkanen dutkamušas eamiálbmogiid iešmearrideamis.

Dutkamušastis Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávdná gávnnahii, ahte Sámis gávdno duhtameahttunvuohta dálá vuogádahkii, mas sentraliserejuvvon oarjemáilmmi mielde huksejuvvon politihkalaš ásahusat eai vástit sápmelaččaid árbevirolaš vuogádaga ja servodaga málle.

– Mis leat guhká leamaš iešguđet ságastallamat ja buorit jurdagat siiddaid ođđasit atnui váldimis, muhto mii eat leat systemáhtalaččat daid guorahallan.

Dál ášši guorahallan lea goittot álgán, go dasa leat gávdnon sihke olbmot ja ruhta.

Stuorra veahkkeruđain čohkkejit dieđu siidaortnegis

Kone-foanda juolludii jagi 2018 loahpas 191 400 euro veahkkeruđa Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávnná ja su bargojoavkku Siidaskuvla -nammasaš fidnui.

Bargojoavkku eará lahtut leat Anne-Maria Magga, Oula-Antti Labba, Beaska Niillas, Niillas Holmberg, Aura Pieski, Aslak Holmberg, Asta Balto, Sunna Valkeapää, Suvi West, Tomi Guttorm, Anne Olli, Philip Burgess, Kirste Paltto, Jenni Laiti ja Petra Laiti.

Dán guovttejahkásaš sámedutkiid, -dáiddáriid ja -aktivisttaid oktasaš prošeavtta ulbmilin lea čielggadit siidaortnega mearkkašumi ja vejolašvuođaid otnábeaivve dárbbuid várás. Prošeavttas guorahallet maiddái, mo siida lea doaibman ja makkár oasit das doibmet ain dálá servodagas.

– Mis lea dat diehtu duoppil dáppil, ja dan galggašii čohkket. Dan dihtii dán prošeavtta namma leage Siidaskuvla. Mis lea juohkehaččas juoidá oahppanláhkai, muhto mii maiddái sáhttit oahpahit earáid. Go mii juogadit gaskaneamet daid diehtobihtáid, mat mis juohkehaččas leat, dalle mii diehtit juo eanet, čilge Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávdná.

Rabas deaivvadeapmi geassejorggáldagas

Prošeakta lágida geassejorggáldagas geassemánu 22. beaivve Levssejogas Deanuleagis rabas deaivvadeami. Siidaskuvla bovde olbmuid miehtá Sámi ja erenoamážit Deanuleagis ságastallat árbevirolaš sámi stivrenmálliin ja das, makkár mearkkašupmi ja vejolašvuođat dain leat otná áiggis.

Siidaskuvla lei Ásllaga Á-studio fáddán vuossárgga 29.4.2019. Olles 1,5 diimmu guhkkosaš sáddaga dán prošeavttas ja Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávnná dutkamušas sáhttá guldalit Yle Areenas.

Prošeavtta ovdáneami sáhttá čuovvut Siidaskuvlla neahttasiiddus.

Näkkäläjärvii etniidbeaivvemedállja

Filosofiija magisttar Riitta Näkkäläjärvi lea okta sis, guhte oažžu dán jagáš etniidbeaivvemedálja nappo Suoma Vilges Ruvssu riddárgotti vuosttaš luohká medálja golleruossaiguin.

Medállja geigejuvvo riikkaviidosaš etniidbeaivveávvudeamis Helssegis maŋit sotnabeaivvi.

Riitta Näkkäläjärvi lea okto bajásgeassán viđa máná bearrašis dan maŋŋá go su isit duššai. Dasa lassin son lea viidát oassálastán servvodaga doaimmaide nu gielddapolitihkas, valástallansearvvis ja maid eará servviin. Jagis 1951 Helssegis riegádan Näkkäläjärvi ássá Lismmá gilis Anár gieldda viestarmáttaoasis.

Dán jagi bálkkašuvvojit buohkanassii 30 eatni miehtá Suoma. Medáljaid juohká Suoma presideanta.

Suopmelaš duššai Idjavuonduoddaris

Suopmelaš mohtorgielkkástalli lea duššan Idjavuonduoddaris Jiekŋaluoddananjávrri guovllus Davvi-Norggas, muitala NRK. Bárti dáhpáhuvai vuossárgga iđitbeaivvi ovttanuppelogi sulain Suoma áiggis.

Mohtorgielkkáin ledje jođus guokte olbmo, ja nubbi lihkostuvai riŋget gádjunveaga báikki ala. Son ii lápmašuvvan. Duššan 75-jahkásaš almmái fievrreduvvui helikopteriin Levdnjii, muhto su eai bastán šat veahkehit.

Miehtá Deanuleagi leat gieldimin čáhceskohteriin vuojašeami Deanus

Suopma ja guokte Norgga beale gieldda leat gieldimin čáhceskohterin vuojašeami Deanus vai skohteriid geavaheapmi turismmas ii šattašii árgabeaivin.

Čáhceskohteriid vuojašangieldu Deanujoga alde lea juo fámus Deanu gielddas. Deanu gielda mearridii áššis dán mánu álggus guoskat ieš Deanu ja dan oalgejogaid. Maiddái dábálaš mohtorgielkkáin vuodjin Deanujogas gildojuvvo.

Kárášjoga gielda háliida maid gieldit čáhceskohteriid, ja doppe ášši lea ovdan boahtte vahku gielddastivrra čoahkkimis. Easka dan maŋŋá Lappi EJB-guovddáš váldá beali dán áššái.

Eanodaga oaggunvahku gillá heajos jieŋain

Árra giđđa lea dagahan bárttiid Eanodaga árbevirolaš oaggunvahkkus. Dán rádjái lágideaddjit leat šaddan šluhttet jo golbma oassegilvvu heajos jiekŋadili geažil. Dán vahkus galggašedje ordnejuvvot goit vel njeallje oaggungilvvu Ovnnesjávrre alde Heahtás.

Duorastaga Ovnnesjávrre oaggungilvvuid lágideaddji Raimo Korkalo jáhkká, ahte sii besset doallat gilvvuid, dasgo jiekŋa dat gal jávrris ii noga váikko gáttit leatge veháš suddan. Lágideaddjit áigot dahkat fiellošaldiid jieŋa ala, vai gilvaleaddjit besset dorvvolaččat oaggut, muitala Korkalo.

Odne maŋŋebárgga oggot gilvvu Bálojávrris ja Heahtás Ovnnesjávrris.

Unnán geaidnodivodeamit davvin

Olles Lappis divodit boahtte gease olahus unnán geainnuid, muitala Lapin Kansa. Sámeguovllus geainnuid divodit dušše Njellimis, Anára girkosiiddas ja Eanodaga Geađgeluobbala rájirasttildanbáikkis.

Olles Lappis luottaid bajildusaid divvot dušše 60 kilomehtera, váikko dárbu livččii máŋggageardásaš. Sivvan dása lea mearreruđaid vátnivuohta.

Lappi lihttu joatká Jiekŋameara ruovdegeainnu plánema davimus Suoma ođđa eanangoddeláva válmmaštallama oktavuođas, vaikko Sámediggi ja máŋggat sámeguovllu doaibmit ja organisašuvnnat vuostálastet ruovdemáđija merkema eanangoddelávvii. Dat boahtá ovdan Davvi-Lappi eanangoddeláva 2040 válmmaštallanmateriálain.

Maiddái johtolat- ja diehtojuohkinministeriija dagahan čielggadeamis leat gávnnahan, ahte Jiekŋameara ruovdegeaidnu ii leat ekonomalaččat gánnehahtti. Das fuolatkeahttá Lappi lihtu stivra mearridii vuossárgga bisuhit ruovdegeainnu Sámi boahttevuođa eanangeavahanplánahápmosis.

Guokte stivralahtu guđiiga sierraoaivila

Davvi-Lappi eanangoddelávva 2040 guoski máhcahat lei oktan áššin Lappi lihtu stivrras vuossárgga.

Stivra jienastii ruovdegeainnu merkemis lávvii máŋga molssaeavttu gaskkas. Jienastusas vuittii molssaeaktu, mas ruovdemáđija merkejuvvo eanangoddelávvii nu, ahte dat jođášii jogo Roavvenjárggas dahje Giemajávrris Soađegili bokte Avvilii ja doppe jogo Anárjávrri oarjja- dahje nuorttabeale Norgga Girkonjárgii.

Lappi lihtu stivrra Anár gieldda ovddasteaddji Anne Tuovila ja gurutlihtu ovddasteaddji Henri Ramberg guđiiga sierra oaivila. Maiddái Sámedikki ovddasteaddji Petra Magga-Vars buvttii ovdan Sámedikki vuostálasti oaivila.

– Eanangoddeláva válmmaštallan muittuha seammasullasaš váivves prošeavttain, dego Lokka ja Porttipahta dahkujávrriid huksen ja Vuotosa plánen. Vuođđoláhka sisttisdoallá sámekultuvrra geahnohuhttingildosa, mii galggašii caggat Jiekŋameara ruovdemáđija lágan prošeavttaid, dadjá Magga-Vars.

Sámedikki ovddasteaddjis lea vuoigatvuohta leat čoahkkimis mielde ja hállat, muhto ii jienastit iige guođđit sierraoaivila.

Lappi lihttu: Sápmelaččain ii leat eamiálbmogin vetovuoigatvuohta

Lappi lihttu kommenterii Sámedikki cealkámuša, ahte sápmelaččain ii leat eamiálbmogin vetovuoigatvuohta iige sámedikkiin gevvon ráđđádallamiid vuođul dárbbaš miehtat dahje dahkat soahpamuša áššis.

– Lea čielggas, ahte sámedikki oaidnu váldojuvvo vuhtii lávvabarggus, muhto mange ovttaskas oassebealis ii sáhte leat dievaslaš vetovuoigatvuohta dasa, dolvojuvvojitgo dákkár olles Lappi, Suoma ja Eurohpá dáfus dehálaš fidnut ovddosguvlui, dadjá Lappi lihtu stivrra várreságadoalli Heikki Autto.

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio lea hirpmástuvvan dan vuoiŋŋas, ahte sápmelaččaid ii dárbbaš guldalit.

– Na gal ferten dadjat, ahte losses dovdu lei ikte váimmus ja rattis, in livčče gal vuordán dan, ahte min oainnuid eai váldde ollenge vuhtii. Dás oaidná, man stuorra fápmu ruđas lea, go dákkár ekonomalaš áššit leat doppe duohkin.

Sámediggi ii áiggo goittotge vuollánit dáinna áššiin. Go eanangeavahanplána lea gárvvis, áigu Sámediggi váidit ášši gitta riikkaidgaskasaš váidinorgánaide.

– Dat válmmaštallanhan lea ain gaskan, dieđusge dasa geahččalit barggat mii vel lea vejolaš, dasto váidinmuddu lea vel ovddabealde, ja sávvamis dat bisána dasa. Mii diehtit mo álgoálbmotrivttiid dulkojumit leat ovdánan riikkaidgaskasaš gohcinorgánain. Dat lea ain ovddabealde maiddái Suoma riektelágádusas ja dieđusge Lappi lihtu stivrras, dadjá Sanila-Aikio.

Lappi girjerájuin luoikkahedje sámegielat girjjiid diibmá badjelaš 8000 geardde. Sámeguovllus stuorimus beroštupmi sámegielat girjjiide lea Anára gielddas. Sámegielat girjjiide livččii vel eanetge beroštupmi, oaivvilda Anára Sámegirjerádjosa girjerádjodikšu Anna Roos. Olbmot luoikkahivčče sámegielat girjjiid nu olu, go ođđa fálaldat fal livččii, dadjá Roos.

– Go čoakkáldat goittotge lea viehka unni ja beroštupmi lea, dat čoakkáldagat leat oalle johtilit lohkkojuvvon čađa.

Eanemusat lea beroštupmi sámegielat mánáidgirjjiide ja dutkangirjjálašvuhtii. Roos muitala, ahte čáppagirjjálašvuhtiige livččii jearaldat.

– Dat lea vel oalle unna mearri, mii čáppagirjjálašvuohta lea sámegillii. Dat geat girjjálašvuođain buđaldit, leat lohkan daid johtilit čađa.

Roos árvala, ahte Anára Sámegirjerádjosis leat dál sámegielat girjjit sulaid 20 hildomehtera veardde.

– Das leat dieđusge oahppogirjjit olu. Midjiide bohtet Sámedikkis oahppogirjjit deike, nu dat dieđusge lasihit dan hildomehtera mihtu.

Girjjit oahpuid várás

Anárlaš Kia Olin lea okta dain, gii luoikkaha sámegielat girjjiid girjerádjosis. Son viežžá girjjiid eandalii skuvlla várás.

– Mun lean Sámi oahpahusguovddážis dál nuortalašgiela lohkamin, ja ovdal lean davvisámegiela lohkan guokte jagi. De eandaliige giellaoahppagirjjiid ja sátnegirjjiid, ja muđuige dakkár girjjiid maid mun sáhtán dain oahpuin geavahit.

Olin muitala, ahte lea Anára girjerádjosis oalle bures gávdnán girjjiid iežas dárbbuide.

– Jos in leat dáppe gávdnán, dat lea álki dušše diŋgot daid. Geahčan doppe neahtas ja diŋgon maid dárbbaša. Dat dábálaččat váldá moadde beaivvi, ja de sáhtán dáppe dan viežžat, dadjá Olin.

Anna Roos sávašii olbmuid movttáskit čállimis, vai boahttevuođas livččii eanet sámegielat fálaldat.

– Mun ávžžuhivččen ovdamearkka dihte oahpaheaddjiid movttiidahttit mánáid čállit. Muđuige dán báikegottis sáhtášii giddet fuomášumi čállinskuvlejupmái dahje dan lágánii, jurdila Roos.

Miessemánnu. Nammage jo muitala dan, ahte dán mánus álddut lávejit guoddit. Dološ sápmelašges dajai, ahte válborbeaivvi riegáda vuosttas miessi.

Bátneduoddara bálgosa boazodoalli Jonna Alava biepmada gulul áldduidis ja vuorddaša jusmat muhtin álddut guottašedje. Sis álddut guddet áidái.

Váikko miessemánnu lea álgán, su áiddi siste ii goit vel vuhtto miessi. Son jáhkká, ahte stuorámus oassi áldduin guoddá miessemánu beallemuttus dahje hui veahá dan maŋŋá.

– Dasa ii mana nu hirbmat guhká, muitala Alava.

Guoddináiddi siste álddut leat čoavjjehat. Alava árvala, ahte dál šaddá buorre miessejahki.

Maiddái Bálgosiid ovttastusas leat seamma oaivilis. Doaimmajođiheaddji Anne Ollila lohká sivvan dan, go čakča lei vuogas. Báhka geasi maŋŋá lei doarvái liekkas ja arvvii dan mađe, ahte šadde guobbarat, báikkuid juoba viehka guhká. De vel muhtii maŋŋit ja bievllai árrat, iige dálvit lean beare ollu muohta. Eai lean guhkes buollašat, iige eana jikŋon iige guhpon.

– Rágat lihkostuvai ja álddut čovjo bures. Dálvvi badjel bohccot cevze, dál orošii, ahte miesit boađášedje aivve bures.

Moadde fuonit ja viehka miesehis jagi maŋŋá dál orošedje čoavjjehat valjis, aŋkke sámebálgosiin. Árra giđđa vel álkidahttá guohtuma.

– Mađi johtilabbot meahcis runiida ja bievlá, dađi buoret. Dál dat orošii buorre. Dieđus jus bohtet garra buolašbottut, dat sáhttá leat váttis unna miesážiidda. Sávvamis ii aŋkke šatta buolaš ja lávttas, dat lea buot váddásamos, dadjá Ollila.

Jonna Alava Bátneduoddara bálgosis muittaša ovddit giđa, goas ledje ollu ronut. Dál son geahčada mojunjálmmiin áldduidis ja jáhkká, ahte álddut leat miessái.

– Gal dan oaidná, leatgo guoddimin vuoi eai. Gal dat dál orru leamen viehka buorre. Bealggit bajás, čájeha Jonna Alava.

Čáhcevuoššanávžžuhus Gilbbesjávrris

Gilbbesjávrri máttaoasi čáhcejuohkinguvlui lea addojuvvon juhkan- ja borramuššii geavahuvvon čázi vuoššanmearrádus. Čázi galgá vuoššat unnimustá vihtta minuhta, go čázis leat gávdnon kolibaktearat, nuppiin sániin baikabaktearat.

Baktearaid gávdne vuossárgga váldojuvvon čáhcečájánasain ja mearrádus čázi vuoššamis dahkkojuvvui ikte. Eanodaga čáhcefuolahusoasussearvi doaimmaha buvttes čázi guovtte sierra juohkinbáikái ja buvttes čázi oažžu maid buollinstašuvnnas.

Otne duorastaga čáhcefierbmái luoitigohtet klora, mii sáhttá haksot čázis, muhto das eai muđui galggaše leat dearvvašvuođahehttehusat. Čázi vuoššanmearrádus lea fámus doaisttážii.

Oahpaheaddjiid lassiskuvlejupmái 300 000 euro

Suoma kulturruhtarádju doarju sámegielat oahpaheaddjiid skuvlejumi 300 000 euroin. Sámegielat oahpaheaddjiin lea stuorra váilevuohta erenomážit sápmelaččaid ruovttuguovllus, muhto maiddái sámeguovllu olggobealde.

Doarjagis mieđihit uhcit persovnnalaš veahkkeruđaid lášmes allaskuvlla- fidnu (su. ketterä korkeakoulu) ohppiide. Lášmes allaskuvla lea Oulu universitehta Giellagas-instituhta ja čuvgehusdiehtagiid dieđagotti oktasaš golmma jagi skuvlenfidnu. Dat fállá oahpuid sidjiide, geat háliidit oahpahit sámegielaid dahje sámegillii. Fidnus lohket nu anáraš, -nuortalaš- go davvisámegiela, girjjálašvuođa ja oahpaheaddjiid pedagogalaš oahpuid. Stuorámus oasis oassálastiin lea juo alit- dahje vuolit allaskuvladutkkus.

Skuvlejupmái bohte 34 ohcamuša ja 27 ohcci álggahit juogo girjjálašvuođa oahpuid dahje guktuid. Nuortalašgiela oasil oahppiid válljemat leat dahkkojuvvon juo árabut, ja sii leat juo beassan álggahit oahpuidis, muitala lášmes allaskuvlla -prošeavtta prošeaktahoavda Marja-Liisa Olthuis.

Kulturruhtarádju lea dorjon sámegielaid ealáskahttima juo moattelogi jagi áigge.

Ohcejoga searvegoddeviesus sisáibmováttisvuođat

Ohcejoga searvegoddeviesu arvečáziid eretgolggahanortnet gáibida divodeami, nu ahte čáhci ii šat beasaše ráhkkanusa vuollai ja seaidneguoraide. Maiddái searvegoddedálu oktavuhtii huksejuvvon ássanviesus soaitá lea guohpa, ja dárkkistusaid vuođul ávžžuhuvvo, ahte viesuin ii oktage ásaše goit guhkit áiggi.

Arvečáhceortnega ja sávnni divvunbargguid goasttádusat leat oktiibuot vádjit 25 000 euro. Anár-Ohcejoga searvegoddeovttastumi searvegodderáđđi lea mearridan, ahte divvunbarggut dáhkkojuvvojit nu jođánit go vejolaččat.

Searvegoddedálus lágiduvvojit juohke geasi sierralágan leairrat ja maiddái rihppaskuvla, muhto divvumat eai galggaše daid hehttet.

Leammi gearregat álget

Helssega hoavvarievttis álgá otne áššemeannudeapmi Karjala lennosto ovddeš njunnoša Markus Päiviö vuostá. Son lea áššáskuhtton iežas virgesajádaga boastut geavaheamis, bálvalusrihkkosis ja gudni loavkašuhttimis. Päiviö lea šiittán dáid sivahusaid.

Jearaldagas leat dáhpáhusat eaktodáhtolaš soahtehárjehusas Leammis čakčat 2017. Lasi dán áššis sáhtát lohkat suomagillii dáppe.

Kiehinen giddejuvvo miessemánnui

Meahciráđđehusa Suoločielggi bálvalančuokkis Kiehinen giddejuvvo boahtte vuossárgga ja uvssat bissot gitta gitta dán mánu lohppii. Kiehinen lea fárremin ođđa doaibmalanjaide eret Siula-dálus.

Ođđa doaibmalanjat rahppojuvvojit Duottarhotealla Gielas-ráhkkanussii. Telefovdnii goit lohpidit vástidit juohke árgabeaivvi logi ja guovttenuppelogi gaskkas. Ođđa doaibmasajit rahppojuvvojit geassemánu 3. beaivvi.

Boahtte čavčča dohko ceggejuvvo maid čájáhus Urho Kekkonen álbmotvuovddi luonddus ja virkkosmahttingeavahusas.

Geasseáigi čokkii 50 000 guottiheaddji

Álbmotálgga bissovaš geasseáiggis Suomas lea lihkostuvvan čoaggit 50 000 nama. Dan dihte ášši ovddiduvvo riikkabeivviid gieđahallamii.

Álgaga ákkastallet earret eará dainna, ahte čuvges áigi guhkku ja dat lasiha dorvvolašvuođa. Guhkit čuvges áigi ovddida nu valástallan- go olgobargguid ja lasiha maid johtolatdorvvolašvuođa.

Eurohpa uniovnna figgamuššan lea heaittihit diimmuid sirddašeami geasse- ja dálveáigge gaskkaš áramusat jagis 2021.

Anára ja Soađegili gielddat eai leat ovttaoaivilis das, galgágo Jiekŋameara ruovdegeainnu merket guovllu ođđa eanangeavahanplánii (su. Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040).

Lappi lihtu stivra mearridii vuossárgga, ahte dat joatká Jiekŋameara ruovdegeainnu plánema davimus Suoma ođđa eanangoddeláva válmmaštallama oktavuođas. Plánejuvvon ruovdegeaidnu merkejuvvo sámeguovllus Soađegili ja Anára gielddaid čađa.

Soađegili gielda lea duđavaš mearrádussii. Soađegili gielddahoavda Viljo Pesonen lohká Soađegili geahččat boahttevuhtii dán áššis.

– Merkejupmi ii dárkkut, ahte ruovdegeaidnu huksejuvvo. Čielggadeamitge čájehit, ahte dán muttus dat ii leat gánnáhahtti.

– Mii goittotge dáppe Soađegilis jurddašit 30–50 jagi ovddosguvlui ja dan, mo Davvi-Lappi ovdána ja makkár ođđa investeremat ja dárbbut šaddet. Guovllut, mat leat ruovdegeainnu guoras, ovdánit álo, daningo dat buktá aktiivvalašvuođa ja ođđa vejolašvuođaid fitnodatdoibmii, oaidná Pesonen.

Son lasiha, ahte dálkkádatnuppástusa galgá maid váldit vuhtii, ja danin ruovderaŧŧejohtolat boahtá leat turismii dehálaš boahttevuođas.

Anára gielda fas lei cealkán, ahte ruovdegeainnu galgá merket lávvii dušše oktavuođadárbun. Dat livččii dárkkuhan dan, ahte máđija eai livčče merken gárttaide ja ruovdegeainnu ovddideami várás livččii galgan álggahit vel sierra lávvaproseassa.

– Jiekŋameara ruovdegeaidnu lea nu eahpesihkkaris vuođu alde, ahte dakkára ii galggašii vel sárgut gárttaide min mielas.

– Anára gieldda mielas ruovdegeainnus livčče mearkkašahtti negatiiva váikkuhusat. Čađajohtinguovlun ruovdegeainnu positiiva váikkuhusat Anára gieldda oainnus eai leat nu stuorrát go eará guovlluin Lappis. Ruovdegeainnu merken eanagoddelávvii boahtá hehttet Anára gieldda boahttevaš eanangeavaheami plánema, muhto dál galgat eallit dán mearrádusa mielde, dadjá gielddahoavda Toni K. Laine.

Davvi-Lappi eanangoddelávva guoská Anára, Ohcejoga ja Soađegili gielddaid. Sámeguovllus maiddái Ohcejoga gielda lei cealkán áššis Lappi lihttui. Ohcejogas oaivvildedje, ahte ruovdemáđija galgá sihkkut oalát eret eanagoddelávas. Sámeguovllu olggobealde plánejuvvon ruovdemáđiija guovllus fas sihke Giemajávrris ja Pelkosenniemis háliidedje, ahte ruovdegeaidnu merkejuvvo sin guovllu bokte.

Eanodagas leat maŋimuš vahku áigge oggon gilvvu miehtá unna gilážiid, go jođus leamašan árbevirolaš oaggunvahkku. Eanodaga oaggunvahkku lea ordnejuvvon jo lagabui 30 jagi. Dán háve dáhpáhus lágiduvvui 27.4.–2.5.2019.

Oaggunvahkku sisttisdoallá jahkásaččat logemađe oassegilvvu, maid ordnejit Eanodaga unna gilážiid gilisearvvit iežaset guovlluin. Dán vahkku maŋŋebárgga lei Bálojávrri gili oassegilvvu vuorru. Bálojávrri gilisearvi ordnii iežas oassegilvvu dál 20. geardde. Beaivi lei guhká vurdojuvvon, daningo gilážiidda ja servviide dáhpáhus buktá hušša ja eallima.

– Dat lea measta áidna stuorra dáhpáhus min gilis, maid mii ordnet ovttas. Geasseáigge muhtumin lávet nuohttut dahje juoidá gáfestallat, muhto dát lea dakkár, maid mii dahkat ovttas. Das lea oalle stuorra mearkkašupmi midjiide, muitala Leena Palojärvi Bálojávrri gilisearvvis.

Oaggunvahkku oassegilvvuid ordnen buktá giliservviide ruđa, muhto dat ii leat dehálamos.

– Dieđus dát lea okta vuohki čoaggit ruđa, muhto midjiide dat ii leat nu dehálaš. Olbmot, geat deikka bohtet, besset oaggut earálágan jávrriin, earálágan guliid, ja deaivat earálágan olbmuid. Dat lea sihkkarit oalle vásáhus oassálastiide, Leena Palojärvi smiehtada.

Geasuha gilvaleaddjiid guhkes mátkkiid duohken

Máŋgasat vudjet Eanodaga oaggungilvvuide juohke jagi nuppe geahčen Suoma. Okta sis lea Kari Turunen, guhte lea vuodján maŋimuš logi jagi 800 kilomehtera Mátta-Suoma Nurmesis Eanodahkii dušše fal dan dihte, ahte beassá gilvalit earáiguin.

Eanodaga oaggunvahkkus geasuhit máŋggat áššit.

– Luondu, seammalunddot olbmot ja fiinna dálki, dat buot ovttas váikkuhit. Muhtumin goddá vel guolige. Gal das návddaša, Turunen govvida.

– Dáppe leat ollu olbmot, geain leat šaddan buorre ustibat ja iešalddes dušše dáppe deaivvadan singuin. Dušše dakkár olbmot, geat dán leat vásihan, áddejit, mas lea sáhka, Turunen joatká.

Oaggunvahkku oassegilvvuide oassálastet eanaš olgobáikegottiid olbmot, eai báikkálaččat. Leena Palojärvi árvala dasa sivvan gilvvuid dási.

– Dat leat ámmátoaggut geat bohtet, ii daiguin birge. Dat dat vuitet, Palojärvi čilge.

Liehmmut váikkuhedje gilvvuid ordnemiidda

Dán giđa Eanodaga oaggunvahkku sisttisdoalai 12 oassegilvvu, main golbma šadde šluhttet heajos jieŋaid geažil.

Maiddái Bálojávrri gilvvus šadde veháš rievdadit plánaid liehmmuid dihte.

– Mii leat unnidan oaggunbáikki, go dáppe maid leat suttit. Muhto gal dákkár duottarjávrris vel duostá ordnet gilvvu. Čáhci gal lea jieŋa alde, muhto eai dat oro berošteamen das, muitala Leena Palojärvi.

Eanodaga oaggunvahkkui leat plánat jo guhkás ovddosguvlui. Dáhpáhusa áigemearitge leat mearriduvvon golbma jagi ovddosguvlui.

Nurmeslaš Kari Turunena gal gávdná Eanodaga oaggunvahkkus maiddái boahttevuođas. Oalle bárti galggašii geavvat ovdal livčče boađekeahttá.

– Mun dat gal boađán, jos fal dearvvasvuohta suovvá. Ii dáppe máhte leat eretge, Turunen čaimmiha.

Eanodaga dán jagáš oaggunvahkku buot bohtosiid ja sállašiid oaidná dáppe.

SámiSosterii ođđa doaibmaviessu

Otne bearjadaga SámiSoster-searvvi ođđa doaibmaviessu ráhppojuvvo Anára boares báhppalii. Rahpandoalut leat logis njealji rádjái. Káfe lassin liegga borramuš fállojuvvo diibmu 11.30 rájis.

Doaibmaviesus háliidit dahkat Anára márkanii gili orrunviesu, gos sáhttá finastit, káfestallat ja seammás oahpásmuvvat maiddái searvvi doibmii. Doaibmaviesu uvssat leat rabas boahtte vuossárgga rájis beaivválaččat diibmu 10-15.

Seammás máŋggat prošeavttat sirdašuvvet ođđa báikái, ovdamearkan Birgen ruovttus -prošeakta ja meahcceterapiijadoaibma. Juohke vahkus leat maid ahkeolbmuid čoahkkaneamit maŋŋebárgga ja gaskavahkku.

Anárii ceagganit ođđa láigoviesut

Anára gildii leat ceagganeamen valjis ođđa láigoviesut. Anára márkanii huksejuvvojit 27 ođđa láigoviesu Siida-musea lahkosiidda. Dat galggašedje leat gárvvisin juo dán jagi loahpas.

Avvilii fas leat gárvvásmuvvan dahje gárvvásmuvvamin buohkanassii lagabui 80 ođđa láigoviesu. Anára gielddas illudit, go priváhttasuorgi lea vuolgán huksehit ođđa viesuid, go daidda lea stuorra jearalmas.

Maiddái Suoločielgái leat vuorddašan ođđa viesuid, muhto doppe eai goit vel leat huksenfidnut.

Olmmošjohtolat geahppánan nuortarájá alde

Álgojagis cuoŋománu loahpa rádjái Salla ja Rájijovsseha rádjerasttildanbáikkiin johtolaga mearri geahppánii lagabui ovcci proseanttain. Rádjerasttildeaddjit ledje váili 64 500 olbmo. Rádjegohcinlágádus ii velge vuordde loguid stuorruma, go gávppašanmátkkit Suoma beallai leat measta bisánan earet eará rubela heajos gurssa dihte.

Lappi rádjegohcinlágádus dieđiha, ahte álgojagis leat šaddan bissehit čieža olbmo rájá alde mátkkoštanáššebáhpáriid váilevuođaid dihte. Áššebáhpáriin gávnnahedje vihtta vearisteami. Dan lassin ovtta sisaboahttis lei fárus olbmuide varalažžan meroštallojuvvon bierggas ja ovttas fas vearju.

Lappi girdinstašuvnnain olgoriikkalaččaid mearri lassánii mottiin proseanttain. Stuorámus lasáhus lei Roavvenjárggas, unnánaš maid Avvilis ja Eanodagas, muhto Gihttelis geahppánii.

Mari Boinei Paul Robeson -bálkkašupmi

Musihkkár Mari Boinei lea mieđihuvvon dán jagáš Paul Robeson -bálkkašupmi. Bálkkašupmi juhkkojuvvo Norgga musihkkáriidda, geain lea nákca buori vuogi mielde ovddidit kultuvrra ja máŋggaláganvuođa.

Bálkkašupmi lea ásahuvvon amerihkálaš valáštalli, lávlu, neavttára ja servodatmiellahttorievtti áŋgirušši Paul Robeson namas.

Boine lea ovdalge bálkkašuvvon musihkkakarriearas. Son lea ožžon earret eará Spellemann-bálkkašumi ja Davviriikkaid ráđi musihkkabálkkašumi.

Erenomáš goike cuoŋománnu

Dálkedieđalágádusa mielde mannan mánnu leai juoba 3,5 gráđa lieggasut go gaskamearálaččat. Dat dáhpáhuvvá dušše moddii čuođi jagis.

Cuoŋománnu leai mihtidanhistorjjá leaggaseamos 13 stašuvnnas miehtá Suoma, ja ovdamearkka dihte Roavvenjárggas šattai cuoŋománu ođđa liekkasvuođaolahus, 17,2 gráđa. Alimus liekkasvuohta mihtiduvvui Turkus, lagabui 23 gráđa ja vuolimus Gilbesjávrris, 22,2 buolašgráđa.

Davvin mannan mánnu lei maid erenomáš goikkis – máŋgga báikkis olles mihtidanhistorjjá goikáseamos cuoŋománnu.

Áŋŋela ja Boares Gáregasnjárgga gaskii plánejuvvon ođđa rádjeáidi bohciidahttá fuola báikki olbmuin.

Suoma ja Norgga stáhtaid gaskasaš soahpamuša mielde ođđa rádjeáidi galggašii huksejuvvot nu lahka rájá go vejolaš. Áŋŋela ja Boares Gáregasnjárgga gaskkas dan ballet dárkkuhit geavadis áiddi ceggema Anárjoga gáddái dáluid ja joga gaskii.

Ášši lea dál Suoma ja Norgga gaskasaš rádjeáidekommišuvnna gieđahallamis. Kommišuvdna čoahkkanii maŋimuš mannan mánu álggus, ja deháleamos lei gulahallat, mo paragráfat dulkojuvvojit.

Mihkkige ii goit leat velá mearriduvvon.

Soahpamuša mielde Suopma vástida rádjeáiddis Anárjoga siste ja Norga fas Gáregasnjárggas Ohcejohkii.

Áššis jođus garra ságastallan

Boares rádjeáidi Áŋŋelis vulosguvlui lea gessojuvvon duottarvilttiide. Johkaleagis leat olles viđa miilla mátkkis valjis dálut ja eará giddodagat, ja áiddi ceggen dáluid ja joga gaskii ii dollojuvvo vejolažžan.

Gáregasnjárgga guovllus leage šaddan garra ságastallan das, mo boahttevaš ođđa áidi galggašii huksejuvvot.

– Dás lea boahtán neavrrilágan stuibmi Anárjoga siste, juos olbmuid ráhpa guora johtá áidi – joga bealde gitta dulverádjái. Muhtin sogat leat ássan seamma sajis juo čuohte jagi ja de boađášii áidi, nu ahte galgá álo verráha rabadit vai beassá johkagáddái. Imaštalan gal, das ii leat gal jierpmi, dadjá áššis hárbmaluvvon gielddapolitihkkár Antti Katekeetta Gáregasnjárggas.

Váddáseamos dilli áiddi linnjema ektui orro leamen Boares Gáregasnjárggas, gos leat valjis nu dábálaš ássanviesut, gieddedielkkut go maid eará giddodagat.

– Mu mielas dat ii leat deike gežiidge jurddašit olbmuid šiljuid čađa hukset boazoáiddi Dáža bohccuid caggama dihte. Dáža boazodoallit ráhkadehkos áiddi iežaset beallai, oaivvilda Antti Katekeetta.

Rádjeáidekommišuvnnas lohpidit gullat guovllu olbmuid

Suoma ja Norgga gaskasaš rádjeáidekommišuvnna ságajođiheaddjin doaibmá Lappi EBI-guovddáža dálonguovloealáhusaid ossodaga hoavda Hannu Linjakumpu Roavvenjárggas. Son deattuha, ahte makkárge linnjemat rádjeáiddi oasil eai velá leat dahkkojuvvon, go ášši lea ain válmmaštallamis.

Rádjeáidekommišuvdna lea áiddo dál guorahallamin riikkaidgaskasaš soahpamuša paragráfaid ja daid sátnehámiid.

– Soahpamušas daddjojuvvo, ahte áidi galgá huksejuvvot nu láhka rájá go vejolaš, muhto galgá vuhtiiváldit nu luonddudiliid ja juo huksejuvvon giddodagaid, bealdduid, gittiid ja eará dakkáriid. Dulkojumiin áiddo čielggadat daid, muitala Linjakumpu.

Linjakumpu mielde sii geahččalit áiddi linnjemis gávdnat nu buori oktasaš čovdosa go vejolaš. Son goit lohpida, ahte olbmot guldaluvvojit dán áššis.

– Mii válmmaštallat ovttasbarggus norgalaččaiguin dáid plánaid ja figgat gávdnat dakkár čovdosa, mii duhtada nu stáhtaid ja maiddái guovllu olbmuid doppe johkaleagis, dadjá Hannu Linjakumpu.

Musihkkár Ailu Valle almmustahttá goalmmát soloalbumas suoidnemánus. Skearru namma lea "Viidon sieiddit" ja dat gieđahallá sápmelaččaid luonddugaskavuođa.

Ođđa skearru sisttisdoallá oahpes ráp-musihka, muhto maiddái earret eará luođi ja luonddu jienaid. Luonddu jienaid leat skearrui čoaggán Ailu Valle lassin Niilo Rasmus, Jouni Aikio ja Raquel Rawn.

– Dat ii leat dušše beare ráp-musihkka, muhto doppe leat máŋggalágan jietnaduovdagat, luonddujienat, mun juoiggan ja de doppe leat dakkár "spoken wordsat" (dáiddašládja) maid mielde, Ailu Valle muitala.

Ailu Valle almmustahtii vuosttas albumas "Dušši dušše duššat" jagi 2012 ja nuppi "7" jagi 2015. Valle lea dovddus earret eará servodaga ja luonddugeavaheami temáid gieđahallamis. Artista muitala, ahte oahpes fáttát leat mielde maiddái ođđa musihkas, muhto bukton áiggi dássái.

– Dat tematihkká lea sápmelaš luonddugaskavuođa govvideapmi, makkár dat lea dán áigge ja mo árbevirolaš eallinvugiin sáhtášii ávkkástallat dálá áiggi dálkkádatrievdama áigodagas. Mat leat dat veahkkeneavvut, jos orru leamen fuolla, makkár boahttevuohta šaddá, Valle čilge.

– Ođđa skearru máhccá vuosttas skearru temáide, muhto geahččanguovlu lea vehá earálágan, beaividuvvon boahttevuođa ektui. Muhto gal mun jáhkán dat lea dakkár oahpes Ailu Valle -sisdoallu, Valle čaimmiha.

Ailu Valle almmustahttá Viidon sieiddit -albuma suoidnemánu loahpas Márkomeannu-festiválas Gállogiettis Norgga beale Sámis. Seamma áiggiid skearru almmustuvvá digitála musihkkabálvalusain.

– Lean mearridan luonddu seastima geahččanguovllus, ahte cd-skearru ii boađášii olláge. Vinyla gal boahtá, muhto ferte oaidnit, mo dat geargá dohko, viggamuš gal lea.

Artista goittotge lohpida ođđa materiála jo ovdal albuma almmustahttima.

– Fargga boahtá vuosttas single ja maiddái musihkkavideo, ii dárbbaš šat guhkáge vuordit, Ailu Valle cavgila.

Viidon sieiddit -albuma leat buvttadan Ailu Valle, Mio Negga ja Aqqalu Berthelsen. Buvttadeamis leat leamaš mielde maiddái Raquel Rawn, Tatu Aarnivala ja Tuomas Mäkelä.

Albuma lea oassi dieđalaš ja dáiddalaš "Viidon sieiddit – Sápmelaš luonddugaskavuođa ođđa skálát" -prošeavttas. Lappi universitehta ja sámeartisttaid oktasaš prošeavttas lea buvttaduvvon girji ja dáiddačájáhus, mii lei oaidninláhkai Sámemusea Siiddas Anáris dán dálvve.

Gávcci árktalaš guovllu olgoministara čoahkkanit vuossárgga Roavvenjárgii.

Suoma guovttejahkásaš ságadoallibadji Árktalaš ráđis nohká Árktalaš ráđi olgoministariid čoahkkimii maŋŋebárgga miessemánu 7. beaivve. Dan maŋŋá ráđi jođihišgoahtá Islánda.

Roavvenjárgii vurdet olgoministariid juohke Árktalaš ráđi lahttoriikkas: Ruoŧas, Norggas, Dánmárkkus, Islánddas, Kanadas, Ruoššas ja USAs. Suoma olgoministtar Timo Soini doaibmá čoahkkima ságadoallin.

Ministariid lassin čoahkkimis leat mielde guhtta árktalaš guovllu eamiálbmotorganisašuvnna: Aleut riikkaidgaskasaš organisašuvdna, Árktalaš Athabascan ráđđi, Gwich´in riikkaidgaskasaš ráđđi, Inuihtaid poláragierdokonferánsa, Sámiráđđi ja Ruošša davviguovllu eamiálbmogiid organisašuvdna.

Dasa lassin čoahkkimii oassálastet Árktalaš ráđi dárkojeaddji riikkat ja organisašuvnnat ja Árktalaš ráđi guhtta bargojoavkku. Oktiibuot báikki ala vurdet sullii 300 oassálasti ja badjel čuohte media ovddasteaddji.

Čoahkkimis áigot vuolláičállit Roavvenjárgga deklarašuvnna dahjege julggaštusa, mii sisttisdoallá Suoma ságadoallibaji olahusaid ja Islándda ságadoallibaji bargguid. Dasa lassin čoahkkimis galget dohkkehit ráđi strategalaš plána, bargojoavkkuid doaibmamuitalusaid, vejolaš ođđa dárkkodeaddjiid ja ságastallat áigeguovdilis árktalaš áššiin.

Vahku áigge lágiduvvojit guhtta čoahkkima, main dehálamos goittot lea Árktalaš ráđi olgoministariid čoahkkin maŋŋebárgga.

Guldal ságaid Árktalaš ráđi dáhpáhusain Roavvenjárggas vuossárgga Ásllaga Á-studio -rádiosáddagis diibmu 14.30–16.00.

Mij uuccâp Helsigân fastâ pargokoskâvuotân sämikielâlii toimâtteijee, kii máttá muštâliđ kaavpugsämmilij elimist kiäsutteijee já mielâkiddiivâš vuovvijn! Paargon kulá puovtâdiđ siskáldâsâid tv:n, radion ja neetin.

Tust lii vyeijimkorttâ já máátáh kevttiđ pyereest sosiaallii media tyejipiergâsijd. Lijkkuuh porgâđ uássin pargojuávhust já lah perustum oppâđ uđđâ aašijd. Keččâp pyerrin, jis máátáh maaŋgâ sämikielâ.

Uuccâmäigi nohá 24.5.

Lasetiäđuid puáhtá luuhâđ tääbbin ja koijâdiđ Yle Säämi hovdâ Maiju Saijetsist, maiju.saijets(a)yle.fi tâi +358 44 421 0917.

Haemme Helsinkiin toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen saamenkielistä toimittajaa, joka osaa kertoa kaupunkisaamelaisten elämästä mukaansatempaavasti ja kiinnostavasti! Työhön kuuluu saamenkielisten tv-uutisten, radio-ohjelmien ja nettijuttujen toimittaminen.

Puhut ja kirjoitat sujuvasti saamea ja olet kiinnostunut saamelaisesta yhteiskunnasta. Sinulla on ajokortti ja käytät sujuvasti sosiaalisen media välineitä. Olet tiimipelaaja, joka on kiinnostunut oppimaan uutta. Usean Suomessa puhutun saamenkielen taito luetaan hakijalle eduksi.

Hakuaika päättyy 24.5.

Lisätietoja voi lukea täältä ja kysyä Yle Sápmin päällikkö Maiju Saijetsilta, maiju.saijets(a)yle.fi tai +358 44 421 0917.

Ooccâp Heʹlssna põõššinalla viõǥǥâst åårrai reâuggvuõʹtte sääʹmǩiõllsaž tuåimteei, kååʹtt silttad mušttled gååradsäʹmmlai jieʹllmest miõlǩieʹssi nalla! Tuâjjsad kollai sääʹmǩiõllsaž tv-ođđsi, radioprograammi da neʹttmainnsi tuåimtummuš.

Mainstak da ǩeeʹrjtak puârast sääʹmǩiõl da perstak sääʹmõhttsažkååʹddest. Tuʹst lij vuejjamkortt da silttääk puârast ââʹnned sosiaalʼlaž media neävvaid. Tuʹǩǩääk reâuggad jooukâst da perstak mättjed ođđ aaʹššid. Ǩiõččât pueʹrren, jõs silttääk mäŋgg jeeʹres Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõl.

Ooccâmäiʹǧǧ poott 24.5.

Lââssteâđaid vuäitt lookkâd tääiʹben da kõõččâd Yle Sääʹm jååʹđteei Maiju Saijetsist, maiju.saijets(a)yle.fi leʹbe +358 44 421 0917.