– Dat lei hui dehálaš munnje. Mus ii leat leamaš biila guhkes áigái ja mannan geasi osten biilla. Inhan mun gal sáhtáše ieš daid lonuhit, lean oktii eallimisttán daid lonuhan. Dathan lea váralašge, go inhan mun sáhte diehtit leango čavgen daid rieggáid doarvái, lohká Rauno.
Skuvlamánát dollejit Helssegii
Juohke jagi skuvlalaččat barget juoidá vai ruhtabumbá šaddá losit. Sii vuvdet gáhkuid ja eará herskuid dahje veahkehit olbmuid vaikkoba biilarieggáiguin.
– Dálhan ledje aiddo heargegonagasgilvvut, main de boahtá stuorimus boađus luohká bursii, muitala váhnen Johanna Laakso.
Anára skuvlla viđát luohká oahppit áigot boahtte čavčča vuolgit oahpásmuvvat Helssegii. Ruđa čoaggin ii goittotge noga vel dasa.
– Min mánát vulget borgemánus Helssegii, muhto nubbi stuorit skuvlamátki lea de moatte jagi geažis ovccát luohkás. Fertet ráhkkanit jo dan guvlui, dadjá Johanna Laakso.
Vaikko Sámi oahpahusguovddáš lágida Eanodaga guovllus duodjekurssaid, son váillaha goittotge bissovaš čovdosa dálá dili ektui, go kurssat leat nu unnán.
– Mii dárbbašat báikki, gos nu nuorat go boarrásut duodječeahpit besset čoahkkanit, juogadit dieđuideaset, ovddidit duoji ja ovddemustá duddjot, jurddaša duojár boahttevaš Duodjeakademiija birra.
La Biennale di Venezia, Venezia biennála, lea okta máilmmi stuorimus dáládáidaga dáhpáhusain, mii čohkke dáiddáriid, artisttaid ja aktivisttaid miehtá máilmmi Veneziai, Itáliai. Dáhpáhus ordnejuvvo juohke nubbi jagi.
Biennála rahppojuvvo almmolašvuhtii lávvardaga miessemánu 11. beaivve, muhto bovdejuvvon guossit, dáiddasurggiid ámmátolbmot, márkanastit ja media leat beassan báikki ala jo vuossárgga rájes. Dáhpáhus ordnejuvvo dál 58. geardde.
Dán jagi doppe leaba maid sámiide oahpes dáiddár Outi Pieski ja filbmadahkki Suvi West. Soai leaba mielde Miracle Workers (ipmašiid dahkkit) -dáiddárkollektiivvas.
Biennála Suoma paviljongas sáhttá oaidnit Pieski installašuvnna Ovdavázzit - Forewalkers, mii ovdanbuktá sápmelaččaid oktasaš rahčamuša rádjeáiddiid vuostá ja vel oanehisfilmmaid ráiddu, mii ovdanbuktá oavdudaguid vásáhuspoesiija. Ealligovaid leat bagadan kollektiivva lahtut Maryan Abdulkarim, Khadar Ahmed, Hassan Blasim, Sonya Lindfors, Leena Pukki, Martta Tuomaala, Christopher L. Thomas ja Suvi West. Čájáhusa leat kurateren Giovanna Esposito Yussif, Christopher Wessels ja Bonaventure Soh Bejeng Ndikung.
Suvi West dáiddaduodji _The Killing of Čáhcerávga _sisttisdoallá vihtta oanehis filmma. Filbmačájáhusas muitalit iešguđetlágan servvodatlaš muitalusaid, mat láidejit geahčči niehkoduovdagiid čađa, oktonas muohtaalážiidda, absurdisttalaš kapitalisttalaš mearavuloš čikŋodagaide, šaddogárddiide ja sáttomehciide.
Suvi West bagadan videodáidda lea oaidnin láhkai Venetsia biennálas.Yle Areena
Pieski ja West dáiddaduojit gullet Miracle Workers -kollektiivva oktasaš A Greater Miracle of Perception -čájáhussii.
Suvi West muitalii davviriikalaš Buorre Iđit Sápmi -sáddagis vuossárgga, ahte sii leat háliidan buktit ovdan máilmmi dili iešguđetge geahččanguovlluin. Sin videojoavku lea guorahallan ipmaša, muhto imaš soaitá dárkkuhit juohke olbmui eará áššiid.
– Muhtumiid mielas visot lea imaš, ja muhtimiid mielas jus visot lea imaš, de mihkkege ii leat imaš. Mun ieš guorrasan dasa, ahte imaš lea juoga erenomáš. Mii beare ii sáhte leat ipmašiid. Min videojoavkkus leat gávcci olbmo, de lea čielggas, ahte mis ii leat ovttalágan oaidnu dasa, mii lea imaš.
West muitala, ahte videojoavku gieđahallá ipmaša lassin máilmmi dálá dili iešguđetlágan realitehtaid ja realismmaid bokte. West mielde joavkkus ii leat oktasaš cealkámuš, muhto baicca háliidit čájehit, mo buot dan máilmmis laktásit oktii.
"Inhan mun máhttán oba jurddašit mas lea sáhka"
Venetsia dáiddabiennála ordnejuvvui vuosttas geardde jagis 1895 ja das lea šaddan árvvusadnojuvvon dáhpáhus. Dáhpáhus álggii govvadáidagiin, muhto lea rievdan áiggi mielde nu gohčoduvvon dáládáidaga dáhpáhussan.
Suvi West ii livčče jáhkán iežas leat muhtimin dakkár dáhpáhusas mielde. West mielde dohko bovdejuvvojedje dáiddárat ja artistat, geat váldet vuhtii servodatlaš áššiid iežaset dáidagis.
– Mun gii boađán filbmamáilmmis, de inhan mun máhte oba jurddašitge mas das lea sáhka, muhto dáiddárat geat bohtet dáiddamáilmmis, de sidjiide dat lea áibba mielahis stuorra ášši.
Venezia biennálas čájehuvvo videodáidda maid. Frame Contemporary Art Finland
– Ja dat, ahte mun beasan bargat videodáidaga, ja vuosttas báiki gos dat čájehuvvo lea Venetsia biennála, de leahan dat stuorra gudni, muhto orru gal maiddái vehá issoras. Mun lean hirbmat giitevaš dan vejolašvuođas, lohká West.
Sierra dáiddašlájaid lassin báikki alde leat maid earát servodagas aktiivvalaččat doaibman olbmot. Okta sis lea nuorra sámeaktivista Petra Laiti. Son doallá Venezia biennálas moratoriadoaimmahat-performánssa, mainna čalmmustahttá iešmearrideami.
– Dán performanssa vuođđun lea Outi Pieski, Jenni Laiti ja Niillas Holmberg álggahan moratoriadoaimmahat Ellos Deatnu -lihkadusa olis. Mii leat dan ovttas ráhkadan ja dan performánssa ulbmilin lea márkanastit iešmearrideami ja moratoriajurdaga.
– Mii viggat boktit dainna jurdagiid iešmearrideami birra ja čájehit, ahte man álki lea doalvut iešmearrideami iežas servodahkii ja makkár hámit das sáhttet leat, čilge Laiti.
Petra Laiti sávvá iežas basttit boktit jurdagiid iešmearrideamis. Ville-Riiko Fofonoff / Yle
Petra Laiti sávašii dainna performánssain bastit muitalit sámiid dálá dilis ja hástalusain.
– Mun muitalan dan performánssas hui rahpasit Deanu soahpamuša ja Jiekŋameara ruovdemáđija birra. Mun lokten dieid ovdamearkan das, makkár áššiide servodaga iešmearrideapmi sáhtášii leat čoavddusin.
– Jáhkán dat boktá jurdagiid obalohkáige eamiálbmotjurddašeamis ja báikkálaš dási mearrideamis, ahte báikkálaš servodagain lea vejolašvuohta fuobmát, ahte sis lea riekti mearridit iežaset áššiid birra. Báikkálaččat eai dárbbaš geange gádjut sin, baicca sis gávdno dat váldi alddáneaset.
Vuodjinsiivu lea heittot muohtti, šlahtti ja šoavlli dihte. Lappi gádjunlágádusa gohcci buollinmeašttir Pekka Väliheikki Muonás váruha olbmuid vuodjimis otne geasserieggáiguin.
– Mis leamašan otne máŋggat gádjunbarggut. Dán rádjai leat ovttaskas persovdnabiillat vuodján doaresbeallái iige mihkkige vearrát leat lihkus vel geavvan.
– Muhto jos lea bággu otne vuolgit gosanu, de ávžžuhan várret dasa áiggi ja vuodjit hui gulul. Jos biillas leat geasserieggát, gánneha gal smiehttat daid lonuheami dálverieggáide dahje sirdit vuolgima ihttážii. Jos ii leat otne bággu vuodjit guhkes mátkkiid, de in ávžžut dan dahkat, Väliheikki muitala.
Dálkedieđalágádus einnosta muohtti dušše gaskavahkkui, duorastaga galggašii jo firtet.
– Mun lean váldán mielde nuoraid, go háliidan čájehit, ahte nuorain lea min boahttevuohta. Háliidan buktit daid nuoraid oidnosii, geat barget sámi kultuvrra sisdoaluin, dadjá Guttorm.
Čájáhusa ulbmilin lea oažžut geahčči smiehtastit, makkár hástalusaiguin sápmelaččat heibot. Guttorma govain oidno sámiid árgabeaivi ja dat mo olbmot barget.
– Hui dávjá go geahččá čájáhusaid, de dat leat čáppa govat eatnamiin ja guovssahasain. Mun háliidan buktit ovdan maiddái dan nuppi beali. Makkár hástalusat mis leat juste dál min servodagas ja maiddái davviriikkain. Sámekultuvra ii leat dušše čáppa govat.
– Dan dihte mun háliidan doarjut min nuoraid. Go lean maiddái psykologa, de mun háliidan juste doarjut sin ja sihkkarastit, ahte sis lea dakkár fierpmádat, mii sáhtášii veahkehit hástalusaiguin,, smiehtada Tomi Guttorm.
Tomi Guttorm háliida govvačájáhusainis čalmmustahttit sámi nuoraid hástalusaid.Mikkâl Morottaja / Yle
“Ii dárbbaš okto birget”
Govvačájáhus riegádii oahppomateriálabarggu bokte. Tomi Guttorm bargá beaivválaččat Oulus oahpaheaddjiallaskuvllas ja oahpaha boahttevaš oahpaheaddjiid. Go fuomášii, ahte oahppit eai dieđe maidege sápmelaččaid birra, de ráhkadišgođii oahppomateriála.
Sámis dálkkádaga liegganeamis leat vuhttomis čielga mearkkat. Dat čuhcet boazodollui, guliide ja dan bokte sápmelaččaid eallimii. Sámi oahpahusguovddáža ovddidanhoavda Janne Näkkäläjärvi muitala, ahte liegganeapmi sáhttá váikkuhit ovdamearkka dihte luopmániidda.
– Jeakkis balsabovnnat leat dáppe suddame. Mis lei dutkanprošeakta, mas dutkkaimet, leatgo dat bovnnat duođaige mannamin vulos ja gal dat nu lea. Jos lea buorre lubmenbáiki, de dat soaitá ahte dat balssat eai moatti jagi geažes šat leat. Dat dego suddet, čilge Näkkäläjärvi.
– Dálkkádat leat duođai nuppástuvvamin. Min álbmot álggii hállat dálkkádaga nuppástusain 1970-logu álggus ja min álbmot diehtá, daningo sii johtet luonddus ja oidnet dan juohke beaivve. Sii oidne dan vuosttamužžan ja dat váikkuha sidjiide eanemus, čilge Bill Erasmus.
Dene-álbmoga ráđi (Arctic Athabaskan Council) jođiheaddji Bill Erasmus.Aslak Paltto / Yle
Árktalaš guovlu beroštahttá ain eanet go dálkkádat lieggana
Seammás dálkkádaga liegganeami ja jiehki suddama geažil máilmmis lea šaddan gilvu árktalaš guovlluid luondduriggodagain ja Jiekŋameara hálddašeamis. Dat bođii ovdan maiddái Roavvenjárgga ministariid čoahkkimis, gos USA olgoministtar Mike Pompeo cuiggodii earret eará Ruošša das, ahte dat lea gáibidan guovlluid Jiekŋamearas ja eastán dámpajohtolaga daid guovlluin.
USA olgoministtar Mike Pompeo ja Suoma olgoministtar Timo Soini Árktalaš ráđi čoahkkimis Roavvenjárggas 6.5.2019.Jouni Porsanger / Suoma olgoministeriija
Maiddái Suoma olgoministtar Timo Soini buvttii ovdan sáhkavuorustis, ahte dálkkádaga liegganeapmi rievdada birrasa ja ekonomiija boahtteáiggi.
– Ođđa mearrajohtolagat ja álkit luondduriggodagaide beassan šaddá duohtan, muhto dálkkádatrievdan manná ain guhkkelabbui. Dat sáhttá váikkuhit stáhtaid gaskavuođaide ja dorvvolašvuhtii. Árktalaš riikkain lea ovddasvástádus ja vejolašvuohta seailluhit árktalaš guovllu ráfi ja stabilitehta guovlun.
Soini goittot ovdanbuvttii sáhkavuorustis maiddái dan, ahte Suomas lea diehtu, mo buvttadit bálvalusaid ja hukset infrastruktuvrra árktalaš servodahkii. Sámedikki nubbi várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso livččii sávvan, ahte Soini livččii váldán ovdan maiddái álgoálbmotperspektiivva.
Sámedikki nubbi várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso ja Sámi oahpahusguovddáža ovddidanhoavda Janne Näkkäläjärvi Árktalaš ráđi čoahkkimis Roavvenjárggas.Aslak Paltto
– Dat lea ášši, mii guoská olu álgoálbmogiid ja váikkuha midjiide, ja dat leat erenoamážit dat proseassat, mat olu váikkuhit min eallindiliide ja vejolašvuođaide doaibmat ja eallit min kultuvrra mielde.
Ságastallandilálašvuođas máŋgasat ledje dan oaivilis, ahte turismmas galggašii giddet eambo fuopmášumi bálvalusaid kvalitehtii go turisttaid mearrái.
Dat leage okta dain dehálamos áššiin, maid Kirsi Suomi háliida loktet ođđa turismastrategiijai.
– Go mii hállat vásttolaš sáme- ja sámeguovlluturismmas, de dat dárkkuha ehtalaš bistevašvuođa, nu sosiálalaččat, kultuvrralaččat, ekonomalaččat go ekologalaččat maid. Dakkár turistameriin dat bistevašvuohta galgá vuhtiiváldojuvvot, ii dušše beare sániin muhto baicca doaimmain.
– Daidda laktása maid dat, man olu báikkálaš olbmot leat gárvá gierdit. Jus gierdevašvuohta turismma ektui nohká, de ii leat báikkálaččain iige turisttain somá, dakkár dilis ii vuoitte oktage, joatká Suomi.
Sámediggi juohká rávvagiid sámeguovllu turismma ehtalaš- ja vásttolašvuođas
Sámediggi álggahii Kultuvrralaččat ovddasvásttolaš sámeturisma -fidnu jagis 2017. Fidnu ulbmilin lea juohkit dieđu ehtalaš ja vásttolaš sámeturismmas ii sápmelaš -turismafitnodagaide ja turismabargiide.
– Amas dat rávvagat eai bázáše dušše beare dokumeantan, de mii leat diŋgon dáiddár Sunna Kittis govaid ja mii jurddašeimmet ráhkadit dain dihtor- ja mobiilaspealu.
– Muhto de mii áinnas juohkit daid rávvagiid turismasuorggi studeanttaide, vai boahttevaš turismasuorggi ámmátolbmot beasašedje ávkkástallat dainna, muhto maiddái turisttaide, muitala fidnu plánejeaddji Kirsi Suomi.
Ohcejohkalaš fitnodatdoalli Petteri Valle joraha turismafitnodaga ja hotealla bearrašiinnis. Sii fállet turisttaide earret eará meahccetuvrraid ja heargevuodjimiid.
Sutnje buot dehálamos ášši mii galgá vuhtiiváldojuvvot, lea luondu ja dat, man olu luondu gierdá turisttaid.
– Dat luonduhan lea midjiide sámiide dat dehálamos ášši. Mu mielas galgá geassit rájáid turistamearrái, amas dáppe šaddat dákkárin go Levis dahje Roavvenjárggas.
Ohcejohkalaš Petteri Valle giddešii fuopmášumi millosabbot turismabálvalusaid kvalitehtii, go turisttaid mearrái. Xia Torikka / Yle
Anára gielddas turisttaid mearri lea lassánan sákka oanehis áiggis, muhto Ohcejogas turisttaid lassáneapmi leamaš dássidut ja ráfálot. Valle mielde Ohcejogas ii leat vel dakkár dilli, ahte vuođđobálvalusat eai reahkká.
– Ohcejogas lea vel dán vuoro buorre dilli, ahte galhan dohko ain lasi šiehttá. Ohcejoga gielda lea maid smiehttamin dan strategiija.
Mánáidgárdeseminára lea oassin Sámedikki SáMOS-prošeavtta, man ulbmilin lea sámáidahttit mánáidgárddiid olles sámis, ja dan bokte ovddidit sámi mánáidgárdepedagogihka ja didaktihka sámi filosofiija vuođul
Dan dihte Sámedikki SáMOS-prošeakta lea bovden sámi mánáidgárdeeaiggádiid, mánaidgárdejođiheddjiid, mánáidgárdeoahpaheddjiid ja eará berošteddjiid searvat mánaidgárdeseminárii Osloi.
Peter Vesterbacka vuolláičálii áigumušsoahpamuša Jiekŋameara ruovdegeainnu plánemis ja ollašuhttimis Arctic Business Forum -dáhpáhusas Roavvenjárggas 9.5.2019. Juha Mäntykenttä / Yle
Maiddái turismajohtolat, erenoamáš jođánis toga, viđa jagi geažes
– Gálvvuid fievrredeapmi ii eisige leat dat áidna ášši. Ovdamearkka dihte Tallinna-tunnelas gálvvuid fievrredeami oassi lea sullii 20 proseantta ja loahppa lea olmmošjohtolat. Maiddái Jiekŋameara ruovdegeainnus olmmošjohtolagas boahtá leat mearkkašahtti rolla, erenoamážit go Roavvenjárgii seivot boahttevuođas njuolggogirdimat Ásias.
– Jiekŋameara ruovdegeaidnu seasttášii 20 gálvofievrredanbeaivvi Ásia ja Eurohpá gaskkas. Máilbmi lea gidden fuopmášumis dál deikka, ja dan dihte dál lea buorre áigi doaibmagoahtit, Peter Vesterbacka joatká.
– Daningo mii eat leat báikkálaččat, mis eai ovttaláhkai leat makkárge ovdagáttut ášši hárrái. Dan dihte mii sáhttit ságastallat buohkaiguin das, maid áigut bargat.
– Dát lea mearkkašahtti álgu. Mii ovdánit dáinna áššiin seamma prinsihpaiguin go Tallinna tunnelprošeavttas. Mii dutkat vuđolaččat earálágan molssaeavttuid ovttas buot doaibmiiguin. Ovttasbargu lea jo jođus dievas fárttain, dadjá Peter Vesterbacka.
Tallinna-tunnela roahkkadis ovddideaddji
Peter Vesterbacka lea dovddus almmái maiddái Tallinna-tunnela ovddideamis. Son ii bala njuikemis fárrui stuorra prošeavttaide.
– Golbma jagi dassái olbmot boagustedje mu tunnelplánaide ja dadje, ahte dat ii leat moge realisttalaš. Dál golmma jagi maŋŋá mis álgá leat ruhtadeapmi čoahkis, birasváikkuhusaid árvvoštallan lea álggahuvvon ja fargga beassat bovret.
Vesterbacka dadjá, ahte vuosttas toga girddiha Tallinna ja Helssega gaskasaš tunnelas juovlamánus 2024. Tallinna-tunnela haddin leat árvalan 15 miljárdda euro, nu ahte dat máksá sullii viđa geardde Jiekŋameara ruovdegeainnu veardde.
Diehtu Jiekŋameara ruovdegeainnu plánema álggaheames priváhta ruhtademiin ii lunddolaččat lean miige buorre ođđasiid Sámediggái ja Nuortalaččaid giličoahkkimii. Dat leat álgoálggus vuostálastán Jiekŋameara ruovdegeainnu plánema.
– Leat ain seamma oaivilis go ovdalge. Eat hálit eatge dárbbaš Jiekŋameara ruovdegeainnu, iige dat buvtte midjiide buorádusa, dadjá nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff.
Duorastaga iđđes almmustahttui diehtu, ahte dovddus fitnodatalmmái Peter Vesterbacka jođihišgoahtá Jiekŋameara ruovdegeainnu plánema. Su fitnodat Finest Bay Area Development Oy vuolláičálii duorastaga Roavvenjárggas áigumušsoahpamuša norgalaš Sør-Varanger Utvikling -fitnodagain Jiekŋameara ruovdegeainnu plánemis ja ollašuhttimis.
Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio gulai plánaid birra odne vuosttáš geardde media bokte ja lea duššástuvvan. Seamma láhkai dáhpáhuvai maiddái dalle, go Suoma ráđđehus mearridii guokte jagi dassái čielggadišgoahtit Jiekŋameara ruovdegeainnu ollašuhttima.
– Anán dán gal dohkkemeahttumin. Seamma doaibmanmálle joatkašuvvá, ahte Sámediggi fidne media bokte dieđu midjiide dehálaš áššiin. Doaibmit eai beroš muitalit ovddalgihtii iežas plána birra, cuiggoda Sanila-Aikio.
Vesterbacka mielde sii leat ságastallan sápmelaččaiguin ja áššis leat máŋggat oaivilat. Sanila-Aikio deattuha, ahte Sámedikkiin ii leat virggálaččat ráđđádallojuvvon áššis. Vuođđolága mielde áššiin, mat čuhcet sápmelaččaide sámeguovllus, gálgá ráđđádallat sápmelaččaiguin. Sápmelaččaid virggálaš ovddasteaddjit dán áššis Suoma bealde leat Sámediggi ja Nuortalaččaid giličoahkkin.
"Sápmelaččaiguin ii ábut ságastallat, sápmelaččaiguin galgá ráđđádallat"
Peter Vesterbacka jáhkká, ahte ášši čielgá ságastaladettiin. Ulbmilin lea ordnet álbmotdilálašvuođaid juohke mánotbaji ja ságastallat oassebeliiguin.
– Leat juo ságastallan sápmelaččaiguin ja sin joavkkusge leat máŋga oaivila áššái. Lean sihkkar, ahte gávdnat buori čovdosa go ságastallat, dadjá Vesterbacka.
Fitnodatalmmái Peter Vesterbacka višuvnna mielde togaoktavuohta Roavvenjárggas Girkonjárgii sáhtášii leat vejolaš jo viđa jagi siste. Nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff eahpida, ahte nagoditgo fidnu ovddideaddjit váldit sámiid rivttiid vuhtii nu jođánis áigetávvaliin.
– In jáhke, ahte sii gerget čađahit buot álgoálbmotrivttiid ektui dárbbašlaš čielggademiid ja earáid, nu ahte gal sii dál vázzet sápmelaččaid ja álgoálbmotrivttiid badjel, jus nu jođánit dan áigot hukset, dadjá Feodoroff.
Peter Vesterbacka vuolláičálii áigumušsoahpamuša Jiekŋameara ruovdegeainnu plánemis ja ollašuhttimis Arctic Business Forumis Roavvenjárggas miessemánu 9. beaivve.Juha Mäntykenttä / Yle
Sámedikki ságadoalli fas eahpida olles fidnu doaibmavejolašvuođaid juo danin, go vuođđoláhka ja riikkaidgaskasaš rievttit suddjet sámi ealáhusaid. Sámediggi lea máŋgii buktán ovdan dan, ahte ruovdegeaidnu áitá sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusaid.
– Vuosttamužžan bijan gažaldaga vuložin dan, ahte leago dákkár priváhta ruđaiguin jurddašuvvon fidnu oba vejolašge čađahit erenoamážit sámeguovllus, gos sámit oamastit kollektiivvalaččat daid čáziid ja eatnamiid, ja dat leat nu gohčoduvvon stáhta eatnamat.
Sanila-Aikio čujuha vuođđolága 17. paragráfii, mii sisttisdoallá sámekultuvrra geahnohuhttingildosa.
– Dát lea juste dakkár dáhpáhus, man oktavuođas mihtiduvvo, ahte mo Suoma vuođđoláhka suodjala sámiid, dadjá Sanila-Aikio.
Son vuordáge, ahte sápmelaččaid virggálaš ovddasteaddjit Sámediggi ja Nuortalaččaid giličoahkkin ožžot fidnus dieđu reálaáiggis ja ságastallamiid sadjái lágiduvvojit ráđđádallamat.
– Váikkuhusaid sámekultuvrii ja birrasii galgá čielggadit áššáigullevaččat. Sápmelaččat galget leat mielde fidnus álggu rájes, vaikko min oaidnu livččiige juo ovddalgihtii dieđus, vai fidnu fidne friija dihtui vuođđuduvvi ovdamiehtama, maid gal duođai eahpidan dán dilis, dadjá Sanila-Aikio.
– Dat lea boazodollui buot stuorámus uhkki mii lea, oaivvilda Seurujärvi.
Su mielas ášši jorrá oba áigge.
– Galhan dat lea dakkár ášši, man ii oaččo eret mielas moge. Juohke beaivve dat boahtá álot ođđasit ja ođđasit millii, ja dál bohte lasi ođđasat dán áššái. Galhan dat lea dego čáhppes balva, muitala Seurujärvi.
Lappi lihttu illuda fitnodatolbmuid beroštumis
Badjelaš vahku dassái Lappi lihtu stivra mearridii, ahte Jiekŋameara ruovdegeaidnu bissu Sámi boahttevaš eanageavahanplánas, vaikko dan vuostálaste viidát. Sámedikki ja Nuortalaččaid giličoahkkima lassin vuosttildeaddji oaivila ledje cealkán Bálgosiid ovttastupmi, Sámemusea Siida, guovllu bálgosat, Ohcejoga gielda ja máŋggat sáme- ja eará searvvit, gilidoaibmagottit ja priváhta olbmot.
– Paulus vulggii viežžat Njunnásis mohtorsihkkela. Geassemearkumat ledje álgimin. Dat lei dasto su maŋimuš reaisu, muitala Näkkäläjärvi.
Lihkuhisvuohtaraporta mielde geainnu ledje aiddo dássen ja garra geainnu alde ledje unna geađggážat. Varra son vujii fártta ja ribahii doaresbeallái. Biilla lei jorran birrat birra.
Nu stuorra bearraša áhčči jámii ja Riitta bázii okto viđain mánáin.
– Bággu bidjá birget. Nu mo dáppe daddjo, ii dat leat eará go bargat. Leihan dat lossat. Iihan mus lean oba biilavuodjinkoartage. Dat lei dakkár konkrehta ášši, man ordnejin vai eallin šattašii álkibun, čilge Näkkäläjärvi.
Dehálaš lei ahte mánát ohppe sámegiela – Dál áhkubat oahpahallet sámegiela
Okto mánáidisguin báhcán eadnái lei okta ášši hui dehálaš, mánát galge oahppat sámegiela. Dan sii ohppege álkit daláš Menešjávrri skuvllas.
Sámegiela oahppan mánáide ii goit lean čielga ášši. Áhčči ii lean hállan mánáide sámegiela. Duogábealde sáhtii leat áhči iežas lossa muitu das, go manai skuvlii máhtekeahttá sánige suomagiela.
Go son bajásgesii okto vihtta máná doaresbeale gilážis, de ii dat álki lean. Lismmás Anárii lea 90 kilomehter mátki. Go son muittaša boares video bokte daid jadiid, go bázii mánáiguin okto, de dál lea somá oaidnit, ahte mánát leat birgen eallimis ja buohkain lea bargu.
Sus lea okta ráva sidjiide, geat fáhkkestaga juoganu sivas báhcet mánáiguin oktofuolaheaddjin.
– Livčče dehálaš, ahte livčče giinu, geainna basttášii hállat. Mu iežan sohka lei dalle guhkkin, inge máhttán isida sohkii burgit jurdagiid.
– Muittán mo oktii mannen sosiáladoaimmahahkii. Diimmu báfidin doppe. Dat gal de veahkehii, rávve Näkkäläjärvi.
Näkkäläjärvi heivehallá guđemuš solju heivešii buoremusat sutnje, go manná vuostáiváldit medálja.Kaija Länsman / Yle
Dál Näkkäläjärvi lea báhkkemin goaffara ja smiehtada guđemuš soljju caggá raddái.
Sotnabeaivve nanage nisu sáhttá njuorrat, go ráddái giddejuvvo Suoma Vilges Ruvssu riddárgotti vuosttaš luohká medálja golleruossaiguin. Guovttis su mánáin vulget sutnje skihpárin doaluide.
Dán jagi eatnit, geaidda mieđihuvvo gudnemearka, leat stuorrabearrašiid eatnit, oktoeatnit, adoptio- dahje veahkkevánhemat. Sii leat aktiivvalaččat mielde maiddái servodat- ja eaktodáhtolašdoaimmain ja ná dorjot mánáid ja nuoraid viidábutge.
Medáljas lea mearkkašupmi Näkkäläjärvii.
– Ammal dát lea servodaga giittus das, ahte buot mu vihtta máná barget ja mákset vearuid, loahpaha Näkkäläjärvi.
Vesterbacka dadjá, ahte garrage vuostálastin ii váikkut su mearrádusaide.
– Mu mielas dat govvida dan, ahte buot áššit eai leat ovdal dikšojuvvon dievaslaččat. Mu mielas lea dehálaš guldalit ovdal go dahkat, dadjá Vesterbacka.
Twitteris goit cuiggoduvvui Vesterbacka vuohki almmuhit plánain ráđđádalakeahttá das sápmelaččaiguin.
Fitnodatalmmái lohká, ahte máhtii gal vuordit máhcahaga, danin go ášši bohciidahttá dovdduid. Áibbas ná garra oaiviliid son ii goit máhttán vuordit. Su mielas ságastallan lei hui čáhppesvielgat.
– Kánske dakkár badjelmeare negatiivvalašvuohta bođii vehá vuorddekeahttá, ahte maid beare dagat, de dat lea boastut.
– In leat hirpmástuvvan, muhto vehá sávašin jierpmi ságastallamii, ahte dat ii manaše áibbas ravddas nubbái baicce bissut duohtaáššiin ja duohtavuođas, dadjá Vesterbacka.
Deattuha ain ságastallama
Juo duorastaga, go Vesterbacka almmustahtii plánaidis, son deattuhii ášši olis ságastallama buot oassebeliiguin. Jándor maŋŋelabbos ságastallan lea álgán iige su oaidnu leat rievdan.
– Mu mielas dát muitala kánske áiddo das, ahte galgá ságastallat. Lean ain dan oaivilis, ahte galgá ságastallat ja ráđđádallat. Sihkkarit gávdnat čovdosiid ságastallama ja dialoga bokte, iihan dasa leat eará čoavddus.
Fitnodatalmmái háliida loktet ságastallamii maiddái dan, maid buori Jiekŋameara ruovdegeaidnu buvttášii. Su mielas dat sáhtášii lasihit Suoma, suopmelaččaid ja sápmelaččaid vejolašvuođaid, buresbirgejumi ja ekonomalaš doaibmavejolašvuođaid.
– Dat ii leat dušše negatiivvalaš. Danin ii galggaše ságastallamis mannat dasa, ahte leat čađaheamen muhtin álbmotgoddima dahje duššadeamen kultuvrra ja boahtteáiggi. Dat ii goittot leat dat ulbmil.
