Sáná-duoddara čuvgenprošeakta gullá Luminous Finland 100, Suoma 100-jagi ávvudoaluide. Sáná-duoddara birra bullet čuovggat juovlamánu 4. - 5. beaivve. Čuvgejuvvon guovlu Sáná-duoddara guovllus lea buohkanassii 2,5 miljon km2. Dáhpáhus gullá olles Suoma viidosaš čuovgadáhpáhusaide Suomi 100 luminous.

Buohkat eai leat Sáná-prošeavtta ollášuhttinvuogis nu hirbmat ilus. Suoma Akatemia dutki Taarna Valtonen oaidná das váttisvuođaid.

– Mun oainnán, ahte prošeavtta vuođustusat ja jurdagat dan duohken eai leat nu buorit. Mu mielas dan prošeavttas leat čállán sámiid olggos, dego sin eai leat váldán diesa fárrui. Dan prošeavtta muitalusas lohká, man birra lea sáhka, cuiggoda Valtonen.

Son imaštallá, manin sámit eai leat máinnašuvvon moge prošeavtta govvádusain. Áibbas dego sámit eai oppa livččiige, lohká Valtonen.

– Dat lea suopmelaččaid bassi báiki, suopmelaččaide mearkkašupmi, suopmelaččaid diet ja duot. Dat, maid mun das imaštalan geatson dat leat dat suopmelaččat dás, geaidda das lea mearkkašupmi ja geaid bassi báiki dat lea.

Suopmelaččat bohte easkka soađi maŋŋa

Sáná-duoddara čuvgenprošeavtta oktavuođas deattuhuvvo man dehálaš ja bassi báiki dat lea suopmelaččaide ja Valtonen mielas dat lea ártet.

– Mun lean ádden, ahte suopmelaččat ihte dohko Gilbbešjávrái easkka dan maŋŋá, go duiskalaččat soađi áigge huksejedje dan geainnu.

Son atná suddun oppalohkkáige dákkár jurddašanvuogi.

– Mii mu mielas lea stuorámus suddu lea, ahte dat prošeakta oktiibuot čájeha dan, mo eai ollenge ádde dan ahte sámit leat doppe ja makkár mearkkašupmi eatnamiin lea sámiide.

– Mun in hálit cuiggodit dan ovttaskas dáiddára, muhto olles dan jurddašanvuogi. Sámit dego eai leat.

Dát lea su mielas laktasa viidásut jurddašan vuohkái. Sápmelaččaŧ adnojuvvojit álkket váidaleaddjin

– Ja jos sámit, maid beare máinnašit, dat leat váidaleaddjit dahje nimmoreamin, vaikke sii geahččalivččii áššálaččat buktit áššiid ovdan.

Mo dán prošeavtta livččii sáhttán dikšut buorebut

Valtonen mielas prošeakta livččii galgan álggahuvvot ságastallamiin báikkálaš sámi olbmuiguin.

– Vuosttamužžan livččii sáhttán gulaskuddat báikkálaš olbmuin, báikkálaš sámiin namalassii, ahte makkár mearkkašupmi dan Sáná-duoddaris lea sidjiide.

– Jos dat orru leamen liiggás váigat, de sáhttá lohkat girjjálašvuođas, ahte makkárson mearkkašupmi ja geat doppe leat ássan ja geaidda dat kánske lea dehálaš dat báiki.

Valtonen mielas báikkálaš olbmot ja kultuvra galggašii valdojuvvot vuhtii ja oidnot.

– Dasto sáhtašii gulaskuddat ja smiehttat, ahte moson dan sáhtašii dahkat nu, ahte váldá vuhtii buohkaid. Dasto čállit dan olggos.

– Dan prošeavtta govvádusat, de dat máinnaša dušše suopmelaččaid. Livččii oppa váldán sámiid diesa fárrui, máinnašan sin, imaštallá son.

"Sáná lea šaddan suopmelaš kultuvrra ikonan"

Vaikke Sáná-duottar lea Suomanjárgga dobbelamos geažis eaige suopmelaččat leamašan dan guovllus nu menddo guhká, dat lea šaddan suopmelaš kultuvrra mearkan, lohká Valtonen.

– Dat lea šaddan dakkár suopmelaš kultuvrra ikonan. Muhto dat lea šaddan easkka maŋimuš 50- 60 jagi áiggis. Jos rahpá vehá boarrasut girjji dahje lohká maid beare Gilbbešjávrri birra, de lea viehka čielggas, ahte dat leamašan sámiid eatnamat.

Suoma iehčanasvuohta ja dan ávvudeapmi lea dehálaš maid sámiide

Valtonen deattuha, ahte dáinna kritihkain son ii hálit dahkat duššin dan, ahte Suoma iehčanasvuođa 100-jagi ávvudoalut leat dehálaččat olu olbmuide.

– Dieđán, ahte máŋggat boarrasut buolvva sámit leat hui mielas dan Suoma iehčanasvuođas ja leat nu gohčoduvvon “isänmaalliset” ja leat bealuštan soađis suoma riikka. Mun in jáhke, ahte sii eai hálidivčče ávvudit Suoma iehčanasvuođa, muhto dat vuohki lea dás dat, mii lea vihkin.

– Sáhttá leat, ahte doppe leat olbmot, geaid mielas dat lea áibbas ortnegis. Muhto mun dieđán, ahte dien guovllus leat olbmot, geaid mielas dat duođaidge ii leat ortnegis.

Dutki bargu lea cuiggodit

Son lea váldán ášši ovdan ja su mielas lea dasto sámiid iežaset ášši váldit beali ja doalvut ášši ovddosguvlui, jos oidnet dasa dárbbu, lohká Valtonen.

– Mun lean dutki ja mu rolla lea leat dutki ja mun oainnán das dego dihto váigatvuođaid. Mun in leat sápmelaš ja mun oainnán, ahte mun sáhtán dušše cuiget dihto áššiid, maid mun oainnán problemáhtalažžan.

Mu mielas dat livččii maid sámiid ášši, ahte sii ieža válddášedje beali dán áššis ja muitalivččii man mielas sii leat. Mun lean guittot dadjan iežan oaivila. Mun in sáhttán leat dan dagakeahttá, go dat orui nu endorii mannamin.

Ii váldde beali ieš čuvgemii

Vaikke ii nu issorasat liiko ieš čuvgendáhpáhussii, de Valtonne ii hálit dasa váldit beali. Su mielas dat lea báikkálaš olbmuid ášši mearridit.

– In mun kánske leat nu mielas dan čuvgemisge, muhto mu mielas dat lea dakkár ráđđádallangažaldat. Dat, man vuostá mun lean hui nannosit lea dat vuohki mo dat lea čállon olggos ja biddjon oidnosii.

– Mun in hálit váldit beali ieš dan čuvgemii, muhto dan vuohkái. Vaikke das leat dieđusge máŋggat bealit, ekologalaččat ja dakkárat, ahte dat ii leat nu ovttageardán, muhto dat báikkálaš máŋggabealat perspektiiva váilu. Mu mielas dat lea Gilbbešjávrri ja Suomanjárgga olbmuid ášši mearridit dan.

Nuõrttsääʹmǩiõll seminaar norrõõđi mõõnni vuõssaarǥ ǩiõllõõʹnnʼjid õʹhtte saǥstõõlât nuõrttsääʹmǩiõl puõʹtti ääiʹjest da tarjjii siʹjjid vuäʹpstummuž da vieʹǩǩ ǩiõl ǩeeʹrjtummšest da lookkmest.

Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi nuõrttsääʹmǩiõlltuâjjlaž Terhi Harju lij sami toođvaž tän seminaaʹre: vuässõõđi leʹjje aktiiva da puõʹtti äigga paʹcce jiânnai jurddjid.

– Vuäʒʒum jiânnai teâđ jueʹǩǩed õõutårra da tõin tuâjjpââʹjin kaggâʹtte ođđ juʹrddi, mâiʹd õõlǥči puõʹttivuõđâst tuejjeed. Lij nuʹvddem tobdd, što oummu kâʹl taarbše še näʹvddem seminaarid da šõddmõõžžid, leʹbe jeeʹres šõddmõõžžid mâʹte ǩiõllhuõllpeeiʹvid vuäitči riâššâd veâl jeänab, mušttal Terhi Harju.

Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi tuåim lie kuuitâǥ vaar vueʹlnn puuttâd, ko Ǩiõllkaʹlddi-projeeʹkt teäggtõs lij puuttmen njuhččmannust. Harju mieʹldd näkkam õhttsaž ǩiõllšõddmõõžž mušttle, mõõn jõnn tarbb jeeʹresnallšem ǩiõlltuåimid lij.

– Teâđast ko tät ǩiõllkaʹlddi projeʹktt lij puuttmen ǩeâđđa, de vuäitt leeʹd što jeäʹp ǩiõrggan puk aaʹššid ǩiõttʼtõõllâd mâiʹd oummu haaʹleʹčče. Tõt čuäʹjat tõn, što mij tuõjju lij tarbb veâl puõʹtti ääiʹjest še.

Ǩiõllčeäʹpp: "Muʹnne lij pueʹrr kuullâd, ko sääʹmǩiõll ooudâs mââʹnn"

Õhtt seminaar vuässõõđi leäi Zoja Nosova, Pâʹjj-Tuållmest. Son leäi sami rämmai, ko vueiʹni mäʹhtt oummu leʹjje norrõõttâm seämma pääiʹǩ ool viikkâd ǩiõl ooudâs.

– Muʹnne lij čuuʹt pueʹrr, što sääʹmǩiõll mââʹnn ooutâst. Ǩeʹrjjneǩ tuejjee saaʹnid da tõt lij čuuʹt jõnn tuâjj. Vuäʹmm sääʹn vuäʒʒaim kuullâd da jeänab täʹst lie ođđsab saaʹni pirr mainstum, mušttal Nosova.

Zoja Nosova lij õhtt tõin hääʹrves oummin, ǩeäk veâl Ruõššjânnmest mainste nuõrttsääʹmǩiõl. Jiânnai ǩiõlâst lij mottjam, leâša son tuâivv, što leʹčče jeänab pääiʹǩ, koʹst mainsted ǩiõllaaʹšši pirr.

– Vuäʹmm sääʹn õõlǥče jeänab ââʹnned, särnnad mâʹte ouddâl sääʹn. Ââʹn lij siõmmna nuuʹbbnalla. Nuõr oummu lie nuõr oummu da ǩeʹrjjoummu lie ǩeʹrjjoummu, nuʹt muʹnne lij pueʹrr kuullâd, ko sääʹmǩiõll ooudâs mââʹnn.

"Tuåivam, što leʹčče jeänab resuurs nuõrttsääʹmǩiõʹlle"

Saaʹmi ǩiõllkaʹlddi lij tâʹvvjânnmallaš sääʹmǩiõli ämmat- da resursskõõskõs. Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi tuõʹjju kollai sääʹmǩiõli terminologia, normmeed ǩeʹrjjǩiõlid, kâʹdded ǩiõl da jueʹǩǩed teâđaid sääʹmǩiõlâst.

Seämmast tõt tuejjad ǩiõllhuõlin, päiʹǩǩnõõmin da nõmmkääzzkõõzzin di tõn lââʹzzen taʹrjjad ǩiõllvuäʹppõskääzzkõõzzid.

Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi jååʹđat še nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõõzz tuâj. Ǩiõlltuâjjliʹžžen Terhi Harju tuâivv, što håʹt teäggtõs ǩiõllprojeektast poott, vuäitči ǩiõlljuâǥǥtõs juäʹtǩǩed siʹjji ǩiõlltuåimid.

– Nuõrttsääʹmǩiõlljuâǥǥtõs lij tuåimjam tuõđi puârast. Lij ǩiõttʼtõõllâm da viikkâm ooudâs täid ǩiõllaaʹššid. Tuâivam, što tät kuuitâǥ juätkk. Tuâivam, što leʹčče jeänab resuurs nuõrttsääʹmǩiõʹlle da leʹčče jeänab oummu tuâjast, mušttal Terhi Harju.

Uʹcc ǩiõl seminaarâst leʹjje jiânnai prograamm da äiʹǧǧ možât puuđi kõskkân. Nuõrttsäʹmmlai arggpeeiʹv ǩiõl ǩiõllkaʹlddi haalâd leeʹd tuärjeʹmmen.

– Arggpeeiʹv ǩiõllâânnmõõžžâst tõt mäʹhtt lookkâd sääʹmǩiõl da tõt mäʹhtt âlgg jiõnneed saaʹnid. Tõn pirr õõlǥči jeänab jueʹǩǩed teâđ. Meeʹst leäi tääiʹben kolmm čiâss vaʹrrjum tuâjj-pââʹjid, de kuâsttai, što pukin äiʹǧǧ puuđi kõskkân. Tõõzz lij jiânnai tarbb, što oummid vuäitt vuäpsted ǩiõlâânnmõõžžâst.

Sámisoster ávvuda 20-jagi doaimma

Suoma riikkaviidosaš sápmelaččaid sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi searvi SámiSoster lea dál doaibman 20 jagi. Dan gudnin searvi ordne iežas lahtuide ja ovttasbargoguimmiide ávvuseminára, man temán lea sápmelaččaid buresbirgejumi ovddideapmi. Seminára ordnejuvvo otne duorastaga Anáris Lásse-goađis ja dat álgá diibmu 11.

Gielkávuoddji heavvanii Unarijávrái

Mohtorgielkávuoddji heavvanii Soađegili Unarijávrái maŋŋebárgga, go vujii suddái. Su ohcagohte maŋŋebárgga eahkes, go son ii dihtton ijastallanbáikkis. Unarijávrris gávdnui suddi, masa mohtorgielkká luodda nogai. Buokči gávnnai albmá suttis maŋŋebárgga eahkes. Boles háliida muittuhit, ahte jieŋat leat rašit.

Gielladikšunseminára Anáris

Sámi Giellagáldu ordne odne davvisámegiela gielladikšunseminára Anáris Sámekulturguovddáš Sajosis. Beaivvi fáddan lea davvisámegiela dilli ja gielladikšun. Seminára álgá logi áigge ja bistá njealji rádjái. Dan sáhttá čuovvut neahtastreama bokte.

Olbmot eai almmut johtolatlihkohisvuođain beare dávjá

Suoma Heahteguovddášlágádusas oaivvildit, ahte olbmot eai láve almmuhit johtolatlihkohisvuođain eiseválddiide doarvái aktiivvalaččat. Davvi-Suomas šaddet dávjá lihkohisvuođat, main olbmot eai almmuhit eiseválddiide, ja main eai dasto sáhte váruhit eará johttiid. Ovdamearkka dihte eiseválddit eai goassige oaččo dieđu máŋggaid olgoriikkalaš traileriid dagahan johtolatboatkkain váldogeaidnu 21:žis Gilbbesjávrris máttás.

Heahteguovddášlágádus muittuha, ahte lihkohisvuođain galgá riŋget heahtenummirii 112 álo, jos lihkohisvuohta dagaha váralaš dili eará johtolatgeavaheddjiide.

Maŋimuš beaivi almmuhit iežas Gáregasnjárgga dánsunleirii

Gáregasnjárggas ordnejuvvo vahkuloahpas suoma- ja davvisámegielat dánsunleaira, mii lea oaivvilduvvon badjel 10-jahkásaš mánáide. Oahpaheaddjin leaba breakdánsu Jimi Kettunen ja baleahttadánsu Auri Ahola. Ordnejeaddjit geahččalit maid ordnet oktasaš sáhtuid eiseválddiide geat bohtet Ohcejoga, Anára ja Eanodaga guovllus.

Leaira álgá lávvardaga diibmu 11 ja nohká sotnabeaivvi. Otne lea maŋimuš beaivi almmuhit iežas dohko. Almmuhemiid váldá vuostá Merja Pieski.

Suoma 100 -ávvojági gudnin áigot čuvget Gilbbesjávrri Sáná-duoddara. Sáná-duoddara birra bullet ivdnečuovggat juovlamánu 4. ja 5. beaivve.

Čuvgejuvvon guovlu Sáná-duoddara guovllus lea buohkanassii 2,5 miljon njealjehasmehtera. Sáná-duoddara čuvgen lea okta oassi guđa oasát čuvgenprošeavttas, Luminous-čuovgadáiddaduojis, mas dovddus suopmelaš báikkit ožžot ivdnečuovgga miehtá Suoma.

Guhtta sierra čuovgadáidaga miehtá Suoma

Vuosttas čuovgadáidda lei Helssegis dán jagi loahpas Töölönlahtis. Dán ja boahtte vahkus čuovgadáidda lea olahan Olavinlinna ja Tampere Näsinneula. Vahkkuloahpas Oulu Kuusisaari čuvgejuvvo ja boahtte vahku álggus Sáná-duottar ja maŋimužžan iehčanasvuođabeaivve Turku šloahtta.

Akatemia dutki, filosofiijja doavttir Taarna Valtonen imaštallá, go sámit eai leat máinnašuvvon moge Sáná-duoddara čuvgenprošeavtta govvádusain. Prošeavtta plánejeaddji, čuovgadáiddár Kari Kola mieđiha, ahte sátneválljejumit eai várra leat buohkaid miela mielde.

– In darvánivčče sátneválljejumiide dán ollisvuođas. Ieš goittotge anán dehálažžan, ahte dát báiki čalmmustahttojuvvo ja boahtá olbmuid dihtosii. Dan bokte boahtá maiddái sámekultuvra ja dát áššit ovdan. Gal mun oainnán dán ovdun buohkaide.

Ságastallan áššis Sámedikkiin

Čuovgadáiddár Kari Kola dadjá iežas ságastallan Sáná-duoddara čuvgenprošeavttas Suoma Sámedikkiin juo moadde jagi dassái.

– Lean fuomášan prošeavtta olis lea kritihka. Ieš oainnán ášši positiivvalažžan ja oaivvildan, ahte dehálaš báiki beassá oidnosii maiddái riikkaidgaskasaččat. Sávan dát lea positiivvalaš ášši buohkaide, iige negatiivvalaš, deattuha Kola.

Kola dadjá, Sáná-duottar ja Gilbbesjávrri guovlu lea sutnje hui dehálaččat. Son lea vánhemiiddis fárus johtán guovllus juo mánnávuođa rájes.

– Lean fitnan doppe njealjimánnosaš rájes measta juohke jagi. Dat lea oahpes ja dehálaš guovlu munnje. Dieđusge dat lea das lahkosis golmma riikka rádjá. Máŋga ášši laktásit Sánái.

Báikkálaččaid oainnuid čuovgadáiddár Kari Kola lohpida váldit vuhtii. -Gal das sihkkarit ságastallojuvvo báikkálaš olbmuiguin ja sihkkarit medias boahtá visot dát. Gal min ulbmil lea buktit ovdan positiivvalaš áššiid, iige dagahit ruossalasvuođaid, dadjá Kola.

Sáná-duottar oažžu ivdnás čuovggaid vuossárgga juovlamánu 4. beaivve. Čuovggat jáddaduvvojit juovlamánu 5. beaivve gaskaija áigge.

Sánás čuovgadáiddár Kola joavkkuinis dolle Turkui. Iehčanasvuođabeaivve, juovlamánu 6. beaivve čuvgejuvvo Turku šloahtta, mii lea Luminous-čuovgadáiddaduoji maŋimuš báiki.

Oulu universitehta Giellagas-instituhta sámegiela professor Jussi Ylikoski árvala, ahte davvisámegiella boahtá nuppástuvvat boahtte áiggis.

-– Sámegiella lea unnitlogus juohke sajis. Juohke sámegielat ferte máhttit unnimustá guokte giela ja leat hui unnán báikkit, gos sámegiella lea duođai eanetlogu giellan. Dat váikkuha, dasa, ahte olbmot leat hárjánan earenomážit čállingiela geavahettiin dasa, ahte lea okta váldogiella ja čállet sámegillii, de dat báinnahallá váldogielaide, dadjá Ylikoski.

Giella rievdá olles áiggi

Oulu universitehta sámegiela professor Jussi Ylikoski hálai gaskavahkku Anáris Davvisámegiela gielladikšunsemináras. Su sáhkavuorru gieđahalai sámegiela rievdama ja giellapolitihkalaš vuordámušaid.

Ylikoski buvttii sáhkavuorustis ovdan dan, ahte sámegiella rievdá olles áiggi. Giella rievdá olgguldas, siskkáldas ja muhtimin maiddái dovdameahttun sivaid geažil.

Dán áigge sámegiella rievdá goittotge eanaš eanetloguid dihte ja daid guvlui. Ylikoski mielde nu gohčoduvvon mainstreamsámegiella hállojuvvo Norggas, gos eai ádde suomagiela eaige fargga suomagiela lágan sámegielage.

– Olbmot gal gulahallet hálešteamis, eai leat nu stuorra hástalusat várra boahtimin álggus, muhto čállingiella gal lea das vel hástalus. Olbmuin leat hástalusat áddet dan sámegiela, mii lea nuppe bealde rájá hállojuvvon, namuha Ylikoski.

Giellagáhttemis hállan máŋgalogi jagi

Davvisámegiela juohkáseapmi sierraláganin iešguđet davviriikkas ii leat miige ođđa fuopmášupmi. Juo dan rájes go davvisámegiela oktasaš čállinvuohki váldui atnui 1980-logus leat hállan dán áššis ja giellagáhttemis.

Giellagáhttemiin leat geahččalan eastadit juohkáseami. Ylikoski mielde giellagáhtten ii eastte dan, ahte gielat šaddet iešguđetláganin guđege riikkas, muhto ájiha dan.

Gielladutki mielas lea miellagiddevaš geahčadit moattelogi jagi geahčái. Sámegiella boahtá nuppástuvvat, muhto man jođánit ja makkárin, de dan ii leat buorre diehtit.

– Moatte buolvva geahčen, mii lea dalle sámegiela dilli? Dat dálá mánát, geat leat dál oahppamin sámegiela, dasto boarrásamos, buorit giela čállit ja hállit. Das mun balan, ahte dat šaddá leat hui iešguđetlágan dat sámegielat iešguđet guovlluin.

Ylikoski buktá ovdan sámegiela boahtte áiggi ovdamearkka dihte skuvlamáilmmis.

– Fertejit čállojuvvot measta dego guovtti gillii skuvlagirjjit, dahje golmma gillii: Ruoŧa davvisámegillii, Norgga davvisámegillii ja Suoma davvisámegillii.

Fiʹlmmraajji Katja Gauriloff lij meälǥžet alttääm tuejjeed õõutsââʹjest Oktober–puuʹttõspõrggsin ođđ fiktiofiiʹlm “Baby Jane”.

Baby Jane-fiʹlmm vuâđđââtt ǩeʹrjjneǩ Sofi Oksanen ǩeeʹrja da mieʹrren lij, što kuʹǩes fiʹlmm lij vueiʹnnemnalla eeʹjj 2018 looppâst.

– Leäʹp čõõuč ääiʹj alttääm sniimmâd fiiʹlm da sniimmʼmõõzzin juäʹtǩǩep veâl puõʹtti ǩiiđ ääiʹj. Tät lij muu vuõssmõs kuʹǩes fiktiofiʹlmm, rämmaš Gauriloff.

Fiʹlmmraajjin Gauriloff lij mââimõs iiʹjjin leämmaž peäggtum dokumenttfiiʹlmi raajjummsest da ââʹn lij-i leämmaž aivv jeeʹresnallšem tuâjjvueʹjj. Baby Jane-fiiʹlmâst son peäss õhttsažtuejjeed čuäʹjtõõlliivuiʹm da šuurab puʹhttõsjooukin.

– Tõt lij možât pukin šuurmõs jeäʹrdõs dokumeʹnttfiiʹlmid. Tõt lij kâʹl nuʹt ihanaa, ko dokumeʹnttifiiʹlmin leäm jiânnai õhttu raajjmen fiiʹlm, kommentâʹstt Katja Gauriloff.

– Dokumeʹnttfiiʹlmin lij juʹn vaalmâš maaiʹlm, koon feʹrttai puʹhtted ouʹdde. Fiktiofiiʹlmin feʹrttai obb maaiʹlm feʹrttai vuõssân raajjâd da tõn mâŋŋa puʹhtted ouʹdde tuõttvuõđ tõn rajjum maaiʹlmest.

Mannu mieʹcc Kaiʹssi vueiʹti eʹpet ciistid maaiʹlmest

Katja Gauriloff vuäǯǯai jiânnai peäggtummuž suu mââimõs dokumeʹnttfiiʹlmâst Mannu mieʹcc Kaiʹssi, mâʹst son vueiʹti še Jussi-ciist ǩeâdda 2017.

Mannu mieʹcc Kaiʹssi õinn jåått pirr maaiʹlm fiʹlmmfestivaalin. Nuʹt še mõõʹnni neäʹttel-looppâst Murmansk-gåårdest Northern Character-fiʹlmmfestivaalin Gauriloff vuäǯǯai festivaaʹli pueʹrmõs fiiʹlm Grand Prix-ciist. Gauriloff lij sami rämmai, ko Mannu mieʹcc Kaiʹssi lij õinn tuejjääm vaikktõõzz ǩiiččeejaid.

Måtamnalla fiʹlmmciist še poʹhtte jiânnai tiâddõõzz fiiʹlmraajjummsa.

– Kâʹl tõt siõmmna pohtt še jeeʹresnallšem tiâddõõzz tuejjeed fiiʹlmid da teädd miõl. Tuu mââimõs fiʹlmm lij kuuitâǥ tõt nõmmkorttad, da tobddâm, što feʹrttai oʹnsted še puõʹtti fiiʹlmin, što ton vuäitak tuejjeed veâl nuuʹbb fiiʹlm tõn mâŋŋa še.

Katja Gauriloff mušttli “Baby Jane”-fiʹlmmprojeeʹkt pirr seärad 29.11.2017 Dearvva! Tiõrv! Tiervâ! -vuõlttõõzzâst.

Ruoŧabeale sámegirječálliid searvi Bágo lea ožžon Postkodstiftelsen-foanddas, Ruoŧa Sámedikkis, Norbottena guovlohálddahusas ja Johkamohki gielddas buohkanassii badjelaš guhtta miljon ruvnnu girjjálašvuođaguovddáža ceggemii Johkamohkkái.

Guovddáš lea stuorra ášši sámi girječálliide oppalohkáige. Girječálli Ima Aikios leat stuorra vuordámušat. Son jurddaša, ahte guovddáš lea dárkkuhuvvon bálvalit buot girječálliid.

– Dathan gal lei stuorra stuora ođas. Ain juo gáttut ja vuordámušat leat stuorrát, ahte min dilli ovdánivččii dien guovddáža mielde.

Aikio sávvá, ahte girjjálašvuođa guovddážis livččii dakkár bargi, gii logašii giehtačállosiid ja veahkehivččii buoridit daid. Dál son šaddá vuorjat iežas skihpáriid.

– Jos mun dal iežan vuos smiehtan, de stuorámus dárbu mus livččii dál dakkár, ahte livčče olbmot, geat logašedje mu giehtačállosiid. Dakkár duođaid ámmátolbmot ja veahkehivčče divvut ja ovddidit daid čállosiid. Dálhan mun givssidan iežan skihpáriid diekkár hommáin ja belohahkii bággen sin lohkat, ahte “itgo jo, itgo jo logašii ja dajašii munnje, ahte maid sáhtašii buoridit ja maid sáhtašii guođđit eret ja maid dárbbašivččii lasi.

– Olmmoš, gii lea lohkan hui olu, nu olu, ahte dat dovdá máŋggabealagit girjjálašvuođa. Juohkehaš ii leat čeahppi divttaiguin, ja de lea olmmoš, gii dovdá prosa. Masá jo dárbbašivččii máŋga olbmo diesa.

Čállin lea oktonas bargu – veahkki livččii buorre

Girječálli Kirsti Paltto maid adná guovddáža vuođđudeami illudahtti áššin girječálliide.

– Sávvamis dat veahkeha sámegielat girječálliid dáppe Suoma bealde maid. Girječálli dárbbaša giellabirrasa, go čállinbargu lea hui oktonas bargu.

Maiddái su mielas muhtinlágan goasttedandoaimmaheaddjái ja giellabagadallái livččii dárbu.

– Galggašii leat dakkár, gii lohká giehtačállosiid ja árvaladdá sisdoalus. Giellabagadallange livččii buorre. Jos livččii hárjánan ja oahppan olmmoš, gii sáhtašii veahkehit.

Sámigirječálliid giksin ja agibeai váddun earenomážit Suoma bealde leamašan ruhtaváilevuohta ja ruđaid gávdnan vai sáhttá bargat.

– Sámigirječállit leat Suoma stáhta ruđaid duohken ja Sámedikki ruđaiguin ii olus maidige gal bargga, go dat leat nu unná. Sámeráđđi lea vel mis, de ferten dadjat vuoi ámmozan min beali girječálliid dili, lohká Aikio.

Aikio lea giitevaš das, mo Norgga bealde dorjot maiddái Suoma beali sámi girječálliid.

Aikio lohká alddis gal leat aiddo dál buorre dili, go son lea ožžon golmma jagi girječálliveahkkeruđa dáidaga ovddidaguovddážis Taikes (Taiteen edistämiskeskus).

– Mus lea hearrá dilli, luksusdilli, go mus lea stáhta golmma jagi bargostibeanda. Dál lea nubbi jahki. Mus ii leat gal dien dáfus láitit.

Aikio lohká doarjagiid duollet dálle boahtit, go fal lea viššal daid ohcat.

– Jos livččii dakkár, gii logašii ja cealkkašii ruhtaohcamušaid fárrui virggálaš cealkámuša, de dat livččii hui vuogas, smiehttá Aikio.

Paltto mielas guovddáža bargi sáhtašii maid veahkehit ruhtaohcamušaiguin.

– Livččii buorre, jos girjjálašvuođa guovddážis oččošii veahki maid ruhtaohcamušaid dahkamii.

Skuvlen lea girječállái bargoneavvu

Paltto. Oasseváldit leamašan su dieđu mielde duđavaččat ja skuvlemii lea boahtimen joatkka.

Čállinoahpu boađusin lea almmustuvvan maid girji “In mun guittot”, man leat čállán girječálli ohppui oassálastit.

Aikio atná skuvlema buorrin bargoneavvun, vaikke ieš ii leatge nu viššal oassálastit.

– Oahppuhan lea dieđus álo buorre, muhto mun in dieđe, ieš gal lean vehá láiki vuolgit gal gosage.

– Dathan lea veahkkeneavvu datge. Seamma láhkai go lohkan ja dat lea álo oahppu dakkár veahkkeneavvu ja sihkkarit máŋgasii buorre veahkki.

Paltto mielas okta skuvlema ávkkiin ja maiddái dárbbuin leamašan dat, ahte čállit deaivvadit.

– Dat, geat čállet oidnet, ahte earátge čállet, deattuha son.

Dehálaš doalvut sámi girjjálašvuođa maiddái máilbmái

Girjjálašvuođa ja girjjiid ferte vuovdalit ja máidnut nu, ahte lohkkit gávdnet daid. Girječállis alddis eai leat dasa návccat ja Sámi girjegoasttidanlágádusainge leat oalle unnán dasa vejolašvuođat. Aikio ja Paltto mielas dat sáhtašii leat okta girjjálašvuođaguovddáža bargguin.

– Guovddáža bargun sáhtašii leat girjjiid dahkan dovddusin Sámis ja maiddái Sámi olggobealde. Márkanfievrredeapmi galggašii olahit lohkkiid rádjai. Dieđu leavvan sámi girjjálašvuođas leamašan oalle heittot, lohká Paltto.

– Maid vel dát girjjálašvuođaguovddáš sáhtašii dahkat lea, ahte hoiggašii sámi girječálliid máilbmái, smiehttá Aikio.

Ima Aikio girjjit ja divttat leat jorgaluvvon oalle máŋgga gillii ja son lea johtán miehtá máilmmi diktafestiválain.

– Juohke sajis máilmmis leat oppa áigge jođus diktafestiválat, girjjálašvuođa festiválat. Mun gal anán hui dehálažžan, ahte mii oidnot maiddái máilmmis.

– Girjjálašvuođa guovddáš sáhtašii maid leat dakkár, mii ráđđádalašii ja fáluhivččii olgoriikkalaš goasttideddjiide min girjjiid. Mun dieđán sámi lágádusat, goasttideaddjit, dat leat moatti olbmo lágádusat dávjá, de eai dain leat návccat eaige várra dat oktavuođatge miehtá máilmmi.

Aikio atná maid dehálažžan, ahte sámi girjjálašvuohta jorgaluvvo eará gielaide.

– Fidnet ain eanet ah’ eanet lohkkiid. Jos mii dáppe beare gaskaneamet, de dat bissu oalle smávisin dát min hommá ja doaibma.

Su mielas stuorámus ávki festiválain lea aiddo dat, ahte sámi girjjálašvuohta ja sápmelaččat oidnojit.

– Mun jáhkán, ahte dat illu das, ahte sámi girjjálašvuohta leavvá. Dat gal lea munnje nu dehálaš ášši, ahte beasan doalvut min girjjálašvuođa dohko ja mun álo hálan maiddái eará sámi girječálliid birra ja maiddái viidábut sápmelašvuođa birra.

Helsset čalmmustahttá sápmelaččaid

Helssega máŋggakultuvrralaš iehčanasvuođabeaivvi ávvudoaluin čalmmustahttet maiddái sápmelašvuođa. Prográmmas leat iešguđet kultuvrraid ja etnalaš duogážiid ovddasteaddji dáiddáriid čájáhusat.

Doaluin loaiddasta earret eará sámeartista Hildá Länsman ja dáhpáhusa láidesteaba sápmelaš filbmabagadalli Suvi West ja Suomas beaggán guoimmuheaddji Cristal Snow.

Máŋggakultuvrralaš iehčanasvuođabeaivvi ávvudoalut lágiduvvojit Suoma iehčanasvuođabeaivve boahtte gaskavahku guđat, juovlamánu Helssegis Finlandia-dálus .

Garraduodji-girji jorgaluvvo

Garraduodji-girji jorgaluvvo anáraš- ja nuortalašgielaide. Sámi oahpahusguovddáža buvttadan Garraduodji – girji almmustuvai borgemánus 2017.

Sámedikki oahppomateriálalávdegoddi jorgalahttá girjji anáraš- ja nuortalašgillii, ja jorgalusat heivehuvvojit iešguđege giellajoavkku kultuvrii dain osiin, gokko gávnnahuvvo dárbbašlažžan.

Anárašgiela oasil bargu álgá juo álgojagis 2018.

SámiSoster-searvi álggaha Doaibmaviesu Vuohčus

SámiSoster-searvi álggaha boahtte jagi áigge vuorrásut olbmuide dárkkuhuvvon doaimma Vuohčus. Sosiála- ja dearvvasvuođaservviid ruhtadangáldu STEA lea bearjadaga 1.12. evttohan, ahte SámiSosterii juolluduvvošii ruhta Vuohču doaimma várás. Loahpalaš mearrádusa ruhtajuolludemiin dahká sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija.

Vuohču doaibma čuovvu Anára doaibmaviesu málle. Anáris ahkeolbmuide dárkkuhuvvon doaibmaviessu lea dál rabas oktii vahkus. SámiSoster-searvvi doaimmajođiheaddji Ristenrauna Magga lea movtta go Vuohču doaibma beassá johtui.

– Mii leat nu máŋga jagi dieinna bargan, dál ozaimet jo goalmmát geardde ruhtadeami Vuohču doaimma várás, muitala Ristenrauna Magga. SámiSoster searvi álgá dakkaviđe plánet doaimma ja dieđiha dárkilabbot plánain maŋŋelaš.

Vuohču doaibmaviesu ollašuhttet ovttas SámiSosteriin Soađegili gielda ja Kemijoki oy.

Maid davvin vuovdebargit bággolupmui

Suoma stáhta eatnamiid hálddašeaddji Meahciráđđehus bidjá vádjit 200 vuovdečuolli baggolupmui, man áigge eai mávsse bálkká. Mearrádusa ulbmil lea seastit sullii miljon euro boahtte jagi.

– Davimus Sámis leat 11 vuovdečuolli, sis guđas gitta gávcci olbmui gártet bálkkáhis baggolupmui, dadjá Meahciráđđehusa vuovdedikšunhoavda Heikki Savolainen.

Baggoluopmu álgá ođđajagimánus ja nohká njukčamánus.

Lappi girdigittiid fitnan dán jagi miljovnna girdimátkkošteaddji 

Finavia muitala, ahte odne lea dat beaivi, go Lappi girdigittiin leat fitnan miljovnna girdimátkkošteaddji, dán jagi. Finavia Lappi girdigiettit leat Roavvenjárgga, Gihttela, Avvila, Giema-Durdnosa ja Eanodaga girdigiettit.

Miljovnnat girdimátkkošteaddji lei Heli Rauhala, guhte bođii Gihttela girdigieddái Norwegiana girdiin bearjadaga iđitbeaivve. Sutnje skeŋkejedje rásiid ja girdibileahtaid.

Bearjadaga lea davviriikkalaš čáskadanalárbmabeaivi

Suoma gádjunsuorggi guovddášsearvi SPEK muittuha ruovttuid čáskadanalárpmaid dehálašvuođas. Searvvi dieđuid mielde suopmelaš ruovttuin lea menddo unnán čáskadanalárpmat, ja dat mat gáhtuin leat, eai vealttekeahttá doaimma.

Čáskadanalárpma galgá lonuhit ođđa alárbmii viđa dahje logi jagi gaskkaid, ja dasa galgá lonuhit báhtteriid ja dan galgá testet jeavddalaččat.

Ohcejogas mihttiduvvui vuot dálvvi buolašolahus

Ohcejoga Geavus mihttiduvvui bearjadatiđđes gávcci áigge 30,6 buolašceahki. Eahkeda rádjai goit bivalda sullii ovcci ceahkkái.

Beaividuvvon 1.12.2017 dii 12:07: Lasihuvvon ođas Vuohču doaibmaviesus.

Beividuvvon 1.12.2017 dii 14:49: Lasihuvvon ođas Lappi girdigittiid miljovnnat girdimátkkošteaddjis.

Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáš Siiddas Anáris galledii bearjadaga musea historjjá miljovnnat čájáhusguossi. Miljovnnat guossi bálkkašedje skeaŋkakoarttain ja Siida-koarttain, mainna beassá nuvttá geahččat Siidda čájáhusaid olles loahppaeallima.

Miljovnnat guossi lei Paolo Moriconi Gaska-Itálias.

– Lean hui ilus. Dát dáhpáhuvai hui vuorddekeahttá, dajai Moriconi.

Siiddas illudit go miljovdna lea olahuvvon justa binná ovdal Siidda 20-ávvujagi. Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáš Siida lea rahppon olbmuide 1.4.1998.

– Gallestalliid mearri muittuha maid das, man dárbbašlaš Siidda boahttevaš viiddideapmi lea, čalmmustahttá Sámemusea Siida ja Davvi-Sámi luondduguovddáš dieđáhusastis.

Dan áiggis go Siida lea doaibman, de gallestalliid mearri lea rievddadan jahkásaččat. Siidda čájáhusain ja dáhpáhusain leat fitnan geahččamin dábálaččat 44 000-58 000 olbmo jagis.

– Jagis 2016 Siiddas gallededje vehá badjelaš 100 000 olbmo. Čájáhusguossit sis ledje vádjit 60 000, dadjá earenoamáš plánejeaddji Pasi Nivasalo Davvi-Sámi luondduguovddážis Yle Sápmái.

Uksalohkki lohká buot daid, geat leat Siiddas guovlladan. Dát lohku sisttisdoallá čájáhusaid gehččiid lassin maid daid olbmuid, geat leat fitnan Siida Shopis, Meahciráđđehusa bálvalanbáikkis, turistarávvemis ja restoráŋŋa Sarrihis.

Beaiváduvvon 1.12.2017 dii. 15:11 lasihuvvon dieđut galledeaddjiid meriin ja mo galledeaddjiid meriid čuvvot.

Beaiváduvvon 1.12.2017 dii 16:18 lasihuvvon video.

Giellagáldu golmma semináraráiddus maŋimuš lei davvisámegiela gielladikšunseminára Sajosis Anáris. Davvisámegiela semináras badjánii oidnosii olbmuid fuolla iežaset giela dilis. Giellagáldu bargi Bigga-Helena Magga lohká iežas ožžon nisttiid doalvut olbmuid fuolaid sámediggái politihkkáriidda.

– Giela ovddideapmi geavatlaš dásis nu, ahte politihkkárat oainnášedje dan, ahte olbmuin lea fuolla gielladilis ja sii hálidivččii, ahte dat gielladilli váldojuvvošii vuhtii. Ii leat nu iešalddes čielggas, ahte davvisámegielas lea buorre dilli.

– Olbmuin lea duohta fuolla das, ahte mo dat giella seailu ja mo dat boahttevaš hubmit hupmet nu gohčoduvvon eatnigiela dásis sámegiela boahttevuođas.

Giellagáldu bargá giellaáššiin geavatlaš dásis, muhto gielladili ovddideapmi gullá magga mielas politihkkáriidda.

– Mii dahkat sániid geavaheaddjiide ja dieđihit dain, muhto mun oainnán, ahte gal dat spábba lea dál politihkkáriin. Giellagáldu lea dakkár, mii addá geavatlaš rávvagiid ja normere áššisániid ja giellaoahpa. Muhto mo dat vuhttogoahtá álbmoga gaskkas, nu dan mii eat bastte okto dahkat.

Magga mielas sámepolitihkkárat sierra riikkain galggašedje gávdnat oktasaš oainnu davvisámegiela dilis.

– Mu mielas lea buorre gažaldat dat, ahte leago váralaš, jos gielat gáidet Suomas ja Ruoŧas ja Suomas ja Norggas. Dakkáriin galggašii beassat ságastallat.

Magga lohká Giellagáldu doaibmat eanáš interneahtas ja telefovnna bokte, muhto su mielas sii sáhtašedje mannat maiddái mánáid lusa ja ordnet sidjiide giela geavahanvejolašvuođaid.

– Kánske mii galggaleimmet mannat eambbo dohko mánáid dássái. Oaidnit dan dili, mii doppe lea ja addit veahki ja nu gohčoduvvon giellabálvalusa váhnemiidda ja bargiide ja maiddái daidda mánážiidda, geat easkka geavahišgohtet giela.

Sámegiellagat menddo ustitlaččat – masset gielaset?

Seminára oasseváldi Sámi oahpahusguovddáža duodjeoahpaheaddji Jouni Laiti mielas sámegielat biras lea oppa áigge uhccon.

– Mu iežange birrasis oainnán, ahte sámegiela geavaheapmi lea geahppánan. Alddánge lea boazodoallovásáhus ovddežis. Vaikke dál in beaivválaččat bargga, de dathan leamaš dalle go mun ledjen mánná ja nuorra, doppe lei hirbmat nanus dat sámegielat biras. Gal mun oainnán, ahte doppe maiddái figgá dat suomagiella vuoitit máŋgga sajis bargogiellan.

Laiti smiehtada ahte, leatgo sápmelaččat menddo ustitlaččat dakkáriiguin, geat eai hála nu bures sámegiela.

– Mun in dieđe mii galggašii dáhpáhuvvat, muhto sámegielat olmmoš hirbmat álkket jorgala dan giela suomagillii, jos joavkkus lea oktage suomagielat olmmoš, gii ii máhte nu bures sámegiela. Diekko galggašii dat sámeservvodat mu mielas nanusmuvvat, ahte doalahit dan giela.

– Jos dárkket čuovvu dan, ahte galgá hállat dákkár giela man buohkat áddejit, de sámegiela hui hárve beassá hállat. Sámegielat olmmoš ferte leat hui iešoaivái ja nanus doalahit gielas, deattuha Laiti.

Nuoraide sámegielat fálaldagat

Sara Keränen lei okta gielladikšunseminára nuoramus oasseváldiin. Son lea logahaga maŋimuš luohkás. Su mielas seminára lei miellagiddevaš ja doppe bohte máŋga ođđa ášši. Son liikui gullat giellaoahppaáššiid ja oahpásmuvvat Giella.org-siidui, gos sáhttá gávdnat veahki gielačuolmmaide. Son sávašii, ahte nuorat geavahišgoađášedje eanet sámegiela gaskaneaset.

– Galhan dat sámegiela dilli lea dan láhkai buorre, ahte beassá skuvllas studeret ja beassá logahagasge lohkat sámegiela eatnigiellan. Muhto galhan dan galggašii nannet olu eanet, ahte giella ovdánivččii ja nuorat álggašedje geavahit dan eanet.

– Lea váttis sámástišgoahtit eará nuoraiguin go birra leat olbmot, geat eai máhte sámegiela. Lea álkit suomastit dalle. Livččii dieđusge somá, ahte nuoratge fikkašedje sámástit gaskaneaset.

Su mielas sáhtašii leat buorre jurdda, jos sámegielat nuoraide livččii sierra fálaldagat.

– Livččiihan dat buorre idea, ahte livččii dakkár dilálašvuođat dahje báikkit, gos sáhtašii sámástit. Ii dárbbašivččii das fuolahit, ahte gii nu ii máhte sámegiela, lohká Sara Keränen.

Oahpaheaddji lea duđavaš "giellabolesiidda"

Vuođđoskuvlla oahpaheaddji Inker-Ánne Mágga lohká seminára buktán máŋggalágan jurdagiid das, man dilis sámegiella lea dán áigge. Su mielas lea buorre, ahte leat dakkár olbmot, geat divvot giela. Su mielas sámegiellagat eai árbbaš leat nu hearkkit divvuma ektui.

– Leamašan vehá sáhka dien birra, ahte leatgo mii sámegiellagat nu hearkkit, ahte mii eat gierdda dan, ahte muhtin divvu min giela dahje muitala mo livččii vuohkkasut dadjat. Mun gal lean hui buorre mielas das, ahte gávdnojit dat “giellabolesat”.

Son lea oaidnán iežas barggus mo giella šaddá geafibun ja massá valljivuođas.

– Dathan lea duohtavuohta, ahte min giella gáržu ja mis láhppojit dakkár dihto dadjanvuogit. Mu sohkabuolva sáhttá leat maŋimuš, geain lea vel juogalágan vuođđu doppe ruovttus boahtán. Dán áiggehan leat olu mánát, go smiehttá skuvlamáilmmi, geaid ruovttus dat giella ii leat dahje dat ii beaivválaččat geavahuvvo. Diet lea okta, mii dahká dasto, ahte dat giella ii dieid mánáin boađe goassige leat eatnigiela dásis.

Giela boahtteáigi oahpaheaddji čalmmiiguin

Vaikke sámegiela dilli orru muhtinláhkai hui rášši ja heittot, de Inker-Ánne Magga jeđđe iežas giellaseminára logaldalli, Giellagasa dutki Káre Vuolab sániiguin "nu guhká, go gávdno oktage hálli, mis lea doaivva ja mii bargat dan ovdii".

Magga mielas lea buorre ságastit das maid galggašii dahkat.

– Lea buorre gažaldat, ahte maid mii galggašeimmet dahkat, ahte sámegiella seaillošii oppa muhtinlágan dásis, ahte ii livččii dušše beare diet beaivválaš “buorre beaivvi”-giella, muhto nu, ahte dienna gielain basttalii bargat.

Oahpaheaddjin son šaddá juohke beaivvi smiehttat, mo gávdnat oppa áigge eanet sajiid ja birrasiid, gos sáhttá geavahit sámegiela.

– Dieđusge mii geahččalit maiddái gávdnat luohká olggobealde maiddái báikkiid ja dilálašvuođaid ja aktivitehtaid, gos beasalii eará sámi mánáid ja nuoraid deaivvadit ja dieinna lágiin fuobmát, ahte doppe olggobealde skuvlamáilmmi, ahte dan sámegielas lea árvu ja dan gánnáha doalahit dan sámegiela.

Tonttu Šievtátulâš lii uccâ, mietimielâlâš já viššâlis tonttu, kii tuáimá Juovlâäijih išedeijen. Jyehi peeivi Juovlaäijih addel Šievtátulâžân uđđâ pargo. Kirjeest kávnojeh 24 mainâs.

Kirje lii eenâb, ko tuše mainâskirje. Siämmást ko uáppáásm mainâsijd, te uáppá sujâttiđ saanijd. Tiätu säänih vuáttojeh ain mainâs čoođâ, eres sajehaamijn, nuuvt et taah puátih uápisin. Taat lii tiätunääli meid oppâ- já kovekirje.

Tonttu Šievtátulii lii šoddâdâm Riitta Vesala. Sun lii čáállám mainâsijd já sárgum kuuvijd.

Riitta Vesala lii párnáikärdimáttáátteijee. Sun juuđij anarâškielâ tievâsmittem škovliittâs 2009-10. Lâi pargoost kielâpiervâlist já lâi meid anarâškielâ materiaalij pargen. Sun sáárgui já čaalij kielâpiervâlijd materiaal.

Kirje uážžu anarâškielâ seervist, Siidast já Sämi Duodjist.

Ráđđádallangeatnegasvuođa várás rávvagat

Suoma vuoigatvuođaministeriija lea dál válmmaštallan sámedikkiin muittuhančállaga, masa leat čohkken buriid vugiid das mo ollašuhttit ráđđádallangeatnegasvuođa. Ráđđádallanvuogádaga mihttomearrin lea eakti ja rivttesáigásaš ságastallan. Figgamuš galgá leat ovttamielalašvuhtii. Dábálaš cealkámuša bivdin Sámedikkis ii ollašuhte ráđđádallangeatnegasvuođa dakkár áššiin mat váikkuhit sápmelaččaid sajádahkii eamiálbmogin. Vuoigatvuođaministeriija lea juohkán sierra ministeriijaide muittuhančállaga. Das leat ovdamearkkat ráđđádallangeatnegasvuođa ollašuhttimis.

Sáná čuvgen dagaha johtolatnuppástusaid

Sána-duoddara čuvgen dagaha odne ja ihttin johtolatnuppástusaid Gilbbesjávrri gilis. Johtolat giddejuvvo odne vuossargga 4.12 dbm. 16:00-16:10 ja 16:20-16:30 Kilpishalli bokte álbmotdáhpáhusa geažil. Leaktoráddjehus lea Gilbbesjávrris maid vuoliduvvon guovtti beaivái 30km/diibmui. Maiddái biillaid parkerema stivrejit gilis sierra. Gilbbesjávrris leat daid beivvid olu olbmot jođus vácci ja danne galgetge biilavuoddjit leat earenomaš várrugasat.

Maiddái válgogeainnus Muonás Gilbbesjávrái lea daid beaivviid olu johtolat ja danne gánnihage várret veháš eanet áiggi mátkošteapmái.

Vuohču skuvla deavdá 70-jagi

Vuohču skuvllas Soađegili suohkanis lea odne ávvubeaivi. Skuvla 70-jagi ávvudemiide odne juovlamánu njealját beaivve vurdet maiddái skuvlla ovddeš oahppiid. Skuvlaáiggiid lea oaivil muittašit nu ságastallamiin go maiddái govaid ja skuvladujiid bokte. Vuohču skuvlla ávvudoalut álget eahkedis viđa áigge.

Avvila dearvvašvuođaguovddážii Virtu-čuokkis

Avvila dearvvašvuođaguovddážii rahpojuvvo ihttin 5.12. Virtu-čuokkis. Virtu-čuoggás lea vejolaš dikšut áššiiddis govvatelefovnna bokte, geavahit dihtora ja kopieret, skánnet ja printet áššegirjjiid. Virtu-čuoggá sáhttá várret iežas atnui Anára gieldda neahttasiidduid bokte. Virtu geavaheapmi lea nuvttá.

Virtu-čuoggá bokte lea vejolaš soahpat deaivvadeami omd. bárgofápmodoaimmahagain dahje sosála- ja dearvvašvuođasuorggi áššedovdiin. Máiddái ÁEL-áššehasbálvalussii sáhttá leat oktavuođas govvatelefovnnain.

Juovlâi vyerdimân kulloo advent. Talle lii tääppin cokkittiđ kinttâl. Adventpasepeeivih láá nelji ovdil juovlâi.

Anarâškielân almostui juovlâmáánu vuosmuu peeivi kalenderkirje “Tonttu Šievtátulâš”. Šievtátulâš uážžu jyehi peeivi Juovlapuukist pargo, mon tot talle parga. Kirje lii čáállám já kuuvijd sárgum Riitta Vesala.

Sámediggi ii oainne eastaga Sáná čuvgemii, celkkii Sámedikki nubbi várreságadoalli Duomis Áslat Juuso Sámedikki beales ođđajagimánus 2017 Meahciráđđehussii. Valoparta Oy lei ohcan Meahciráđđehusas lobi Sáná čuvgemii 4.-5.12.2017 oassin Suopma 100 -ávvujagi prográmmas.

– Sámediggi hálida goit muittuhit, ahte guovllu bálggus galgá oažžut buriin áiggiin dárbbašlaš dieđuid čuvgemis, ja bálgosis galgá oažžut čálalaš miehtama čuvgemii. Čuvgenrusttegiid sajiid plánemis galgá ovttasbargat álbmotmeahccemeaštára lassin maiddái guovllu bálgosiin, cealkámušas daddjo.

Nubbi várreságadoalli mearrádus leamašan Sámedikki dievasčoahkkimis almmuhanáššin 8.2.2017, ja Sámediggi lea dan dohkkehan. Meannudanvuohki lea čuvvon Sámedikki bargoortnega. Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio muitala Yle Sápmái, ahte áššis lea ságastallon politihkkariiguin, ja Sámediggi lea maiddái gullan áššis báikkálaš sámeservoša ja Giehtaruohttasa bálgosa.

– Daid dieđuid vuođul, mat leamašan doppe (lohpe)ohcamušas, ja dasto dat máhcahat ja oainnut, maid mii leat ožžon doppe báikkálaš dásis, de mii leat bargan dan mearrádusa, ja addán dan cealkámuša, man Duomis-Ásllat lea vuolláičállán dalle sullii jagi dassái, čilge Sanila-Aikio.

Guovllu bálggus lea addán lobi

Giehtaruohttasa bálggus lea maid addán lobi Sáná čuvgemii.

– Galhan mii vuolgit das, ahte jos dat ii hehtte boazodoalu, de iihan dat bálggus dan álgge vuostálastit, ja Suopma beassá ávvudit ráfis 100 jagi beaivvi. Das ii boađe go heajos miella, jos álgá duššiid, jos ii leat miige sivaid vuostálastit, dadjá Giehtaruohttasa bálgosa boazoisit Juha Tornensis Yle Sámi Dearvva-sáddagis.

Tornensis oaivvilda, ahte bassi Sáná gal čájeha, jos dat ii liiko iežas čuvgemii.

– Jos Sáná hálida iežas čiehkat, nu gal dat vel dan bastá dahkat, lasiha Tornensis.

Sámediggi lea gulahallan báikkálaš servošiin

Čuvgejuvvon guovlu Sáná-duoddara guovllus lea buohkanassii 250 hektára. Suoma Akademiija dutki, filosofiija doavttir Taarna Valtonen álggahii mannan vahkus ságastallama das, ahte sámit eai leat máinnašuvvon moge Sáná-duoddara čuvgenprošeavtta govvádusain.

– Dat (dáiddárjoavkku) dieđáhus ii sisttisdoallan sánige sápmelaččain ja dan bassi báikki birra. Dieđusge dat lea dakkár ášši, man mii eat dohkket, ja das dat ášši vulggii endorii dan oktavuođas, mieđiha Tiina Sanila-Aikio.

Tiina Sanila-Aikio ja Duomis-Ásllat Juuso deattuheaba, ahte báikkálaš olbmot eai leat vuostálastán Sáná čuvgema, ja dat lea maiddái váikkuhan Sámedikki cealkámuššii.

– Das lea ággan nana deaddu dan báikkálaš sámi servošis, ahte makkár oaidnu dáppe lea leamašan olbmuin dán áššis, dadjá Duomis-Ásllat Juuso.

Sanila-Aikio jáhkká, ahte Suoma iehčanasvuohta lea dehálaš maiddái sámiide.

– Gal sihkkarit min eallin livččii áibbas earálágan, jos mis ii livčče dat iehčanasvuohta. Dan gudnin dat dáiddár lea hálidan čalmmustahttit maiddái doaresbealguovlluid, ja mun sávan, ahte dat lea dat guovddášášši, mas mii dán dáhpáhusa muitit.

Sáná-duottar lea čuvgejuvvon odne vuossárgga Suoma iehčanasvuođajagi gudnin. Čuovgadáidda lea boahtán oidnosii veiggodettiin ja jáddá ihttin gaskaijaáigge, iehčanasvuođaija.

Vuosttas geardde Dásseválddi presideantta iehčanasvuođa doaluide lea dollemin ohcejohkalaš Anni Koivisto, Koivu-Jusse Ánne. Son illá jáhkii go oaččui dieđu, ahte lea ožžon reivve Presideantta kansliijas.

– Hui ilolaš dovdu. Mun in jáhkkán, ahte lean fidnen dan bovdehusa ja dasto dat lei doppe konfaluhtas. Dieđusge ledjen hui movtta das. Hirbmat stuorra gudni beassat dohko doaluide.

Anni Koivisto lea bovdejuvvon Presideantašlohttii Suoma studeantagotti riikkasearvvi (SAMOK) sátnejođiheaddjin, muhto son lea iežas mielas mannamin dohko maiddái ovddastit iežas olbmuid.

Ođđa gákti lea jo gorrojuvvon doaluid várás

Koivu-Jusse Ánne lea goaruhan ođđa gávtti doaluid várás. Gákteávdnasiid fidnen Helssegii lea goit gáibidan veahki lagamuččain.

– Munhan orun dán áigge Helssegis nu, ahte álggos fertii álgit diŋgot visot gággáid ja nie davvin. Holberavda lea ostojuvvon Guovdageainnus ja láđđegággát Anáris ja mun lean riŋgedallan buot mu oahpes olbmuid miehtá Sámi, ahte sáhtášiigo gii nu fitnat dieppe ja dáppe, bohkosa Koivisto.

Koivisto muitala, ahte su oabbá lei vuolgán Helssegii goarrut gávtti, muhto dál leat visot ortnegis.

Vuordámušat doaluid ektui eai leat vuos nu čielgasat, muhto Koivisto jáhkká, ahte deaivá doaluin olu nuorra olbmuid. Doalut leat sihkkarit fiidná árvala Koivisto.

– Mun lean gullan, ahte dohko leat bovdejuvvon viehka olu nuorra olbmot. Doppe lea várra vehá diekkár, ahte olbmot smihttet maiddái dan boahttevuođa go dál Suopma deavdá 100 jagi, de maid mii nuorat dasto hálidat ahte dáhpáhuvvá čuovvovaš 100 jagi áigge.

Koivu-Jusse Ánne muittaša mojunjálmmiin, ahte gal muhtinlágan mearkkat boahttevaš eallimis leamaš jo mánnán.

– Munhan in leat leamašan nuorran nu beroštuvvan oba politihkas ja in mun jáhkkán, ahte boađán doaibmat riikkadási organisašuvnnas olláge. Muhto gal mun muittán iešalddes, ahte mun lean mánnán vástidan ruovttus álo telefonii, moson dat lei, ahte minister Koivisto dahje juoidá diekkára. Gal mus kánske leamaš áibba mánnán muhtun jurdda, ahte muhtun beaivve sáhtášii leat dakkár virggis, ahte beassá maiddái dohko.

Veikko Guttorm lea jo hárjánan galledit Presideantašloahtas

Jalvvi-Veikko, Veikko Guttorm Njuorggámis lea jo hárjánan johtit Presideantta šloahta iehčanasvuođadoaluin. Dánge jagi son lea eamidiinnis dollemin Helssegii, muitala Inarilainen-aviisa. Jalvvi-Veikko muittu mielde dál lea jo gávccát dehe ovccát geardi go son lea mannamin dohko.

Bovdehusreivves ii lohkan sivva, manin son dánge jagi beassá ávvudit Suoma iehčanasvuođa Dásseválddi presideantta doaluin. Sivvan Jalvvi-Veikko árvala dan, go Sauli Niinistö ja Jenni Haukio leigga álgojagi galledeamen Anáris Sámi álbmotbeaivi ja son lei Sámi oahpahusguovddáža stivrra ságadoallin váldimin Niinistö ja Haukio vuostá.

Yle Sámi dieđuid mielde maiddái Sámi oahpahusguovddáža rektor Liisa Holmberg lea ožžon bovdehusa Presideantašlohttii.

Yle Sámi dieđuid mielde maiddái Sámi oahpahusguovddáža stivrra ođđa ságadoalli Veikko Feodoroff lea ožžon bovdehusa.

Sámedikkis bovdejuvvon Sanila-Aikio ja Paltto

Sámedikki ságadoalli leamaš fásta guossi Presideantašloahta iehčanasvuođadoaluin jo máŋggaid jagiid. Sámedikkis lea dán jagi ságadoalli Tiina Sanila-Aikio lassin ožžon bovdehusa maid vuosttas várreságadoalli Heikki Paltto.

Guokte sámenuora bovdejuvvon Lappi eanangottis

Lappi eanangottis leat Me-foandda bokte ožžon bovdehusa guokte sámenuora. Presideantašlohttii leaba mannamin Leena Fofonoff Roavenjárggas ja Niki Rasmus Anáris.

Leena Fofonoff lea eret Čeavetjávrris, muhto ássá dán áigge Roavenjárggas. Son bargá beaiveruovttus. Fofonoff lea doaibman aktiivvalaččat nuortalašgiela ja kultuvrra ovdii.

Niki Rasmus lea eret Ohcejogas ja ássá dán áigge Anáris. Son lea viššalit bargan filmmaid ja ordnen mánáide filbmabájiid.

Me-foanda lea jearran Sámedikki nuoraidčállis evttohusaid aktiivalaš sámenuorain ja evttohusaid vuođul válljijedje Leena Fofonoff ja Niki Rasmus, geat beassaba Presideanttašlohttii.

Dáiddár Outi Pieski maid Presideantta šlohttii

Ohcejohkalaš dáiddár Outi Pieski lea maid mannamin Presideantta šlohttii gaskavahku 6.12.

Muhtin sámeguossit leat vejolaččat báhcán eret dán ođđasis. Jos don leat bovdejuvvon ja háliidat muitalit dan birra, cavgil Yle Sápmái: samiradio@yle.fi dahje tlf. 016 675 7500.

Divvojuvvon 5.12.2017 dii 10:16: Veikko Feodoroff ii leat nuortalaččaid ovdaolmmoš muhto baicce Sámi oahpahusguovddáža stivrra ođđa ságadoalli

Beaividuvvon 5.12.2017 dii 15:53: lasihuvvon Outi Pieski namma listái

Eanodaga, Gihttela ja Soađegili gielddaid oktasaš rávesolbmuidskuvla, Revontuli-Opisto, lea vástidan Sámi Duodji -searvvi reivii, mas searvi láittii rávesolbmuidskuvlla nu gohččoduvvon lapintyö-kurssaid ordnemis. Revontuli-Opisto áigu ordnet Lapin työt -giehtaduodjegurssaid maiddái giđđat 2018 iežas plána mielde.

– Revontuli-Opisto juogus sávvá, ahte Sámi Duodji -searvi rahpagoađášii duodji-doahpaga ja muitalivččii dan sirdašuvvamis sámekultuvrras, ja figgašii lasihit dieđu ášši hárrái, reivves čuožžu.

Sámi Duodji -searvvi mielas Revontuli-Opisto lea loavkidan sápmelaš duodjekultuvrra árvvuid ja doaibmaprinsihpaid, go lea ordnen nu gohčoduvvon lapintyö-kurssaid. Sámi Duodji -searvvis oaivvildit, ahte sámeduoji ovddideapmi ja oahpaheapmi, eandaliige gákteárbevieru oasil, lea dušše sápmelaččaide gulli morálalaš ja kultuvrralaš riekti.

Revontuli-Opisto: "Lapin työt lunddolaš oassi kursafálaldagas"

Revontuli-Opisto juogus gieđahalai Sámi Duodji -searvvi reivve čoahkkimisttis 28.11. ja čálii dasa vástádusa, mas dat oaivvilda, ahte Lapin työt -nammasaš kurssat leat ain lunddolaš oassi Revontuli-Opisto kursafálaldagas, go váldá vuhtii rávesolbmuidskuvlla doaibmaguovllu.

– Kurssat ordnejuvvojit danin, go gieldda olbmot sávvet daid. Dáin kurssain oahppit sáhttet sohkaduogážis fuolakeahttá doalahit dásseveartasaččat iežaset giehtaduodjeárbevieru, Revontuli-Opisto juhkosa vástádusas čuožžu.

"Dáid giehtadujiid ráhkadeapmi gullá seamma láhkai sápmelaš go davvisuopmelašge kultuvrii"

Lapin työt -kurssaid govvádusain boahtá ovdan, ahte váldoáššis kurssain dahkkojuvvojit iešguđetlágan náhkke- ja láđđebarggut, dego boahkánat, luhkat ja gihcenáhkkegahpirat. Goarrunbarggu sisdoallun leamašan earret eará biktasiid goarrun njuolga minstariid mielde.

– Revontuli-Opisto juhkosa oainnu mielde daid giehtadujiid ráhkadeapmi gullá seamma láhkai sápmelaš go davvisuopmelaš dahje lappilaš kultuvrii. Kurssain lea bargobádjelágan doaibmaprinsihppa, ja dohko oahppit bohtet iežaset jurdagiiguin ja ávdnasiiguin ollašuhttit iežaset ulbmiliid oahpaheaddji vehkiin.

Revontuli-Opisto juhkosa vástádusas deattuhit, ahte rávesolbmuidskuvlla kurssain olbmot ráhkadit giehtadujiid iežaset atnui eaige vuovdimassii, ja nu sii eai gilval daiguin, geat ožžot ealáhusa duojis. Gáktelágan biktasiid, main Sámi Duodji -searvi moittii Revontuli-Opisto, eai reivve mielde leat dahkan go muhtin olbmot.

– Duohtaáššis min čielggadeami mielde Revontuli-Opisto doaimma áigge lea dahkkon biktasat gaskamearalaččat okta jahkái. Revontuli-Opisto ii álgge ráddjet ohppiid rievtti ollašuhttit iežaset dahje árbevieru, mii sin mielas lea riekta, Revontuli-Opisto reivves čuoččuhuvvo.

Maijala ja Vuovde-, guolásteaddji- ja duottarsámit -searvi bealuštit Revontuli-Opisto

Guovddášbellodaga riikkabeaiáirras Eeva-Maria Maijala bealušta iežas dieđáhusas 16.11. Revontuli-Opisto rievtti fállat lapintyö-kurssaid.

– Áiddo dán sullasaš jurddašanvuogit, maid mielde dušše unna joavkkuš oččošii mearridit árbevirolaš lappilaš giehtadujiid ráhkadeamis, dagahit negatiivvalaš atmosfeara olles eamiálbmotkultuvrra vuostá, váikko dat galggašii leat olles Lappi resursa, oaivvilda Maijala.

Maiddái Vuovde-, guolásteaddji- ja duottarsámit -searvi lea sádden áššis cealkámuša Revontuli-Opistoi dan maŋŋá, go leat gullan Sámi Duodji -searvvi reivves. Sii oaivvildit, ahte Revontuli-Opisto kurssat veahkehit nu gohčoduvvon statuskeahtes sápmelaččaid doalahit ja ealáskahttit kultuvraset, ja danin fálaldat lea sin mielas buorre.

Miehtá Sámi lágidit Suopma 100 -dáhpáhusaid ja iehčanasvuođabeaivvi doaluid. Dás oainnát listá muhtin dáhpáhusain:

Gáregasnjárggas ja Ohcejogas:

5.12. Gáregasnjárggas iehčanasvuođabeaidoalut kapeallas dii 17; dilálašvuođas boradeapmi, konsearta ja gáhkkogáfet

5.12. Ohcejohnjálmmi skuvlaguovddáža sáles Suopma 100 -gála dii 17.30 rájes; prográmma sisttisdoallá musihka ja ovttaslávluma, gáhkkogáfet

Ohcejoga Davvenásti ealligovvateáhteris "Tuntematon sotilas" -filmma Ieahčanasvuođabeaivvevahku čájáhusat leat 5.12. ja ieahčanasvuođabeaivve 6.12. beaivečájáhus diibmu 14

Anáris ja Avvilis:

5.12. Etkot váldogirjerádjosis dii 9 - 11 máidnasat ja stohkosat mánáide; dii 11.30 - 12 gáfestallan; dii 12 - 15 musihkka, diktalohkan, girjeovdanbuktimat, ovttaslávlun

5.12. Iehčanasvuođabeaivvi doalut Avvila dearvvasvuođaguovddážis dii 15; prográmmas gáhkkogáfet ja musihkka

6.12. Ipmilbálvalus dii 11 Avvila girkus; dii 11.50 - 12.20 Suopma 100 - gudnefákten ja rássegierddu luoitin Avvila sáŋgárhávddi ala

6.12. Suopma 100 -iehčanasvuođabeaidoalut ja Anára gieldda 140-jagi doalut gielddadálus dii 13; prográmmas ávvusáhkavuorut, musihkka, Inarilaisteko- ja Rock Inari -bálkkašumiid geigen, gáfestallan

6.12. Tuntematon sotilas -filmma čájeheapmi Avvila filbmateáhter Aslakis dii 17

6.12. Yhdessä - Ovttas - Oovtâst - Õõutsââʹjest -iehčanasvuođabeaidoalut Sámemusea Siiddas Anáris dii 10 - 17

Eanodagas:

6.12. Ipmilbálvalus dii 11 Heahtá girkus; ipmilbálvalusa maŋŋá gudnegalledeapmi ja rássegierddu luoitin sáŋgárhávddiid ala

6.12. Suopma 100 -iehčanasvuođabeaivvi ávvudeapmi dii 13 Heahtá lihkadansáles

Jus dieđát lasi dáhpáhusaid ja hálidat, ahte mii muitalat dain dán neahttaartihkkalis, de bija dieđu samiradio@yle.fi dahje Yle Sámi facebook bokte.

Beaividuvvon 5.12.2017 dii 10:03: lasihuvvon dáhpáhusat

Aanaarjävri lii ain lamaš kulttuurij já kielâi kontaktkuávlu. Tondiet kontaktijd čäittee noomah láá ennuv. Valtonen haalijd rähtiđ tavlustuv teikâ tiätuvuáđu, mast liččii Aanaar päikkinoomah Aanaar puoh kielâiguin. Eromâšávt anarâškielâlijd noomâid sun haalijd analysistiđ kielâtieđâlávt täärhibeht.

Päikkinoomâi historjá já kevttim

Taarna Valtonen tutkâmpargo lii enâmustáá tiättur paaldâst čokkám, mut proojekt loopâst, ive 2020 lii ulmen orniđ päikkinommâseminaar Anarist. Toos lasseen Valtonen áigu čäälliđ táválii ulmui várás päikkinommâtotkee hundârušmijd, main sun leehâst kuávdáš päikkinoomâi historjá já kevttim. Čuávuváá Anarâš-loostân sun lii jo čáállám čalluu, mii kuorâttâl Aanaar-noomâ. Čalluuh almostuveh meiddei suomâkielâlii blogist.

Sunjin uážžu iävtuttiđ mielâkiddiivijd noomâid, main sun puávtáččij čäälliđ. Puoh noomâin sun ij kuittâg taarbâs čäälliđ. Ovdâmerkkân Suáhivääri-sääni merkkâšume lii čielgâs analyysttáá-uv. Valtonen áigu čäälliđ nommâartikkâlijd neelji kielân: anarâškielân, nuorttâlâškielân, orjâlâškielân já suomâkielân.

Tiäđuid Valtonen kávná puárrásub totkei čalluin, päikkinommâsänikiirjijn já tiätuvuáđuin. Sun verdid láá-uv sulâstittee noomah já kuorâttâl puávtáččij-uv noomâst ettâđ maidnii kielâhistorjálávt. Ovdâmerkkân Päärtih-noomâ loppâpustuveh -ih pieijih noomâ tiätu nommâkategorian, mast suomâkielâst lii -kko teikâ -kka já sulâstittee nommâ lii Kirakka.

–Pargo lii pittáspellâ, mon puáđusin maŋgii ij pyevti ettâđ maiden vissásávt, mut tuše "oro lemin návt" -suogârdmijd. Aanaar-noomâst-uv láá čáállám čižžâm totked, mut ohtâgin ij pyevti vissásávt ettâđ, mii tot lii, seelvât Valtonen.

Noomah muttojeh

Puáris nommâ lii puáhtám lappuđ ollásávt, ko uđđâ ässeeh láá nabdâm paaihijd uđđâsist. Uárji-Anarist orjâlâšah láá kuullâm anarâškielâlii noomâ, mut iä lah veltihánnáá iberdâm tom já te sij láá puunnjâm noomâ jieijâs njáálmán suáppen. Lappum anarâškielâlii noomâ puáhtá rekonstruistiđ orjâlâškielâlii noomâ vuáđuld.

– Toh orjâlâšah, toh láá kuullâm tom anarâškiel noomâ, já tot lii viehâ pyeri tuođâštâs tast, ete tobbeen lamaš anarâšah ovdil, ciälkká Valtonen ovdâmerkkân tast, maht sun tulkkoo historjá päikkinoomâi vuáđuld.

Nuorttâ-Anarist, Njellim kuávlust oppeet päikkinoomâin uáiná, ete nuorttâlâšah láá lamaš tobbeen vistig já anarâšah láá puáttám tohon maŋeláá.

Rähisvuotâ Säämi luándun

– Päikkinoomah láá muu jiellâheh, iätá Valtonen. Sun lii jottáám tavveen pärnin ejijnis moottorpyeráin já te nuorâ nieidân meeccist telttain kárttá kieđâstis. "Puoh pyeremus ehidisluhâmuš lijjii káártáh," sun povvust.

Mattus Ilmari päikkinommâkirjijn puáhtá rekonstruistiđ puáris suhâenâmijd

Taan paargon älgim lâi Valtonen mielâst älkkee, ko Ilmari Mattus lâi nuuvt stuorrâ pargo jo porgâm.

–Jiem tieđe oovtâgin kuávlu Suomâst, ránnjáenâmijn, jiem ubâ Euroopâst, kost liččii nuuvt tárkká návt vijđes kuávlust nuurrâm noomâid. Iäge tuš taid noomâid, mut taid tiäđuid, moh lohtâseh taid nommáid, räämid Valtonen. Suu mielâst Mattus kirje ij lah tuš päikkinommâkirje, mut historjákirje še. Tot tuállá sistees merhâšittee tiäđuid tast, maht anarâšah láá kiävttám enâmijd. Tain puáhtá rekonstruistiđ puáris suhâenâmijd.

Mondiet sämikielâid?

–Mahtnii pärnivuođâ rääjist mun lam oppâm rähistiđ táid kuávluid já uápásmâm ulmuid, iilood Valtonen. Paješkoovlâ ääigi sun luvâškuođij orjâlâškielâ ohtuu pääihist Davvin-kaaseetkuursâst. Sun uáppá kielâid nuuvt älkkeht, ete sun lii tast maŋa opâttâllâm meiddei anarâškielâ já nuorttâlâškielâ.

Valtonen suomâkielâlâš blogi lii čujottâsâst http://monikieliseninarinpaikannimet.blogspot.fi

Čallum háámán heiviittâm Anna Morottaja.

Sámi bálgosiid oktasašsearvvis guđđojuvvon registrerenalmmuhus

Sámi bálgosat leat guođđán registrerenalmmuhusa iežaset searvvis. Pateanta- ja registerhálddahussii lea guđđojuvvon skábmamánu 1. beaivve registeralmmuhus searvvis, man namma lea Sámi bálgosat rs ja suomagillii Saamelaispaliskunnat ry.

Pateanta- ja registerhálddahusa dieđuid mielde searvvi ruovttubáikin lea merkejuvvon Eanodat ja ságadoallin Gálddoaivve badjeolmmoš Asko Länsman. Länsman lea maiddái Bálgosiid ovttastusa stivralahttu jagi 2017 loahpa rádjái. Pateanta- ja registerhálddahusa mielde searvvi registreren lea ain gieđahallamis.

Ohcejoga sámelogahat lea Suoma nubbin buoremus logahat

Ohcejoga sámelogahat lea Suoma diehtodoaimmahat STT ollašuhttán riikkaviidosaš logahatveardádallamis Suoma nubbin buoremus logahat, ja Lappi eanagotti buoremus. Suoma buoremus logahat lea ruoŧagielat Kristinestads gymnasium Kristiinankaupunkis. Ohcejoga logahaga lassin 30 buoremusa joavkkus leat maiddái Muoná ja Soađegili logahagat. Muoná logahat lei veardádallamis 19. ja Soađegili logahat 25.

STT veardádalai daid ohppiid gaskaárvvuid, geat ledje váldán skuvlensaji vuostá čakčat 2014 ja olles dán jagi studeanttačállosiid bohtosiid. Giđđat Ohcejoga sámelogahat lei seamma veardádallamis riikkaviidosaččat goalmmát.

Áššis muitala Lapin Kansa -aviisa.

Boaldámuštrailer lea gopmánan Soađegili gieldda máttaoasis

Váralaš ávdnasiid fievrridan boaldámuštrailer vujii badjel luotta ja gopmánii Soađegili gieldda máttaoasis Raudanjoki ja Käyrämö gaskkas maŋŋebárgga iđitbeaivve. Boaldámušávdnasat eai leat beassan golgat eatnamii.

Sámegielddaid Jagi fitnodatdoallit leat válljejuvvon

Ohcejogas Tenonlaakson yrittäjät -searvi lea válljen njuorggánlaš Antti Johansen Jagi fitnodatdoallin 2017. Son oamasta Johansen Oy ruovdegávppi. Áššis muitalii vuosttamužžan Lapin Kansa -aviisa.

Anára Jagi 2017 fitnodatdoalli lea rássegávpejas Mimmi Turunen Avvilis. Son nammaduvvui dán jagi maiddái Jagi rássegávpejassan. Anára Jagi 2017 nuorra fitnodatdoallin nammaduvvui ruvvejeaddji Juho Jumisko.

Eanodaga Jagi 2017 fitnodatdoallin leaba válljejuvvon J Ad Rantakokko Oy:s Erkki ja Jane Rantakokko. Soai doallaba Heahtás K-gávppi, man oktavuođas lea maiddái ruovdegávpi. Fitnodat devddii dán jagi 90-jagi. 30 jagi dassái Erkki Rantakokko váhnemat oaččuiga Jagi fitnodatdoalli -bálkkašumi seamma fitnodagas.

Soađegili Jagi 2017 fitnodahkan válljejuvvui Joiku-Kotsamo Safaris.

Trump áigu unnidit eamiálbmogiidda dehálaš luonddusuodjalanguovllu

USA presideanta Donald Trump lea almmuhan, ahte son áigu unnidit guovtti suodjalanguovllu Utah oassestáhtas USA oarjeoasis. Trump hálida unnidit 85 proseantta Bears Ears -luonddusuodjalanguovllu, mii lea beaggán rukses kanjovnnain. Sullii 5000 njealjehasmehtera luonddusuodjalanguovllus leat aŋkke logit duháhat eamiálbmogiid báktesárgosat ja olbmobiejut.

Eamiálbmogiid ja birasorganisašuvnnaid ovddasteaddjit leat álggahan riekteproseassaid mearrádusa vuostá. Mearrádus rahpá bálgá energiijafitnodagaide ja eará gávppálaš fitnodagaide luonddumeahci guvlui.

Ovddit presideanta Barack Obama vuođđudii Bears Ears -luonddumeahci álbmotlaš muitomearkan juovlamánus 2016.

Trump mearridii maiddái unnidit beliin Grand Staircase-Escalante luonddumeahci.

Yle Sámi ođđa hoavdan lea válljejuvvon filosofiija magisttar Maiju Saijets. Son álggaha hoavdan 11.12.2017.

Saijets bargá dál Yle Sámi vástideaddji buvttadeaddji sadjásažžan. Son lea ovdal bargan Yle Sámi ođasdoaimmaheaddjin ja ođashoavdda sadjásažžan sihke Yle Rovaniemi doaimmaheaddjin.

Saijets lea bargan ovdal maid máŋggaid jagiid prošeaktabargguid Sámemusea Siiddas ja Sámedikkis.

– Lean hui rámis das, go beasan jođihit dakkár mediadálu, mii dovdá Sámi servodaga bures ja mas buvttadit tv-, radio- ja neahttafálaldaga buot Suomas hállojuvvon sámegielaiguin. Iihán dákkár fálaldat leat mange eará mediaásahusas Suomas. Sámegielat mediafálaldat lea hirbmat dehálaš sápmelaččaide dasgo dan bokte sápmelaččaid iežaset jietna ja áššit bohtet oidnosii, dadjá Saijets.

Yle Sápmi bálvala golmma sámegillii

Yle Sámi hoavda vástida Yle sámegielat bálvalusa bargoveagas, ruhtadoalus, strategiija ollašuhttimis sihke journalismma ja doaimma ovddideamis.

Yle Sámi doaimmahusas barget 18 doaimmaheaddji Eanodagas ja Anáris. Doaimmahus buvttada iežas radiokanálii prográmmaid golmma sámegillii: davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii. Yle Sápmi barga maiddái tv:ii sámegielat ođđasiid ja mánáidprográmma. Neahtas Yle Sápmi bálvala sámegillii yle.fi/sapmi-siiddus.