Ohcejoga gielda vuostálastá bieggamillopárkka huksema Rástegáissá lahkosiidda, fápmolinnjáid huksema ja Norgga beale fápmolinnjáid máđidjaevttohusaid Deanuleahkái. Dát boahtá ovdan Ohcejoga gieldda cealkámuševttohusas, mii guoská Davvi-bieggafápmofidnu váikkuhusárvvoštallanprográmma.

Ohcejoga gieldda politihkkarat sáhttet vel kommenteret cealkámuševttohusa, ovdal go dat sáddejuvvo Suoma birasministeriijai.

– Guovddášášši lea dat, ahte Suopma galgá oassálastit Norgga birasváikkuhusaid árvvoštallanmeannudeapmái (BVÁ), danin go plánejuvvon fidnu váikkuhusat olahit Suoma beallai ja Ohcejoga gildii erenoamáš viidát, dadjá gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio.

“Váikkuhusárvvoštallanprográmmas galgá árvvoštallat maiddái Suoma beal váikkuhusaid”

Plánejuvvon bieggamillopárka ja fápmolinnjá, man plánejit geassit Deanuleahkái, váikkuhit Suoma beallai duovdagiidda ja heajudit erenoamážit turismaealáhusa Deanuleagis ja olles gielddas. Davvi-bieggamilloplána fápmolinnját, mat ollet gitta Suoma beallai, hehttejit boazodoalu ja turismaealáhusa, Ohcejoga gieldda cealkámuševttohusas čuožžu.

Ohcejoga gieldda cealkámušas oaivvildit, ahte vai Davvi-bieggamillofidnu ollislaš váikkuhusaid sáhttá árvvoštallat, galgá váikkuhusaid árvvoštallanprográmmas árvvoštallat sihke Norgga ja Suoma beallai plánejuvvon doaimmaid.

– Dál Davvi-bieggamillopárka váikkuhusárvvoštallanprográmma guoská dušše daid osiid bieggafápmofidnus, mat ollašuhttojuvvojit Norgga bealde, iige dat gieđahala olláge Suoma beallai plánejuvvon fápmolinnjáfidnu, váikko dat lea čielgasit laktasage bieggamillofidnui.

“Galgá árvvoštallat sosiálalaš váikkuhusaid ja váikkuhusaid sámekultuvrii”

Ohcejoga gielda evttoha, ahte váikkuhusárvvoštallanprográmmii galgá lasihit árvvoštallama váikkuhusain Suoma beallai, ja dat galgá sisttisdoallat maiddái árvvoštallama sosiálalaš váikkuhusain ja váikkuhusain sámekultuvrii.

– Fidnu lea plánejuvvon sápmelaččaid ruovttuguvlui sihke Norgga ja Suoma bealde. Dat mearkkaša dan, ahte dan váikkuhusat ollejit gitta sámeservodahkii, sámekultuvrii ja sámeealáhusaide, cealkámušas ákkastallo.

Dasa lassin Ohcejoga gielda evttoha guorahallanláhkái Akwé: Kon -rávvagiid geavaheami Davvi-bieggafápmopárkka váikkuhusárvvoštallamis.

“Molssaeavttuid fápmolinnjá rájá rasttildanbáikkiide galgá guorahallat”

Gieldda cealkámuša mielde árvvoštallamis galgá árvvoštallat maiddái eará molssaeavttuid fápmolinnjá ráji rasttildansadjin Suoma beallai nu, ahte dat eai hehtteše nu olu Ohcejoga gieldda.

– Áibbas vuosttamužžan Ohcejoga gieldda luohttámušolbmuin lea dakkár oaidnu, ahte oppanassiige dat ii dárbbašuvvo Suoma beallai olláge nu, ahte bieggapárka ii ollašuvašii ja dalle eat dárbbašivčče dán fápmolinnjá viiddideami ja nanosmahttima. Jos dakkár dárbbašuvvo, dalle daid ođđa máđijaid galgá guorahallat, dadjá Ohcejoga gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio.

“Gieldda eallinfápmu vuođđuduvvá lundui”

Ohcejoga gielda ákkastallá cealkámušas dainna, ahte gieldda eallinfápmu vuođđuduvvá duovdagiidda, ja luondduealáhusaide, dego guolásteapmi ja boazodoallu, ja daidda laktáseaddji biergobuktagiidda ja turismii. Gieldda olbmot leat erenoamáš fuolas iežaset eallinbirrasa, eallinvuogi ja ealáhusaid ovddas danin, go daidda čuohcá nu garra olgguldas deaddu.

– Fápmolinnjá čuozášii garrasit Ohcejoga gieldda turismafitnodatdolliide ja olles gildii. Dat eastadivččii turismma ovdáneami ja livččii veadjemeahttun dála turismafitnodagaide, cealkámušas daddjo.

"Boazodoallu ii gierdda lasseguohtumiid massima"

Supmii ja guovddáš boazodoalloguvlui evttohuvvon elfápmolinját eai leat dál mielde árvvoštallanprográmmas. Boazodoallu lea Ohcejoga gielddas dehálaš ealáhus ja eatnašii dat buktá stuorra dietnasa.

– Boazodoallu šaddá maiddái gillát sisabahkkemiin olles áiggi. Elfápmolinjá dárbbaša viiddis eatnamiid ja visot dat lea eret boazoguohtuneatnamiin.

Ohcejoga gieldda cealkámušas muittuhit, ahte Gálddoaivvi bálgosa čađa manná juo dál nu gohčoduvvon IVO linjá.

– Dan lahkosis eatnamat leat juo fuones ortnegis, eaige eatnamat leat ealáskan. Boazodoallu ii gierdda lasseguohtumiid massima. Stuorimus boazologuid áigot guorahallat lagamuš jagiid áigge ja dan olis leat buktán ovdan bohccuid meari geahpedeami. Go eatnamiid ala boahtá eanet deaddu, de dát fidnut áitet boazodoalu ja sáhttágo dat eallit.

Cealkináigi nohká bearjadaga

Birasministeriija lea bivdán cealkámušaid ja oaiviliid maŋimustá juovlamánu 8. beaivve.

Cealkámušaid sáhttá guođđit ministeriijai interneahtas.

Anni Sarre oaččui Jagi 2017 Inarilaisteko -bálkkašumi

Anára gieldda čuvgehuslávdegoddi mearridii dán jagi geiget guokte Jagi Inarilaisteko -bálkkašumi Suoma 100-jahkásaš iehčanasvuođa gudnin.

Jagi 2017 Inarilaisteko -bálkkašumi oaččui Posta Maati Ánná, Anni Sarre, gii lea dovddus kulturváikkuheaddji. Su divttat ja muitalusat leat almmustahtton máŋggain antologiijain ja áviissain. Son lea maiddái govvadáiddár ja buktá dáidagisttis ovdii Anára luonddu, olbmuid ja elliid.

Bálkkašumi oaččui maiddái Inarin Sydänyhdistys -searvi, mii lea logiid jagiid doaibman aktiivvalaččat dearvvašvuođa ja buresveadjima ovddideami ovdii. Searvi oassálastá juohke jagi kulturdáhpáhusaide ja ovddida doaimmastis buresveadjima, mii šaddá kultuvrra bokte.

"Anárjávri álbmotmeahccin" -adreassa álggahuvvon

Anára Luondduustibat -searvi lea iehčanasvuođabeaivve álggahan neahttaadreassa dan beales, ahte Anárjávri nammaduvvošii álbmotmeahccin. Adreassain searvi hálida doarjut guovllu suodjalanfiggamuša.

– Anárjávri galgá seailut maiddái boahttevaš buolvvaide, oaivvilda Anára Luondduustibat -searvi. Adreassa dat áigu addit Anár gieldda mearrideddjiide joatkkadoaimmaid várás.

Suomas álbmotmehciid vuođđudeamis mearrida stáhtaráđđi.

Sámegielat sosiálasuorggi materiálabáŋku lea almmustahtton

Sámegielat buresveadjin- ja dearvvasvuođamateriálaid oktii čohkken neahttasiidu, Čoahkis-materiálabáŋku, lea almmustahtton.

Fidnu, man SámiSoster-searvi lea ollašuhttán ovttasbarggus Sámedikkiin, lea vássán jagi áigge čielggadan sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi materiálaid ja čohkken daid oktii. Materiálabáŋkkus leat oktiibuot sullii 40 diehtogihppaga dahje eará rávvenmateriála. Stuorát oassi lea davvisámegillii ja moattis maiddái nuortalaš- ja anárašgillii.

– Mii leat leamašan oktavuođas iešguđetlágan organisašuvnnaide, nu virgeoapmahaččaide go sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi organisašuvnnaidege, ja čielggadan makkár materiálat leat. Oktavuođa váldin movttiidahtii sin buvttadit maiddái ođđa materiálaid, muitala Čoahkis – Koossa -fidnu bargi Ida Pirttijärvi.

Materiálabáŋku beaiváduvvo ja dievasmahtto, go ođđa materiálat ihtet. Materiálabáŋkui áigot lasihit iežas ossodaga maiddái sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi bargiide oaivvilduvvon materiálaide. Prošeaktabargái sáhttá evttohit materiálaid, maid galggašii materiálabáŋkui lasihit.

EU ruhtada dutkamuša jiehki suddama váikkuhusain

Jiehki suddama váikkuhusat ealáhusaide ja dearvvasvuhtii guorahallojuvvojit ođđa dutkamušain. Eurohpá Uniovdna ruhtada nu daddjon Nunataryuk-dutkanbarggu, mainna čielggadit dálkkádaga rievdama sierralágan váikkuhusaid.

Jiehki suddan sáhttá dutkiid mielde bilidit juhkančázi. Váikkuhusat sáhttet boahtit birasmirkkuid ja elliid njoammudan dávddaid bokte. Go jiehkki suddá ja áhpečáhci lassána, de dan jáhkket čuohcat olbmuid dearvvasvuhtii, maiddái mielladearvvašvuhtii, servodagaide ja ealáhusaide.

Nunataryuk-dutkamušguovllut leat Davvi-Amerihkká, Kalaallit Nunaat, Svalbard ja Nuorta-Sibirjá. Oulu universitehta lea dutkamušas mielde (Oulu universitehta).

Vasatokka oaččui Inari Rock 2017 -bálkkašumi

Dán jagaš nuoraiddoaimma bálkkašumi lea fidnen Nuoraidguovddáš Vasatokka. Anár gieldda nuoraidstivra attii nu daddjon Rock Inari -bálkkašumi nuoraidguovddážii, mii lea doaibman 23 jagi Rivdol gilážis.

Oktan ággan bálkkašumi mieđiheapmái nuoraidstivra máinnaša dan, go Vasatokka lea buktán álbmogiidgaskasaš nuoraiddoaimma gildii. Nuoraidguovddáš lea mearkkašan ollu maiddái báikki nuoraide ja fállan astoáiggi vejolašvuođaid.

Buolaš cikcu Fávllis

Duorastaga iđitbeaivve mihtiduvvui Anára Fávllis dán dálvvi garrasamos buolaš, -32,6 ceahki. Maiddái eará sajiin Davvi-Suomas, dego Ohcejogas ja Gihttelis, lea mihtiduvvon sullii 30 buolašceahki. Ihttin galggašii bivaldit sullii logi ceahkkái.

Ovdal otne mihtiduvvon logu ledje eanemus buolašceahkit dán dálvvi leamašan iehčanasvuođabeaivvi iđđes, go Ohcejoga Geavus lei 32 ceahki buolaš.

Beaiváduvvon 7.12.2017 dii 12:01: Lasihuvvon ođđasat sámegielat materiálabáŋkkus ja buollašiin.

Čeʹvetjäuʹrrneǩ Leena Fofonoʹffe jiijjesvuõđpeiʹvv leäi sami jõnn, ko piâzzi õõutsââʹjest jeeʹres nuõriʹvuiʹm laukkõõllâd presideeʹnt jiijjesvuõđpeeiʹv juʹhlle.

– Leʹjjem kâʹl kuärǥaž tän kåččmõõžžâst, ko pieʹssem tok. Täthan leäi nuʹt hääʹsǩes da miõllǩiddvaž da teâđast tuõʹđi ärvvsaž äʹšš, mušttal Leena Fofonoff Yle Sääʹmjânnam Dearvva! Tiõrv! Tiervâ! -vuõlttõõzzâst.

Jiijjesvuõđ peeiʹv juʹhlle leʹjje tän eeʹjj kåʹččum jeärben nuõrid Lääʹddjânnam juõʹǩǩ mäddkååʹddest. Sääʹmjânnmest mieʹldd pieʹsse Fofonooff lââʹzzen Niki Rasmus da Stefanie Sarre.

Leena Fofonoff vuäǯǯai jiânnai kõõččmõõžžid suu sääʹmpihttsin da piâzzi saǥstõõlât aivv ärvvoummivuiʹm.

– Nåkam toobdteʹm oummu pueʹtte kõõččâd, što mii tät tuu piiutâs lij da koʹst ton leäk puettam. Monhan teâđast čieʹlǩim, štokoʹst puäđam da måkkam nuõrttsääʹm kulttuur da ǩiõll lie. Pieʹzzim mainsted Tarja Halosein, mainstim tõn pirr, ko son leäi Čeʹvetjääuʹrest 2009. Tõt leäi muʹnne čuuʹt räʹmm äʹšš, särnn Fofonoff.

– Son säärni, što kâʹl puârast meeʹst mââʹnn, Leena pââǥǥast.

Fofonoff lij tuåimman Ruäʹvnjaarǥâst peiʹvvhoiʹddjeejen da ouddâl še Unna Junna -päärnaiprograaʹmmest. Lâʹnnjuuhlid piâssmõš leäi suʹnne jõnn cistt da täʹst õõutårra son haalâd-i juäʹtǩǩed nuõrttsääʹmǩiõll da -kulttuurtuâjain.

– Feʹrttai jeänab da kõrrsânji ââʹn tuejjeed tuâj da leeʹd ouddmiârkk, särnn Fofonoff.

Čiske-Jovsset Biret Hánsa Outi, Outi Pieski bovdejuvvui presideantta iehčanasvuođadoaluide danin, go oaččui dán jagi Suoma dáiddaakademiija bálkkašumi, mii lea okta Suoma stuorimus govvadáiddabálkkašupmi.

– Lei dieđusge hui stuorra gudni beassat dohko doaluide, muhto leahan das dakkár ruossalas dovddut dieđusge ávvudit Suoma iehčanasvuođa seammás, go sámiid iešstivrenáššit leat hedjonan nu olu dáid lagamuš jagiid áigge. Ádden bures, manne buohkaide ii leat nu beare álki searvat dan 100-jagi ávvudeapmái, muitala Pieski.

Sámiid áššiin lea háleštuvvon maŋimuš jagiid áigge almmolaččat oalle olu. Pieski vuhtiige, ahte beroštupmi sámiid birra lea lassánan kulturberošteddjiid siste.

– Sii dihtet eanet ja sii leat duođaid beroštuvvan. Olbmot dán áiggis atnet miellagiddevažžan ja dehálažžan sámeáššiid maiddái globála dásis, ahte dat ii leat beare dakkár unna álbmoga iežas problemaid birra, muhto dat lea laktasuvvon maiddái dakkár stuorra globála ságastallamiidda.

"Sámiid iežas ávvujahki ii oidnon"

Dán jagi šloahtas ledje viehka máŋga gávttehasa, ja maid sámenuorat ledje bovdejuvvon, mii erenoamážit liggii Outi Pieski váimmu. Muhto váikko šloahtas ledjege gávttehasat, livččii son sávvan, ahte maiddái sámiid ovttasbarggu ávvujahki livččii oidnon.

– Gal mun vehá imaštallen, ahte ii lean fuomášuvvon dat, ahte lei maid sámiid 100 jagi ávvujahki, iige ledjen bovdejuvvon váikkoba Sámedikki stivra dahje muđui vehá eanet váldojuvvon vuhtii. Lihkus lei goit várreságadoalli ságadoalli lassin.

Pieski giddii fuomášumi maiddái dasa, ahte govvadáiddárat ja eará kulturbargit ledje dán jagi unnán.

– Dat orru leamen, ahte dat muitala juoidá dán Suoma servodaga dilis, ahte man lágan áššiide addit árvvu, smiehtada Pieski.

"Dujiin sáhttá maiddái čájehit iežas oainnu"

Outi Pieski galledii vuosttaš háve presideantta šloahta vihtta jagi dassái, jagis 2012. Dán jagi erenoamáš sutnje lei dat, go stellii oaivái ládjogahpira.

– Hálidin maiddái loktet muhtun nissoniid, geat ain dalle čuohte jagi dassái geavahedje ládjogahpiriid ja duste geavahit dan rámiin.

– Go mun ledje ieš gorron dan gávtti ja gahpira, dat láktasa njuolga mu máttaráhkuide, Juoksan-Gádjái, Golle-Gádjái. Das lei dieđusge dakkár spesiála mearkkašupmi munnje, go dat máttaráhkku muhtun láhkai beasai mu fárus galledit dohko šlohttii, muitala Pieski.

Son muitala maiddái, ahte fuomášii seammás, ahte dujiin sáhttá maiddái čájehit iežas oainnu.

– Dat ládjogahpira visuálalaš hápmi dien dáfus muitala dan fámuid ja válddi birra. Ja dasto go smiehttá dan ládjogahpira historjjá, go dan leat nissonat heaitán geavaheames, ja dat máinnas dasto lea láktasuvvon dasa min kolonialisttalaš historjái ja sámenissoniid sajádahkii.

Ládjogahpir geasuha nissoniid dán áigge

Outi Pieski lea ovttas arkeologa Eeva Kristiina Harliniin dutkamin dološ ládjogahpira historjjá.

– Dat lea nu miellagiddevaš muitalus, mii dan gahpiris lea, ja mii lea dál nu geasuheaddji, ahte dála áiggis máŋggain nissoniin livččii miella goaruhišgoahtit ja geavahišgoahtit dan máttaráhkku ládjogahpira, ja dat lea ožžon ođđa mearkkašumi dála áiggis. Dat symbolisere sámenissoniidda dakkár eallinfámu ja ođđa dekolonialisttalaš vuoiŋŋa.

– Dan lea áibbas álki geavahit. Dat ii leat lossat, dat bissu oaivvis ja dat lea áibbas vejolaš. Dat ii leat nugo máŋggat várra jurddašit, ahte dat livččii man nu láhkai unohas geavahit.

"Ládjogahpir sáhttá buktit sierra guovlluid sámiid oktii"

Dološ ládjogahpiriin fierra lei duddjojuvvon muoras. Outi Pieski lea goit váldán iežas gahpirii málle nuortalaččaid bargovugiin.

– Mun lean dakkár asehis fielttis dan duddjon, ja anán ahte dákkár dat lea váldoášši, ahte dat lea luondduávnnas, dat lea ullu. Maiddái dat lea mu mielas fiidná, ahte dat lea seamma teknihka go nuortalaččaid gahpiriin, saamsiǩ, go dat hámithan sihkkarit juoga nu láhkái láktasit nuppiideaset. Dat soaitá leat seamma vuođđu dain gahpiriin, čilge Pieski.

Su mielas ládjogahpir sáhttá maid ovttastahttit guovlluid sápmelaččaid.

– Váikko lea fiidná, ahte mis sierra guovlluin leat earálágan hearvvat ja nu ain, lea ládjogahpiris maid fiinnis, ahte dat muhtin láhkái ovttastahttá olbmuid, go dat leamašan dat seamma gahpir hui viiddis guovllus geavahusas.

Suopmelaš guossit maid fuomášedje Outi Pieski erenoamáš gahpira. Máŋggat jerre sus, leago son nuortalaš ja muhtimat juoba jerre, leago son Tiina Sanila-Aikio.

– Gal dat fuomášedje, ja olu jerre ahte man guovllu gákti dat lea. Olbmuin gal lea juo vehá diehtu gávttiid birra, ja das, ahte sierra guovlluin lea earálágan. Vehá dat máhtte lohkat dan gávtti.

"Sámekultuvra lea álbmotaktivismma veagas"

Outi Pieski deaivvadii šloahtas olu servvodatberošteddjiid, mii bohciidahtii su millii dan, ahte Sámis kultuvra lea muhtin láhkai álbmotaktivismma veagas.

– Mis eai leat eará váikkuhanvuogit, main duođaid livččii váikkuhus, go Sámedikkisge ii leat miige albma válddiid. Dieđusgehan dat lea hui unohas ášši.

Pieski leage giitevaš sámeservvodaga aktiivvalaš olbmuide.

– Dat lea hui losses bargu, ja bođii maiddái millii, ahte iihan dat Suoma stáhtage livččii goassige šaddán álbmotaktivismma haga, iige Suopma livččii dákkár buresbirgenstáhta, nu go dat dál lea. Dan áddejin dál dain doaluin, ahte lean giitevaš dasa, gos lean eallimin, váikko min sámiid dilli ii leatge nu buorre, muhto leahan dat goittotge Suomas hui buorre orrut ná muđui, loahpaha Outi Pieski.

Lasi dieđu Outi Pieski ja Eeva Kristiina Harlin ládjogahpira ealáskahttinprošeavtta birra gávnnat Fáktalávvu-neahttasiiddus.

Beaiváduvvon 8.12.2017 dii 12:05: Muitaleimmet vuos, ahte dát lei vuosttaš geardi go ládjogahpir leamašan presideantta šloahtas. Áššis lea boahtán earáge diehtu, man eat leat sáhttán sihkkarastit, ja danin rievdadeimmet sisdoalu nu, ahte sáhka leamašan hárvenaš dilis.

Teáhterdáidaga magisttar Pauliina Feodoroff ja su bargojoavkus lea ožžon dán háve Kone-foanddas stuorámus veahkkeruđa 685 600 euro "Miltä sopu näyttää" -prošeavtta várás. Prošeavtta ulbmilin lea suodjalit čázádaga Njávdánjogas sihke suodjalit guohtoneatnamiid Muttusjávrri bálgosis árbedieđu ja diehtaga ovttastahttimiin. Veahkkeruhta lea golmma jahkái. **

Bargojoavkku eará lahtut leat:

Mánotbajiveahkkeruđa oažžut: Anna Margareeta Morottaja, Esko Aikio, Hilkka Semenoff, Jarmo Pyykkö, Jelena Porsanger, Jorma Mattsson, Kaisa Raitio, Kaisu Mustonen, Mio Negga, Kevin John Francett , Osmo Seurujärvi, Päivi Pauliina Feodoroff , Saara Elisabet Tervaniemi, Stina Roos, Tero Mustonen

Eará bargojoavkku lahtut: Janne Raassina , Janne Saijets, Juha Feodoroff, Leena Heinämäki , Raimo Moshnikoff, Risto Semenoff, Vladimir Feodoroff

Musihka ja dánsadáidaga várás veahkkeruđat

Oahpaheaddji Anna Morottaja lea ožžon 19 200 euro "Inarinsaamelainen livđe eläväksi työpajoilla ja tubettamalla" -prošektii. Prošeavtta ulbmilin lea musihkkadoaimma bokte buktit livđe-árbevieru ruovttoluotta árgabeaivái.

Dánsadáiddár Auri Ahola lea ožžon 14 400 euro " Saamen tanssi" -prošektii. Ulbmilin lea hábmet sápmelaš dánssa máŋggabealát dutkamuša ja gieddebarggu vuođul.

Skábmagovaid buvttadeaddji Aleksi Ahlakorpi ja bargojoavku (Indigenous Bastards) lea ožžon 12 000 euro sámegielat musihka ráhkadeami várás. Bargojoavkku eará lahtut: Heidi Gauriloff, Heli Huovinen ja Niki Rasmus

Niki Rasmus ja bargojoavku lea ožžon 12 000 euro Skáidi EP -prošeavtta várás. Ulbmilin lea ráhkadit Skáidi EP digitálalaš musihkkaskearru, mas leat sullii 8-10 musihkkabihtá, mat almmustahttojuvvojit Spotify:s čakčat 2018.

Sámifilmma várás maid veahkkeruhta

Dokumeantabagadalli Suvi West ja bargojoavku lea ožžon 12 000 euro "Unohdettu kansa" -dokumeantafilmma várás. Filmma gieđahallá EU áidna eamiálbmoga historjjá ja boahtteáiggi. Filbma ovdanbuktá Suoma hárjehan sámepolitihka ja dan čuovvumušat.

Eará bargojoavkku lahtut leat:

Mánotbajiveahkkeruđa oažžut: Anssi Kömi, Suvi West

Eará bargojoavkku lahtut: Janne Niskala

Eará veahkkeruđat

Doseanta Tapio Nykänen ja bargojoavku lea ožžon 186 000 euro "Naapuruuden tekijät - saamelaisia suhteita pohjoisen rajoilla" -prošektii. Ulbmilin lea geahčadit boazosámiid ránnjáoktavuođaid dáidaga ja diehtaga metodain.

Eará bargojoavkku lahtut leat:

Mánotbajiveahkkeruđa oažžut: Leena Valkeapää, Tapio Nykänen

Eará bargojoavkku lahtut: Oula Antti Valkeapää

Kone-foanda juolludii oktiibuot 29 miljon euro ovddas veahkkeruđaid

Kone-foandda veahkkeruđaid eará oažžuid namaid sáhtát fitnat lohkamin dáppe.

Kone-foanda lea juolludan jagi 2017 ohcamis oktiibuot 29 miljon euro ovddas veahkkeruđaid roahkkadis diehtaga ja dáidaga prošeavttaide. Veahkkeruđaid ožžo 374 olbmo, organisašuvnna dahje bargojoavkku. Máŋggain prošeavttain dutket iešguđet álbmotjoavkkuid gulahallama, nannejuvvo sámekultuvrra dahje ovddiduvvo vuvddii ja eará luonddu biodiversitehta.

Beaividuvvon 8.12.2017 dii 10:56: lasihuvvon dieđut Kone-foandda veahkkeruđain

Beaividuvvon 8.12.2017 dii 11:11: lasihuvvon govat veahkkeruđaid oažžuin

Beaividuvvon 8.12.2017 dii 12:24: divvojuvvon vuollebajilčállosa ohcciid-sáni oažžuid-sátnin

Otne lea maŋimuš beaivi cealkit Davvi-bieggamillopárkkas

Birasministeriija lea bivdán cealkámušaid ja oaiviliid Davvi-bieggamillopárkka plánain maŋimustá juovlamánu 8. beaivve. Cealkámušaid sáhttá guođđit ministeriijai interneahtas.

Suoma birasministeriija lea ožžon Norggas almmuhusa birasváikkuhusaid guorahallama álgimis Davvi-bieggamillopárkka huksenprošeavtta olis Finnmárkku leanas Norggas. Plánii gullá maiddái fápmolinnjá, man áiggoše geassit Suoma beallái. Molssaeaktun lea laktit bieggafápmolágádusa juogo Norgga dahje Suoma fierbmái.

Suoma eiseválddit, ássit ja servošat sáhttet vel otne buktit ovdan oaivileaset das, galgágo Suopma oassálastit Norgga birasváikkuhusaid meannudeapmái, ja sii sáhttet maiddái cealkit oaivileaset Norgga birasváikkuhusaid árvvoštallanprográmma daid osiin, mas váikkuhusat ollet Suoma beallái.

Holmberg dikta mielde Tampere stuorra diktakampánnjas

Tampere-gávpogis Mátta-Suomas lea duorastaga álgán diktakampánja, Mainostaulujen runot. Gávpotguovddáža stuorra olgomáinnustávvaliin gávdnojit dál divttat 11 diktačállis. Divttaid temán lea sátnefriddjavuohta.

Máinnustávvaliin leat maiddái sáme- ja ruoŧagielat divttat. Sámegielat divtta lea čállán ohcejohkalaš diktačálli ja dáiddár Niillas Holmberg. Buot divttat gávdnojit kampánnja neahttasiiddus.

Deanu lobihis guollebivdoášši ii ovdán dán jagi

Alaguoddi ii atte mearrádusa Deanu lobihis guollebivddus vel dán jagi bealde, go leat nu ollu eará áššit, muitala gihligottealaguoddi Anita Haapakoski Yle Sápmái.

Lappi boles mearridii čakčat, ahte Ohcejoga ja Veahčajoga lobihis guolásteaddjit eai oaččo sáhkuid, baicce sin ášši manná njuolga áššáskuhttinvihkkehallamii dan dihte, go lobihis bivdit leat dadjan jo álggu rájes, ahte sii eai áiggo máksit sáhkuid. Lobihis bivdiid ulbmilin lea leamašan beassat gearreguššat áššiin, ja dan bokte rievdadit guolástanlága.

Barggut bissehuvvojit moatti turismaguovddážis Davvi-Suomas

Bálkáriiddu geažil lea turismasuorggi bargoaddiidlihttu MaRa gieldán bálvalansuorggi bargiid ámmátsearvi PAM miellahtuid boahtimis bargui.

Bargobisseheapmi guoská davvin Muonio Olos ja Kolari Ylläs čuoigan- ja čierastallanguovddážiid. Maiddái prográmmabálvalusfitnodat Lapin Safaris barggut bisánit odne.

Bargoaddiidlihttu ja bargiid ámmátlihttu jotket bargoriiddu šiehtadallama vuossárgga juovlamánu 11. beaivve.

Čábbámus juovlalávlagiid lávlot ovttas vahkuloahpas

Dán vahkuloahpas álget duođaláhkai čábbámus juovlalávlagiid ovttaslávlundilálašvuođat.

Helssega vuolggahusgirkui čoahkkanit lávlut sámegielat juovlalávlagiid lávvardaga eahketbeaivve, almmuhit Suoma vuolggahussearvi ja City-Sámit searvi. Odne bearjadaga čábbámus juovlalávlagat skádjet Eanodaga Njunnásis, sotnabeaivve fas Heahtá, Avvila ja Ohcejoga girkus sihke Njuorggán rohkosvisttis.

Listu Sámi čábbámus juovlalávlagiid ovttaslávlundilálašvuođain gávdno nuortalašgillii dáppe ja suomagillii dáppe.

Oulu guovllus leamašan eanandoarggástus

Bearjadat ija Oulu gávpoga lahkosiin Liminka ja Lumijoki guovllus leamašan eanandoarggástus sullii diibmu 00:30. Helsset universitehta Seismologiija instituhta dieđuid mielde eanandoarggástusa fápmun mihtiduvvui 3.0 Richtera skálas. USA geologiija dutkamušlágádusa álgodieđuid mielde fápmu livččii lean 3.5.

Ná garra doarggástusat eai dáhpáhuva Suomas juohke jagi. Ovddit háve Richtera skálas golmmežiin álgán doarggástus Suomas dáhpáhuvai čakčamánus jagis 2000 Guossámis.

Beaiváduvvon 8.12.2017 dii 12:11: Lobihis bivdoášši lohppii lasihuvvon cealká "Lobihis bivdiid ulbmilin lea leamašan beassat gearreguššat áššiin, ja dan bokte rievdadit guolástanlága."

– Täʹst lij meeʹst õhtt lâptt leämmaž juʹn čõõuč rääʹjest šeeʹllmen, čuäʹjat aanarneǩ Jari Kangasniemi riʹmjlââpt ââlda Aanar siid.

Jõnnšiili veʹrǧǧvieʹǩǩen tuåimmai Jari Kangasniemi Aanrest lij mââimõs määnpââjin šeellam siivâlmriʹmjid ââlda Aanar siid.

– Siivâlmriʹmjj lij seeʹll da tõk jie vuäǯǯ porrmõõžž jeeʹres paaiʹǩin ko oummui šeelljain. Oummui šeelljin lie aʹlǩǩes porrmõõžž, mâʹte lååut da äʹhttemnjieʹšš.

Kangasniemi mieʹldd siivâlmriʹmjid iʹlla nuʹt hiâlbb šeeʹlled.

– Mõõnni eeʹjj kâʹl vuäǯǯaim riʹmjid leâša tän eeʹjj riʹmj jie puäʹđ siidâst meädda. Tõk jåʹrre toʹben siid šeelljain da riʹmjj-han lij nuʹt heetrai, što lij pâi jååttam täʹst lââpt paaldâst, čuäʹjat Kangasniemi.

Siivâlmriʹmj maʹšše oummui ââlda

Sivlma puâccjam riʹmj lie aʹlǩǩes porrmõõžž mââibeäʹlnn da tõʹnt tõk maʹšše oummui ââlda. Siivâlm lij leʹšǩǩkõpp, kååʹtt pâššan jieʹllʼjest nobba da tuejjad kuđjistummuž da sõhssmi kâʹvvõõvvmõõžž.

Tåʹlǩ Aanar siidâst lie leämmaž lååimeʹt pieʹnne, koin lie ärvvtõõllâm leämmaž siivâlmpâššnem, mušttal žeevaidåhttar.

– Kâʹl muu miõlâst leʹčči aainâs vieʹrr tuåimmad. Aanrest lie leämma lååimeʹt pieʹnne, koid lie talkkum. Mon tuâivam, što siivâlmriʹmj feʹrttai vuäǯǯad meädda Aanar siidâst.

“Iʹlla tarbb hysteriaaʹje”

Riʹmj mieʹrr šõddmõš lââʹzzat siivâlmpâššnem vuuʹdest, nuʹt mâʹte ââʹn lij Aanrest ǩiâvvâm.

Aanar ceerkavsiid siivâlmepidemiast lie jiânnai saaǥǥtõllum sosiaal media beäʹlnn da oummu lie vuäǯǯam sivlma talkkâz, jos lij pâi tarbb leämmaž.

Žeevaidåhttar rääuhat jieʹllʼji vuäʹmsteeʹjid, ko sivlma käunnai kâʹl talkkâz.

– Aanrest iʹlla tarbb kuuitâǥ hysteriaaʹje. Sivlma lie pueʹrr talkkâz ânnʼjõž ääiʹjest.

– Siivâlm iʹlla ođđ äʹšš. Juõʹǩǩ eeʹǩǩ lij måtam siidâst epidemia da täujja tõt miârkkšââvv tõn, što tok žeevaidåhttar tuåimte jiânnai taalkâsreseeʹptid. Vueʹss lie snääitnaivuõđ diõtt, puk jieʹlli jie leäkku puâccjam. Lij kuuitâǥ šiõǥǥ, što äšša reagistted jåttlânji, jos pieʹnnest lie oudldõõzz, mušttal Nuorgam.

Kääʹvv-vuuʹdin ij vuäǯǯ ââʹnned pääččamniâvvid lååʹvtää

Kangasniemi lij kuʹǩǩ šeellam riʹmmjid da tuâivv, što puâccjam riʹmmjin iʹlmmted ouddâl veʹrǧǧoummid, ij-ǥa kåddjeʹči riʹmmjid jiõčč.

Son mušttʼtad, što kääʹvv-vuuʹdin ij vuäǯǯ ââʹnned pääččamniâvvid lååʹvtää.

– Tuâivam  što oummu ǩeäk lie vuäinam siivâlmriʹmjid, iʹlmmteʹče suʹnne täin aiccmõõžžin. Sij ǩiččlâʹdde kåʹdde riʹmmjid nuʹt što tõt lij snäätnai.

Go lohká Petra Laiti blogga, boahtá dovdu, ahte čállosat šaddet spontánalaččat ja johtilit, muhto aivve duohta dat ii leat. Laiti lohká dábálaččat geavahit ollu áiggi čállosiid plánemii ja huksemii. Muhtumin sus ádjáná diibmu, go teaksta lea gárvvis, muhto muhtumin čálus gáibida juoba vahku láddat dan muddui, ovdalgo dan sáhttá almmustahttit.

Laiti álggii beannot jagi dassái čállit sámeáššiid birra erenomážit suopmelaččaide, muhto su čállosat leat geasuhan lohkkiid maiddái sámeservodagas. Su sáhttáge gohčodit buot dovdduseamos nuorra sámebloggačállin. Son illuda go nu máŋggat sámit leat gieskat movttáskan čálligoahtit iežas bloggaid.

Laiti mielas ieš bloggen ii dárbbaš erenomáš teknihkalaš dáidduid, muhto su mielas soaitá leat nu, ahte olmmoš, gii lea teknihkalaččat čeahppi ja geas lea dáiddalaš ja gráfalaš čalbmi, movttáska álket buvttadit bloggasisdoalu. Dán artihkalis Laiti juohká buoremus koansttaid dasa, mo šaddá geasuhahtti bloggačálus.

1. Smiehta, manin čálát

Laiti lohká deháleamos rávvagin lea smiehttat váldoulbmila, manne blogget. Bloggetgo danin vai oaččut olu rámi? Fikkatgo čállit nu, ahte čálus lea ollugiid miela mielde?

Laiti ávžžuha čállit iežas oaiviliid geažil, mii dárkkuha dan, ahte ii divtte geange váikkuhit dasa, man birra čállá. Dat ii goit dárkkut dan, ahte bloggedettiin sáhttá láhttet mo beare – buorre láhttenvuogit bloggamáilmmisge fertejit leat anus. Provoserema dihtii ii gánnit čállit: almmolašvuođas interneahtas ii leat vuogas riidalit, muittuha Laiti.

2. Oahpasmuva retorihkkii

Vaikko bloggačállosiin ii gánnit hárdit geange, retorihka vugiiguin sáhttá boktit olbmuid dovdduid ja beroštumi áššiide, maid háliida čalmmustahttit. Laiti muitala, ahte su čállosat eai leat riegádan soaittáhagas: Son lea diđolaččat oahpahallan retorihka vugiid skuvllas, girjjiin ja neahttartihkkaliin. Son rávvesta studeret giellageavaheame ja ohcat iežas argumenteremii fámolaš vugiid.

3. Plánen lea buori čállosa vuođđu

Hukse vuđolaččat čállosa. Go leat mearridan fáttá, oahpasmuva gálduide, maidda sáhtát čujuhit čállosis. Gáldut nannejit áššálašvuođa, muhto eai eastte geavaheames poetihka vugiid čállimis. Bloggateavsttat addet olu friidjavuođa čállimii sihke dáiddalaš ja gráfalaš hábmemii.

Laiti čilge, ahte álo go son fuobmá miellagiddevaš ođđasa dahje čállosa, son vurke dan, vai gávdná dan boahttevaš čállosiid várás. Sus lea maid listu, masa son lea čohkken fáttáid, maid birra áigu čállit. Jus muhtin áigeguovdilis ášši ihtá, dat manná listtu ovddabeallai, ja ná son sáhttá searvat áigeguovdilis ságastallamii bloggema bokte.

4. Jeara veahki

Go bloggačálus lea čállojuvvon, ii vealttekeahttá leat heajos jurdda jearrat veahki. Laiti muitala, ahte sus leat moadde skihpára, geat lohket su teavsttaid ovdal go son almmustahttá teavsttaid. Eará olbmot sáhttet ovddalgihtii fáhtet ártegisvuođaid ja jearrat gažaldagaid, mainna buoridit vel teavstta. Čálus šaddá buoret, go dat gartá mannat vel nuppi olbmo krihtalaš čalmmiiguin čađa.

5. Geavat some ávkin

Go čálus lea gárvvis ja almmustahttojuvvon, lea áigi gulahallat lohkkiiguin, geat čuvvot du blogga. Dábálaččat ii leat doarvái beare almmustahttit čállosa iežas bloggas – dan gánniha vel márkanastit sosiála medias. Laiti muitala, ahte son geavaha Facebooka márkanastimii ja Twittera fas gulahallamii. Twitteras son ságastallá čállosiid birra olbmuiguin, geat lohket su blogga. Laiti ávžžuha ohcat buori dássedeattu dáid kanálaid gaskkas nu, ahte dat dorjot nubbi nuppi.

+1 Ále bala gielas

Lea oalle dábálaš, ahte muhtun sámit eai duostta čállit sámegillii, jus sii ballet giellafeaillain. Laiti, guhte eanáš blogge suomagillii, mieđiha, ahte sutnje ii leat leamašan álki čálligoahtit davvisámegillii. Son vállje giela dan vuođul, geaidda čállá: suopmelaččaide suomagillii, sámiide davvisámegillii ja suomaruoŧŧelaččaide ruoŧagillii. Laiti deattuha, ahte čállin sámegillii nanne gielladáiddu, vaikko čállinfeaillat gávnnošedjege – dat gullet ealli tekstii, vaikko son oahpista čállit nu bures, go beare lea máhttu. Gielas ii gánnit ballat – dat lea rikkisvuohta, deattuha Laiti.

Doaimmaheaddji čállá maid blogga iežas namain.

Õhttsa 11 nuõrttsäʹmmla alttee nuõrttsääʹmǩiõl vuâđđmättjummšin Oulu universiteeʹttâst eeʹjj 2018 aalǥâst. Vuõssmõs vuâra vuâđđmättʼtõs altteeš eeʹjjest 2014.

Giellagas-instituuʹtt nuõrttsääʹmǩiõl lehtor Eino Koponen lij sami rämmai, ko nääiʹt jiânnai leʹjje miõl ǩiõššum universiteeʹtt mättʼtõʹsse.

– Tõt lij sami šiõǥǥ äʹšš. Mon leʹjjem jiijjân vuârddam, što pueʹtte pâi vitt avi kutt oummu. Leâša tõt lij sami šiõǥǥ, što lij nuʹtt jõnn joukk, mušttal Eino Koponen.

– Lie oummu, ǩeäk jie jäälast ââʹn Sääʹmvuuʹdest, leâša puk lie kuuitâǥ säʹmmla.

Õinn feʹrttai vueʹrdded kandi- da maistertuʹtǩǩõõzzid nuõrttsääʹmǩiõʹlle

Nuõrttsääʹmǩiõlâst iʹlla ni veâl vueiʹtlvaž spraavdõõttâd takai kandidaatt- da maistertuʹtǩǩõõžžid Oulu universiteeʹttâst, särnn Koponen.

Vuâđđ- da aaunâsmättjummši lookkmõš lij kuuitâǥ jõnn äʹšš uʹcc ǩiõʹlle.

– Tõʹst lij sami šurr miârkktõs. Ââʹn lij nuʹt što ij vuäitt ko vuâđđmättjummšid da aaunâsmättjummšid nuõrttsääʹmǩiõlâst lookkâd. Leâša ââʹn ij leäkku nåkka mtuʹtǩǩõs, mâʹte aanarsääʹmǩiõlâst da tâʹvvsääʹmǩiõlâst lij. Ko pueʹtte jeänab da jeänab lookkjid, mon ååskam, što tät tuʹtǩǩõs še puätt, mušttal Koponen.

– Mon ååskam, što tõt lij nuʹt puõʹttivuõđâst vueiʹtlvaž vuäǯǯad. Leâša meeʹst feʹrttai õinn vueʹrddet, mušttal Koponen.

Sámediggi: "Váikkuhusat sámekultuvrii eai leat váldon vuhtii"

Suoma Sámediggi vuostálastá Davvi-bieggafápmofidnu. Cealkámušastis dat fuomášahttá, ahte Norgga evttohus váikkuhusárvvoštallanprográmman lea váilevaš, daningo váikkuhusat sámekultuvrii eai das árvvoštallojuvvo.

– Váikkuhusaid sámekultuvrii galgá árvvoštallat, vai sáhttit árvvoštallat, rihkkugo fidnu Suoma vuođđoláhkii ásahuvvon sámekultuvrra suoji, ON álbmotlaš- ja politihkalaš rivttiid guoski 27 artihkkala dahje ON eamiálbmotrivttiid guoski julggaštusa ja dasa laktáseaddji Eamiálbmogiid máilmmikonferánssa dovddus oktasaščoahkkima alla dási dievasčoahkkima loahppaáššegirjji.

Sámediggi muittuha, ahte váikkuhusat sámekultuvrii dihttojit luonddu- ja ekosystemaváikkuhussan, mat hehttejit vejolašvuođaid bargat árbevirolaš ealáhusain. Sámediggi buktá cealkámušastis ovdan maiddái dan, ahte fidnu plánenprográmmas ii boađe ovdan, mo sápmelaččat leat váldon mielde fidnu plánemii.

Sámedikki mielas plánejuvvon fidnu bidjá guovllu biologalaš máŋggabealatvuođa vára vuollái, ja dat hehtte sámekultuvrra doalaheami. Sámediggi maid ávžžuha birasministeriija váldit vuhtii ON biologalaš máŋggabealatvuođa guoski oktasaššiehtadusa artihkkala, ja guorahallat dan vuođul eaktodáhtolaš Akwé: Kon -rávvagiid geavaheami Davvi-bieggamillopárkka váikkuhusárvvoštallamis. Sámediggi mielas árvvoštallanprográmma galggašii sisttisdoallat fidnu doaimmaid sihke Norgga ja Suoma bealde.

Bálgosiid ovttastus: "Bálgosat fárrui váikkuhusárvvoštallanbargui"

Bálgosiid ovttastusa cealkámušas boahtá ovdan, ahte Báišduoddara ja Gálddoaivvi bálgosat ja maiddái Bálgosiid ovttastus oidnet fidnu erenoamáš negatiivvalažžan ja leat dan oaivilis, ahte Davvi-bieggamillopárkafidnu fápmolinnjáid ii galgga geassit Suoma beallai danin, go dat hehtte boazodoalu.

Bálgosiid ovttastus oaivvilda maiddái, ahte Suopma galgá oassálastit Norgga BVÁ-meannudeapmái danin, go fidnus leat váikkuhusat Suoma beallai erenoamážit dalle, jos elrávnnji áigot fievrridit Suoma bealde. Fidnu váikkuhusaid boazodollui galgá maiddái sin mielas árvvoštallat áššáigullevaččat.

– Báikkálaš bálgosiid galgá váldit fárrui váikkuhusárvvoštallamii ja daiguin galgá ráđđádallat fidnus. Maiddái váikkuhusaid boazodollui Suoma bealde galgá árvvoštallat.

Davvi-bieggamillopárkka plánas molssaeavttut fápmolinnjá rádjerasttildanbáikin livčče jogo Gálddoaivvi bálgosa siste dahje Báišduoddara bálgosa siste. Plánejuvvon fápmolinnjá livččii 400 kilovoltta. Dássážii Suoma davimus 400 kilovoltta fápmolinnjá ollá Roavvenjárgga lahkosii. Ođđa fápmolinnjá galggašii gessojuvvot Ohcejogas gitta Roavvenjárgga Pirttikoski rádjai.

– Jos fápmolinnjá gessojuvvo gitta Pirttikoski rádjai, váikkuhusat čuhcet máŋggaide bálgosiidda. Váikkuhusárvvoštallamis galgá čielggadit guovlluid dála dili ja mearkkašumi váikkuhanguovllu bálgosiidda. Maiddái fidnu váikkuhusaid bálgosiid guohtuneatnamiidda, bohccuid guohtumii guohtuneatnamiin ja boazodoalu doaimmaide galgá árvvoštallat.

Sámemusea Siida: "Ollislaš váikkuhusaid galgá árvvoštallat"

Sámemusea Siida cealká, ahte bieggafápmofidnu váikkuhusárvvoštallanprográmmas galgá váldit vuhtii fidnu ollislaš váikkuhusaid, ja váikkuhusaid duovdagiidda sihke Norgga ja Suoma bealde. Dat maid gáibida, ahte plánain galgá dahkat dakkár govaid, main oaidná, mo dat váikkuhivčče duovdagiidda.

Sámemusea Siida cealká, ahte Suopma galgá leat fárus rájáid rasttildeaddji, strategiijalaš birasárvvoštallanbarggus. Sámemusea buktá ovdan maiddái, ahte fidnu váikkuhusárvvoštallanprográmmas galgá árvvoštallat váikkuhusaid Suoma kulturbirasčuozáhagaide, dološ bázahusaide ja huksejuvvon birrasii. Dasa lassin fápmolinnjáid máđidjamolssaeavttuid oasil galgá badjeeatnamiin dutkat dološ bázahusaid, vai sáhttá árvvoštallat plánejuvvon fidnu váikkuhusaid dološ bázahusaide Suoma bealde.

Sámemusea fuomášahttá maiddái, ahte váikkuhusárvvoštallanprográmmas galgá árvvoštallat váikkuhusaid suodjalanguovlluide, mat leat Suoma bealde.

Lappi EJB-guovddáš: "Fápmolinnjá máđijaide galgá guorahallat eanet molssaeavttuid"

Lappi ealáhus-, johtolat- ja birasguovddáš EJB cealká, ahte sin áddejumi mielde bieggafápmofidnus leat Suoma beallai mearkkašahtti birasváikkuhusat duovdagiidda, turismii, boazoealáhussii, lundui, eanageavaheapmái ja sápmelaččaid riektái eamiálbmogin doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra, ja vejolaččat čázádagaide.

EJB-guovddáš oaivvilda cealkámušastis, ahte duovdagiid dáfus fidnus livčče váikkuhusat turismaealáhussii Suoma bealde. Cealkámušas daddjo maiddái, ahte dan galggašii plánet dárkilit, mo geahpedit vahágahtti váikkuhusaid, mat šaddet fápmorusttegiid ja fápmolinnjáid huksema áigge, ja hehttehusat eai oaččo dagahit dan, ahte bohccot johtet daid dihte boasttobeallái rájá.

EJB-guovddáš evttoha, ahte molssaeavttuid fápmolinnjáide, mat vejolaččat gessojuvvojit Suoma beallái, galggašii guorahallat máđidjamolssaeavttuid viidásut, go mo dál lea evttohuvvon.

Lappi lihttu: "Fápmolinnjá máđidjat guorahallojuvvojit ođđa eanagoddelávas"

Lappi lihttu cealká, ahte Davvi-bieggafápmofidnus leat stuorra rájáid rasttildeaddji váikkuhusat, ja danin Suopma galgá oassálastit Norgga BVÁ-meannudeapmái.

– Dasa lassin, ahte Suopma oassálastá fápmolinnjá BVÁ-meannudeapmái, dat galgá oassálastit BVÁ-meannudeapmái, mii guoská olles bieggafápmofidnui.

Maiddái Lappi lihtu cealkámuš buktá ovdan, ahte fápmolinnjás leat Deanuleagis mearkkašahtti váikkuhusat Deanu duovdagiidda ja dan bokte turismaealáhussii, ja das muittuhit maiddái, ahte Ohcejohka lea oassi sápmelaččaid ruovttoguovllus ja boazodoalloguovllus.

Lappi lihtus oaivvildit, ahte vejolaš fápmolinnjá geassimis Supmii galgá árvvoštallat viidásut molssaeavttuid ja váldit vuhtii oktavuođa gitta Pirttikoski rádjai. Davimus Suoma eanagoddelávva 2040 lea barggu vuolde, ja dat boahtá dála láva sadjái.

– Ođđa láva plánema oktavuođas lea šaddan sáhka Fingrid Oyj evttohan dárbbus 400 kV fápmolinnjái Pirttikoskis Ohcejoga bokte Norgii. Fápmolinnjá máđija molssaeavttut guorahallojuvvojit Davimus Suoma eanagoddelávva 2040 oktavuođas.

_Ohcejoga gieldda cealkámušas muitaleimmet mannan vahkus, artihkkala gávnnat dáppe. Cealkámušat gávdnojit Lausuntopalvelu-neahttasiiddus._

Robohttabiillaid ja jierbmegeainnu iskkadallet dán vahkus Muonás

Váldogeaidnu 21:žis Muonás áigot dán vahkus iskkat vuosttaš háve robohttabiilla jierbmegeainnu alde, man johtolatdoaimmahat rabai skábmamánus. Logi kilomehtera mátkkis áigot iskkat, maid buolaš, borga ja muohta dagahit robohtabiilla ja jierbmegeainnu mihtidanrusttegiidda ja muđuige testet geainnu ja eará teknihka. Iskkadallamiin robohttabiillas lea sihkkarvuođa dihte olmmoš fárus. Áššis muitala Lapin-Kansa -aviisa.

Davimus Lappis gulaskuddagohtet oaiviliid eanagoddeláva ođasmahttimis

Lappi lihttu álggaha dán vahkus gilideaivvademiid Davvi-Suoma eanagoddeláva ođasmahttimis. Soađegili gielddadálus gieđahallet ođđa eanagoddeláva otne vuossárgga eahketbeaivve diibmu viđas ovddosguvlui, Ohcejoga gielddadálus fas ihttin maŋŋebárgga diibmu 3 rájes ja gaskavahku Avvilis hotealla Avvillis diibmu viđa rájes. Boahtte vahkus 18.12. deaivvadeapmi lea Anáris sámekulturguovddáš Sajosis diibmu 17 ja 19.12. fas Soađegili gielddadálus diibmu 17.

Nuortasámegiela universitehta oahput álget fas

Boahtte jagi álggus álggahit oktanuppelogis lohkat nuortasámegiela vuođđooahpuid Giellagas-instituhtas. Vuosttaš háve vuođđooahput álge golbma jagi dassái. Ain ferte goit vuordit, ovdal go nuortasámegielas beassá lohkat kandidáhta- ja magisttardutkosa.

Čierastallanguovddážiid bargiid bálkáriiddu soabadallama jotket

Suoma riikkasoabadalli joatká otne gaskabeaiáigge bargoriiddu soabadallama, mii čuohcá čierastallanguovddážiidda ja turisttaid prográmmabálvalusaide. Bálkáriiddu geažil turismasuorggi bargoaddiidlihttu MaRa gilddii mannan bearjadaga bálvalansuorggi bargiid ámmátsearvi PAM miellahtuid boahtimis bargui. Bargogildosa jáhkket bistit juovlamánu 19. beaivvi rádjai, jos riidu ii čoavdašuva ovdal dan.

Go dalvá ja buolašta, de lea sihkkar ahte Pekka Halonen stárte su gálvobiila ja vuolgá johttit miehtá Suoma ja Ruoŧa beale Sámi. Davvin olbmot leat hárjánan geavahit rievttes guolgagahpiriid ja atnet daid ain árvvus.

Halonen lea jo 25 jagi johttán ja vuovdá iešguđetlágán dujiid, muhto stuorimus johttu lea njuorjjonáhkkedujiin:

–Jos geahččat badjealbmá bargogahpira, nu njuorjjogahpirhan dat meastta juohkehaččas lea ja njuorjjonáhkkegistát ja gápmagat.

Pekka Halonen ja sin fitnodat Oulun Nahka-Aitta oastá náhkiid main de eanáš ieža duddjojit ja buvttadit Oulus. Go geahčasta dárkilabbo, de sáhttá fuomášit ahte juohke njuorjjobuktagis muitaluvvo ahte náhki ii leat suopmelaš muhto boahtá ollu guhkkelis, Kalaallit Nunaatas.

– Dađi bahábut ii leat Suopmelaš njuorjjonáhki fidnemis, nu náhkit bohtet Ruonáeatnamis, Dánmárkku bokte, gos de vuvdet daid viidásit. Gal dat orru leamen jorggubeliid, go lagaš čáziin livččii gárvvis materiála, muhto dan ii oažžu gávppálažžat ákkastallat."

Njuorjjut lassánit, muhto bivdit eai fidne dietnasa

Jouni Heinikoski lea Giemas eret ja lea hárjánan Davvi meara (su. Perämeri) njuorjjobivdi. Fuođđoguovddáža loguid mielde njuorju gal livččii nu ollugo nagoda bivdit, muhto jagis 2009 fápmui boahtán Máilmmi gávpeorganisašuvnna EU-gielddus eastá su vuovdimis ovttage njuorjjonáhki.

Dál njuorjjut lassánit jagis jahkái, go bivdu ii leat gánnáhahtti. Eanet son lea fuolas árbevirolaš bivdokultuvrra jávkamis.

– Dat dáidá vájalduvvot olles árbevirolaš kultuvrra go dákkár njuolggadusain speallat. Lea váttis govahallat, ahte movt fidnešii lasi njuorjjobivdiid. Jos dan ii sáhte gávppálaččat ákkastallat, nu njuorjjobivdoreaisu lea njuolgut geahpibun iežas ruhtaburssas, lohkká Heinikoski.

Kalaallit Nunaatas lea okta fitnodat Great Greenland, mas lea riekti buktit njuorjjonáhkiid EU:i. Lihkká lea maŋimuš jagiid Kalaallit Nunaatas njuorjjonáhkiid buvttadeapmi unnon, go guolásteapmi lea eanet gánnáhahtti dienás báikkálaččaide.

Suoma fitnodagaide lea šaddange dál eahpesihkkarin fitnet doarvái náhkiid, muhto gávpealmmái Halonen ii dieđe mii livččii sadjásaš gálvu.

– Jaa, gávdnogo dakkár, die dat leage, dakkár ii dáidde gávdnot, bohkkosa Halonen.

Ministeriija mielde ášši lea veadjemeahttun rievdadit

Eanan – ja meahccedoalloministeriija luondduriggodat-ossodaga ráđđádalli virgealmmái Heikki Lehtinen čilge duogáža EU-gávpegildosii:

– Gal dat politihkalaš figgamuš nuppelot jagi dassá Brusselis lei ahte áššái fertii dahkkojuvvot juoidá, go árvvoštalle ahte Kanadas geavahuvvon bivdovugiid mielde eai galggaše oažžut jođihit njuorjjonáhkkebuktagiid EU:i dahje vuovdemássii.

– Nuppe dáfus njuorjjonálit miehtá máilmmi leat jo guhkká leamaš oalle buorre dásis. Luondduriggodagaid ávkkástallama bistevaš geahčastanguovllus livččii dehálaš ahte buot maid bivdet dahje meahcástit bistevaš vuogi mielde, galgá maiddái ávkkástallojuvvot ollásit ja de dálá dilis dát ii aivve ollašuva, lohká Lehtinen.

Teaʹtterčeäppõõzz maister Pauliina Feodoroff da suu 20 oummu tuâjj-joukk vuäǯǯai tän eeʹjj Kone foondâst jõnn veäʹǩǩtieʹǧǧ 685 600 euʹrred “Miltä sopu näyttää” –haʹŋǩǩõõzz vääras.

Haʹŋǩǩõõzz taavtõʹssân lij suõjjled Njauddâmjooǥǥ čäʹccõõzz di suõjjled Muddusjääuʹr palggâz äʹrbbteâđ da tiõtti õhttsažtuâjain.

– Täʹst-han lie kueʹhtt jeeʹres proseess da vuõssmõs vueʹss lij Njauddâmjokk tuâjj, mâiʹd leäʹp juʹn määŋgid iiʹjjid tuejjääm. Njauddâmjooǥǥâst lij aalǥam äimm-muttâz-seʹlvvtõs da tän čâhčča leäʹp juʹn vuõssmõs tuâjaid tuejjääm Kirakkakuõškâst da Vainosjooǥǥâst. Nuʹbb vueʹss lij Muddusjääuʹr palggâz mäddâânnmõõžž seʹlvvtõstuâjj. Tät-han lij õhttsažtuâjast tuejjuum Muddusjääuʹr palggsin da Akwe Kon -tuâjj-jooukin. Jeäʹp nuʹt kuddnalla leäkku piâssâm altteed da seʹlvvtõstuâjj ij leäkku võl aalǥam, mušttal Feodoroff.

Määŋg sueʹrj oummu seämma haʹŋǩǩõõzzâst

“Miltä sopu näyttää” –haʹŋǩǩõs lij kolmm ekksaž proseʹss da tõn ouʹdde lie tuejjeʹmmen õhttsa 20 oummu jeeʹres sueʹrjin.

Mieʹldd lie čeäppneǩ da musikneǩ, tuʹtǩǩeei, puäʒʒoummu da jeeʹres saaʹmi äʹrbbteâđai čieʹpp. Pauliina Feodoroff mieʹldd Kone foond teäggtõs oudd siʹjjid vuäittmõõžž juäʹtǩǩed tuâj, koon sij lie alttääm juʹn iiʹjjid mââiårra pääʹlǩtää.

– Puk ǩeäk lie seuʹrrjam tän ääʹšš tieʹtte, što lij tarbb seʹlvted puäʒʒhoiʹddjummuž taarbid meäʹcctäällvuuʹdin. Tät-han lij leämma nåkkam äʹšš, mâiʹd leäʹp haaʹlääm seʹlvvted. Ââʹn lij nåkkam sââʹjj, što mij vueiʹttep kudd paaʹlǩin tän tuejjeed, särnn Feodoroff.

Obb kolmm ekksaž haʹŋǩǩõõzzâst lij jurddum še fiʹlmmjed fiiʹlm, mâʹst pueʹtte ouʹdde äʹrbbteâđ âânnmõõžž Vainosjooǥǥ suõjjlemtuâjast.

Haʹŋǩǩõõzzâst tuâjj-jooukâst lie mieʹldd di määnpââʹj teäggtõõzz vuäǯǯai di jeeʹres vuässla: Anna Morottaja, Esko Aikio, Hilkka Semenoff, Jarmo Pyykkö, Jelena Porsanger, Jorma Mattsson, Kaisa Raitio, Kaisu Mustonen, Mio Negga, Kevin John Francett , Osmo Seurujärvi, Pauliina Feodoroff , Saara Tervaniemi, Stina Roos, Tero Mustonen, Janne Raassina , Janne Saijets, Juha Feodoroff, Leena Heinämäki , Raimo Moshnikoff, Risto Semenoff da Vladimir Feodoroff.

Haalâd nââneed sääʹmǩiõl da -kulttuur sââj da vuäǯǯad säʹmmlai ärbbvuõđid mieʹldd Lääʹddjânnam mäddâânnmõõžž plaanummša

Õhttân taavtõʹssân haʹŋǩǩõõzzâst lij poʹhtted saaǥǥtõõllmõõžž säʹmmlai sââʹjest Lääʹddjânnam õhttsažkååʹddest. Säʹmmlai plaanääm, jååʹđtum da tuejjääm haʹŋǩǩõs haalâd mottjed âʼnnjõž luâttreeʹǧǧesvuõđi vaaldšummuž da tuejjeed ođđnallšem õhttsažtuâj veʹrǧǧoummui, tuʹtǩǩeejai di säʹmmlai kõʹšǩǩe.

Näkkam vueʹjjivuiʹm Feodoroff haalâd nââneed sääʹmǩiõl da kulttuur sââj, da ǥõõi säʹmmlai ärbbvuõđid mieʹldd Lääʹddjânnam mäddâânnmõʹšše. Näkkam vaʹstteei tuåim jie leäkku ouddâl Lääʹddjânnmest leämmaž.

– Puk 20 oummu lie juʹn iiʹjjid tuejjääm ouddmiârkkân näkkam meäʹcc- leʹbe čääʹʒʒaaʹššivuiʹm pääʹlǩtää da täk oummu lie noorrum mieʹldd tän haʹŋǩǩõʹsse, ko seeʹst lie perstummuš täid aaʹššid, särnn Feodoroff.

Kone fondd juâkk juõʹǩǩ eeʹjj veäʹǩǩtieʹǧǧid tiõđlaž da čeäpplõs tuâjaid. Kone fondd haalâd tuärjjeed nåkkam tiõđlaž da čeäpplõõzz projeeʹktid, kook vueiʹt leeʹd še määŋgpeällsaž haʹŋǩǩõõzz, koin õhtteet jeeʹresnallšem tuâjjvueʹjjid.

Wimme ja Rinne Emma Gaala evttohassan

Wimme & Rinne "Human" cd-skearru lea evttohassan jagi 2017 Etno-Emma bálkkašumi vuoitin.

Emma-bálkkašumiid juolludit jahkásaččat musihkkariidda ja jagi áigge almmustuvvan skearruide. Bálkkašumit juhkkojuvvojit Emma-gálas 3.2.2018.

Seminára sámi lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođain duorastaga – Almmuhanáigi nohká gaskavahku

Sámi lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama 100-jahkásaš Suomas guorahallet duorastaga 14.12.2017 semináras, mii lágiduvvo Anáris Sámekulturguovddáš Sajosis diibmu 10-16.

Seminára lea oassi fidnus, mii guorahallá vehádagaid siskkáldas olmmošvuoigatvuođaid ja vealaheami ja sámi lámisolbmuid ja seksuála- ja sohkabeallevehádagaid, ja doppe muitaluvvo fidnu bohtosiid.

Seminárii galgá almmuhit iežas maŋimustá gaskavahku 13.12.2017 diibmu 12 čujuhussii laura.olsen@ulapland.fi. Seminára prográmma gávdno Lappi universitehta Árktalaš guovddáža neahttasiiddus.

Anáris dáhpáhuvvá

Mumeniid diidadálvi -ealligovva čájehuvvo otne maŋŋebárgga Sámekulturguovddáš Sajosis diibmu 18. Mumeniid diidadálvi lea vuosttas sámegielat guhkes mánáidfilbma. Filbma muitala Mumeniid juovllaid birra ja dat heive buohkaide.

Sámi oahpahusguovddáža Anára doaibmabáikkis lágiduvvojit otne maiddái juovlamárkanat diibmu 12-18. Sámi oahpahusguovddáža duodjestudeanttat vuvdet doppe iežaset dujiid ja čiŋaid.

Guolástankoartta haddi loktana

Guolleváriiddikšunmáksu nappo stáhta guolástankoartta haddi bajiduvvo boahtte jagi álggus. Olles kaleanddarjagi guolleváriiddikšunmávssu haddi loktana 39 euros 45 euroi, čieža jándora haddi 12 euros 15 euroi ja ovtta jándora haddi viđa euros guđa euroi. Ráđđehusa evttohus hattiid bajideamis vuođđuduvai dasa, go guolleváriiddikšunmávssuin leat ožžon sullii guokte miljon euro unnit ruđa, go maid leat guolástanlága ođasmahttima oktavuođas árvalan oažžut.

Suomas guolleváriiddikšunmávssu galgá máksit, jus guolásteaddji lea 18-64-jahkásaš ja son guolásta eará láhkai go oaggumiin, rudneoaggumiin dahje sallitgoallosvuokkain.

Kvohtabáhtareaddjiid meari boahtte jahkái guorahallet ain

Dassážii ii leat čielgan, ollugo Lappi eanagoddái bohtet báhtareaddjit jahkemolsuma maŋŋá, go Suoma stáhta ii leat vel mearridan, olugo dat váldá vuostá nu gohčoduvvon kvohtabáhtareaddjiid. Lappi ealáhus-, johtolat- ja birasguovddáš vuordá dieđu daid gielddain, mat kvohtabáhtareaddjiid leat váldán, ahte olugo dat hálidit váldit lasi báhtareaddjiid.

Eanodaga ja Pelkosenniemi gielddat leat vástidan, ahte eai hálit lasi. Lappi eanagoddái bohte dán jagi vádjit 240 kvohtabáhtareaddji, sis 20:s Eanodahkii ja 20:s Soađegillái.

Tanssâtaaidâr Auri Ahola lii uážžum 14 400 eurod “Saamen tanssi” -projektân. Ulmen lii hammiđ sämmilâš taansâ maaŋgâpiälásâš tutkâmuš já kieddipargo vuáđuld.

Tanssâtaaidâr Auri Ahola imâštâl manen sämmilijn ij lah jieijâs tanssâ tego Australia aboriginaalijn já Amerika algâalmugijn. Nuorttâsämmiliih tánssájeh kale katrilli, mut totkin ij lah olmânáál sämmilij jieijâs tanssâ.

– Tothân ij lah algâalmugij tanssâ kuittâg, tot katrilli. Tothân lii hovitanssâ aaibâs algâ aalgâst, Ahola muštâl.

Sämmilâš tanssâ lii lappum jo tovle

Ahola lii jo muuneeld váhá tutkâm ääši já čáittu toos lii, et sämmilijn ličij tovle lamaš jieijâs taansah.

– Kenski lii lamaš taggaar, ko sämmilii tanssâ, mutâ tot lii lappum jo nuuvt kuhes äigi tassaaš, et tot ij lah innig ellee ärbivyehi, iätá Ahola.

Sämmilij taansâ láá mottoomverd tutkâm Taažâst já Ruotâst já Ahola áigu-uv kevttiđ naapurenâmij tutkâmpuátusijd tutkâmuš iššeen.

Meid livđe-projektân mieđettum išeruttâ

Máttáátteijee Anna Morottaja lii uážžum 19 200 eurod “Inarinsaamelainen livđe eläväksi työpajoilla ja tubettamalla” -projektân. Proojeekt ulmen lii muusiktooimâ peht pyehtiđ livđe-ärbiviäru maasâd argâpiäiván.

Sun áigu opâttâllâđ liivđijd já jyehiđ taid siärváduvân pargopajij häämist škovlâlijd, kielâpiervâlijd já vuorâsulmuid. Motomijd pargopaajijd sun lii jo toollâm. Aainâs-uv kielâpiervâljuávkku lii mielâstis kuldâlâm puáris liivđijd.

– Lam tuálvum taid ellei, kuolij já luudij liivđijd tohon piervâlân já tai mieldihân lii älkkee váhá meiddei sierâdiđ tobbeen, Morottaja iätá.

– Kiinii puuđâld váhá tast paaldâst maidnii já kiinii tuše kiäččá muu já parga eidu nuuvt, ko mun. Já veikkâ oroččij, ete toh iä lah fáárust teikkâ kiinii tuše siijvost čokkáá tast, ij livđuu, te kale toh kuittâg tohon mielâ vuálážân pääccih toh livđeh.

Morottaja finnij lasseen 5000 euro išeruuđâ meid Majaoja-siäđusist. Tain kuávttáin išeruuđâin sun pastaččij porgâđ oovtâ ive.

Suoma ráđđehusbellodagat leat bearjadaga soahpan, ahte olles Suoma giellabeasit ožžot boahtte jahkái olles 1,2 miljon euro. Dat dárkkuha 300 000 euro lasáhusa giellabesiid bušehttii dán jagi ektui ja dorvvasta Soađegili, Eanodaga ja Njuorggáma giellabesiid doaimma joatkkašuvvama.

Ná riikkabeaivvit hálidit doarjut sámegielaid ovdáneame, muitala riikabeaiáirras Matti Torvinen.

– Dáinna riikkabeaivvit hálidit čujuhit, ahte mii leat beroštuvvan ja hálidit ovddidit ja addit vejolašvuođa ovddidit sámegiela sihke sámiid ruovttoguovllus ja maiddái ruovttoguovllu olggobealde, dadjá Torvinen Yle ođđasiidda.

Lasseruhta ii čoavdde anárašgiela giellabesiid váttisvuođa

Máŋggat mánát leat vuordimin, ahte beasašedje anárašgiela giellabeassái, muhto buot golbma anárašgiela giellabeasi leat dievva. Anárašgiela searvvi ságajođiheaddji Marja-Liisa Olthuis oaivvilda, ahte lasáhus giellabesiid bušehttii ii goit njuolga dárkkut dan, ahte buot mánát, geat giellabeassái hálidit, beasašedje dohko.

– Mis galggašii leat dán vahku loahpageažis áibbas maŋimuš ruhtaráđđádallamat, maid vuođul Sámediggi dahká ohcamuša oahpahus- ja kulturministeriijai. Dalle dat ruhtamearrádus boahtá muhtimin boahtte jagi álggus.

Lasseruđa dárbbus ii Olthuis mielde leat Sámedikkiin ráđđádallojuvvon, muhto Anárašgiela searvi lea doaimmahan giellabeassedoaimma ruhtaohcamuša Sámediggái.

– Sámediggihan lea ohcan lasseruđa dan vuođul, go dat ohcamušat ledje. Mun jáhkán, ahte dat lasseruhta lea eanáš oaivvilduvvon daid ođđa giellabesiid ruhtadeami várás, árvala Olthuis.

Váikko lasseruhta ii njuolga váikkut anárašgiela giellabesiid doibmii, dat goittotge dorvvasta dálá doaimma.

– Dán jagi oalle guhká lei dakkár ballu, ahte jos dat olles supmi lea dušše 700 000 euro (sámeguovllu giellabesiide), de fertego juoidá čuohppat dahje gáržžidit doaimma, muhto dál mun in goittotge jáhke, ahte doaimmaid galggašii gáržžidit ruđaid dáfus, dadjá Marja-Liisa Olthuis.

Suomas plánejit jiekŋameara ruovdegeainnu, muhto man vejolaš ruvttat leat vel eahpečielgasat. Jiekŋameara ruovdegeainnus leat hubmán jahkeviissaid ja čielggademiid čielggademiid ruovdegeainnus leat dahkan juo jagis 2013.

Johtolat- ja diehtojuohkinministeriija lea suoidnemánus bivdán Suoma johtolatdoaimmahaga ovttas Norgga johtolateiseválddiin čielggadit vejolaš Jiekŋameara ruovdegeainnu ollašuhttima ja ekonomalaš gánnihahttivuođa. Čielggadeamit galget gárvvásmuvvat ovdal guovvamánu loahpa. Sámedikkiin eai goittotge leat vel ráđđádallan áššis. Sámediggelága 9§ ráđđádallamat galget leat ođđajagimánu 18. beaivve.

Johtolatráđđeolmmoš Sabina Lindström Johtolat -ja diehtojuohkinministeriijas muitala, ahte sii háliidit čielggadanhápmosiid ovdal go álggahit ráđđádallamiid sámedikkiin ja danin leat válljen gullat sámedikki ođđajagimánus.

– Sámedikkiin leat ságastallan áššis, muhto virggálaš ráđđádallamat eai leat vel leamašan. Sivvan dasa lea dat ahte, čielggadanbargu lea leamašan hui álggus ja mii háliideimmet, ahte čielggademiin leat čálalaš hápmosat ja álgobohtosat. Ja de easkka go dat leat, de lea buorre áigi álggahit virggálaš ráđđádallamiid, muitala Lindström.

Suoma Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio mielas Sámedikkiin galgá ovttasbargat ja ráđđádallat dákkár áššiin áibbas álggu rájes. Sámediggi lea bivdán dán áššis 9§ ráđđádallamiid juo jahkebealli dassái.

– Mii leat bivdán sámediggelága 9§ ráđđádallamiid juo dalle ovdal geasseluomuid, de mu mielas livččii galgan (ráđđádallat árat) ja dál leage hui miellagiddevaš dat, ahte mot dat leat guorahallan dan čielggadeami oktavuođas daid váikkuhusaid sámekultuvrii. Gáibádussanhan lea, ahte mii háliidit albma vuđolaš čielggademiid dain váikkuhusain sámekultuvrii ja maiddái sámi ealáhusaide dieđusge dan oassin, muitala Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio.

Sanila-Aikio mielas ná stuorra fidnuide goit galggašii beassat fárrui gitta álggu rájis. Son lohká dát lea stuorra ja mearkkašahtti fidnu sámiid geahččanguovllus.

– Dakkár áššis livččii áibbas álggu rájes galgan juohkit dieđuid vuosttamužžan sámediggái. Ja maiddái sihkkarastit dan, ahte sápmelaččat besset dadjat ja váikkuhit áibbas álggu rájes, Sanila-Aikio lohká.

Sámedikki lea vejolaš gullat máŋgii, jus oidnet dasa dábbu

Ministeriija mielde Sámedikki lea vejolaš gullat dán áššis máŋgii. Lindström goittotge deattuha, ahte rávvagiid mielde deháleamos lea gullat sámedikki rivttes áigge, nappo nu ahte sámediggi beassá váikkuhit loahpalaš bohtosii. Ja maid addit sámediggái vejolašvuođa mannat materiála čađa iežaset doaibmaorgánain, ja dasa galgá várret áiggi.

– Dat ahte čoahkkanitgo sámedikkiin máŋgii, de dat lea sihkkarit vejolaš. In oainne dasa geavatlaš eastagiid, jus dan oaidnit dárbbašlažžan, muitala Lindström.

Sanila-Aikio mielas lea dárbu čoahkkanit máŋgii dán áššis, go fidnu leat stuoris ja mearkkašahtti, ja das leat stuorra váikkuhusat ovdamearkka dihte sámi árbevirolaš ealáhusaide ja boahttevuhtii. Son maid sávvá, ahte ministeriija guorahalašii dan vejolašvuođa, ahte ruovderaŧŧi ii huksejuvvošii ollege.

– Dan ferte gal guorahallat hirbmat dárkilit ja vuđolaččat dál ovddalgihtii ja mun jáhkán, ahte dát boahtá leat guhkes proseassa. Mun sávan, ahte maiddai dat nolla vejolašvuohta guorahallojuvvo seamma oktavuođas ja ahte dat lea seammás maiddai albma vejolašvuohta, man sáhttá válljet proseassa oktavuođas juos bohtosat čájehit nu.

Yle Sääʹm vuõlttâd äʹrbbvuõđlaž jooulvuõlttõõzz piâtnâc 22. rosttovmannu. Jooulvuõlttõõzzâst kuvddleejain lij vuäittmõš vuõltteed jooultiõrvʼvuõđid da tuåivvad jooul-laaulid.

Kolmm ǩiõllsaž jooulvuõlttõõzzâst lie jååʹđteejen Anja Kaarret, Jouni Aikio da Sara Wesslin.

Vuõlttâd jooultiõrvʼvuõđääd miʹjjid neʹttpååʹštin addrõʹsse sami.radio(a)yle.fi leʹbe soiʹtte mij studioteʹlfooʹne nââmra 016 6757524.

Kuldâleijein lii máhđulâšvuotâ vuolgâttiđ juovlâtiervuođâid já tuáivuđ juovlâlavluid

Yle Säämi vuolgât ärbivuáválij juovlâvuolgâttâs vástuppeeivi 22. juovlâmáánu. Juovlâvuolgâttâsâst kuldâleijein lii máhđulâšvuotâ vuolgâttiđ juovlâtiervuođâid já tuáivuđ juovlâlavluid.

Kuulmâ kielâlâš juovlâvuolgâttâsâst láá laiđiisteijen Anja Kaarret, Jouni Aikio já Sara Wesslin.

Vuolgât juovlâtiervâiđâd mijjân šleđgâpostáin čutottâsân sami.radio(a)yle.fi tâi suáiti mii studion numerân 016 6757524.

Golmmagielat juovlasáddaga lágidit Anja Kaarret, Jouni Aikio ja Sara Wesslin

Yle Sámi árbevirolaš juovlasátta sáddejuvvo juovlamánu 22. beaivve. Juovlasáddagis guldaleaddjiin lea vejolašvuohta sáddet juovladearvvuođaid ja sávvat juovlalávlagiid.

Golmmagielat juovlasáddaga lágidit Anja Kaarret, Jouni Aikio ja Sara Wesslin.

Sáddes juovladearvvuođaid midjiide šleađgapoasttain čujuhussii sami.radio(a)yle.fi dahje riŋges njuolggosáddagii studio telefonnummirii 016 6757524.

Jaskatvuođa cuvkejit davimus Sámis

Otne álgá davimus Sámis Hiljaisuuden rikkominen (Jaskatvuođa cuvken) -nammasaš turnea. Dat lea oassi Suopma 100 -ávvudemiin.

Anárlaš dánsadáiddár Auri Ahola lea plánen turnea, mii johtá dán vahkus Anáris, Muttošjávrris, Čeavetjávrris ja Ohcejogas. Turneas lea mielde maid earet eará juoigi Ingá-Máret Gaup-Juuso ja ráppár Ailu Valle.

Vuosttaš loaiddasteapmi lea sámekulturguovddáš Sajosis otne diibmu 19 rájes. Olles prográmma gávnnat Meidän festivaali -neahttasiiddus.

Čierastallanguovddážiid bálkáriidu čoavdašuvai

Riikkasoabadalli Minna Helle dieđiha, ahte čierastallanguovddážiid ja prográmmabálvalusaid bargoriiddu soabadanevttohus lea dohkkehuvvon. Dat dárkkuha dan, ahte bargoaddiid ásahan bargogielddus ii leat šat fámus.

Bargoriiddus stuorámus riidu lei bálkkáid ektui. Soabadančovdosis bálkkáid mearridedje ráđđádallat vuosttažettiin báikkálaččat. Jos dat ii lihkostuva báikkálaččat, bargiide lea goit dáhkiduvvon 1,6 proseantta bajidus bálkái jagiin 2018 ja 2019.

Čierastallanguovddážiid ja prográmmabálvalusaid ođđa bargosoahpamušat leat fámus guokte jagi, jagi 2019 golggotmánu loahpa rádjai.

Dálki lea váikkuhan girdi- ja togajohtolahkii ja muohtauđđasiid riska lea lassánan

Suomas leat ievttá rájes girdit ja togat maŋŋonan borgga ja biekka dihte, ja girdivuoruide dat váikkuha vel otnege. Mátta-Suomas lea muohttán juoba 20-30 sentimehtera, ja doppe ledje borgga dihte ihkku vádjit 10 000 viesu šleađgga haga.

Maiddái Davvi-Suomas lea mannan ija muohttán ollu. Dálkediehtaga lágádusas muitalit, ahte máŋgga sajiin 12 diimmu siste lei muohttán 10-16 sentimehtera. Davvi-Suomas muohta lea dál 20-30 sentimehtera eanet go dábálaččat. Dan dihte muohtauđđasiid riska duottarguovlluin leage lassánan erenoamážit viestara bealde Giehtaruohttasis. Anáris Suoločielggis muohtauđasvarra ii vel leat. Dálkedieđalágádusa mielde uđasvarra lea dál duođalaš. Dat oaivvilda, ahte olbmo dágahan uđđasat leat vuorddehahtti ja lunddolaš uđđasat leat vejolaččat.

Lappi soalddáhiid čuojahanjoavku loaiddasta Avvilis

Lappi soalddáhiid čuojahanjoavku doallá ginttalkonseartta Avvila girkus otne gaskavahku diibmu 18. Joavkku solistaguossin lea pan-njurgganasa čuojaheaddji Stefan Stanciu. Olbmot besset konsearttas maiddái lávlut ovttas čuojahanjoavkku čuojahettiin.

Beaiváduvvon 13.12.2017 dii 13:34: Lasihuvvon dieđut muohtauđđasiid riskkas.

Eanodaga gielda guorahalla bálkkáhit iežas šeriffa. Eanodagas vihtta jagi doaibman bolespatrulla báhcá ealáhahkii guovvamánus, eaige ođđa bolesat leat boahtimin sadjái. Eanodagas lea šaddat fuolla gieldda olbmuid dorvvolašvuođas.

Eanodaga gielddastivrra ságajođiheaddji Seppo Alatörmänen dadjá, ahte gielda galgá dál duođalaččat guorahallat iežas šeriffa bálkkáheame. Dat livččii Suoma vuosttaš gielddašeriffa.

– Mii leat dál vuolgán dán luotta ala. Hálidat boktit ságastallama das, ahte mii lea ovttaveardásašvuohta, dásseárvu stáhta geahččanguovllus. Midjiide dadjet, ahte min dorvvolašvuohta lea dorvvastuvvon lei dal boles dahje ii, muhto mii eat jáhke dasa, go árgabeaivi lea čájehan nuppeláhkai, čuoččuha Alatörmänen Yle ođđasiidda.

Gielda hálida boktit mearrideaddjiid

Alatörmänen mielas stáhta bargu lea fuolahit olbmuid dorvvolašvuođas. Jus stáhta ii ordne ášši, de ferte Eanodaga gielda ieš guorahallat mo ordnet dili nu ahte gieldalaččaid dorvvolašvuohtá ii gillá.

– Jus lea dárbu, de dalle mii fertet ieža bálkkáhit priváhta fávtta. Doaivvu mielde dát ságastallan boktá daid, geaidda dat ovddasvástádus gullá ja sii ordnejit ášši ja guddet ovddasvástádusa das, jus juoidá geavvá, maid mii eat suige sáva, dadjá Alatörmänen.

Gieldalaččat guottihit jurdaga

Heahtálaš Anri Maggas leat vásáhusat dakkáris, ahte livčče dárbbašan bolesveahki, muhto boles ii leamaš olámuttus. Su mielas lea buorre jurdda, ahte gielda pláne iežas šeriffi-doaimma.

– Jus stáhtas ja oktasašgottis ii leat eará fállanláhkai midjiide, de mu mielas dat livčče buorre ášši. Gal mii leat dáppe dorvvuhis dilis ja gal dat mearrideaddjit dihtet áššis, muhto ruhta ii gávdno deike boaittobeal giliide. Mis lea viiddis gielda, muhtimin dovdo, ahte mii leat iežaimet hearrát dáppe iige stáhta beroš mis, dadjá Magga.

Maiddái Nils-Samuli Näkkäläs leat vásáhusat das, ahte bolesa veahki lea gártan vuordit. Su mielas lea ilgat gártat vuordit badjel guoktege diimmu veahki go lea heađis. Su mielas gielddas lea bággu juoidá bargat go stáhta ii veahket.

– Mu mielas lea buorre ášši. Jus stáhta ii veahket, de dalle fertet ieža bargat juoidá. Eat mii sáhte vuollánit.

Eanodagas bolesin doaibman Kaipainen: Gielddas ferte bisuhit bolesiid

Bajitkonstábel Jari Kaipainen lea doaibman guhká bolesin Eanodaga guovllus. Su mielas livčče dehálaš ain dás duohkoge bisuhit bolesa gielddas man nu láhkai.

– Gal dáppe bolesii lea dárbu ja eandalit dat, ahte oahpes boles dovdá olbmuid ja guovllu. Bolesbarggu lea dalle álkkit bargat. Áidna jierpmálaš vuohki livčče čujuhit bealljemerkejuvvon patrulla Eanodahkii.